--2012 yrittävät--

Unikettu: Neljäs ja viimeinen.. Hih. Kuulostaa niin tutulta. Mä olin kanssa asiasta aivan 110% varma..Nii, mä kuumeilen vitosesta, tää "viiminen" nelonen täyttää huhtikuussa 5v.

Sone*: Mä olen jo ajat sitte lakannut ajattelemasta muiden kieroon kattomista, omat valinnat on kuitenkin omia, ei kuulu muille. Omat tunteet, rakkaus ja onni ovat asioita jotka vain itse koetaan.

Kierukan poisto aika lähestyy..jip jii..

 

Tervetuloa munkin puolesta, unikettu! =)

Kiva kuulla, etten oo ainoo höyrypää, joka jo ennen yrityksen aloittamista miettii nimiä. Ja tosiaan mäkin oon jo miettiny toisen sängyn paikkaa. Ja sitä, että nyt en ottais äitiyspakkausta, kun näin pienellä ikäerolla siinä tulis niin paljon sellaista, mitä ei välttämättä tarvi. Ja niistä nimistä vielä, me kun miehen kanssa tehdään molemmat lapsiryhmissä töitä, niin tuntuu ettei mitään nimiä löydy. Aina tulee jommalle kummalle joku lapsi nimestä mieleen ja jotenkin me molemmat halutaan sellainen nimi, ettei tule heti joku muu siitä mieleen. Tän ekan yhteisenkin lapsen nimen miettiminen oli aikamoinen homma.

Minkä ikäisiä teillä muilla muut lapset on? Mulla siis 17-vuotias tyttö edellisestä suhteesta ja kohta 8kk poika tästä suhteesta.

 

Meillä poika 12v, tyttö 10v, tyttö 8v ja poika 4v (huhtikuussa 5v)

Ja nyt nukkumaan, aamulla pitää töihin lähteä kukonlaulun aikaan..!

 

Voi mahdoton,meinasi tulla jo vierotusoireita kun en melkeen viikkoon pääsy lukemaan tahi kirjottamaan!Oltiin pojan kanssa mummolassa reissussa ja siellä ei tietysti mun tuurilla netti toiminu,pah!Mutta nyt siis i´m back!:wave:

Ihanaa kun on tullutu uusia yrittäjiä ja kuumeilijoita!

Meillä tämä myskyisä suhde jokseenkiin taas tyynellä kohtaa,saas nähdä kuinka kauan,musta jotenkin tuntuu ettei tää tuu ikinä toimimaan kun aina tapellaan ja kinastellaan,mä itken ja huudan ja raivoan ja sit taas selvitellään ja ihmetellään ja mä itken lisää.Kuitenkin mies jaksaa kovasti uskoa että yhdessä tullaan olemaan ja kaikki menee hyvin,mutta mä jään aina pohtimaan jaksanko mä tälläistä.:'( kuitenkin rakastan häntä kovasti mutten aina halua vaan itkeä ja pelätä koska tapellaan taas,ja oon huolissani myös siitä kuinka tuo pikku poika kärsiii tästä kun äiti on aina niin onneton ja sitten mietin kannattaako tähän nyt todellakaan hankkia toista lasta...Plaah,riippuen päivästä,uskon ja haluan,toisinaan taas on usko loppu ja haaveet yritän unohtaa.Kamalaa.Anteeksi.|O

Toivottavasti teillä muilla paremmin...

Taffo ja kyyneleet

 

Sone: En usko,että kukaan katsoo kieroon jos on kolme lasta? Ei kai.. Eikös se sanontakin ole että "Kolme on tämänpäivän kaksi" tms. Justiinsa luin Vauva-lehdestä miten kolmilapsiset perheet valtaavat Helsingin

En sitten malttanut odottaa testin tekemistä maanantaille. Perjantai-iltana "sorruin" ja vahva PLUSSA tuli. Olo on vieläkin täydellisen epäuskoinen! Ajattelin, että en hitto vie halua pilata kallisarvoisia hiihtolomapäiviä murehtimalla tätä asiaa viikonlopun yli. Ajattelin, että olisin helpottunut plussasta, ja olen kyllä, mutta nyt sitten murehdin mahdollista kohdunulkoista raskautta, tuulimunaa, keskemenoa tms. Pessimisti taidan pohjimmiltani olla. Onnellisen toiveikkaana kuitenkin yritetään eteenpäin mennä

 

PikkuA: mahtavaa!!! Ainahan tuo pelko on läsnä raskaudessa mutta ilman sitä ei toisaalta osaisi suojella lastaan. Toivon niin kovasti että tulisi tännekin suunnalle plussa ennen kesää!

Oltiin häissä eilen ja täytyy sanoa että tekee erinoimaisen hyvää tuulettautua kahdestaan. Poitsu oli hoidossa ja aamu ihanan rauhallinen. Juttelin hyvän ystävän kanssa kuumeilusta, hän toivoo esikoista mutta (avo)mies haluaa ensin naimisiin ja sitten vauvan. Vaikka itse on ihan samassa kuumessa on toisen tukeminen vaikeaa. En osaa toista neuvoa kun itsekin on välillä ihan hakusessa oman miehen kanssa. Ainoa asia minkä keksin lohduttamaan oli että sitten kun vauva tulee, ei voi kuvitella että se olisi tullut aiemmin ja ollut joku toinen tyyppi. Tämä ainakin itseäni helpottaa.

Aurinkoista sunnuntaita ja tosiaan tsemppiä odotukseen PikkuA!

 

Onnea PikkuA

 

Taffo: Ehkä teillä nyt vaan on sellanen ohimenevä vaihe ja elämä tasoittuu ajan kanssa :hug:

Meidän rintamalla ei mitään uutta, pikkasen on väsymys eilisen riennoista. Oltiin ystäväpariskunnan luona syömässä, saunomassa ja viintäkin oli Mukava ilta ja teki ihan hyvää pitkästä aikaa saada "laatuaikaa" aikuisten kesken

Lasten iät: Vanhempi tyttö täyttää vappuna 7! Pieni-iso koululainen kohta! Nuorempi tyttö tulee elokuussa sitten 4, ja vasta se syntyi :'(

 

=)Onnea PikkuA:flower:! Se on niin uskomaton fiilis kun saa plussan. Ensimmäisestä lapsesta kun plussasin niin säilytin tikkua minigrip-pussissa laatikossa ja silloin tällöin katsoin uudestaan =).

Taffo, kyllä mä uskon että teillä on jotain minkä vuoksi taistella. Luulisin että usemmalla meistä on taisteltu suhteen jossain vaiheessa. Meilläkin oli eilen sellainen törmäyskurssi miehen kanssa ettei lapsenteosta tullut mieleen puhua, saati että olis toimeen ryhdytty. Tsemppiä!

Toivoliini, sä muistutit mua siitä kuinka edellisellä kerralla suunnittelin että sektion aikana laitetaan putket poikki, luojan kiitos pyörsin päätökseni. Mutta nyt musta tuntuu että neljäs olis se viimeinen kun hirvittää jo muutenkin tuo neljäs sektio, saati vielä lisää. Ja olisiko se edes mahdollista.

Yhdellä tutullani on neljä lasta ja hän sanoi että neljännestä ei edes enää onniteltu, kolmannesta kylläkin vielä jaksettiin olla iloisia hänen puolestaan. Kohtasin jo kolmannen raskauden kohdalla hiukan ikävää kritiikkiä mutta vaikka se tuntui pahalta niin en välittänyt ja nyt en välitä sitäkään vähään. Tällä kertaa en halua pahoittaa mieltäni enkä kyllä aio tästä asiasta puhua kuin harvoille ja valituille, loput asetan tapahtuneen tosiasian eteen sitten jos/kun tulee sen aika. Anopille olen sanonut että ehkä vois vielä yhden ja hän tukee sataprosenttisesti:heart:, ja luultavasti oma äitinikin tekee samoin kun selviää alkujärkytyksestä=).

Lasten iät, tyttö 7, poika 5, tyttö 2.

