Taistele tai pakene ihmissuhteessa

Kutsuisin tilaa taistele tai pakene -tilaksi, mutta termitys ei osuisi täysin kohdalleen. ”Tästä syystä meille on kehittynyt pakene tai taistele -reaktio. Se reaktio, jossa mieli tulkitsee ympäristöä, tekee uhka-arvioita ja hermosto ohjaa elimiä valmistautumaan jompaankumpaan. Tässä tilassa verenpaine nousee, sydämen syke kiihtyy, kipukynnys nousee ja kognitiiviset kyvyt heikkenevät.” 

Tila, jossa kaikki kaatuu

En kuitenkaan keksi yhtäkään parempaa termiä kuvaamaan oloa, joka joskus iskee. Olen introvertti ihminen, joka väsyy helposti ja tarvitsee taukoja. Olen myös äärimmäisen herkkä ja tulen tulkinneeksi muita niin, että oma keho väsyy. Kannan mukanani myös vikaa, joka lähtee sisältäni, mutta muut osuvat ”uhriksi”.

Tunnelukko ei taistele 

Epävarmuus ja pelko, jonka kanssa on vaikea elää. Onneksi kyseinen tunnelukko ei ole läsnä elämässä jatkuvasti. Se hiipii kylään aina välillä ja silloin on päätettävä seuraava siirto. Taistele vai pakene? Ihmissuhteissa tulee vaikeita hetkiä aina. Vanhemman, ystävän tai kumppanin kanssa. Vaikean hetken iskiessä minä en taistele. Elimistööni on rakentunut viallinen tunnelukko, joka saa kääntämään selkänsä ja juoksemaan lujaa toiseen suuntaan.

Tunnelukko ei ole syy nauraa 

Arvaan melkein täysillä prosenteilla, että joku ottaa tämänkin postauksen hilpeydellä vastaan. Johonkin ihmistyyppiin kuuluu nautinto siitä, että toinen makaa maassa menetettyään jotain. Puhumalla henkilökohtaisista asioista avoimesti ääneen, tarjoan näille ihmisille teräviä aseita itseäni kohtaan. En silti jaksa olla hiljaa. Haluan kirjoittaa, puhua ja avata suuni. Tunnelukko on nimittäin tie sisäiseen kärsimykseen, josta on vaikea astua ulos.

Heippa sulle!

Olen elämäni aikana kärsinyt valtavista tunnelukoista. Kun tämä kyseinen lukko iskee, kävelen ulos ihmissuhteesta. Joku pieni mörkö saa näkemään tilanteen yllättäen toisella tapaa ja silloin iskee puolustusreaktio päälle. Käännyn kannoillani enkä taakseni katso. Joku joskus oikein nauroi, että olen säälittävän yksinäinen. Olinkin vuosia täysin omassa kuplassani, koska tunnelukko tökki kyynerpäällä jokaista, joka kuplaan yritti. Syy on tavallaan minussa itsessäni, vaikka en voi asialle mitään. Aivoni eivät käske; taistele! 

Taistele vai pakene? 

Tilanne on omituisesti tullut siihen, että kuukausi sitten kaikki tuntui selkeältä ja hyvältä. Olo oli rakastunut, vaikka parisuhteessa oli arjen kuoppia. Kuopat on ihana käydä yhdessä läpi, jos matkustaa samalla aallonharjalla. Nyt tilanne onkin se, että elimistössäni on syntynyt selittämätön tarve paeta. Levottomuus siitä, että en pysty, kykene ja jaksa. Mitään ei ole tapahtunut, mutta oma kroppa on mennyt lukitukseen.

En näe ulospääsyä, elimistöni ei taistele 

Se alkaa lipumisesta pois. Asia kerrallaan ei jaksa välittää. Yleensä olen hyvin äärimmäisen herkkä ja saatan jäädä murehtimaan ja vähän itkenkin, jos heipaksi tarkoitettu pusu jää antamatta. Voi kuulostaa tyhmältä, mutta herkkyyttä on vaikea selittää, jos sitä ei tunne sisällään. Yhtäkkiä sitä herää päivään, jolloin ei enää välitä. Sitten ei välitä toisesta asiasta ja sitten kolmannesta. Ihminen tarvitsee taistelutahtoa selviytyäkseen vaikemmista kausista, koska ilman sitä kukaan ei taistele.

Syytä ei tarvitse olla 

Aina ei ole syytä, koska mikään ei ole vaikeaa tai toinen ei ole tehnyt mitään. Kaikki on hyvin ja sitten ei olekaan. Voi olla rakkautta, kauniita sanoja ja tasaista arkea. Tunnelukkojen vaikeus on siinä, että niiden syntyperää on vaikea tunnistaa.

