Miten kuluu päivät kahden pienimmän kanssa

Teksti Terhi

Kotona päivät kahden pienimmän kanssa menevät oikein kivasti ja heillä menee jutut tosi hyvin yksiin. Ihana kun heillä on niin pieni ikäero, joka varmasti osittain vaikuttaa ja he pitävät samoista asioista paljon. Tylsiä hetkiä heidän kanssa ei ole, sillä keksitään päiviin erilaista puuhaa ja he kyllä pitävät myös omilla jutuillaan minut kiireisenä.

Aamupalan jälkeen monesti laitan heille leikit alkuun ja menen itse siivoamaan keittiön, laittamaan pyykkejä, siivoilen tai jotain muuta kodin puuhia. Monesti kyllä skippaan niistä osan ja vietän aikaa lasten kanssa leikkien, lukien tai muuten yhdessä puuhastellen ja jatkan niitä osissa loppuun. Kun aamu on hieman edennyt lähdetään usein ulos.

Jos kelit on olleet hyvät, ollaan pakattu tuplat autoon tai rattaat ja potkupyörä ja lähdetty kylälle kävelylle sekä puistoon. Joskus taas ajetaan auto tuohon lähemmäksi ja mennään tuohon lähelle kävelylle, jossa voi samalla päästä näkemään hevosia. Asutaan sellaisen tien varressa, ettei tästä pääse tuplien kanssa suoraan minnekään, joten aina ensin mentävä autolla. Jos keli ei ole niin hyvä, ollaan ulkoiltu sitten omassa pihassa. Missään kaatosateessa ei kyllä ulos mennä, me kun voidaan hyvin valita mihin aikaan siellä ulkona käydään.

Päivät kahden pienimmän kanssa kuluvat nopeasti

Ulkoilun jälkeen syödään lounasta (edellisen päivän päivällistä) ja jos mies on lähettyvillä töissä tulee hän syömään meidän kanssa samaan aikaan. Lounaan jälkeen siivoilen keittiön ja valmistelen pienimmän päiväunille. Sen aika kun laitan pienimmän nukkumaan, lepäilee kolmevuotias sohvalla. Hän on jättänyt päiväunet jo aikoja sitten pois, mutta ollaan sovittu että hetki täytyy lepäillä jotta jaksaa sitten iltaan asti.

Pienimmän mentyä päiväunille vietän aikaa meidän kolmevuotiaan kanssa. Me joko maalaillaan vesiväreillä, muovaillaan taikahiekalla tai muovailuvahalla, piirrellään, harjoitellaan saksien käyttöä ja sitten liimaillaan niitä silppuja, väritetään, luetaan kirjoja tai hän on leiponut minun kanssa. Oikeastaan mitä milloinkin keksitään. Tärkeintä on että tehdään yhdessä jotakin.

Päivissä meillä on aina kahden pienimmän kanssa melkein tismalleen sama rytmi ja tuntuu, että päivät heidän kanssa hurahtaa ohi nopeasti. Yleensä päivät sujuvatkin hyvin, mutta toki mukaan mahtuu niitäkin päiviä, kun taistellaan samoista leluista tai jokin juttu ei nyt sovi toiselle tai minulla särkee päätä. Mutta toistaiseksi niitä nyt ei hirveästi ole ollut. Koululaisten saavuttua mennään välipalalle, taapero hiljalleen heräilee ja siitä päivä jatkuu.
Voit seurata meitä myös instagramissa.

Kommentit

2 kommenttia

En ota tätä minään ilkeilynä. 🙂 Perheitä on erilaisia ja kaikki kokee asiat erilailla. Itse olen luonteeltani sellainen, että tykkään puuhastella paljon, olen aina ollut. Jos vaikka lueskellaan kolmevuotiaan kanssa, niin sekin on hyvä lepotauko itselle. Voidaan makoilla sohvalla ja luen hänelle. 🙂 Ihan totta on kaikki mitä tänne kirjoitan ja miten kuvailen asiat, en silti ole mikään superäiti tai kuvittele olevani, ihan normi äiti vaan. Ja en koe että tekisin arjestamme ruusuisen kuuloista, vaan kerron miten itse sen koen. Kun on monta vuotta elänyt suunnilleen tällä samalla rytmillä niin hyvin ennätetään kävelylle, puistoon tai omaan pihaan ulos ja kuten kirjoitinkin, niin ei me missään kaatosateessa ulkoilla, vaan jos on huono keli niin voidaan hyvin siirtää ulkoilua myöhemmäksi. Päiväuniaikana tykkään viettää aikaa kolmevuotiaan kanssa puuhastellen (se on ainoa aika kun voidaan olla ihan kahden). Eihän se tarkoita, että koko 2h joka päivä vaan maalataan, vaan se voi sisältää montaa asiaa (maalailua, lukemista, leikkiä yms).
Meillä oli puolukassa ihan normit vaatteet päällä, en siis koe että ne olisi erityisen hienot. Niillä vaatteilla mentiin, mitä päällä sattui olemaan kun metsään lähdettiin. 😀
Olen nukkumisestani kirjoittanutkin, niin minulle itselle sopii ne lyhyemmät yöunet. Jos nukun liian pitkään tulee pääkipua ja paikat on jumissa. Meillä ei ole yöheräämisiä ollut aikoihin, niin saan ne yöuneni nukkua yhteen putkeen, joten aamulla on levännyt olo.
Lähetän sinulle kovasti tsemppiä väsymykseen ja arkeen. Jokainen pyörittää sitä omalla tavalla ja omat voimavaransa tuntien.♥

Missä välissä ennätät itse levätä? Kuulostaa aika ”kuluttavalta” että aamusta iltaan touhotat ja sitten vielä nukut liian lyhyet yöunet (joku aikaisempi postaus). Isossa perheessä on isosti hommia, mutta annat siitä kovin ruusuisen kuvan, onko oikeasti näin?? Siis että ennätätte aamupäivät retkeillä, päikkäriajan maalailla tms ja sitten vielä kaikissa kuvissa lapsilla on hienot vaatteet (jopa puolukassa) jne. En kysy/ sano tätä ilkeillen, mutta kuulostaa vain siltä että olet todellinen superäiti 🙂
Itsellä käy monesti niin että väsymys painaa (vauva valvottaa) ja sit sitä aamupäivästä tekee eka ne pakollisimmat jutut (ruoka, pyykit, siivous ym) lasten leikkiessä ja himmailenkin vähän että jaksan varmasti sitten tehdä myöhemmin edes ne pakollisimmat jutut (läksyt, ruokkimiset ym). Tästä johtuen jää sitten monet retket, huonon sään ulkoilut ym tekemättä kun tuntuu etten vain enää taivu niihin.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä