Fleur, varmasti ihan järkevää yrittää pitää taukoa, jos tuntuu raskaalta tämä aktiivinen "tekeminen". Sanon "yrittää", koska on varmasti vaikea heittäytyä "tulee jos on tullakseen" -asenteeseen tai jopa ehkäisyä käyttämään, jos on kuitenkin jo tovin yrittänyt ja lapsi on toiveissa. Ymmärrän kuitenkin turhautumisen ja väsymisenkin.
Tyydeli, meillä on menossa vasta yk 7 ja harkitsen vakavasti yrityksen lopettamista. Se ei kuitenkaan johdu siitä, että olisin luopunut toivosta, vaan ehkä pikemminkin siitä, että nyt kun kroppa antaa merkkejä siitä, että vaihdevuodet alkaa lähestyä, kierto lyhenee ja tulee näitä välivuotoja, niin mun on vaikea perustella itselleni, miksi mun pitäisi vielä saada raskautua...ainakin kaikenlaisiin hoitoihin ryhtyminen tässä iässä on mulle liian korkean kynnyksen takana.
Kyse on varmasti myös siitä, että vaikka me kovasti sisarusta 2v 2kk ikäiselle esikoisellemme toivottais, meillä ei ole kummallakaan ikinä ollut mitään fyysistä vauvakuumetta tai "pakottavaa tarvetta" saada edes tätä ensimmäistä lasta. Älkääkä nyt ymmärtäkö väärin, lapsi oli kovasti haluttu ja häntä tehtiin lähes vuosi, mutta meille ei olisi ollut katastrofi, jos olisimme jääneet lapsettomiksi. Ja kun ihanan lapsemme saimme, ajattelimme ihan tosissamme, että hän jää ainokaiseksi ja se riittää. Viime vuoden lopulla rupesimme kuitenkin puhumaan siitä, miten kiva olisi saada sisarus tytöllemme ja niinpä sitten ryhdyimme toimeen
Silloin laitoin (ihan vain omaa mielenterveyttäni varjellakseni) yrityksen takarajaksi oman 41-vuotispäiväni ja se on siis tänään. 41 siksi, että se sattui olemaan seuraava syntymäpäiväni, ei siksi, että pitäisi itse sitä jotenkin yleisenä takarajana raskauden yritykselle. Keväällä gynevisiitin jälkeen päätimme lääkärin rohkaisemina yrittää vielä vuoden loppuun, mutta nyt kun tämä alkuperäinen takaraja on käsillä, mulla selvästi loppuu puhti. Katsotaan, sano...
Mulla on ollut jo vuosia vaivana tuo menkkoja edeltävä tuhruttelu. Sitä oli myös ekaa lasta yrittäessämme ja siitä huolimatta raskauduin. Plussakierto oli tuhruton. Tänä keväänä sain Lugesteronit luteaalivaihetta tukemaan ja muuten ovat ihan kelpo kuulia, mutta onhan se vähän sotkuista puuhaa ja ainakin meillä rajaa yhdynnät vain tuohon oviksen aikoihin, mikä on vähän surullista. Nyt harkitsen joko Lugejen lopettamista tai niiden ottamista suun kautta. Tässä on pari päivää aikaa vielä miettiä, ne kun pitää aloittaa dpo 3. Tuo ovulaation aikainen tiputtelu on mulla siis uusi ilmiö...voi liittyä nimenomaan ovikseen ja ikään, mutta ehkä on viisasta käydä myös papassa.
Tyydeli, meillä on menossa vasta yk 7 ja harkitsen vakavasti yrityksen lopettamista. Se ei kuitenkaan johdu siitä, että olisin luopunut toivosta, vaan ehkä pikemminkin siitä, että nyt kun kroppa antaa merkkejä siitä, että vaihdevuodet alkaa lähestyä, kierto lyhenee ja tulee näitä välivuotoja, niin mun on vaikea perustella itselleni, miksi mun pitäisi vielä saada raskautua...ainakin kaikenlaisiin hoitoihin ryhtyminen tässä iässä on mulle liian korkean kynnyksen takana.
Kyse on varmasti myös siitä, että vaikka me kovasti sisarusta 2v 2kk ikäiselle esikoisellemme toivottais, meillä ei ole kummallakaan ikinä ollut mitään fyysistä vauvakuumetta tai "pakottavaa tarvetta" saada edes tätä ensimmäistä lasta. Älkääkä nyt ymmärtäkö väärin, lapsi oli kovasti haluttu ja häntä tehtiin lähes vuosi, mutta meille ei olisi ollut katastrofi, jos olisimme jääneet lapsettomiksi. Ja kun ihanan lapsemme saimme, ajattelimme ihan tosissamme, että hän jää ainokaiseksi ja se riittää. Viime vuoden lopulla rupesimme kuitenkin puhumaan siitä, miten kiva olisi saada sisarus tytöllemme ja niinpä sitten ryhdyimme toimeen
Silloin laitoin (ihan vain omaa mielenterveyttäni varjellakseni) yrityksen takarajaksi oman 41-vuotispäiväni ja se on siis tänään. 41 siksi, että se sattui olemaan seuraava syntymäpäiväni, ei siksi, että pitäisi itse sitä jotenkin yleisenä takarajana raskauden yritykselle. Keväällä gynevisiitin jälkeen päätimme lääkärin rohkaisemina yrittää vielä vuoden loppuun, mutta nyt kun tämä alkuperäinen takaraja on käsillä, mulla selvästi loppuu puhti. Katsotaan, sano...
Mulla on ollut jo vuosia vaivana tuo menkkoja edeltävä tuhruttelu. Sitä oli myös ekaa lasta yrittäessämme ja siitä huolimatta raskauduin. Plussakierto oli tuhruton. Tänä keväänä sain Lugesteronit luteaalivaihetta tukemaan ja muuten ovat ihan kelpo kuulia, mutta onhan se vähän sotkuista puuhaa ja ainakin meillä rajaa yhdynnät vain tuohon oviksen aikoihin, mikä on vähän surullista. Nyt harkitsen joko Lugejen lopettamista tai niiden ottamista suun kautta. Tässä on pari päivää aikaa vielä miettiä, ne kun pitää aloittaa dpo 3. Tuo ovulaation aikainen tiputtelu on mulla siis uusi ilmiö...voi liittyä nimenomaan ovikseen ja ikään, mutta ehkä on viisasta käydä myös papassa.