Yhtäkkiä sitä vain huomaa, että elimistö ei enää taistele, vaan haluaa paeta niin kovaa kuin pääsee. Ikinä en ole onnistunut tuota reaktiota vastustamaan. Saa nähdä onko meillä tätä kokoonpanoa enää jossain vaiheessa, koska prosessi on päällä enkä löydä keinoja pysäyttää sitä.

Taistele tai pakene

Kommentit

14 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

Kiitos kun jaoit sun ajatuksia ❤

Avatar

Haettehan apua,jo ette saa itse käsiteltyä. Ymmärrän,jos et näe tarvetta ulkopuoliselle avulle tai että se voisi auttaa,mutta kokeilkaa. Olette niin ihana pari ja perhe näin ulkopuolisen silmin❤ Kaikkea hyvää teille!

Anette - Operaatio Äiti.

Kiitos❤

Avatar

Äääk! Tsemppiä! Toivon todella että teiän parisuhde ei kaadu vaan saat ja saatte apua kriisin käsittelyyn. Pariterapia ootteko kokeillu?

Anette - Operaatio Äiti.

Ei vielä❤

Avatar

Kuulostaa kriisiltä, joka voi iskeä keneen tahansa kiireisen arjen keskellä, kun omille tunteille ei ehkä ole täysin aikaa. Voi saada omaa aikaa tunnin silloin, toisen tällöin. Mutta ei ehkä ehdi täysin pysähtymään, olla yötä pois kotoa, ihan vain omien ajatusten kanssa. Kerää päähän kaikenlaista negatiivista, vaikka kaikki olisi hyvin. Pitää vain muistaa, mitä on luvannut toiselle, pitää yhtä. Vaikka olisi vaikeaa, vaikka ei nyt välittäisi mistään. Tsemppiä, anna aikaa🧡

Anette - Operaatio Äiti.

Avatar

Hyvin kirjoitettu. Tsemppiä ihana ihminen 💚

Herätti ajatuksia. Mulla taitaa tulla tuo tunnelukko uusien töiden kanssa aina. Kun uusi työ näyttää omat huonot ja hyvät puolet, niin tulee kauhea ikävä omaa vanhaa elämää, joka oli sellaista että työskentelin miehen kanssa yhdessä meidän yrityksessä. Ollaan oltu aina tiivis paketti ja 24/7 yhdessä. Tänä vuonna olen tehnyt muita töitä ja minulla välillä lapsellisen ikävä oman miehen luo. Ikävä siihen kuplaa johon arkeen kuului vai meidän perhe. Mulla on välillä sellainen olo että olen kuin teini joka lähdössä kotoa. No parisuhteelle ikävöiminen on tehnyt hyvää.

Monenlaista ajatusta lähti liikkeelle tästå postauksesta, enkä kaikkea osaa selittää.

Mä pelkään itseni haastamista niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Pelkään että menen rikki ja uuvun. Kunpa haaveilulla voisi elää 😀 Mutta kyllä töissä käynti on mulle myös tärkeää, kunhan löytyy oikea työ.

Avatar

Ps. Oletko ajatellut käydä terapiassa? Tiedän tuon tunteen kun mikään ei tunnu missään. Yleensä siihe löytyy joku alitajuntainen syy, jonka löytämisee terapeutti auttaa. Mä olen käynyt ihan itse kustantamana sellaisia 10 kerran jaksoja silloin tällöin kerran kuussa.

Anette - Operaatio Äiti.

En ole löytänyt vielä terapiamuotoa, jota jaksaisin. Perus keskusteluterapia ei ole mua varten.

Avatar

Kirjoitat, että ’mitään ei ole tapahtunut’ mikä tämän voisi aiheuttaa. Mutta, onhan teidän arki muuttunut suuresti siitä mitä se on monet vuodet ollut. Mies käy nyt ilmeisesti 5pv viikossa kodin ulkopuolella töissä. Tuohan on iso muutos, joka vaikuttaa aivan varmasti kaikkeen ja vaatii sopeutumista ihan jo arjen askareissa, mutta myös siellä tunnepuolella. Anna itsellesi aikaa sopeutua uuteen elämänvaiheeseen❤️.

Anette - Operaatio Äiti.

Se on totta. Toki on myös etäpäiviä ❤

Avatar

Kiitos tästä tekstistä 😭 Kamppailen ihan samanlaisten tunteiden kanssa 😭

Anette - Operaatio Äiti.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä