Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat vol. 3

vemulle onnea ultrailuista! Meillä ei painoarviota ole annettu kuin yhden kerran vikassa neuvolalääkärissä, ilman ultraa tms, ei siis liene kovin tarkkakaan. Mutta pääasia että kaikki ultrassa näyttää olevan ok!

pötky: joo no kyllä mustakin olis etenkin ihan läheisille kiva kaikenlaista antaa, mutta haluisin että ne ois sitten jotain kunnollista ja erikoista, jotain josta tosissaan toinen ilahtuisi. Siispä usein lahjajutuista tulee enempi ahdistus kun ei KEKSI mitään kivaa tai omaperäistä! Ja just tollainen että omat hommat on hankittu ja pitää toisen puolesta vielä miettiä jotain, tosissaan ärsyttäis!

Hei missä ne jakautudeiden "kääkkien" = yli 30:sten jutut on?

Olin tänään tukan leikkuussa ja sen jälkeen vaelsin hetken kaupoilla (en sitten ostanut mitään kun jos ei ole selvää mielikuvaa mitä haluan, käyn kaikki kaupat läpi, ja useimmiten haen sieltä ekasta ekaksi ajatellun/ silmiin osuneen jutun...), mutta sitten soittikin äiti, isäpuoleni on sairaalassa teholla jonkun tulehduspesäkkeen poistoleikkauksen ja vakavan infektion jäljiltä, en pystynyt jäämään kauppoihin. No, toinen päivä sitten uusiksi. Isäpuolen tilanne hengenvaarallinen, äiti parka. Ei taida tulla kummoista joulua. Ellei sitten synnärillä...

jos vaikka koirien kanssa ulos, kohenis mieliala itselläkin, ehkä.
39+0

 

Joulu tulla jollottaa..

Aika lailla on kädet täynnä vauvaa, mutta yritän aina löytää jonkun välin, että ainakin ehtisi käydä teidän kuulumisia lukemassa.
Minimi (mm.) oli pohtinutkin tuota menemistä synnytyksen jälkeen.
Eipä sitä todella voi uskoa, miten vähäiseksi se ns. oma aika jää, kun vauvaa pitää syöttää vähän väliä ja muunkin aikaa kanniskella sylissä ja viihdyttää muuten(meidän vauva on aika itkuherkkä ). Ihan alkuunhan nuo nyytit nukkuvat tosi paljon, mutta meillä rytmit on olleet tosi epäsäännöllisiä, eikä mitään ole pysynyt juurikaan etukäteen suunnittelemaan. Toisaalta koko ajan oppii kikkailemaan enemmän ja enemmän niin, että asioita saakin hoidettua ja saa jopa jotain aikaiseksi. Itse olen todennut, että oma syöminen pitää yrittää hoitaa etunenässä, koska muuten huomaa, että on mennyt päivän pelkällä suklaanpalalla, josta taas seuraa kiukkuinen mieli(kiva juttu miehelle) ja maidon puute ja muutenkin yleinen epätoivo..
Kyllä sillä rintapumpulla voi tosiaan maitoa pumpata säilöön(Aventin pumppu on tosi hyvä ), niin mies tai joku muu pystyy hoitamaan vauvaa vähän aikaa. Meidän vauva juo hyvin pullosta, mutta en ole hirveästi sitä käyttänyt.
Me ollaan liikuttu yhdessä jo vaikka missä ostoskeskuksissa ym. vaikka kaikki ei sitä suosittelekaan :ashamed:
Olen pitänyt vaunuissa harsoa "pöpösuojana" ja ihan hyvin vauva on reissuilla nukkunut. Bussillakin ollaan jo pari kertaa menty.
Aina on tietty pieni jännitys, että alkaako huuto viiden minuutin päästä vai saako olla menossa jopa kolme tuntia.
Tällä viikolla ajattelin viedä vauvan hetkeksi mummulle, että päästään miehen kanssa kaksin jouluostoksille.

Nooh.. tällaista höpinää täältä päin.. Älkää tulkitko valitukseksi, koska vauveli on oikeasti huippuihana, vaikka välillä väsyttääkin.

Pötkylällä näyttä olevan synnytyskin jo ihan ovella. Toivotaan, että saisit(te) viettää joulun kuitenkin kotona.

Hmm.. pystyyhän sitä näemmä imettämäänkin tässä samalla, mutta yhden käden kirjoitustekniikka on vähän hidas

- Dana ja tyttötonttu 5vk.

 

Hei missä ne jakautudeiden "kääkkien" = yli 30:sten jutut on?

Pikavastaus tähän siivouksen aloituksen lykkäämiseksi tehdyn nettiselailun jatkeeksi: 'jakautuneet' 30+ ekakertalaiset löytyvät keskustelualueelta Äidit 30-40, linkki (jos toimii) tässä:

http://keskustelu.kaksplus.fi/t900281

~Tii ja Nyy 28+3

 

