--2012 yrittävät--

Eilen oli ihan kauhee olo ja mä päätin et harrastetaan vaikka meinasin tehdä kuolemaa Oksennuskin tuli illalla, mistä lie se sitten tuli kun lähti pois oksennettuani.. On mul ennenki ollu ovispahoinvointia, mut se on ollu lähinnä kuvotusta, ei sellasta et oksennus on lentänyt.

 

Toivoliini: Joo, niinhän siit pääsee eikai siinä auta kun alkaa istuttamaan miehen päähän ajatusta siitä että ajankohtaa vähän muutettas.... .... .... .... hiton auringonpaiste kun alkaa hormonit hyrrätä!!!

Kyllä tää meilläkin on aikastunu ja aikastunu.. Tai oikeestaan vuoden jo myöhässä, piti jo vuosi sitten, mutta mä laitoinki stopin ja harkinta-ajan päälle. Nyt tää tunne on ollu pitkään vahvempaakin vahvempi..ja nyt pitää koittaa. Mä voisin alottaa yrityksen jo nyt heti, mut pikkusen mua vaivaa se loppuvuoden laskettu aika.. Kun musta on ihanaa kunlapset syntyy alkuvuodesta (saavat vuoden "lapsuutta" lisää). Mut saa nähä, voi olla, etten jaksa odottaa ees ens kuuhun.

Ja huomatkaa kuinka varma mä oon et HETI tärppää.. Mä en oikeesti edes ole varma (mua jopa pelottaa ettei enää tärppää), mut täytyy aina sillee laskee

Sone* nyt vaan kierukka heti pois ja yritys meillä alkakoon.. *yllyttämistä*. Oi voi, on niin raskasta olla nainen:heart:

Sunflower:Jospa se onki nyt sellain mega ovis ja sieltä irtoo enemmänki niitä muniksia. Nyt vaan peukut pystyyn ja jäädään jännäämään..

 

opcorn:

sunflower: Epäilen myös megaovista siulla

Toivoliini: Meillä myös on heitellyt tää ajankohta vaikka kuin monta kertaa... Pari vuotta sitten alkoi yritys, no se meni kesken. Sitten oli puhetta että yritetään vähän myöhemmin uudelleen... No sitten meni aikaa ja jossian vaiheessa puhuttiin että häiden jälkeen viime kesänä. Sitten aateltiin että parin vuoden päästä kun perustin yrityksen. Ja nyt on mietitty loppukesää/syksyä. Ja NYT ensit enää jaksas oottaa sinne! Ihan liikaa pyörii päässä tää asia ja toisaalta ei ehkä kannata jäädä liikaa vatvomaan kun on toi kilpirauhasongelma ja muut gynejutut! Ja olishan se kiva jos kerkeis ennen kun täytän 30!!!

Että ehkä jos tässä keväällä....!?!?!?!

 

Paree sit tulla jotain megatuloksia vihdoinkin
Meillä ei mies tiedä oviksen ajankohtaa, tietää kyl et tikuttelen, mut oon visusti pitänyt salassa (jos sitä pystyy näiltä himoilta ) et koska on, ettei tuu ns. suorituspaineita

 

Yhtaikaa voi vauvakuumeilla ja olla väsynyt vauva-arkeen... Siis en mä muuten oo väsyny, mutta meidän pikkuinen on edelleen kipeä. Tänäänkin kuumetta 39. Viimeks oltiin lääkärissä keskiviikkona, muttei mitään bakteeritulehdusta, virustautia vaan. Ei siis voi kun odottaa ja kuumelääkettä antaa. Yöt on ollu tosi huonoja ja alkaa kodin seinät kaatua päälle. Laivareissun jälkeen oon käyny vain tuolla lääkärissä vauvan kanssa, muuten ollu vaan kotona. Tänään sitten lähin tytön kanssa kirpparilla ja Prismassa käymään, ihan että pääsis jonnekin ees hetkeksi. Nyt tässä sitten vaan mietin, että koska sitä pitäis uudelleen lääkäriin lähteä, jos toi kuume ei tosta ota laskeakseen. On tää sairastelu rankkaa. Ensinnäkin sydän meinaa särkyä, kun näkee että pieni kärsii. Toisekseen herra on koko ajan sylin tarpeessa ja on aika rankkaa koko ajan häntä kanniskella ja sit noi yöt... No, ei voi kun toivoa, että paranis.

