Marmorointi ihastuttaa - katso kuusi eri tapaa marmoroida

Taiteilu lasten kanssa on parasta, kun kuuluu äänekäs VAU. Erityisesti Aa on erikoistunut äänitehosteisiin ja ihastuneet huudahdukset saavat hymyn kenen tahansa kasvoille (olen yrittänyt napata VAUta myös videolle, vielä vaan en ole onnistunut). Marmorointi on mainio vau-askartelu, kun lopputulos selviää vasta paperia väristä nostaessa. Marmorointi on usein myös aika nopeaa ja vaivatonta. Olemmekin testailleet erilaisia marmorointitapoja tässä kuluneiden viikkojen aikana. Tässä kooste niistä.

1. Marmorointi marmorointiväreillä

Sakura Marbling -marmorointivärit ovat helppo ja näyttävä marmorointitapa. Kuvioista tulee selkeärajaisia ja kauniita. Nämä värit sopivat myös kankaalle ja lakanakankaaseen värit tarttuivat oikein hyvin. Kankaaseen marmoroidut kuviot pitää kiinnittää silittämällä. Värit näissä Sakura-väreissä on makuuni hieman hailakat. Kaipaisin tosiTOSI vahvoja värejä. Tosin värejä pitäisi ehkä vaan lutrata veteen enemmän. Tämä oli kaikista näyttävin ja VAU-rikkain marmorointitapa lasten mielestä.

Vasemmassa alakulmassa on marmorointi-väreillä värjätty kangas. Kuviot ovat näyttäviä ja värialueet selkeärajaisia.

2. Öljy-vesi-marmorointi

Öljy-vesi-marmorointi oli todella hauskaa ja lopputulokset olivat pirskahtelevuudessaan yllättäviä. Ohje tähän marmorointitapaan löytyy Leikki leikkinä -blogista. Materiaalit tähän löytyy ruokakaapista eli ei haittaa, jos tässä prosessissa vähän maistelisikin menemään. Öljy kuitenkin on oma sotkevuusfaktorinsa. Öljytahrat lähtevät vaatteista sappisaippualla. Öljy kuitenkin jää paperiin ja öljyiset paperit voivat tahria muita papereita ollessaan niihin kosketuksissa. Nämä taideteokset siis saavat pysyä taideteoksina ja kun laitamme ne laatikkoon, laitamme ne ensin muovipussiin.

Öljy-vesi-marmorointiin löytyy tarvikkeet ruokakaapista.

3. Marmorointi partavaahdolla

Partavaahtomarmorointi näyttää todella houkuttelevalta. Kaivelin miehen hyllyltä ikivanhan partavaahdon jämän ja sitähän ei tullutkaan purkin pohjalta kuin muutama ruokalusikallinen, pikainen testi siis. En päässyt tekniikassa kärryille, mutta sen tiedän sanoa, että paperi löyhkäsi niin kamalalle, että roskiin meni. Jos siis marmoroit partavaahdolla, Ehdottomasti kannattaa käyttää hajusteetonta partavaahtoa. Tekniikka vaikuttaa myös aika sotkuiselta, joten ei ehkä ihan suosikkihommaani. Toisaalta näkemäni upeat, väririkkaat kuvat partavaahdolla marmoroinnista näyttävät niin upeilta, että tätä pitää kokeilla vielä sillä hajusteettomalla partavaahdolla. Kankaankin marmorointiin tämä tekniikka sopii.

Koska partavaahdon vähyys ärsytti, tein toisen testin muotovaahdolla (kuvassa oikeanpuoleinen). Muotovaahto suli aika nopeasti eikä vaahto kestänyt marmorikuvioiden piirtelyä kauhean hyvin. Sillä sai kuitenkin ihan kivan lopputuloksen. Ohje partavaahtomarmorointiin löytyy esimerkiksi Leikki leikkinä -blogista.

Partavaahdolla marmoroimiseen pitää vielä palata, sillä kokeilu jäi liian lyhyeksi.

4. Saippuakuplamarmorointi

En tiedä, missä kohtaa voidaan käyttää termiä marmorointi ja missä kohtaa pitäisi puhua maalaamisesta, mutta marmorointina olen tästä tekniikasta kuullut myös puhuttavan, saippuakuplamaalaus on toinen termi. Lurautin mukin pohjalle nestemäistä käsitiskiainetta ja elintarvikeväriä. Sitten päälle hieman vettä. Seokseen puhalletaan pillillä niin kauan, että mukista nousee kuplavuori, jonka päälle maalattava paperi lasketaan. Näin muodostuu nättejä kuplakuvioita paperiin. Tarvikkeet olivat edulliset, kuplien puhaltelu hauskaa ja lopputulos kiva. Mutta. Kuplien puhaltelu ei onnistunut Aalta. Kävin hyvin perusteellisesti läpi, mikä on puhaltamista ja mikä imemistä ja teoreettisella tasolla ja kuivaharjoitellen vajaa kolmivuotias Aa ymmärsi näiden käsitteiden eron. Kuitenkin kun annoin pillin hänen suuhunsa, hän tottuneesti imaisi, mistä seurasi sinisen värin valuminen naamalle, käsiin, kaulaan ja paidalle sekä itku, koska eihän se saippua hyvää ole. Paperin painamisesta kupliin hän kuitenkin tykkäsi. Ekaluokkalainen selvisi koko hommasta jo hyvin itse.

Saippuakuplat muodostavat hauskoja kuvioita, kunhan väriainetta on riittävästi.

5. Marmorointi alkoholimusteilla

Kaivelin askartelulaatikostani vuosi sitten HobbyPointista ostamiani Ranger-merkkisiä alkoholimusteita ja testasimme marmorointia niillä. Kaikista maagisinta oli nähdä alkoholimusteen reaktio veden pinnassa, kun väri levisi ikään kuin räjähtäen. Reaktion seuraaminen oli lapsistakin hauskaa. Sekoittamista alkoholimusteet eivät kestäneet kauhean hyvin (keltaiset), mutta jos paperin laski suoraan sekoittamattomalle värille, tuli kuviosta upea (sininen).

Alkoholimuste ei kestä veden pinnalla suurta liikuttelua, mutta kuviot ovat sellaisenaan kauniita.

6. Marmorointi kynsilakalla

Kun kynsilakat kaivellaan kaapista, ei enää ehkä kannata puhua lasten kanssa askartelemisesta, sen verran sotkevaa voi kynsilakalla marmorointi pahimmillaan olla. Myös haju on aika ätäkkä. Nämä kananmunat marmoroin vuosia sitten, postaus siitä täällä.

Kananmunat on marmoroitu kynsilakalla.

Marmoroituja papereita oli meillä yhtäkkiä todella paljon! Öljy-vesi-marmoroidut paperit menivät taideteoksiksi seinälle. Sakura-väreillä marmoroiduista papereista leikkasimme kuvioleikkurilla palloja ja liimasimme ne jätskitötteröiksi saippuakuplamarmoroiduille papereille. Meillä olikin hauskaa miettiä, mitä makuja jätskipalloista löytyisi – oli ainakin salmiakkia, minttu-appelsiinia, vadelmasorbettia ja mustikka-kinuskia! Johan tässä herahtaa vesi kielelle!

Marmoroiduista papereista leikattiin kuvioleikkurilla jätskipalloja. Alla on saippuakuplamarmoroitu paperi.

Kaiken kaikkiaan sanottakoon, että marmorointi on todella hauskaa ja näyttävää taiteilua ja se sopii kaikenikäisille!

Anni