Kiitoksia vielä kaikille tervetulotoivotuksista ja mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!:wave:

 

Onnea PikkuA!!!<3

Voihan mokoma,ei tästä kuumeesta pääse edes hetken rauhaan,mulla inakin pyörii ajatuksissa vähän väliä ja kun poikanen on päiväunillaan niin äiti ryntää tänne..

Meillä siis tuo esikoinen,poika on 1 v 1kk.nukkuu edelleen melko huonosti yöt ja siksi aina "huonon" yön jälkeen oon ihan varma etten todellakaan aloita edes yrittämistä tänä vuonna..: / Ja muutenkin kun tämä alkutaival hänen kanssaan on ollut melkoista menoa niin en tiedä kuinka sitä pärjää kahden pienen kanssa,kun tuntuu etten osaa olla tuon yhdenkään kera..:ashamed: stressaan vaan kaikesta liikaa ilmeisesti.Mutta silti,kuume on ja pysyy...

Täällä kun on joillekin tehty myös sektio niin oletteko saaneet yrittää alatie synnytystä sen jälkeen?Mä yritin neuvolassa jutella aiheesta mutta neukku täti oli sitä mieltä et se selvii sitten rv 38 siellä synnytystapa-arviossa.Pah,mä kun ajattelin että se olisi esim voitu selvittää jo ennen raskautta jos tarvii vaikka kuvata lantiota tms.:O

Sone,unikettu:KIITOS! <3

Plussatuulia kaikille yrittäjille!!!

Taffo

 

Onnea PikkuA ja tarrasukkia matkaan! :flower:

Taffo, mä uskon kanssa, että tuo väsymys saa tappeluita aikaan ja teillä on kanssa lapsi vielä niin pieni, että uuteen elämäntilanteeseen totuttelukin on vielä kesken. Kyllä mekin välillä tapellaan, kuten yöllä, kun poika valvoi 2 tuntia ja molemmat oltiin ihan poikki. Väsyneenä ei vaan itse aina osaa puhua ja käyyttäytyä niin kuin pitäis ja kuitenkin odottaa sitä toiselta. Ja näinä aamuina mäkin mietin, että oonko tosiaan ihan hullu, kun toista kuumeilen. Ja miten sitten jaksan, kun/jos on kaksi pientä.

 

Leenuliinukka,kiitos!Mä olen isännälle usein sanonut että just sen takia kaikki "pienetkin" asiat alkaa itkettää ja kiukuttaa kun oon niin helevetin väsynyt välillä.Meillä mies on kokonaista 2 yötä "valvonut" tuon pojan kanssa,ja nyt juuri pariviikkoa sitten sain nukkua 2 tuntia aamulla kun isukki otti pojan.Isännällä siis tosiaan "vanhoilliset" mielipiteet lastenhoidosta=naisten hommaa.. : /

Mulla on siskoilla "paljon" lapsia ( vanhimmalla 5,toiseksi vanhimmalla 3,pikkusiskolla 1 ) ja sisaruksia itellä 4,äitini ja siskoni ainakin sanovat että hyvin se menee,alkuun voi olla hullunmyllyä mutta sitten helpottaa...Täytyisi vissiin uskoa kokeneittempien sanaan mutta mutta...Sitä miettii silti kaikenlaista..

Mä kun en tuon esikon kanssa oikein käy missään kun se oksentaa yleensä aina autossa ja vierastaa aivan kamalasti uusia paikkoja ja ihmisiä niin tunnen itseni jotenkin huonoksi äidiksi kun pojan kanssa ollaan pää-asiassa kotona.Sitten vielä siihen vauva niin mahtaisi meidän vähäinenkin liikkuminen jäädä.. Mutta kai tuosta pikku pojasta sentään ihminen kasvaa vaikka äitinsä kanssa onkin enimmäkseen.. Ja olisihan niillä sitten joskus seuraa myös toisistaan!!! Hahaa!Kyllä vauvakuume voittaa pelot!

Taffo

 

Jep, tosi usein väsyneenä tulee olo että oonko hullu kun haluan vielä lapsia, mutta ei auta, kuume on kova!!!

