Clomifem-hoidosta plussanneet!

Päivää!

Poika syntyi 16.8 rv 36+5 kiireellisellä sektiolla. 3080g ja 47,5cm. Olin ensin osastolla reilun viikon myrkytysoireiden takia,sitten alettiin pikku hiljaa käynnistelemään synnytystä,mutta en auennut tarpeeksi nopeasti ja poitsun happiaarvot alkoi laskea,joten lääkärit päätyivät sektioon. Isä pääsi onneksi mukaan!
Poitsu vietti teholla 5 päivää sokeriseurannassa ja sai myös valohoitoa keltasuuteen.

Hyvin olen toipinut,ei mitään kipuja ole ollut oikeastaan koko aikana,eka yö meinas olla hieman tuskainen sektion jälkeen hyytymien takia,mutta kätilö kun paineli kohdun niin nekin tuli pois ja heti helpotti.
Maanantaina saan niitit pois mahasta. Ei ollenkaan niin pelottava kokemus kuin luulin se sektio! Eipähän tarvinnu kakkia pöydälle ja vessa käynnit ei satu mihinkään kunhan muistaa juoda luumumehua/syödä luumuja eka päivinä ettei tarvitse ängätä,se on nimittäin hieman hankalaa/pelottavaa pari päivää sektion jälkeen,joten vink,vink,kannataa syödä niitä luumuja mitä osastolla on reilusti tarjolla ja "nauttia" sitä luumumehua useasti päivässä ;)

Kotona siis kaikki menny tosi hyvin (eilen kotiuduttiin 18 sairaalapäivän jälkeen!) Kiltti poika,syö ja nukkuu eikä turhia kitise.

Anteeksi sekalainen sepustus,jostain syystä ei huvita notkua koneella kovin pitkään!

Onnea kaikille jotka on nyytin jo saaneet ja tsemppiä viimesiin viikkoihin toisille! Koitan malttaa käydä täällä teitä moikkaamassa!

Kaktuspiikki ja poitsu 8päivää :heart:
 
kaktuspiikki: Ihanaa kuulla, et teillä on kaikki hyvin! :heart: Olin oikeesti aika huolissani ja olit mun mielessä useesti. Jännää, miten sitä ystävystyy johonkin nettituttavuuteen, mut sä kuitenkii kirjottelit ihan alusta asti mun kanssa täällä ja pitkään oltiin iha kaksistaan täl palstalla, enne ku alko toisiakin tulla. =) Hienoa, et oot parantunu sektiosta niin hyvi. Ne luumujutut on oikeesti tosi hyvä juttu ja ihan hyviäkii. Ite vetelin niitä kans sairaalassa aika reippaasti. Mun mielestä se sektio oli kans tosi iisi homma, eikä todellakaa jääny mitää kammoa siitä. Toivoisin, et mahdollinen seuraavakii lapsi syntyis sektiolla, mut sitähän ei saa ite päättää jos ei selkeetä syytä sektiolle oo.. Mun mielestä pahin kipu koko sektiossa ja sairaala-ajassa oli se, kun kohtua paineltii pari seuraavaa päivää tyhjäks. Se sattu aivan sairaasti ja sai jopa jonkun verra valittamaakii tuskasta! :O Tuuhan jatkossakii kertoilemaa kuulumisia! Tiiän, et aluks varsikii menee kaikki aika vauvan kanssa eikä oikei mitää muuta maltakaa tehä, ku seurailla uutta tulokasta, mut sit ku tilanne rauhottuu, ni ois kiva jutskailla lisää vauva-arjesta. :) Onks sul ollu jo sitä paljon puhuttua baby bluesia? Mulle tuli se noin 2 viikkoa vauvan syntymän jälkee ja fiilikset oli kyl tosi maassa.. Mies palas siinä just töihi ja jäin pojan kanssa yksin kotii, ni se vastuu pelotti tosi paljo ja tuntu, et seinät kaatuu päälle. Pelkäsin, et masennun iha oikeesti, mut kyl ne fiilikset siitä sit onneks nous aika nopeesti eli kaiken kaikkiaa tuota paskaa oloa ei kestäny varmaa ku viikon. :) Mulle tuli kyl isona yllätyksenä noi hormonimyllerrykset ja masikset, vaik olin niistä kuullu. Kuvittelin, et ei ne koske mua, ku olihan tätä lasta haluttu jo pitkään ja hoidoilla sit hänet saatu. Mut vaik se lapsi ois kuin rakas ja pitkään toivottu, ni ei sille baby bluesille mitään maha, ku hormoonit on niin sekasii - varmast kaikilla. Eikä ne sen hetkiset ajatukset ja itkut tee kenestäkää meistä huonoa äitiä, vaik ainakii ite ihmettelin omia reaktioitani tosi paljo ja pidin niitä jotenkii väärinä.. Jälkeepäi on tajunnu, et ne nyt kuuluu asiaa ja menee onneks ajan kanssa ohi. :) Kaikkea hyvää teiän perheelle ja terkkuja pikku pojalle! :heart:

Vauvis ja Konsta >2kk
 
  • Tykkää
Reactions: kaktuspiikki
On tämä kyllä niin ihanaa!! :heart:
Ei siis ainakaan vielä tietoa masiksesta,itkettää kyllä herkästi,lähinnä onnesta ja eilen kun poitsulla väänti mahaa ja naama rutussa piereskeli,mulla tuli itku kun säälitti tuo pikku ukko :)