Lääkärissä on taas käyty, tällä kertaa pääasiassa juttelemassa ja kertaamassa raskauden seurantaan ja synnytykseen järjestelyihin liittyviä käytännön juttuja kertaamassa. Nämä kaikki käytiin läpi jo viime käynnillä, mutta silloin minun keskittymiskykyni meni kokonaan tulostetun ultrakuvan katseluun :ashamed: Lääkäri oli taas tosi mukava ja ei tuntunut yhtään pahastuvan siitä, että joutui tankkaamaan kaikki asiat uudelleen Tosin kävi vähän samalla tavalla kuin Pötkylälle, odottelimme reilun tunnin vuoroamme, kunnes epäilys hiipi mieleen ja kysyimme lääkäriltä, kun hän tuli hakemaan seuraavaa potilasta. Vastaanottovirkailija oli kuulemma ilmoittanut, että olimme peruneet vuoromme Lääkäri ei onneksi moisesta hätkähtänyt, kunhan pahoitteli ja otti meidät sisään saman tien. No, tämä vastaanoton täti on muutoinkin varsin erikoinen tapaus, viimeksi aikaa varatessa hän ilmoitti, että nyt ei millään sovi varauskirjaa katsella, hän kun on juuri syömässä leivostaan

Tosi kiva lukea jo synnyttäneiden juttuja, täytyy käydä kurkkaamassa myös tuota toista pinoa. Pädelle onnea ! Itse olen myös pohdiskellut tätä vauvan kanssa eloa ja sen sitovuutta. Juuri nyt tosin töissä olo tuntuu niin pitkäpiimäiseltä ja motivaatio on kateissa, että kotiin jääminen tuntuu tosi houkuttelevalta

Minua tuo sukupuolen kysely ei vielä ole haitannut, mutta nimivalinnan kysely sen sijaan paljonkin. Tuntuu, että täällä kaikkien ensimmäinen kysymys on, joko olette valinnut nimen. Totta kai olemme siitä puhuneet, mutta minusta tuntuu etten voi millään valita mitään ennen kuin olen lapsen nähnyt. Eihän sitä muutena tiedä sopiiko valittu nimi juuri tälle vauvalle Ja nyt jo tulee paineita siitä, että täällä lapsi pitää rekisteröidä ja nimi siis tietää kolmen päivän sisällä syntymästä.

Hyvää joulunalusviikkoa kaikille ja intoa lahjaostosten tekoon!

fleur rv15 ja nappi (milloinkas niitä liikkeitä voisi alkaa odotella tuntuviksi?)

Minimille extra voimia! Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin

 

Mini saitpa eilen tosi surullisia uutisia, mutta toivottavasti isäpuolesi toipuu vielä!
Itsellä on niin tuoreessa muistissa reilun kuukauden takainen episodi, jossa isäni kiikutettiin sairaalaan sydän infarktin saaneena. Sairaalassa kävi ilmi ettei kyse ollut suinkaan ensimmäisestä infarktista, vaan isäni oli saanut pienempiä infarkteja jo useampia - ei vaan ollut välittänyt tukalasta olosta ja rintakivuista vaan porskuttanut niin kuin miehen kuuluukin (pienistä ei saa valittaa ). Samalla kävi ilmi että isälläni oli myös keuhkokuume ja tilanne oli todella vakva ja hengenvaarallinen. Kyllä siinä itku tuli aika herkästi ja tunnelmat eivät todellakaan olleet pitkään aikaan katossa. Onneksi isäni toipui ja on nyt jo kotona.

Fleur ihana lääkäri teillä! Tavallaan toivon että suomessa otettaisiin neuvolassa vähän mallia eurooppalaisten touhuista. Siskoni asui aikanaan Hollannissa kun odotti lapsiaan ja hoito oli todella ensiluokkaista, vaikka olikin "yksityistä". Itse mielelläni maksaisinkin aina muutaman roposen enemmän siitä että saisi vähän henkilökohtaisempaa lähestymistä asiaan ja neuvolalääkäreiltä enemmän asiantuntemusta. Täällä kun neuvolalääkärit ovat ihan tavallisia yleislääkäreitä, toiset osaavampia kuin toiset. Mutta toisaalta meillähän tämä touhu on täysin "ilmaista" (verorahoillahan se kustannetaan ja veroja maksaa kaikki ), joten pitääpi olla vaan tyytyväinen.

Huh huh, eilen sain tosiaankin keittiön pestyä katosta lattiaan, verhot vaihdettua ja ehdinpä jopa ihailla uutta ruokailuryhmääni ja tänään on puolestaan saanut olohuone kyytiä. Ihanaa kun on puhdasta ja siistiä. Vielä pitäisi toi makuuhuone saada järjestykseen ennen joulua, mutta saapi nähdä miten huomenna jaksaa. Tänään on nimittäin ollut niin napakoita ja kipeitä supistuksia kahden päivän rehkimisen jäljiltä, että moni voisi luulla mun siivonneen kartanoa.

Hoblaa, jospa menis vaikka keittämään kaffet tai ehkä mielummin teetä? Mä olen aina ollut aikamoinen kahvikissa ja kofeiinia on litkitty enemmän kuin laki sallii. Raskauden aikana olen pyrkinyt rajoittamaan kahvin juonnin tuohon kolmeen kuppiin per päivä, mutta nykyisin ei maistu kahvi kuin aamulla. Ihan kummallista olla ilman kahvia?

Fleur mä kuvittelin tunteneeni ensimmäiset pulpahdukset juuri viikolla 15-16 ja viikolla 19 pulputus oli jo niin selvää ettei voinut erehtyä. Ihan kohta se on sullakin siis edessä ja se möyrintä vasta ihanaa onkin!

pötkylä ja pötsimönkijä 35+5

 

Peesaan Danaa, kaikki omat toimet (ruoka, vessa, suihku) oppii kyllä nopsaan hoitamaan etukenossa! Mä olen useasti omissa iltatoimissa tuossa seitsemän aikaan, jos vauva nukkuu, ja siten saatamme päästä oikeasti nukkumaan inhimilliseen aikaan. Muuten käy niin, että saatan päästä itse sänkyyn vasta yhden jälkeen...

