Taaperon ilmiömäinen muisti yllättää kerta toisensa jälkeen – 2,5-vuotias on myös perheen huomionkipein jäsen
Kahden ja puolen vuoden iässä elämä on mahtavaa! Tavallisessa arjessa riittää ihmeteltävää ja ihasteltavaa taaperolle.
Kahden ja puolen vuoden iässä taapero on utelias ja innokas oppija. Hänellä on myös aiempaa paremmat edellytykset omaksua tietoa, koska muistin ja puheen kehityksessä tapahtuu suuria harppauksia.
Vaikka parivuotiaiden mielialat vaihtelevat ja harmistuksen purkaukset ovat toisinaan voimakkaitakin, taaperon yleisvire on positiivinen. Minne tahansa lapsi meneekään, hän levittää ympärilleen iloa ja valoa. Hän myös rakastaa myönteistä huomiota.
Taaperon muistin kehitys | Muisti mahdollistaa uutta
Taaperoikäinen lapsi alkaa muistaa äskettäin tapahtuneita asioita. Hiljalleen muisti ulottuu muutamien kuukausien taakse. Toisinaan vanhempi saa yllättyä, mitä kaikkea lapsi onkaan pannut merkille! Taapero havaitsee myös, jos jokin arjen yksityiskohta muuttuu. Vanhemman uusi hiustyyli tai olohuoneen uusi järjestys eivät jää häneltä huomaamatta.
Taaperon kehittyvä muisti mahdollistaa myös pidemmän tai sujuvamman erossaolon vanhemmasta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto kuvailee, että tässä iässä lapsen muistikuva vanhemmista on niin vakiintunut, että lapsi pystyy esimerkiksi päivän kestävän eron aikana palauttamaan mieleensä mielikuvansa vanhemmistaan ja saamaan siitä lohtua.
Kun lapsi on kaksi ja puoli vuotta vanha, hänen muistinsa saa aikaan myös hauskoja tilanteita. Taapero on usein yllättävän etevä muistipeleissä tai leikeissä, jossa hänen täytyy etsiä hänen nähtensä piilotettu tavara.
Toisaalta lapsen kuullen saa myös varoa, mitä puhuu. Kirosanat tai muut epätoivotut ulostulot voivat pian toistua pienestä suusta. Rumien sanojen syöttäjänä ei tosin aina ole vanhempi, vaan lapsi on voinut kuulla uuden sanan päiväkodissa, sattumalta kadulla tai vaikkapa radiosta. Vanhempi saakin huomata, että tässä iässä lapsi imee vaikutteita itseensä kuin pesusieni.
Toisaalta myös äännevirheet voivat johtaa tahattomasti rumiin puheisiin: kuka tahansa voi kuvitella, miltä kuulostaa, kun r-vikainen lapsi puhuu metsäretkellä murkuista.
Lue myös: Ikimuistoiset kilarit: ”Huusi p*llua kassajonossa”
Taaperon kielellinen kehitys | Taidot karttuvat
Yleensä lapsi osaa muodostaa parin tai muutaman sanan mittaisia lauseita viimeistään 2,5-vuotiaana. Tässä iässä hän myös ymmärtää yksinkertaisia, lyhyitä ohjeita. Eri asia on, totteleeko hän vanhemman kehotuksia – varsinkaan tunnekuohun vallassa!
Äännevirheet ovat parivuotiailla tavallisia. Taapero myös taivuttaa useita sanoja väärin. Väärin äännetyistä sanoista tai kokonaan puuttuvista äänteistä ei tarvitse vielä tässä vaiheessa huolestua. Myös sijamuotojen opettelu jatkuu aina nelivuotiaaksi asti. Virheistä moittiminen tai ymmärtämätöntä esittäminen ei kannata, vaan lapselle vastatessa voi lausua oikein sanan, jota tietää hänen tarkoittaneen.
2,5-vuotias lapsi on kyselyiässä. Hän tykittää mitä-, mikä- ja miksi-kysymyksiä nopeampaan tahtiin kuin vanhempi ehtisi vastaamaan. Lapselle vastaaminen kuitenkin palkitsee, vaikka se välillä tuntuisi aikuisesta raskaalta. Vanhempi on taaperon luotettavin tietolähde, jolta tämä oppii paitsi uusia sanoja, alkaa ymmärtää maailman ilmiöitä ja toimintaa.
Lapselle lukeminen, laulaminen ja loruttelu tukevat kielellistä kehitystä ja ovat lisäksi taaperolle mieluista puuhaa. Digilaitteita paremmin kielen ja puheen oppimista edesauttavat lastenkirjallisuuden parissa vietetty aika sekä arjen tavalliset keskustelut.
Jopa viidesosa lapsista kärsii puheen kehityksen viivästymisestä. Lue jutustamme, mistä merkeistä voi tietää, että parivuotias tarvitsee erityistä tukea kielen opetteluun.
Taaperon ruokailu | Mitä tehdä nirsoilulle?
Noin kahden–kolmen vuoden iässä lapset valikoivat ruokapöydässä tarkkaan, mitä he syövät. Syitä ilmiölle on monia.
Valikoiva syöminen saattaa olla evoluution myötä kehittynyt suoja. Kun lapsi pikkuhiljaa irrottautuu vanhemmistaan, on järkevää syynätä ruoka tarkasti, jotta ei tule nielleeksi mitään haitallista. Joskus lapsi kieltäytyy syömästä yksinkertaisesti siksi, että tietää vanhemman tahtovan sitä. Tällöin on kyse uhmaiästä ja oman tahdon harjoittelusta, mikä kuuluu itsenäistymiseen.
Toisinaan nirsoilun taustalla on fyysinen syy: refluksioireilu, kireä kielijänne, suolisto-ongelmat tai jopa karttakieli voivat tehdä ruokailemisesta tai tiettyjen ruokien syömisestä epämukavaa. Voi olla niinkin, että lapsella ei yksinkertaisesti ole nälkä ruokahetken aikana. Silloin hän saattaa myös leikkiä tai sotkea ruualla, koska ei tiedä, mitä muutakaan annokselle tekisi.
Parasta lääkettä nirsoilulle on sinnikkyys ruokien maistattamisessa. Pakottaa ei saa, mutta tarjoaminen kannattaa. Hiljalleen uteliaisuus vie voiton ja lapsen herkät makunystyrät tottuvat uusiin ruokiin.
Ruokapöydästä voi helposti kehkeytyä tahtojen taiston areena. Vanhemman olisi hyvä tarkkailla omaa käytöstään. Yleinen kireys tai suuttuminen eivät edesauta lapsen syömistä, vaan kiinnostus ruokaan herää todennäköisemmin kannustavassa ja myönteisessä ympäristössä.
Taaperon tärkeimmät ihmiset | Ihanaa yhdessäoloa
Kukaan ei rakasta arkea niin kuin parivuotias taapero! Hän paitsi nauttii rutiineista, saa niistä myös turvallisuuden tunnetta ja tukea kehitykselleen. Taaperon mielestä on kivaa viettää aikaa kotona, leikkiä pihapiirissä ja autella vanhempiaan kotitöissä. Hän haluaa olla tarpeellinen ja tuntea itsensä rakastetuksi.
Elämä on 2,5-vuotiaan silmissä aika huikeaa: vanhemmat ovat kaikkitietäväisiä, jokaisen nurkan takaa avautuu ennennäkemätön maisema ja uudet sanat jäsentävät todellisuutta.
Aika ajoin kaiken uuden ja tuntemattoman runsaus voi käydä raskaaksi ja purkautua levottomuutena, raivokohtauksina tai nukkumisen vaikeuksina. Vaihe eittämättä koettelee vanhempaa, mutta on osa normaalia kehitystä. Hankalina hetkinä voi vain ajatella, että näin tämän kuuluukin mennä.
Taapero on takuuvarmasti perheen huomionkipein jäsen, ja huomiota hänelle tulee myös antaa. Kaikenlainen läheisyys ja hellyys tukee lapsen kehitystä ja vahvistaa lapsen ja vanhemman sidettä. Ollakseen onnellinen lapsi tarvitsee huolenpitoa, rakkautta ja rajoja – ja niitä ei tarvitse etsiä arkea kauempaa.
Lähteet: Babycenter, MLL. Lisäksi lähteinä on käytetty Kaksplussassa aiemmin julkaistuja asiantuntijahaastatteluja.
Jaa oma kokemuksesi