Tomera 2-vuotias rakastaa kotitöitä ja yhteistä puuhastelua – näin lapsi kehittyy ja kasvaa parivuotiaana
Kaksivuotias lapsi kaipaa aktiivista tekemistä, kehuja ja läheisyyttä. Taapero on mainio seuralainen, jonka mielialat tosin vaihtelevat tiuhaan.
Jos kotona asustaa 2-vuotias taapero, yksi asia on varma: jokaisessa päivässä riittää menoa ja meininkiä!
Kun lapsi on 2-vuotias, moni asia arjessa mullistuu. Lapsen puheen kehitys mahdollistaa aiempaa monipuolisemman kommunikoinnin. Samalla taaperon liikunnalliset ja motoriset taidot avaavat uudenlaisen tekemisen kirjon. Ikävuoden lopulla lapsi osaa jo paljon enemmän kuin juuri kaksi vuotta täytettyään.
Toisaalta kahden vuoden ikä voi myös koetella vanhempaa. On tyypillistä, että taapero potee uniongelmia ja saa kiukkukohtauksia. Onneksi näistäkin karikoista selviää, kun vanhempi pysyy arjessa johdonmukaisena ja tarvittaessa pyytää apua haasteisiin.
Liikunnallinen ja motorinen kehitys | 2-vuotias on näppärä touhuaja
Parivuotiaana lapsi osaa jo kävellä varmoin askelin. Moni 2-vuotias osaa ottaa myös juoksuaskelia, potkia ja heittää palloa sekä kiivetä portaita niin, että astuu molemmilla jaloilla perätysten samalle rappuselle ja vasta sitten ottaa seuraavan askeleen. Useimmat taaperot rakastavat musiikkia, tanssia ja rytmin mukana hytkymistä.
Lapsilla on ketteryydessä synnynnäisiä eroja, jotka tulevat taaperoiässä selvästi näkyviin. Tärkeää on, että myös kömpelömpää liikkujaa kannustetaan, kehutaan ja altistetaan liikkumiselle.
Media kuuluu kaksivuotiaan arkeen vain pienissä määrin. Digilaitteiden käyttöä on tärkeää rajoittaa myös siksi, että ruutujen äärellä lapsi pysyy useimmiten paikoillaan. Liiallinen ruutuaika tarkoittaa muiden haittojensa ohella sitä, että fyysinen aktiivisuus jää päivän mittaan vähäiseksi.
Liikunnallisten taitojen ohella parivuotiaan motoriset taidot kehittyvät huimasti. Kun kynä tai väriliitu alkaa pysyä kädessä, 2-vuotias voi kiinnostua askartelusta tai piirtelystä. Palikoilla rakentelu, palapelien tekeminen ja muu tarkkuutta vaativa puuhailu alkavat luonnistua. Monesti lapsi suorastaan yllättää vanhemman taitavuudellaan!
Kielellinen kehitys | Lauseet haltuun
Parivuotiailla kielellinen kehitys ottaa suuria harppauksia. Noin 2–2,5-vuotiaana lapsi osaa yleensä muodostaa lyhyitä, parin tai muutaman sanan mittaisia lauseita. Tavallisesti 2-vuotias osaa myös noudattaa yksinkertaisia ohjeita.
Erilaiset äännevirheet ovat taaperoilla yleisiä. Virheistä ei yleensä tarvitse huolestua: esimerkiksi r-vikaa ei ole tarpeen yrittää kitkeä ennen kouluikää. Jotkin äänteet saattavat puuttua lapsen puheesta kokonaan. Tyypillisesti taapero myös taivuttaa monia sanoja väärin.
Puhumiseen ja uusien sanojen opetteluun tulee suhtautua kannustavasti, ei virheistä moittien tai sanoja korjaten. Lapselle vastatessa voi lausua oikealla tavalla sanan, jota tietää hänen tarkoittaneen. Lapsen kanssa keskusteleminen ja hänelle lukeminen tukevat kielellistä kehitystä.
Mitä enemmän lapsen puhe kehittyy, sitä enemmän hän haluaa oppia. Moni 2-vuotias kyselee vanhemmaltaan ahkerasti ”miksi”- ja ”mikä” -alkuisia kysymyksiä. Kysymysten tulva on ehtymätön, mutta kysymyksiin on tärkeää vastata totuudenmukaisesti ikätaso huomioiden. Vastaaminen tukee lapsen kielellistä ja älyllistä kehitystä.
2-vuotiaan ruokavalio | Näin taapero syö suositusten mukaan
2-vuotias lapsi syö samaa ruokaa kuin muu perhe mahdolliset allergiat huomioiden. Terveellisiin ruokailutottumuksiin kuuluvat kasvisten tarjoaminen jokaisella aterialla, täysjyvän suosiminen sekä sokerin ja suolan välttäminen. Kalaa suositellaan syötäväksi 2–3 kertaa viikossa.
Murot, myslit ja sokeroidut jogurtit eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon. Maitotuotteissa suositaan vähärasvaisia tai rasvattomia vaihtoehtoja.
Kaksivuotiaasta alkaen D-vitamiinin saantisuositus kasvaa. 2–17-vuotiaat lapset tarvitsevat D-vitamiinilisää ympärivuotisesti 7,5 mikrogrammaa.
Ruokapöydässä 2-vuotias harjoittelee myös motorisia ja sosiaalisia taitoja. Hänellä on oma istumapaikkansa ja astiansa, joista hän saa syödä itse. Uusia makuja maistatetaan monta kertaa, jotta hän tottuu niihin.
Kuivaksi opettelu | Moni 2-vuotias on valmis pottatreeniin
Kuivaksi opetteleminen on yksilöllistä. Osa kaksivuotiaista on valmis oppimaan täysin kuivaksi, toisilla valmius potalla käymiseen kypsyy kolmevuotiaana. Moni 2-vuotias ja sitä vanhempikin lapsi tarvitsee vaippaa yöllä, vaikka päivisin potalla käyminen sujuisi.
Pottatreeni on monivaiheinen prosessi, joka monet aloittavat jo ennen kahden vuoden ikää. Tällöin ideana on, että lapsi tottuu pottaan esineenä, kiinnostuu siitä omaehtoisesti ja alkaa oivaltaa, että potta liittyy tarpeiden tekemiseen.
Tietyistä merkeistä voi päätellä, että lapsi alkaisi olla valmis luopumaan vaipoista. Vaipat saattavat alkaa pysyä kuivina, mikä on merkki kehittyvästä pidätyskyvystä. Lisäksi taapero saattaa alkaa riisua märkää vaippaa oma-aloitteisesti.
Lasta ei pidä pakottaa potalle tai istuttaa siellä väkisin, jotta hänelle ei kehity kammoa pottaa kohtaan. Muutenkin on tärkeää, ettei vessasta käymisestä muodostu numeroa. Vinkkejä kuivaksi opetteluun löydät täältä. Potalle jo kertaalleen oppinut lapsi saattaa ryhtyä myös hangoittelemaan vessaan menoa, jolloin apua saa näistä vinkeistä.
2-vuotiaan lapsen uni | Vastustelua petiin mennessä
Kun lapsi on 2-vuotias, hän kehittyy huimaa vauhtia. Kehityksen nopeus voi heijastua myös nukkumiseen levottomuutena, nukahtamisvaikeuksina tai yöheräilyinä. Lapsi voi alkaa myös vastustella nukkumaanmenoa, koska oman tahdon harjoitteleminen ja testaaminen kuuluvat uhmaikään.
Parivuotias lapsi tarvitsee noin 12–13 tuntia unta. Yksilölliset erot ovat suuria: yksi 2-vuotias pärjää vähemmällä, toinen tarvitsee lepoa enemmän. Myös päiväunien tarve on yksilöllinen. Tuntimäärien laskemisen sijaan on parempi tarkkailla, herääkö lapsi unilta virkeänä ja jaksaako hän hyvin päivällä.
On tyypillistä, että 2-vuotias potee uniassosiaatiohäiriötä. Usein vanhempi valvoo lapsen sängyn vierellä, kunnes tämä on nukahtanut. Kun vanhempi on poistunut huoneesta ja taapero herää yöllä, lapsi saattaa kutsua vanhempaansa takaisin tai kipittää itse vanhemman sänkyyn, jotta kokee voivansa jatkaa unia. Joskus myös sängystä karkailu voi koitua ongelmaksi, jos taapero ei enää nuku pinnasängyssä.
Parasta lääkettä nukkumaanmenon ongelmille ja öisille heräilyille on säännöllisestä päivärytmistä kiinni pitäminen, riittävien mutta ei liiallisten aktiviteettien tarjoaminen päivällä sekä lapsen muista perustarpeista huolehtiminen. Rutiinien noudattaminen ja lapsen käytöksen tunteminen ja ennakointi voivat vaatia hieman harjoittelua, mutta ajan kanssa lapsen viestien tulkitseminen helpottuu ja arki löytää rytminsä.
Lapsen terveys | 2-vuotias on usein kipeänä
Alle 3-vuotiaat lapset sairastavat tyypillisesti jopa 6–8 flunssaa vuodessa. Lisäksi pikkulapset ovat alttiita korvatulehduksille, vatsapöpöille ja muille infektioille. Niinpä vuoden tautisaldo voi kasvaa melkoiseksi.
