Raskaudesta puhutaan aina himojen paratiisina. Jopa elokuvamaailma nostaa raskauden yhteyteen sen ajatusmallin, että äidillä on himoja erilaisiin ruokiin ja niitä ruokia kärrätään kotiin kottikärryllä.
Entä, jos selkeitä himoja ei tulekaan?
Olen usein törmännyt vauvaryhmissä kommentteihin, joissa voivotellaan raskaushimojen puutetta. Tuntuu, että moni oikein odottaa niitä hulluja kehuttuja himoja ja pettyy, kun niitä ei sitten tulekaan. Sehän ei ole mikään itsestäänselvyys, että joku ruoka valtaa sydämen raskauden ajaksi.
Ei selkeitä raskaushimoja aiemmissa raskauksissa
En ole kokenut koskaan selkeitä raskaushimoja. Ennemmin olen rajannut ruokavaliota ja raskauksissa on jäänyt pois paljon herkkuja sekä epäterveellistä ruokaa. En jostain syystä pysty syömään samalla tapaa rasvaa tai sokeria, kun tulee epämiellyttävä olo nopeasti. Ekassa raskaudessa himoitsin lähinnä kotiruokaa ja kerroskiisseleitä. Taisin kerran saada hermoromahduksen kaupassa, kun kiisselit oli loppu hyllystä, mutta sen ihmeempää himon kohdetta ei syntynyt. Tyttöjen raskauksissa mielitekojen kohteet on vaihtuneet ja tokan lapsen kohdalla taisin syödä loputtomasti hunajamelonia.
Ruoka kuin biojätettä neljännessä raskaudessa
Neljännessä raskaudessa kaikki ruoka on ollut kuin biojätettä ja pakkopullaa. Mikään ei maistu hyvältä, vaikka ei myöskään okseta. Olen syönyt läpi raskauden aika niukasti, koska ruokailu on tuntunut epämiellyttävältä. On ollut hieman ärsyttävää, ettei mikään maistu. Hillitty ruokavalio on kyllä näkynyt painossakin, kun sitä on tullut vain tasan vauvan verran eli 3kg. Nyt ihan loppua kohti on tullut MUUTAMA himon kohde, joita ilman voin kyllä elää, mutta huomaan niiden maistuvan selkeästi paremmalta kuin muut.
Neljännen raskauden himoja
Olen noin viikon verran ollut koukussa yhteen tiettyyn myslimerkkiin. Rouskuttelen tuota mysliä menemään sellaisenaan ja nautin, kun siemenet narskuvat hampaiden välissä. Tätä kirjoittaessa täällä sairaalassa alkaa heti tehdä mieli kyseistä mysliä. Sen lisäksi olen muutaman viikon syönyt ainakin kourallisen pistaasipähkinöitä päivässä, koska niissä on vain sitä jotain. Lievempiä himoja on sellaista possun lihaa kohtaan, joka on pyöritetty vehnäjauhossa ja paistettu sitruunan kanssa pannulla sekä täällä sairaalassa söin jotain jyväseosta (riisin tilalla), jota en voi unohtaa millään. Raskauden alusta asti olen juonut paljon kuplavettä eli ei suolaista kivennäisvettä, vaan lähdevettä, jossa on hiilihappoja. En voi elää ilman sitä.
Hauskin himon kohde on…
Yksi hullu himo tähän raskauteen kyllä osui ihan vahingossa ja se on vahva mieliteko Doven tuotteita kohtaan. Voisin oikeasti vain syödä noita saippuoita, suihkuttaa dödöä suuhun ja nuolla rasvaa käsistä. En tietenkään tee niin, koska saippuan syöminen on vaarallista. Tuntuu kuitenkin, että pää sekoaa onnesta aina käsiä pestessä. Voisin koko ajan lisäillä dödöä ja hangata käsiä, jotta tuo haju leijailisi ilmassa. Ihan pöhköä, mutta sellaista se taitaa joskus olla.
Onko teillä ollut himoja raskaudessa jotain kohtaan? Kenties yhtä hauskoja kuin oma Dove-pakkomielteeni?
SEURAA MYÖS INSTAGRAM @operaatioaiti
Kommentit (2)
Mä himoitsin alkuraskaudessa yhden tietyn pizzapaikan kebabia! Ei kaikista terveellisin himotus toki 😀 Muita ruokahimotuksia ei sitten ollutkaan.
Toi mysli on muuten ihan parasta! T. Kolme pakettia kaapissa
Se on parasta!!