 

KIERUKASTA: Tietääks kuka että pirtääkö kierukan poiston jälkeen odottaa yhdet menkat ennen yritystä vai voiko heti aloittaa? Hormonikierukasta neuvottiin odottamaan yhdet menkat aikoinaan. Mietin vaan että onkohan sama homma kuparikierukan kanssa?!?!?

 

Taffo, kyllä mä luulen että alakautta suositellaan synnyttämään vaikka yksi sektio alla jos ei ole mitään selkeää syytä miksi alakautta ei onnistuisi. Mulla synnytystapa-arviossa toinen lapsi oli iso(synt.4,800), perätila ja edellisen synnytyksen aikana epäilty lantion epäsuhta joten "sain" suunnitellun sektion. Kolmannesta ei sitten enää edes keskusteltu mutta synnytystapa-arvio kuitenkin tehtiin.

Muistan kuinka meillä oli vaikeaa miehen kanssa juuri silloin kun esikoinen oli samanikäinen kun sinun lapsesi nyt. Kyllä ne miehetkin oppii pikkuhiljaa. Olen meillä edelleen se joka hoitaa pienet vauvat mutta mies kyllä on ihana vähän vanhempien lasten kanssa. Toisen lapsen kohdalla sitä on itsekin aika toisenlainen, luottavaisempi siihen mitä ja miten tekee ja kolmas on sitten kuulemma se josta osataan nauttia joka hetki. Ei varmaan ole ihan sääntö tämä mutta kyllä minä olen huomannut sen kuinka kolmannen lapsen kanssa olen osannut nauttia entistä enemmän vauva-ajasta vaikka se rankkaa välillä olikin.
Älä stressaa siitä ettet käy lapsen kanssa paljon missään, kyllä sitä ehtii vielä käymään yhdessä vaikka ja missä .

 

Sone* Mä kans mietin samaa, parin viikon päästä poistetaan.. Ja hitto jos pitää yhdet menkat odotella.. Aina vaa odotella .
Toisaalla sanotaan ettei tarvi ja toisaalla taas että tarvii.. ???

 

Ääh.. oon taas niin täynnä tätä yrittämistä.. aamulla alko tuhruvuoto ja huomenna-ylihuomenna alkaa kunnon vuoto siis huoh.

 

Taffo: Sun lapsi on niin pieni, että parasta mitä voi hälle antaa on aika, turva ja rakkaus.. Ei varmasti lapsi "mene pilalle" kun et raahaa häntä paikasta paikkaa, sen aika tulee vielä. Nautit nyt vaan tuosta ajasta ilman mitään syyllisyyden taakkaa.

Mun nuorin tyttö on kanssa hirmu arka, ensimmäisen 3 vuotta istui kaikki kyläilyt (mummoloita ja mun siskoa lukuunottamatta) sylissä, ei tod puhunut mitään, saati katsonut edes vieraita kohti. Sitten vaan pikkuhiljaa alkoi reipastumaan "omasta tahdostaan". On vieläkin pikkusen arka, nyt ekalla luokalla viittaaminen ja ääneen vastaaminen on ollu hiukka haastavaa.
PItää antaa lapselle vaan aikaa ja tilaa olla oma itsensä. Musta tuntuu, että mäki stressasin mun "sulkeutunutta" lastani ja jotenki aina sitä hölmönä selittelin.. Kaikki aina äimisteli että mikäs sillä nyt oikein on jne..

Kivaa päivää kaikille.. Me lähetää nyt hoploppiin.. Äiteelle läppäri mukaan, että palaan pian

 

Sone: Ei tarvitse odotella menkoja tulevaksi kuparikierukan jälkeen, yleensä kuparin kanssa menkat tulee normaalisti eli kerran kuukaudessa. Hormonikierukan poiston jälkeen on suositus, että odottaa yhdet menkat ennen kuin aloitetaan vauvan yritystä, jotta saadaan paremmin selville laskettu aika. Hormonikierukan kanssa usein on niin, että kuukautiset tulevat harvemmin tai niukempana, joillakin jää kokonaan pois. Itse aloittaisin yrityksen heti vaan, ilman karenssikuukausia. Uä:ssä sitten tarkentuu laskettu aika, jos on tarkentuakseen.