Me kyllä odotellaan sinne kesään ennen yrityksen aloittamista. Saa toi pienimies olla rauhassa perheen vauva vielä hetken. Ja mulla on raskaudet olleet aika vaikeita kaikenlaisine oireineen (kuvotus, selkäsärky, turvotus, väsymys jne.) että haluan, että poika on sen vuoden ennen kuin raskaudun. Muille onnea yrityksiin ja oviksien bongailuihin

 

Kauhia vauvakuume Nyt vois pikku hiljaa tulla se plussa. Rupiaa toivo hiipuun pikku hiljaa.

 

Leenuliinukka: Paranemisia sinne Vauva-kuume on kyl jännä juttu, vaikka ois miten väsynyt niin se voi yllättää Teillä kerke sit pikkumies jo sinne melkein kahden vuoden ikään jos heti tärppää, eikö vaan. Sehän on ihan kiva ikäero! Meillä on tuo kuopus saanut olla jo kohta 4 vuotta perheen vauva, samoin kuin esikoinenkin kerkes olla.

Miehen käännytys:
No ei kyllä ottanut tulta alleen miun keskustelun aloitus eilen!!! |O
Olttin käymäs nukkuu, mies sano että olis nälkä mut ei maistu mikään, no mie totesin et olispa joskus miullakin noin perin.. Syö suklaata niin paljon et kohta en mahu ees sänkyyn. Mies totes että sen täytyy ostaa isompi sänky tai muuttaa keitiöön. Mie sanoin että joudut sit varmaan oikeesti muuttaa keittiöön kunhan oon raskaana ja miusta tulee iso....! Sitten kysäsin ohimennen että jokos mie voisin ottaa sen kierukan pois. Mies totes että -Ethän sie sitä vielä oo ottamassa pois!!! Kysyin et miks niin eipä se osannu vastata siihen oikeen mitään... :| Sit kumpikin nukahti!!!!:ashamed: Ainiin, oli siin jotain sellasta viel et mies totes että et sit yhtään oo kärsivällinen ihminen, ja vastaväitteeksi heitin että johan mie oon kaks vuotta oottanu. Sit se keskustelu loppu. No enhän mie nyt tosta loukkaantunu, mutta on se kuitenkin aina pettymys kun kyseessä on arka aihe :/ !

 

Leenuliinukka: Mielenkiintoinen olotila. Paranemisia sinne kovasti ja jaksamista.

Alppiruusu:Kauan ootte yrittäny?? Plussatuulia toivon sinnepäin.

Sone*: Miehet on niin kummallisia, jospa miehesi vaan tokaisi, noin siksi, että olette syksystä puhuneet.. Eihän ne nyt voi ymmärtää että mieli on muuttunu. Se kun tän päivän pohtii asiaa, niin ottaa sen sitte muutaman päivän päästä uudelleen puheeksi omana ideanaan..Näin se meillä menis.

Että sellasta.. nyt soitan itselleni sen poistoajan..hihihihihihihiiii..

 

Alppiruusulle plussatuulia! =)

Toivoliini toivottavasti kohta kuullaan sultakin plussauutisia! Kerro, koska meet poistattaan!

Sone, anna pölyn laskeutua ja tosiaan, saattaa olla, että mies palaa asiaan itse. Ja jos ei, ota vaikka muutamien päivien kuluttua uudelleen puheeksi ja sano vaikka suoraan, että toivoisit, että alottaisitte yrityksen sovittua aiemmin. Ja joo, toi ikäero tulis meillä aika sopivaksi, jos heti/melko pian yrityksen aloituksen jälkeen raskautuisin. Ja syntymäkin ois alkuvuodesta. Mä tosiaan oon (tähän asti) raskautunut helposti, joten pakko se on siihen varautua nytkin, eli ei uskalla ennemmin alkaa yrittään. Tietenkään ei voi tietää, miten nyt käy. Mä oon jo laittanut takarajankin yritykselle. Siihen asti korkeintaan yritetään, kun täytän 40, eli reilut kaks vuotta. Sitten alkaa ikä jo painaa ja riskitkin kasvaa koko ajan ja ikäero suurenee, joten... Tai niin nyt ajattelen, mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan

 

Huh,ihanan ahkeria kirjoittelijoita olette!=)

Mulla ei niin mukava vko:nloppu,joten jäi kirjoittelut sikseen..Meillä oli "hieman" erimielisyyksiä ja meni koko vko.nloppu kinaillessa,ihan vaan parisuhde ongelmia,saas nähdä selvitäänkö näistä koskaan eteenpäin vai ei.Ahdistaa.:'(

Mutta joo,yritetääs kans kirjoitella jotain järkevää:Vauva/lapsikuumeesta.Mulla varmaan enemmän raskaus-ja vauvakuume..Vaikka mulla olikin aika hankala raskaus ja synnytys niin jotenkin se oli kaikesta huolimatta aivan ihanaa,odotan sitä malttamattomana,kuten myöskin sitä yrityksen tuomaa jännitystä.Vaikka meilläkin se oli loppuajasta jo ainakin mun puolelta pelkkää "vauva"seksiä...Ja paineet oli kovat "onnistua".Ja tiedän ettei kaikki raskaudet ole samanlaisia..

Mullakin on jotenkin sekavat tunteet kuitenkin uudesta vauvasta,tahdon sen tosissani mutta samalla pelkään kuinka pärjään kahden kanssa kun tuntuu etten pärjää välillä tuon yhdenkään kanssa..Ja sitten mietin kuinka paljon se vaikuttaa tuohon esikkoon kun hän on meidän "mussukka" ja sitten joutuukin jakamaan aikaa uuden tulokkaan kanssa..Ja ja ja..ajatuksia on vaikka kuinka.Plaah.Silti vauvakuume on kova..

Ainut positiivinen asia on se että olen ollut jo muutaman viikon polttamatta!!!JEEE!!!Hyvä minä!

Meilläkin mies olisi halunnut odottaa pidempään kuin ensi syksyyn,hänellä ei niin kovin vauvakuumetta ole..Mutta haluaa kuitenkin lisää lapsia ja on ainakin viimoisten puheiden mukaan valmis yrittämään silloin.Meillä vaan niin kovin myrskyistä välillä etten edes tiedä uskallanko haaveillakaan.Onneksi on kuitenkin toistaiseksi ainakin niin paljon rakkautta ja yhteistä että ollaan pystytty kaikki asiat ja erimielisyydet setvimään.

Anteeksi paasaus meitin parisuhteesta.|O

Taffo,mieli maassa mutta toiveet korkealla..

 

Ollaan keväällä 2011.alotettu vai olikohan se jo 2010 vuonna. Aika on mennyt niin nopesti ettei itse pysy perässä. Me ollaan jätetty ehkäsy pois syksyllä 2007 Mutta ollaan oltu siihen asti että se tulee jos on tullakseen.Mutta nyt kun sitä ootaa niin ei se vaan voi ilmottaa tulosta. Aina harmittaa kun kuulee et kaveri tai muu sukulainen on raskaana. siinä omat tunteet tulee aina pintaa, miks aina nuo miksei koskaan me?! Se olis kohta mullakin ne otolliset hetket tässähän rupiaa jännittään

 

Taffo82: Miehet on vähän omituisia otuksia, en ainakaan omastani ota oikein selvää. Esikoista kinusin, itkin ja halusin kunnolla 3 vuotta ennen kuin yritys alkoi. Viimeinen tikki oli kun hyvä ystävä sai tytön ja käytiin vauvaa katsomassa. Itkin koko matkan autossa kotiin. Sovittiin sen jälkeen että 2 vuoden kuluttua yritetään, ja niin tehtiin. Tämän toisen kanssa on ollut helpompaa, mieskin ehkää kokee että toinen ei muuta elämää yhtä paljon kuin ensimmäinen. Silti kyllä mä se innokkaampi osapuoli olen.

Ovistesteistä oli puhetta. Vielä en ole niihin mennyt tällä kertaa (ehkä tällä kierrolla, että saisi edes jonkun plussan), mutta viime kerrasta on kokemuksia. Testailin pari kiertoa Davidin testeillä ja sainkin viivat mutta en vahvempaa kuin kontrolliviiva (ohjeessa nimenomaan sanotaan että viivan pitää olla vahvempi tai tasavahva). Aattelin jo että en ovuloi ollenkaan ja suivaantuneena ostin sen kolmen-neljänkympin clear blue digiovistestin. Ja heti pärähti plussa. Nyt mulla on jälleen tuo digi kaapissa. Ehkä paras systeemi on haarukoida suurinpiirtein missä ovis menee halpistesteillä ja varmistaa sitten digillä.

Alppiruusu88: Nuo fiilikset jotka tulee muiden raskauksista ja vauvoista on kummia. Tänäänkin kuulin että työkaveri odottaa kakkosta, on jo aika pitkällä mutta en ole huomannut. Tiedän että raskautui ekasta ekalla kierrolla, varmaan tämäkin tärpännyt nopeasti. Ja sekös harmittaa mua. Kateus ei ole lainkaan rakentava tunne, huomioiden vielä että oon 4 vuotta nuorempi työkaveria (eli aikaa tosen tekoon on).

 

Saanko liittyä mukaan? Ei tosin vielä olla vauvanyrityspuuhissa, mutta näköpiirissä se olisi kesän jälkeen. 6kk pillereitä ostettuna, ja niiden jälkeen ruvetaan yrittämään ensimmäistämme. Vauvakuumeilua on takana vasta muutamia kuukausia, mutta miehen kanssa yhteisesti todettiin, että taitaapi olla oikea aika tälle asialle <3 Vaikka valmistuminen ja työasiat stressaavat taustalla, ja miettii liiaksi mikä on se oikea hetki vauvalle uraa aatellen, mutta miksei vain katsottaisi tulisinko raskaaksi ja ottamatta asiasta liian suurta stressiä. Tulee jos on tullakseen ja asioilla on kuitenkin tapana järjestyä =)

 

Hei nibsu!! Ja tervetuloa Minkä ikäinen olet, lisään siut tonne listalle??

 

Toivoliini: joko päivä on päätetty ???

Taffo:: Meillä on kanssa ollut omat myrskymme ja kriisimme, mutta kaikesta on selvitty tähän mennessä kuitenkin Kumpikin on itsepäisiä joten olemme aika usien törmäyskurssilla. Nyt on opeteltu ottamaan iisimmin noita konflikti tillanteita. Joko on asiat selvinnyt teillä?

Ja omaan napaan... On kyllä kieltämättä vähän *ittumaiset fiilikset! Jotenkin sitä niin innostui ja näkin miehenkin innostuvan omissa kuvitelmissa, siis todella vaaleanpunaisissa kuvitelmissa, missä on suklaajokia ja piparkakkutaloja, lapset leikkii ja nauraa |O

Mies ei ole ottanut puheeksi koko asiaa, ihan tuskaa ite olla hiljaa, ja odottaa. Ehkä eniten kyrsii ettei asioista voi vaan puhua. En kyllä itse nää nyt oikein mitään syytä loppujenlopuksi lykätä vauvan yritystä. mies on töissä, miun työt ei luultavasti häviä mihinkään, yritys näyttäisi olevan ihan ok pohjalla nyt. Ja se on ihan sama milloin sieltä jää äitiyslomalle, joka tapauksessa tulee eteen se "apua mistä saan sijaisen" paniikki. Moneen vuoteen miun terveys ei ole ollut näin tasapainossa kuin nyt niin järkeväähän se vaan olis alkaa yrittää Ihme rajoittamista, miten noi miehet voikin rajottaa tätä hommaa!!!

Siis |O|O:stick::kieh:

 

Sone*: No en saanu aikaa kun puhelin aika oli jo loppunu, tänään oli aamuvuoro enkä siis soittanu. Huomenna on iltavuoro joten TADAAAA soitan sinne huomen.
Mä rupesin miettii, et onko hölmöä alkaa yritää ennen sitä etelän reissua.. Mutta hitsi ku en malttais odottaa. Kuinkahan kamalan tarkka sit pitää olla syömisien kanssa??

mutta noin kk päästä mulla on menkat ja yritys alkakoon sit.. jippii..

Pikku vitonen..oih ja voih:heart:

Parisuhteesta: Kyllä meilläkin välillä myrskyää, ainakin silloin ku mulla on menkat. Mun mies on aika tasanen, eikä mikää riidanhaastaja.. Se ei jaksa enää tapella mun kanssa vaikka kuinka koitan haastaa riitaa. Ollaan oltu yhdessä 18 vuotta (HERRANJUMALA MITEN PALJOLTA SE NÄYTTÄÄ KIRJOTETTUNA)..niin on myrskyt laantuneet ja tilalle vaan enemmän rakkautta.. (yäk kuinka siirappista).

Ja tervetuloa uudet meidän vauvahuurujen joukkoon!!

 

Sone*: Ikää ois täällä ihan piakkoin 25v Ja kiitos kun sai liittyä mukaan! Kiva kun löyty tämmönen paikka, vähän niin kuin vertaistukiryhmä... Lähipiiristä kun ei tällä hetkellä vauvakuumeisia immeisiä ole, täällä saan sitte huuruilla rauhassa Tai oikeestaan ei oo vielä ees "kehdannu" tuttaville asiasta mainita, että ois vauvasuunnitelmia. Mutta eiköhän se saa niin ollakin.

 

Määki voisin liittyä rupattelemaan tänne ihan tosissani! Jos vain otatte matkaan? ;D Täällä ollaan vauvakuumeiltu jo pari kuukautta ja yrittäminen alotettiin tammikuussa heti e-pillereiden lopetusten jälkeen. Nyt on menkat jo myöhässä reilun viikon verran ja viikko sitte vähä enne ku menkkojen ois pitäny alkaa niin testi oli negatiivinen. Et en tiedä onko menkat myöhässä sen takia kun pillerit lopetin vai mikä on.

