Ihan mamina - Hero Header

Mikä minusta tulee isona?

Olen aika hukassa tulevan urani suhteen. Pohdin syksyllä sitä pitäisikö minun vaihtaa kokonaan pois sosiaali-ja terveysalalta ja hain yhteishaussa liiketalouden puolelle. Sain paikan sieltä todistusvalinnan perusteella, mutta nopeasti ajatukseni kääntyivät takaisin sairaanhoitajan opintoihin. Asiaa mietittyäni totesin, että sairaanhoitajan tutkinto antaa mulle parhaat mahdolliset eväät tulevaan sillä olen syntynyt hoitoalalle. Veri vetää ihmisten pariin, enkä lopulta nauttisi kovasta bisnesmaailmasta tai numeroiden pyörittelystä.

Yksi suuri syy oman uravalinnan epäröimiseen on maailmalla vallitseva tilanne. Toinen toistaan pelottavampia otsikoita saa lukea jatkuvasti ja Tiktok ja Instagram syöte on täynnä sairaanhoitajien avunhuutoja. Jo lähihoitajaksi opiskellessani haaveilin työskenteleväni joskus ensihoidossa, akuutissa tai teholla sairaanhoitajana. Se haave on karissut. Ei pelkästään nykyisten työolojen takia, vaan myös siksi ettei kolmivuorotyö sovi minulle. Etenkin nyt kun olen äiti ja vastuussa kahdesta pienestä ihmisestä en halua ajaa itseäni enää sellaiseen tilanteeseen, missä olin alkuvuodesta 2018 työskennellessäni lähihoitajana sellaisessa yksikössä kolmivuorotyössä, missä oli valtava työntekijäpula ja liian suuri kuormitus nuoren hoitajan harteille. Lue: Äitiyslomalta paluu opintojen pariin

Sairaanhoitajalla on kuitenkin valtavat työskentelymahdollisuudet vaikka ei haluaisi kolmivuorotyöhön. Sairaanhoitajia työskentelee poliklinikoilla, päiväkirurgisissa yksiköissä, terveyskeskuksissa, neuvonnassa, vanhuspuolella, mielenterveys-ja päihdehoidon puolella… valinnanvaraa on valtavasti. Toki nämä työpaikat ovat varmasti haluttuja, eikä työllistyminen päivätyöhön ole itsestäänselvyys sairaanhoitajalla. Lue: Kiltin tytön syndrooma – julkisessa liikenteessä joutuu pitämään puoliaan

Aina voi opiskella lisää

Minulla on haaveena jatkokouluttautua vielä sairaanhoitajan tutkinnon jälkeen. Olen miettinyt opettajaksi kouluttautumista sote alalle, mutta ajatuksiini on jälleen hiipinyt uusi kutkutteleva ajatus. Ensimmäisen lapseni synnyttyä aloin kiinnostua yhä enemmän ihmisen seksuaalisuudesta, lisääntymisestä, gynekologiasta ja raskaudesta. Pohdin usein näitä asioita mielessäni ja janoan lisää tietoa. Olenkin sitä mieltä, että jos olisin lääkäri niin olisin naistentautien erikoislääkäri. Minulta on kysytty miksi en opiskele kätilöksi, mutta vastaus on aina sama: vastuu pienen ihmisen syntymästä kuulostaa niin suurelle, että en tiedä kykenisinkö olemaan siinä roolissa. Tässä minulla on kuitenkin käynyt sama ”moka” kun aiemmin. Oletus siitä, että kätilö työskentelisi vain synnytyssalissa tai lapsivuodeosastolla. Sehän ei pidä missään nimessä paikkansa. Kätilö on paljon muutakin, kätilö on seksuaali-ja lisääntymisterveyden asiantuntija. Se kuulostaa ihan minulta, minun ammatilta!

Selvitin asiaa ja huomasin, että ainakin Metropoliassa on kätilön täydentävät opinnot sairaanhoitajille. Koulu kestäisi 2-vuotta ja sillä sairaanhoitaja saa myös kätilön tutkinnon. Kuulostaa unelmalta mitä aion tavoitella joskus. Kätilön tutkinto vaatii tottakai paljon ja työssäoppimista tulee olemaan myös synnytyssalissa, mikä kuulostaa ihanalta vaikka en siellä tahtoisi työskennellä. Tämä kaikki on nyt vain tämän hetkistä ajatuksenvirtaa ja voi olla, että sairaanhoitaja opintojeni edetessä mieli vielä muuttuu monesti. Ehkä löydänkin unelmien työpaikkani sairaanhoitajana tai opiskelen joskus opettajaksi sote alalle. Voi myös olla, että viiden vuoden kuluttua työskentelen naistentautien poliklinikalla tai lapsettomuusklinikalla kätilönä. Nähdään myös Instagramissa @niina.mantere

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä