Loma lisää tapaturmia: Nämä ovat kesän yleisimmät vammat pikkulapsilla
Poikalapsi teloo itsensä useammin kuin tyttö, eikä ”raju leikki” ole tälle ainoa selitys.
Jopa 75 prosenttia kaikista alle kolmivuotiaiden lasten vakavista sairaalan vuodeosastohoitoon johtaneista tapaturmista tapahtuu kotona ja pihapiirissä.
Keskimäärin reilut 1 500 alle kouluikäistä lasta tarvitsee kotitapaturman vuoksi vuosittain sairaalan vuodeosastohoitoa. Lisäksi keskimäärin neljä 0–6-vuotiasta lasta menehtyy vuosittain kotona sattuneen tapaturman vammoihin.
Miksi koti on niin vaarallinen paikka?
Lasten vammoina varsinkin pääkolhut ja käsimurtumat
Ensimmäinen selitys löytyy siitä, että pikkulapset viettävät paljon aikaa kotona, varsinkin ensimmäisinä elinvuosinaan. Sen lisäksi kodista löytyy paljon mielenkiintoisia paikkoja ja esineitä, joita – varsinkin pikkulapset – haluavat innokkaasti tutkia.
Halu liikkumiseen ja ympäristön tutkimiseen on luonnollista, mutta riskit erilaisille tapaturmille kuten kaatumisille ja putoamisille ovat suuret. Pikkulapset eivät hallitse vielä omaa kehoaan ja liikkumistaan.
”Pieni lapsi elää hetkessä eikä osaa varautua tai ennakoida tulevaa.”
Tapaturmat lisääntyvät selvästi loma-aikoihin, jolloin ihmiset liikkuvat enemmän. Alle kouluikäisten yleisimmät kesätapaturmat, jotka näkyvät lääkäreiden vastaanotoilla, sattuvat kotona trampoliineilla hypittäessä tai pyöräillessä. Lisäksi kesäisin tapahtuu pienten lasten hukkumisia, liikenneonnettomuuksia, myrkytyksiä, tukehtumisia ja tulipaloja.
– Vanha sanonta ”tilaisuus tekee varkaan” pätee pienen lapsen kohdalla erittäin hyvin. Kun houkutteleva mahdollisuus kastautua vilvoittavaan veteen mökkirannassa avautuu, ei pieni lapsi ymmärrä siihen liittyviä vaaroja esimerkiksi hukkumisen suhteen, kertoo kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Pieni lapsi elää hetkessä eikä osaa varautua tai ennakoida tulevaa.
Yleisimpiä lasten vammoja ovat kaatumisen ja putoamisen yhteydessä saadut kolhut ja haavat päähän tai raajoihin. Murtumia ei alle vuoden ikäiselle pitäisi tulla, sillä pienten lasten luut ovat vielä rustoisia ja joustavat hyvin. Sen sijaan murtumat yleistyvät, kun lapset kasvavat.
– Tavallisimpia ovat ranteen, kyynärvarren ja kyynärpään seudun murtumat, kertoo lastenkirurgi Jenni Jalkanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
– Murtumien ilmaantuvuus kasvaa selkeästi kouluikäisenä, kun vauhti ja sitä mukaa vaaratilanteet kasvavat. Melko tasaisesti läpi vuoden tulee osastolle päänsä lyöneitä pikkulapsia seurantaan lievän aivovamman tai aivotärähdyksen vuoksi.
2 selitystä trampoliinionnettomuuksissa
– Tapaturmista suurin osa liittyy aktiiviseen liikkumiseen ja leikkimiseen. Trampoliinivammoja hoidamme paljon, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten erikoislääkäri Raakel Luoto.
Professori ja ylilääkäri Willy Serlo Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että heillä hoidetaan touko-syyskuun aikana noin 70–80 trampoliinivammaa. Pikkulapset loukkaantuvat trampoliinilla eri tavalla kuin isommat.
– Pienten lasten kohdalla trampoliinivammat johtuvat siitä, että hyppijöitä on enemmän kuin yksi. Isommat lapset puolestaan yrittävät usein liian vaativia temppuja kuten voltteja, Serlo kertoo.
Usein lasten vammoihin liittyy myös sosiaalisen median käyttö. Hurjia temppuja halutaan videoida ja esitellä kavereille julkisesti. Surullista kyllä, tämän seurauksena vakavista tapaturmiin johtaneista trampoliini, skeitti- ja lasketteluonnettomuuksista löytyykin tämän takia upeita videotallenteita sosiaalisesta mediasta.
Miksi pojat erottuvat lasten vammoissa?
Tilastojen mukaan reilusti yli puolet kaikista lapsille ja nuorille sattuneista tapaturmista tapahtuu pojille. Virallisesti ei pystytä selittämään, miksi näin on alle kouluikäisten kohdalla. Asiantuntijalääkäreillä on kuitenkin yhteinen näkemys.
– Pojat ovat fyysisesti aktiivisempia, leikit rajumpia, vauhti ja voima suurempia sekä tarve tehdä temppuja suurempi, luettelee Serlo syitä sukupuolten väliselle erolle.
Myös Luoto ja Jalkanen ovat samaa mieltä. Jalkanen kertoo, että sukupuolten välinen ero kasvaa kohti teini-ikää, jolloin se on suurimmillaan. Isommilla lapsilla sukupuolten välistä eroa selittänee tyttöjen ja poikien selvästi eroavat vapaa-ajanviettotavat.
– Arvelen, että myös alle kouluikäiset pojat touhuavat hieman tyttöjä enemmän tapaturma-alttiita hommia. Luulen, että alle kouluikäisissä temperamenttierot kuitenkin vaikuttavat enemmän kuin sukupuoli, Jalkanen sanoo.
– Ylipäänsä lapsuusiän vammat painottuvat ääripäihin – yhtäältä vaaratilanteissa viihtyville ja paljon liikkuville hurjapäille sekä toisaalta myös kömpelöille hyvin vähän liikkuville lapsille.
Lähteet: THL:n kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti, Uuden Lastensairaalan ortopedi Topi Laaksonen, OYSin professori ja ylilääkäri Willy Serlo, KYSin lastenkirurgi Jenni Jalkanen, TYKSin lastentautien erkoislääkri ja naonatalogi Raakel Luoto, Mehiläinen, Punainen Risti, kotitapaturma.fi, Potilaan Lääkärilehti, Duodecim
Jaa oma kokemuksesi