Kaikenlaisia "Raskaus" oireita on ollut, masu kipuilua, valkovuotoa ja nyt tulleet rintojen arkuus ja istahtaessa tai yskiessä käypi tonne alapäähän

Suuret on toivot että siellä masussa eleilis pieni! <3

 

susus90: Tee uusi testi Jos oot niin kyl sen pitäs näyttää nyt jo positiivista, ja jos et oo niin jostain syystä ne menkat alkaa yleensä melkein heti kun tekee negan testin Mut toivotaan siulle plussaa

nibsu: Täällä kehtaa höyrytä enempi kun irl Tää on ihan hyvä kanava purkaa vauvahöyryjä Minä olen sanonut parille ystävälle, äitille meinasin mainita joku päivä täs, kunhan ajankohta tulee lähemmäs. Se ei kyl välttämättä oo kovin innoissaan, jotenkin sellanen fiilis. Mut enhän minä isovanhemmille lasta tee

 

Pillereiden lopetus kyllä aiheuttaa aika lailla samankaltaisia oireita kuin raskausoireet. Samoiten voi mennä lopetuksesta kauankin että kierto tasoittuu.

Plussatuulia kaikille.. Täällä menossa dpo 2, et vielä piinaillaan. Onneks ens viikko ollaan reissussa ni ei saa tuhlattua raskaustestejä ja ne menkat sit alkaa siellä kuitenkin.

 

Hihhei..pienenpieni askel otettu yriksen aloittamiseen.. Soitettu siis ehkäsyneuvolaan ja kierukan poistoon.. Aikaa en saanut, vaan sovittiin, että seuraavien menkkojen aikana nypätään härveli pois. Sieltä sanottiin, että menkkojen aikana tai heti jälkeen kierukka lähtee kaikista vaivattomimmin pois. Ja ajan saa seuraavalle päivääle poistoon kun vaan soittaa. eli noin 3 viikkoa..

Että sellasta..

 

Heij! Hiukan päivitystä tietoihin. Saa laittaa että lokakuussa 2011 alkanut yritys.
Ja nyt on oikein kitupäivät menossa.
Kierto vetelee viimesiään ja silti ovisplussaa havaittu. Pitää odotella viikonloppuun niiden raskaustikkujen kans. Että jos ei menkkoja siis siihen mennessä kuulu. Oireita on mutta en tiedä minkä piikkiin laittais. Ehkä vasn menkkahouruja.

 

Tervetuloa susus90 ja nibsu! Joo, susus90 tee uus testi!

Jokos oot sone jutellu uudestaan miehen kanssa?

Toivoliinilla taitaa olla pitkät 3 viikkoa edessä

sunflower, toivottavasti ne menkat ei ala!!!

Meillä jätkällä oli eilen kuumeeton päivä, ihanaa! Eilen sit taas jo oltiin ihan omia ittejä ja leikittiin ja touhuttiin. Jätkälläkin alkaa varmaan kaatua seinät päälle, ku nyt tarvii kontata koko ajan ympäri kämppää. Ja tietysti aina sellasiin paikkoihin, joihin ei missään nimessä sais mennä. Kuten siskon Xboxin luo, kissanhiekkalaatikkoon, pistorasioihin... Ja äiti juoksee perässä. Mitenkähän se ison mahan kanssa onnistuis? No, täytyy toivoa, että ei-sana on opittu ja sisäistetty siihen mennessä. Nytkin se jo tunnistetaan, joskus pysähdytään miettimään uskoako vai ei ja onpa joskus niinkin käynyt, että on uskottu. Tosin harmi-itkuhan silloin kuitenkin tulee, kun ei saa mitä haluaa On nää pikkumukelot vaan niin ihania! :heart:

 

Voisin kanssa liittyä tänne rupattelemaan. Yritystä on takana kyllä vain muutamia päiviä ja toiveissa olisi siis ensimmäinen lapsi toivottavasti tärppäisi heti ekalla kerralla!

 

Miwwi, tervetuloa. Täällä ketjussa on kaikenlasia yrittäjiä, yli vuoden yrittäneitä, vähän aikaa yrittäneitä, juuri aloittavia ja vasta suunnittelevia. Mäkin alan yrittää vasta kesäkuussa, kun poika täyttää vuoden. Mutta toivotaan sulle heti plussaa! Mikäs vaihe sulla on kierrossa menossa, että koska aletaan jännittää?