Hieman alkaa väsymys saavuttaa mua tässä vaiheessa. Viime yönä/aamulla kävi ekaa kertaa niin, että nukahdin kesken imetyksen. Heräsin sitten kolme tuntia myöhemmin niska jumissa ja nännit kylminä. No, tyttö kyllä nukkui onnellisena mun kainalossa! Hän haluaisi olla jatkuvasti ihokiinni äidissä, mutta yleensä siirryn imetyksen jälkeen pikkusen sivummalle just siks että saisin vähän vaihdettua asentoa.

Jaa, nytpä hän heräsi, täytyy mennä.

Ginnifer & Ellen 8 vkoa

 

laitan nyt homekysymyksen moneen paikkaan jos saisin nopeammin vastauksia... Eli ostettiin vanhat Emmaljungat ja innoissani pistin koneeseen vaunukopan reunoilla olevan irroitettavan kankaan, muun pyykin sekaan (mm. tänään ostetut 50-56cm:n retrovaatteet), kun siistin näköinen oli mutta halusin silti pestä. Sitten huomasin että kopan puupohjassa ja patjan alapinnalla on homelaikkuja. Seuraavaan koneelliseen pelkkä patja ja tavallista pesuainetta, vasta pesun jälkeen aloin miettimään että tarvitsisi varmaan jonkun hometta poistavan aineen eli netistä selattuani esim kloriten. Riittäisiköhän vai pitäisikö vaihtaa koko patja?
Ja miten tuo eka koneellinen, onko se reunakangas voinut saastuttaa koko koneellisen muuta pyykkiä, vaikka hometta näkyvissä vain siellä pohjan ja patjan välissä? Mä en kestä... Ei meinaan ne vaatteet kestä kloritea ainakaan. Mitä tekisitte?
Se kopan puupohjakin pitäisi jollain käsitellä. Helvata kun meni hankalaksi!

Tänään jo eri fiilis kun on ikäänkuin hyväksynyt isäpuolen tilanteen, huono tuuri ja tosi vakava tilanne, mutta ei voi kuin odottaa. On nukutettuna toistaiseksi koska poistettu suuria alueita kuolioitunutta kudosta ja käsittääkseni toistaiseksi hoidetaan haavoja avoimena. Huomenna äidin luo, yritetään siskon kanssa "auttaa" laatikoiden teossa, äiti kun haluaa jotain tehdä jouluksi tilanteesta huolimatta, kai siksikin että vaan on jotain tekemistä.
Tänään tein kauppareissun uusiksi, vierähti 5h... Ostin tosiaan vauvalle noita pieniä vaatteita (eipä ole tullut juuri muuta uutena ostettuakaan) ja joululahjat miehelle ja vanhemmile. Miehelle tuli mm. "sairaalakassi" eli uusi marimekon toalettilaukku jossa sisällä erinäisiä varustuksia synnäriä varten (pesukamojen lisäksi salmiakkia, villasukat, kalsarit ja ristikkolehti). Kun mennään sinne haikaranpesään jossa mies siis mukana.
Jep mutta nyt äkkiä vielä syömään, koirat pikapissatukselle ja nukkumaan!
39+1

 

Mini mä varmaan tekisin niin että pesisin vaatteet uudestaan ihan omana koneellisenaan kuudessakympissä. Ja sen jälkeen pesisin ne vaunun kankaat vielä kertaalleen kloritessa (saattaa tosin viedä värit). Puupinnoille saa remonttireiskan lempikaupoista (rautakaupat ym. ) homeen poistoaineita ja sellaisella käsittelisin sitten puupohjan.
Yksi vaihtoehto on tietysti ostaa kokonaan uusi patja.
Mä olen sen verran hysteerinen homeen kanssa että pesisin vielä koneenkin pitkällä ja kuumalla ohjelmalla ihan tyhjänä, tosin pesukoneisiinkin saa jotain homeenpoistoainetta, tai näin olen antanut itseni ymmärtää. Toivottavasti saat jotain kautta kunnollista tietoa miten kannattaa toimia.

Tässäpä oli meille kaikille hyvä opetus, vaunut kannattaa aina kuivattaa kunnolla esim. sateen jälkeen etteivät pääse homehtumaan.

Mä olen altistunut homeelle ja myöskin allergisoitunut sille. Olin sellaisessa työpaikassa jossa home sai kukoistaa valoillaan, kaikkein kamalinta oli että kyseessä oli päiväkoti eikä ketään tuntunut kiinnostavan. Itse otin silloin yhteyttä lähes kaikkiin mahdollisiin viranomaisiin, mutta mitään ei tapahtunut. Itse sairastuin tosi pahasti, atooppinen iho reagoi rajusti, astma puhkesi ja olin lähestulkoon vuoden flunssassa. Ainoa apu tilanteeseen, jonka siis keksin, oli irtisanoutua koko työpaikasta ja parantuminen kesti todella pitkään, lähemmäs pari vuotta. Uuden työn saaminen oli tosi hankalaa kun iho oli järkyttävän ihottuman peitossa kasvoja myöten, nokka valui ja ääni oli niin käheänä että tuskin kuulin itsekkään omaa puhettani. Mutta siitäkin siis selvittiin!