Jatkuva sairastelu johtuu siitä, että alle kolmevuotiaiden immuunipuolustus on vasta kehittymässä. Onneksi lapsen vastustuskyky alkaa parantua, kun hänelle tulee lisää ikää. Parhaiten flunssaa ja pöpöjä voi torjua huolellisella käsienpesulla.
Lue myös: 9 keinoa, joilla torjua lapsen flunssaa
Kahden vuoden ikä on myös hampaiden puhkeamisen sesonkiaikaa. Etuhampaat ilmestyvät jo vauvaiässä, mutta kolmevuotissynttäreihin mennessä lapselle on yleensä puhjennut kaikki 20 maitohammasta.
Maitohampaat reikiintyvät helposti, joten huolellisesta harjaamisesta kahdesti päivässä on tärkeää pitää kiinni. Alle kolmevuotiaiden lasten hampaiden harjauksessa käytetään riisinjyvän verran hammastahnaa, jossa on 1000–1100 ppm fluoridia.
Mieluisat puuhat ja leikit | Näiden parissa 2-vuotias viihtyy
Alle kolmen vuoden ikäiset lapset viihtyvät toistensa seurassa. He eivät kuitenkaan yleensä vielä leiki yhdessä vaan pikemminkin vieretysten. Toisaalta on havaittu, että jo alle kolmevuotiaat pystyvät solmimaan merkityksellisiä ystävyyssuhteita.
Vaikka pieni lapsi osaa jo osoittaa hellyyttä ja myötätuntoa, 2-vuotias ei ole vielä kovin empaattinen tai huomioonottava muita kohtaan. Hänen on usein vaikeaa jakaa lelujaan muiden kanssa. Aikuisen on tärkeää valvoa lasten keskinäisiä puuhia, sillä jos taapero suivaantuu, hän käy herkästi leikkikaverin kimppuun.
Tomera 2-vuotias rakastaa kotitöihin osallistumista ja tavallista puuhastelua perheen kesken. Vanhemman kannattaa osallistaa pikkulasta arjen askareisiin. Ikätasoisia kotitöitä tekemällä taapero oppii uusia asioita, saa harjoittaa keskittymiskykyään ja on merkityksellisessä vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa. Lasta voi opettaa esimerkiksi keräämään lelut lattialta tai viemään pyykkejä koriin.
Kaksivuotiaana lapsen sanavarasto laajenee. Hän alkaa myös tunnistaa värejä, muotoja, eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Yhdessä kuvakirjojen lukeminen sekä loruttelu ovat lapselle mieluista ja kehittävää tekemistä, samoin piirtäminen, maalaaminen ja askartelu. Jos tekemisen puute iskee, katso lista leikeistä, joista 2-vuotias tykkää lähes varmasti!
Lapsen tärkeimmät ihmiset | Tahtoikä koettelee vanhempaa
Kehitysvaihe, jota kutsutaan uhma- tai tahtoiäksi, lienee pikkulapsiajan pelätyin kausi. Parivuotiaana lapsi alkaa harjoitella omaa tahtoaan ja sen ilmaisua. Taustalla on tarve itsenäistyä vanhemmista ja hallita omaa erillisyyttään.
Vaikka jatkuvan kiukuttelun ja ei-karjaisujen todistaminen on ajoittain raastavaa, vanhemman on hyvä muistaa, että kyseessä on lapsen kehitykselle erittäin tarpeellinen etappi. Uhma- tai tahtoiän kesto vaihtelee yksilöllisesti. Onneksi ajasta jää muistoksi myös hulvattomia tarinoita.
Kiukkuamisesta ja suoranaisesta raivoamisesta huolimatta 2-vuotias on vanhempiensa kultamussukka, joka janoaa hellyyttä, läheisyyttä ja hyväksyntää. Raivarit talttuvat tehokkaimmin, kun vanhempi toimii johdonmukaisesti ja jämäkästi mutta samalla ilmaisten sen, että ymmärtää lasta harmittavan.
Juuri kaksi vuotta täyttänyt lapsi monesti pelkää sitä, että joutuu eroon vanhemmastaan. Hoitoon jääminen varsinkin vieraan luokse voi olla vaikeaa, Mannerheimin Lastensuojeluliitto huomauttaa. Silti myös muiden aikuisten kuin vanhempien seura tekee lapselle hyvää. Kolmea ikävuotta lähestyessä erossaolo alkaa helpottua.
Lähteet: MLL ja Terveyskirjasto. Lisäksi lähteinä on käytetty Kaksplussassa aiemmin julkaistuja artikkeleita sekä asiantuntijahaastatteluita.
Jaa oma kokemuksesi