 

Voi harmi, Sunflower! Mä niin toivoin, että nyt teitä ois onnistanu. Kovasti tsemppiä sulle!

Kierukasta, mulla oli hormonikierukka ennen pikkumiestä ja kun se poistettiin, kysyin saako heti alkaa yrittään ja lääkäri sanoi, että saa. Eli me ei kyllä odotettu yhtään, mutta ehti siinä yhet kuukautiset tulla, ennen kuin tulin raskaaksi.

Ja tosiaan Taffo, älä ota stressiä mistään menemisistä. Lapsen mukaan vaan ja pikkuhiljaa. Meillä on sitten ihan toisenlainen tapaus, tuntuu, että herra viihtyy sitä paremmin, mitä enemmän on ihmisiä ja tapahtumia ja uusia paikkoja. Siksi me sen kanssa ollaankin menty aika paljon. Mutta jokainen on omanlaisensa ja sen mukaan mennään. Se on oikeesti hassua, että jotenkin äitiyteen liittyy niin paljon kaikenlaisia oletuksia ja odotuksia, myös itsellä, että teet niin tai näin, teet jonkunmielestä väärinpäin. Ja sitten sitä kantaa ihan turhaa syyllisyyttä ja mietteitä huonosta äitiydestä.

Unikettu, toivon tosiaan, että mullakin menee niin, että kolmannen kanssa osaa sitten nauttia joka hetkestä

 

Unikettu: Kolmannesta osasi jo todella nauttia, mutta neljännestä sain kyllä kaiken irti. Ei mitään stressiä mistään, kaikki sai menä omalla painollaan, imetys onnistui jne.. Kuinkahan mä hurahdan vitosesta . Vaikka esim esikon vauva aika oli ihanaa ja nautin siitäkin, oli mulla sellassia ihme stressi juttuja, mä stressasin sen unirytmeistä ja kuinka pian nukahtaa ja opituista asioita tai niistä mitä EI oppinu muka. Illakin hirveellä kiireellä lapsi nukkumaan ja kamalaa jos ei ehti nukahtanu ja omaa aikaa piti olla illalla ja ja ja, stressi tuli.

Mutta sit tän nelkun kohalla, niin hää sitte jäi illalla aina viimeseks hereille tai nukku pikku tirsat ja sylitteli mun kans puoleen yöhön..ai ai, hyvällä omallatunnolla lulluttelin vain sitä yhtä . Ei ollu kiire eikä hätä mistään. Silloin ainakin minä nautin ihan täysillä. Eikä stressanu sekään kun vaikka söi vauva sylissä, sen jotenki tajuu kuinka lyhyt aikasta se kaikki on, esikon ja tokanki aikana mä tein tostaki ongelman .

Saikohan kukaan mun sepostuksesta tolkkua..että mitä mä yritin kertoa . Terkkuja vaan täältä hoplopista, ihan hulluna porukkaa ja kaamee meteli..:kieh:

 

Niin kyllä se niin vain taitaa olla ettei kukaan ole seppä syntyessään. Olen usein miettinyt että voi miksi en osannut nauttia samalla tavalla kaikista lapsistani niin kuin tästä kolmannesta mutta ei meistä kukaan varmaan ole valmis äidiksi heti, kyllä siihenkin kasvetaan, kukin omaa tahtiaan.
Hämmästyn joskus katsoessani lapsiani että onko nämä kaikki MINUN, mun kun ei aikanaan pitänyt tehdä yhtään lasta. Koiranpentuja lupasin äidilleni tuoda hoitoon. Niin se elämä vie, ja ihanasti on vienytkin!:heart:

Toivoliini, odotan niin kovasti että voiko se olla vielä ihanampaa neljännen kanssa!?

 

Sunflower :/ No voi paska... |O

 

Sunflower: No hitto.. Moneskos yk tää oli?? Ei muuta ku, kohti uutta kiertoa:hug:

 

Yk 16

Tänää alko kunnon vuoto et tänään sit kp 1.. : /