Omaan napaan, viime yö meni tosi katkonaisesti. Heräsin puolen yön aikaan ihan mielettömiin supistuksiin ja ihmettelin että nytkö se lähtö jo tuli. Pari tuntia kuulostelin tilannetta ja otin lopulta kellon käteen katsoakseni miten säännöllisesti supistukset oikein tulevat. Kas kummaa sen jälkeen tuli enää kaksi kunnollista supistusta ja loppuyö menikin sitten paremmin. Yöllä sitten lupasin itselleni että tänään otan rennommin, enkä rehki tämän siivousvimmani kanssa niin kovasti. Vaikka olisikin kiva jo saada vauva syliin, niin kyllä tuo mönkijä saisi vielä ainakin pari viikkoa masussa kasvaa!

No niin, nyt olisi sitten aamurentoutuksen aika,

pötkylä ja pötsimönkijä 35+6

 

Kiitos homekommenteista, päivän vietin etsimässä erinäisiä pesuaineita, ja vasta kotiuduttuani illalla päädyttiinkin siihen että palautetaan koko vaunut, ei tarvitse sitten miettiä saatiinko kaikki homeet pois! En tiedä miten ei itselle edes tullut aiemmin mieleen... On meillä toisetkin käytetyt vaunut jo olemassa, oltiin niitä ajateltu partsille kun olivat muka vähän huonommat (ABC), täytyy miettiä toisten hankintaa jossain vaiheessa.

Homeet ja vaunut ja pyykkäysongelmat tuntuu pieniltä, isäpuolen tilanne taas huonontunut ja äiti odottaa tietoa uudesta leikkauksesta. Niin se vaan elämä heittelee, on iloa ja surua. Ei voi kuin odottaa mitä tuleman pitää...

 

Voi Mini, kyllä teitä nyt koetellaan ihan urakalla. Ei tosiaankaan taida olla parhaat mahdolliset joulun odotustunnelmat. Paljon voimia teille kaikille :hug:

Omaan napaan ei kuulu kummempia kuin eilenkään. Kovasti odotellaan äitisypoli käyntiä ja sen kulun raportoin sitten myöhemmin.

Mutta todella vetää hiljaiseksi tuo Minin isäpuolen tilanne. Voi kun jotenkin osaisi lohduttaa tai jotain mutta ei...

 

Moi kaikki! Olen säännöllisesti käynyt lukemassa teidän kuulumisia, mutta oman viestin kirjoittaminen aina vaan jää... Kyllä tuolla "jakautuneiden" puolella sen myös huomaa ettei kirjoittelemaan ehdi ihan samaa tahtia kuin raskaana ollessa. Hengessä kuitenkin ollaan mukana teidän tilanteissanne!

Meille kuuluu hyvää, poika kehittyy huimaa tahtia. 3kk-neuvolassa paino oli jo yli 7 kiloa, huh! Nyt on alkanut vähän harjoitella kääntymisiäkin, ja naureskelee kovasti huvittavina pitämilleen asioille kuten sille kun äiti petaa sänkyä.. (???) Ehkä viikon verran on nyt yörytmi ollut sellainen että jannu herää vain kerran, klo 3-4 aikoihin, ja sitten taas nukkuu kahdeksaan asti. Kyllä tämä järjestely ainakin minulle sopii

Noista menemisistä teillä on ollut täällä puhetta. Mulla on siinä mielessä onnellinen tilanne että pojan isovanhemmat ja kummit asuu tässä lähellä, joten innokkaita hoitajia löytyy esim. asioilla käyntien ajaksi, ja olenkin poikaa jo jättänyt muutamia kertoja. Tietysti isin kanssa on ollut myös, sitä en kyllä laske "hoitoon jättämiseksi". Viime viikonloppuna oltiin jopa miehen kanssa "viihteellä" niin että mummo oli nukuttamassa vauvan. Kyllähän näistäkin löytyy mielipiteitä laidasta laitaan, ja jokainen tekee tietysti kuten itse parhaaksi näkee, mutta minä olen ainakin ollut tyytyväinen siihen että ensinnäkin apua löytyy, ja toisekseen että poika viihtyy myös muiden kuin minun kanssani. Kyllä sitä taas ihan erilailla jaksaa kotiseiniä katsella kun on vaikka edes kampaajalla käynyt omassa rauhassaan, ja tietää että lapsi on sen aikaa turvallisissa käsissä.

Ihanaa joulunalusaikaa teille kaikille! Ja vauvauutisia tietysti odotellaan ja lisää porukkaa tuonne äippäpuolelle minimille erikoisvoimantoivotukset isäpuolesi tilanteen kanssa :hug:

 

Huomenta ja nostoa!

Niin on hiljaista, että pino tippuu tippuu ja tippuu joten käynpä rustaamassa tänne jotakin.

Eilen oli äippäpoli käynti ja siellä kaikki hyvin. Vauvalla painoa jo 3kg ja jos syntyy laskettuna aikana niin on sitten nelikiloinen tai ylikin. Lääkäri ihmetteli kovasti, miksi neuvolassa ei olla yhtään seurattu mun sokeritasapainoa, ravitsemusterapeutillakin olisi kuulemma pitänyt jo käydä, mutta sen kummemmin ei lääkäri sokeri asiaan ottanut kantaa. Jäi jotenkin sellainen hassu olo koko käynnistä. Pääasia tietysti että pötsimönkijällä on kaikki hyvin.

Sairaalareissun jälkeen kävin sitten eläinlääkäriltä ostamassa kissalle taas ruokasatsin, sille kun syötetään vain ns. lääkeruokaa. Ostinkin nyt kerralla kunnon satsin, niin ei tarvitse miettiä kissan ruokia heti vauvan syntymän jälkeen. Samalla päätin sitten ennakoida koiran kannalta vauvan tuloa ja hankin D.A.P:iin uuden säiliön (feromonilauhdutin) ja D.A.P pannan koiralle. D.A.P:in tarkoitushan on tyynnyttää koiraa, jos se kokee uudet tilanteet stressaaviksi / pelottaviksi tms. Ja ainakin meillä tuo D.A.P haihdutin auttoi koiran sisustusvimmaan jo viikossa. Koiralla oli siis tapana sisustaa koko huusholli uuteen uskoon sillä aikaa kun oltiin töissä. Ei tuhonnut mitään, mutta kiikutti mattoja, peittoja ym sopivaksi katsomiinsa paikkoihin. Ei tuosta D.A.P:ista ainakaan mitään haittaa ole, toivottavasti se vaan helpottaa koiran sopeutumista uuteen tilanteeseen.

Mikä on Minimiin vointi? Täällä on kova huoli sun jaksamisesta, voimia kovasti!

Emma, miten se teidän prinssikin on ehtinyt jo noin isoksi? Mä en pysty ollenkaan käsittämään miten aika hujahtaa noin nopeasti.

Pötkylä ja pötsimönkijä
36+1

 

Mä olen viettänyt rauhallista joulunodotusta kotosalla saikulla...tänään paketoin vähän lahjoja, välillä piti istua alas, kun selkä/maha eivät oikeen tykänneet kumarasta asennosta. Möykky on ollut paljon rauhallisempi pari viime päivää, kerääköhän voimia jouluksi, kun mennään mun vanhemmille... Maha on alkanut kasvamaan jo palleankin kohdalta, istuessa huomaa varsin hyvin.
Miehellä alkaa tänään kanssa kahden viikon loma! Ihanaa olla kaksin ja viettää rauhallista kotielämää! :heart: Voi olla, että poiketaan kaveripariskunnan kanssa laivalla ensi tai seuraavalla viikolla, mikäli siis jaksan lähteä. Ois kyllä kiva päästä vähän muihin maisemiin hetkeksi aikaa!
Nyt rauhallista Joulun odotusta kaikille!

t. Vemu76 ja Möykky 21+3

 

Ihan ekaks Minimille :hug: Toivottavasti isäpuolesi tilanne on jo paranemaan päin!

Täällä alkaa jo vyötärömalliset äippäfarkut ahdistamaan. Pitänee nyt joulun vapailla saada aikaiseksi ne yli masun tulevat äippäsammarit, joihin suurinpiirtein heti plussattuani kävin ostamassa kankaat. Näin vaan on mennyt aika niin, että ovat edelleen kankaana Kaavat on kyllä jo piirrettynä, että loppujen lopuksi urakka on siis kankaan leikkaamista ja ompelua vaille valmis. Huomaattehan yltiöpositiivisuuden näissä sanoissa

Meidän kodinvaihtoprojekti on nyt tullut tiensä päähän. Mies maksoi torstaina käsirahan upouudesta omakotitalosta =) Aika ihanaa, että ei tarvitse enää miettiä asuntojen etsimistä ja niiden hyviä ja huonompia puolia. Parempi, ettei edes vieraile vähään aikaan etuoven nettisivuilla Tulis vaan paha mieli, jos löytyis joku olevinaan parempi talo. Muuttamaan päästään jo tammikuussa, joten joulun jälkeen alan vimmatusti laittaa tavaraa jo laatikkoon ja vähitellen varmaan jo pikkuautolla niitä kuskaamaan kohti uutta kotia. On tosi kiva kyllä muuttaa uuteen, kun kaikki on niin puhdasta ja neitseellistä.

Oikein ihanaa ja rauhallista joulua meille kaikille odottajille!

Miinamaria rv 17+6

ps. Kävin piipahtamassa kuumeilupuolen sisarten palstalla ja siellä oli iloisia uutisia: Iida-Liina on saanut plussaa testiin... Toivottavasti et Iida-Liina pahastu tästä juoruilusta jos luet tämän, olen vain niin iloinen puolestasi

 

ps. Kävin piipahtamassa kuumeilupuolen sisarten palstalla ja siellä oli iloisia uutisia: Iida-Liina on saanut plussaa testiin... Toivottavasti et Iida-Liina pahastu tästä juoruilusta jos luet tämän, olen vain niin iloinen puolestasi

En pahastu. =) Olen jo pidemmän aikaa käynyt täällä "salaa" lukemassa teidän juttujanne ja olen mielestäni aika hyvin perillä siitä, mitä kunkin mahan sisällä tapahtuu. Virallisen comebackin ajattelin tehdä kuitenkin vasta ensi vuoden puolella (ja siihenhän on pitkä aika ). Sanotaan, että nyt olen vasta tutustumiskäynnillä. Odottelen niitä kuuluisia raskausoireita ja puntaroin ehdinkö syödä joulukinkkua ennen kuin pahoivointi iskee.

Lämmintä joulua koko porukalle toivottelee hurjan raskautunut Iida-Liina viikoilla 4+4! :xmas:

 

Ja kiitokset Emma, Pötkylä, miinamaria, Lauralein ja Tiila, kun kävitte minua siellä kuumeilu-puolella onnittelemassa! Joulukukkia ojennan :flower: :xmas:

 

Iida-Liinalle hurjasti onnea plussasta! :flower: Ja tervetuloa tänne puolelle ihan virallisestikin ensi vuoden puolella.

Toivottavasti Minimillä on pian parempia uutisia. Voimia kovasti
:hug:

Minuun on iskenyt leipomisvimma. Olemme hiljattain muuttaneet ja minulla on yli puolentoistavuoden jälkeen taas uuni ja nyt on pakko saada aikaan kaikki mahdolliset joululeivonnaiset. Kaksi kakkua on jo valmiina, kolmas uunissa, piparkakut suunnitteilla huomenna ja joulutorttutaikinaa pakkasessa kilokaupalla (sitä kun oli tarjolla paikallisen merimieskirkon myyjäisissä ja taisi ostovimma mennä vähän yli :ashamed. Tiedä sitten kuka tämän kaiken syö, me kun täällä vietämme joulua kahdestaan miehen kanssa B) Onneksi miehen poika tulee muutamaksi päiväksi vierailulle, saa toivottavasti ainakin osan menemään...

Vatsa on alkanut selvästi pyöristyä ja vaatteitten kanssa alkaa olla paniikki, yhdetkään housut ei enää mahdu kunnolla päälle. Äitiysvaatteita en ole vielä ehtinyt edes ajatella. Onneksi nyt alkoi reilu viikon loma, josko ensi viikon lopulla ehtisin kauppaan. Vatsa on hauskasti toispuoleinen, vauva on päättänyt asettua oikealle (vasemmalle puolelle kallellaan oleva hyvä ystäväni syytti heti oikeistolaisuudesta ). Tunsin alkion kiinnityskohdan alusta asti tosi selvästi ja alkuun kävimme jopa extra-ultrassa, kun toispuoleisen kivun vuoksi pelkäsin kohdunulkoista raskautta. Ja sinne samalla kohdalle hän on nyt siis toistaiseksi jäänyt.

Lämmintä, rauhallista ja toivottavasti lumista joulua kaikille!

fleur ja nappi rv15+4

 

Iltaa kaikille! Kiitos tuesta, onneksi voin tosiaan kertoa parempia kuulumisia: isäpuoleni ei tarvinnutkaan enää uutta leikkausta ja on nyt päässyt pois hengityskoneista sekä herätelty hieman. Edelleen jotain tulehdusta on ja leikkausalueet täysin auki kunnes tulehdus saatu varmasti aisoihin, sitten alkaa ihonsiirrot ym, rankkaa tulee olemaan viikkoja, pitemmän päälle kuukausia. Edelleen on pieni riski että tulehdus lähtisi etenemään, mutta tällä hetkellä tilanne toiveikas. Keskiviikkona tosiaan vielä epäiltiin selviääkö lainkaan. Päivä kerrallaan, kovasti positiivisena yritetään edetä.

Kiva kuulla Emma vauvakuulumisia! Pienet ne on ilot, sängynpetauksessa VOI olla kovastikin huvittavaa... Ihana tyyppi!

Pötkylä, antoivatko jotain uutta kontrolliaikaa vielä ennen synnytystä? Sitä koon seurantaa varten? Ehkä sokereista ei tavallaan enää ole väliä ja siksi vain mietti miksei aiemmin ole niihin puututtu. Mutta hienoa ettei mitään hämminkiä!
Meilläkin on DAP seinässä ja pannan olen hankkinut, voi laittaa toiselle koiralle kun joutuvat hoitoon sairaalassaolon ajaksi + uuden vuoden varalle. En tosiaan tiedä onko mitään hyötyä muttei haittaa ainakaan!

Omassa navassa ei uutta, pari päivää laskettuun. Flunssa alkaa onneksi väistymään, luulisi jo jaksavan synnytyksenkin!
Sairaalakassinkin olen vihdoin pakannut ja vauvalle jotain vaatetta varattu turvakaukaloon mukaan. Vielä pitäisi kirjoittaa valmiiksi "koiranhoito-ohjeet" isälle joka saa tulla piskit hakemaan sitten kun meillä tulee lähtö. Äitille kun en sattuneesta syystä viitsi koiria enää tunkea huoleksi vaikka alunperin olivat siihen varautuneet.

Suklaansyönti on mennyt mahdottomaksi, mutta nythän on (melkein) joulu! Lapsivettä taitaa olla vähän vähemmän kuin aiemmin tai vaavi kasvanut sen verran että tuntuu selvemmin kovempana, ja joko liikkeetkin tuntuu terävämpinä tai sitten tämä on pari päivää heilunut vielä enemmän kuin ennen. Toissailtana monta tuntia putkeen hirmuista hytkymistä, alkoi jo itseä hermostuttamaan. Vielä nukkumaan mennessä ainakin tunnin suihki edestakaisin. Mietin tekeekö jotain suursiivousta ja meinaa poistua, mutta taitaa ennemminkin vastustaa ajautumista alemmas; pitelee varpailla kylkiluista kiinni ja käsillä haroo vastaan ettei joudu "kanaviin"?
Torstaina neuvolassa th sai edelleen liikuteltua päätä eli ei ollut ainakaan kiinnittynyt. Muuten sielläkään ei erikoista. Painoksi arveli vähän päälle 3kg, sopii minulle mainiosti!

Iida-Liinalle pidetään peukkuja ja ihan vain kuiskaten onnitellaan

Kaikille oikein rauhallista ja mukavaa joulun aikaa, jos nyt sattuis jäämään palstailut lähipäivinä (ei niin että vielä synnyttämään mentäis mutta ohjelmaa muuten :xmas: )!!!
39+5

 

Minimi ihanaa, että isäpuolesi tilanne on vähän parempi jo!

Iida-Liina, tervetuloa tälle puolelle heti kun siltä tuntuu, mutta viimeistään sitten ensi vuoden puolella! Ja onnittelut vielä kertaalleen.

miinamaria ja fleur tervetuloa äitiysvaatteiden ihanaan ja seksikkääseen maailmaan. Miinamarialla on muistaakseni mammavaatteet olleet jo jonkin aikaa käytössä, jos oikein muistan? Aivan uskomatonta että olet niin kätevä käsistäsi että pystyt tekemään vaatteita itse *huokailen kateudesta vihreänä*
Italiassa asuva sukulaiseni lähetti minulle heti raskaudestani kuultuaan paikallisen mammavaate kataloogin ja pakko sanoa, että valikoima siellä on paljon parempi kun täällä meillä, mutta ehkäpä jonakin päivänä täälläkin panostetaan mammamuotiin enemmän? Eihän siitä ole kuin reilu kymmenen vuotta, kun mammamuodin virkaa ajoi ihanat merimieskoltut ja muut mekot joita somistivat isot rusetit joko mahan alla tai takapuolen päällä

Fleur leipominen on ihanaa! Etenkin silloin kun tietää että tupa täytyy vieraista (ystävista, sukulaisista), joille baakkelsit kelpaavat. Mulla tuppaa menemään leipomisessa (ja ruuanlaitossa) aina vähän överiksi. Valmistaessani jotain kuvittelen ilmeisesti aina ruokkivani jonkun pataljoonan, mutta eihän meitäkään vielä ole kuin kaksi ja meillä mies ei tosiaankaan ole mikään pulla/kakkuhiiri. Harmittavaa, musta olisi niin kiva leipoa jotain harvase päivä!

Mulle ei siis annettu mitään kontrolliaikaa suoralta kädeltä vauvan koon vuoksi, uudestaan mennään vain jos sokereissa on vielä jotain häikkää. Ensi viikolla mun pitäisi saada se sokerimittari kotiin ja sen kanssa sitten seurataan kolme kertaa päivässä sokeriarvoja, blaah. Mutta ehkä senkin kestää, kun ollaan jo loppusuoralla!

No niin, tuoksuisi siltä että mun aamiaispatongit ovat jo uunissa lähes valmiita, joten nyt vaan aamiaiselle.

Joulurauhaa, hyvää mieltä ja paljon lahjoja kaikille toivottaa

pötkylä ja pötsimönkijä 36+3

 

* * * * * * *
Rauhallista joulua ja
onnea tulevalle vuodelle
* * * * * * *

 

Iltaa "siskot"!

"Päiväkirjamerkintöjä" eli omaa napaa:
Sunnuntai- ja maanantaiaamuna/ yöllä vähän menkkatunnetta, hävisi kun nousi ylös, sunnuntaina pitkällä metsälenkillä ja viimoisia kauppajuttuja, vähän vihlontaa. Eilen sairaalassa isäpuolta katsomassa (tilanne ennallaan) ja pitkää käytävää kävellessä joutus pari kertaa pysähtymään ja pitelemään mahaa kun vihloi, samoiten tänään välillä aika mojovia vihlaisuja muttei mun mielestä supistusten yhteydessä vaan esim tyypin liikkuessa= työntynee alaspäin... Mutta rauhassa siis ootellaan, varsinaisia kivuliaita supistuksia ei vielä tiedossa. Eikä mitään limatulppia tms.

Joulu mennyt syödessä, huomenna jatketaan! Äsken vasta koirien kanssa sulattelulenkillä, ällöttävän rapaista ja pimeää tuolla ulkosalla... Mutta ihan kiva kuiteskin taas haukata happea ja liikuttaa itseään, ei edes vihloillut! Jos vähän iltapalaa....

Ja joulurauhaa edelleen :xmas:
40+1

 

Minäkin siis tänne kuulun..
Olen tosiaan 34 v. ja odotan esikoista. Laskettu aika on 17.8.08. (ainakin näillä näkymin)
Toivotaan et kaikki menee ok.

 

Onneksi olkoon Onnellinen ensiodottaja (ihana nikki sulla) :flower:

Ja tervetuloa mukaan joukkoon! Ihana saada tänne aina välillä uusia tuulia, kun me "vanhat" aletaan jo jakaantumaan.

Täällä on vietetty joulu järkyttävän olon kourissa. Tai no aatto meni ihan ok, mutta eilen ja tänään on ollut ihan sairaan huono olo. Päätä särkee koko ajan, eikä siihen auta mikään ja niin kokonaisvaltainen huono olo (vähän niinkuin vatsatauti ilman oksennusta) ettei tosikaan. Väsyttääkin pirusti, kaksi tuntia kerrallaan jos pystyy olemaan hereillä niin se on jo aika hyvä saavutus!

Täytyy muistaa valittaa tästä perjantaina siis neuvolassa...

Mites on tytöt, toiko Joulupukki paljon mieluisia lahjoja? Meillä joulupukki kävi salaa, eikä ehditty herraa näkemään mutta paljon lahjoja oli jättänyt etenkin lapsille. Hauskaa oli katsoa miten pistoksissa pikku ihmiset olivat. Yksi mietti koko ruokailun ajan, josko pukki olisikin tuonut lahjojen sijaan pelkkiä risuja. Nuori herra oli omasta mielestään ollut vähän liian tuhma tänä vuonna

Vaikka joulun paras anti onkin aina yhdessäolo läheisten kanssa, niin kyllä silti on ihan hyvä että joulu on vain kerran vuodessa...

no niin nyt me ruvetaan masun kanssa katsomaan telkkaria, kerrankin kun saa rauhassa katsoa.

pötkylä ja pötsimönkijä 36+6

 

Tervetuloa "Oe"!
Miten Pötkylän vointi?
Joulukuisissa Tracy ilmoili vaavin saapuneen, enhän mä enää muista tarkempaa, mutta eiköhän täällä sitten seuraavana lähdetä?
Tänään neuvola, painoa tullut syömistahdin mukaan, 1,6kg viikossa... Kun tähän asti on ollut ehkä 200g.
Tänään iltalenkillä vähän vaivaisempi olo kuin aiemmin mutta edelleen pidetään kiinni vuoden vaihtumisen odottelusta. Tai katotaan nyt miten yö menee.
Mepä sitten ostaa hurautettiin eilen uudet vaunutkin, kun ne käytetyt homeiset palautettiin ja oli puoleen hintaan Brion 2006 väreissä Combi tms. On sitten millä ajella. 399 maksoi, eiköhän sallita "putjettiin" kun muuten tullut melko ilmaiseksi kaikki Ja kyllä niitä on nyt räplätty. En sentään viitsinyt lähteä koirien kanssa testiajelulle, ehtiihän tuota sitten treenata.

Vointeja muillekin, ehkä kerron kun lähtö tulee (jos ehtii?), vaikka voi siihen reilu viikkokin mennä. Mutta ilmeisimmin ei edes kahta! Glup...

40+4

 

Mini just ajattelin että joko sä olet tosi touhuissa? Mutta täällähän sä vielä olet! Mahtaiskohan se sun miehen ennustus vauvan syntymähetkestä pitää paikkansa? Oliko 2.1 vai muistanko ihan vinxalleen? Ja mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että seuraavana olisi sitten sun vuoro hakea käärö kotiin!

Hihii, meillä on noi kärryt seisseet jo vaikka miten pitkään. Mies aina välillä koeajaa niitä ja pärisyttelee pitkin huushollia. Koira juoksee hulluna perässä ja kivaa tuntuu olevan. No saas nähdä miten pötsimönkijä sitten viihtyy vaunuissa? Siskon esikoinen ei suostunut vaunuttelemaan ollenkaan, huusi kuin *en kerro mikä* heti kun laitettiin vaunuihin. Kyseisen neidin kanssa ulkoiltiin vain kantoliinassa -ja repussa!

Tänään oli neuvola ja voi jummijammi. Mulla on painoa tullut vajaassa kahdessa viikossa yli 4kg. No kerrottakoon että turvotus on ihan just sitä luokkaa. Nilkat on kuin norsulla ja hyvä että silmiä näkee päästä, mutta kaipa tämä tästä!
Verensokerimittarin sain kotiin ja nyt pitäisi mittailla ankarasti sokeriarvoja. Jos sokerit heittävät kovasti sallituista, niin tämän päiväinen terveydenhoitaja epäili että käynnistävät synnytyksen sitten aikaisemmin. Näillä viimeisillä viikoilla kun ei kuulemma enää aloiteta insuliinihoitoa.

Täällä on myöskin koettu todella napakoita supistuksia ja eilen illalla oli niin hurja meno että tuntu vieläkin siltä että eilen olisi jääty katujyrän alle. Oma veikkaus on, etteivät nämä supistukset mitään kumminkaan tee, vaan täällä sitä kärvistellään vielä helmikuussakin ja ihmetellään koska se pötsimönkijä oikein ulostautuu

Ai niin, toi mun alkuviikon huono olo oli todellakin vatsatautia. Keskiviikkon ja torstain välisenä yönä alkoi ankara oksentaminen ja tulihan sitä tavaraa toisestakin päästä ihan kunnolla. Itse epäilen anopin keitoksia - oltiin jouluaattona siellä syömässä. Anopilla kun on tapana laittaa ruokaa viinilasi kourassa ja jossain vaiheessa viinilasin tilalle vaihtuu koko pullo, joten usein olen miettinyt että mikä mahtaa olla se hygieniataso? Ja viime aikoina olen aina saanut jonkinasteisen ripulin tms kun ollaan käyty anopilla. Mahtaakohan hormoonit herkistää meikäläisen ruuansulatusta?
No mutta vatsataudista huolimatta paino oli noussut yli 4kg, paljonkohan paino olisi noussut ilman tuota vatsatautia?

No niin, josko menisi keittämään vielä iltateet ja sitten kömpisi ihanaan sänkyyn tuijottelemaan telkkaria. Joulupukki (eli minä itse) toi vihdoinkin kauan kaipaamani pienen television makuuhuoneeseen.
En tiedä oliko fiksu veto, jostain olen lukenut että televisio makuuhuoneessa olisi parisuhteen ja etenkin erotiikan loppu, mutta aika näyttää ja äkkiähän sen television heivaa mäkeen jos näyttää siltä että se alkaa toimittamaan hyvinkin tehokkaan ehkäisyn virkaa?

Joopa joo, täti näyttäisi tänään rustaavan vaikka romaanin, mutta nyt on kuitenkin teen keitto edessä.

Ihanan paksuja vointeja kaikille

pötkylä ja pötsimönkijä 37+1