Käyn kyllä lueskelemassa ja kirjottelemassa aina kun kerkeen! Täältä sai aikanaan niiin ihanasta tukea ja tosiaan,jännä miten ystävystyy ihmisiin joita ei edes tunne ja mietiskelee mitä heille kuuluu! :heart:

Me lähetään nyt mökille moikkaamaan ukkia ja mummoa,hyvää lauantain jatkoa kaikille!

kaktuspiikki ja pikku käppänä 9 päivää
 
kaktuspiikki: Hehee, ite itkeskelin kans alussa useesti, ku poika itki ja sit kun oon joutunu käyttää sitä verikokeis aika monta kertaa keltasuuden ja maksa-arvojen pienen heiton takia, ni siellä meinaa aina tulla itku, ku poika huutaa tuskissaan pistettäessä.. : /

Hyvää viikonloppua kaikille! Meil oli tänää äipän "vapaapäivä" ja kävinkii ekaa kertaa koko äitinä olon aikana kaupungilla YKSIN ostoksilla ja poitsu jäi isin hoitoon. Teki muuten aivan törkeen hyvää ja oon ku uudesti syntyny! :D Viikon päästä meil alkaa Konstan kanssa vauvauinti, jippii! Ostin sille tosi sulosen Muumikuosisen kokouimapuvun, mis on pienet lahkeetkii. :D Ollaa käytetty poikaa jo muutaman kerra saunassa lämmittelees ja suihkussa ja tietty kylvetetty ja se tuntus olevan kyl meiän naperon lempipuuhaa eli uskosin, et vauvauinnitkii sopii hänelle oikein hyvi. :)

Vauvis ja K reilu 2kk
 
Vauvaton: Lämmin osanotto pikkuisen menetyksestä :(
Tuli heti sellainen olo, että pikkuveli halusi ehkä siirtää voimansa isoveljelle ja suojella häntä <3
Teidän perhe on koko ajan ajatuksissa ja todella toivon, että isoveli jaksaa taistella!
Voimia sinulle ja miehellesi ja lähipiirille.
Mielettömän kauniit nimet olette keksineet <3 <3
 
Vauvaton Voimia teille menetyksen johdosta ja isoveljelle jotta jaksaa taistella <3

Kaktuspiikki Ihana kuulla hyvät uutisesi, onnea kovasti pienestä pojasta!

Täällä poksui eilen rv30. Enää 10 viikkoa laskettuun aikaan, hui :)

idylli
 
nimimerkkini pitää jälleen paikkaansa. Olen vauvaton. Michaelin tehohoidot lopetettiin eilen ja hän lensi Cristian veljensä luo taivaaseen <3 :'( On siis aikani poistua tästä ryhmästä. Voikaa hyvin, toivon ettei enää yhtään surullista uutista tulisi tänne.
 
Vauvaton lämmin osanotto suureen suruunne! :heart: :hug:

Äiti älä itke!
Minä nukuin vaan.
Siinä nukkuessani
uni muutti vain muotoaan.

Äiti älä itke!
Pois aika katoaa:
sinun sydämessäsi
ikuisesti elää saan.

Äiti älä itke!
Näkemiin vain sanotaan.
Tiedäthän että joskus
me vielä tavataan?

Äiti älä itke!
En yksin olekaan.
Rajan ylitse minut saattoi
kaunis enkeli helmoissaan.

:heart: :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: vauvaton
Vaivaton: suuri haluaa ja paljon voimia. Olen lukiessani kirjoituksiasi itkenyt monesti.

Kerron kuitenkin että meille syntyi eilen pieni sammakko prinssi 24h taistelun ja taisteluarven saattelemana. Painoa hänellä oli 3390g ja pituutta 50 cm. Olemme kaikki väsyjä mutta äärettömän onnellisia. Maitoa alkoi tulla tänä aamuna, joten nyt vain harjoittelemaan syömistä :)
Vauvis: nyt todella käsitän sitä hormoni myrskyä mitä kuvasit synnytyksen jälkeen, hui!
 
  • Tykkää
Reactions: vauvaton
Tinsq: Onnea pikku sammakosta! :heart: Jouduitteko hätäsektioon? Tuu kertomaan, kun jaksat, ni tarkemmi synnytyksestä. Siis jos haluat siitä kertoa. :) Tosi nopeesti sul alko maitoa tulla jos jo heti seuraavana aamuna! Mul alko kolmantena päivänä. Siihe asti ehin kyl jo hyvi panikoimaa, et mitä jos ei ala ollenkaan. :O Ne hormoonit on jotain iha hirveetä!! Ei sitä voi tajuta kukaan sellane, kenel ei lapsia oo. Toki eri ihmisille ne iskee eri voimakkuudella ja kestokin vaihtelee. Mä selvisin niistä paris viikossa, mut tunteet oli sen ajan kyl aivan sekasii. :LOL: Eikä kyl sillo paljoo naurattanu.. Koita kestää, kyl se ohi menee! Tuu tänne aina avautumaa, ku silt tuntuu. Mul ainakii puhuminen/kirjottaminen autto aika paljo ja se ku ties, et se on iha normaalia ja kuuluu asiaan. Et oo tulossa hulluks, vaik silt saattaa joskus tuntuakii! :D

ON: Tääl menee arki ihan kivasti. Poika nukkuu just takapihalla vaunuissa päikkäreitä tunnin vaunulenkin päälle. :) Vatsavaivat on helpottanu iha kauheesti ja nyt pari päivää sitte poika on alkanu jokeltelemaa! Tää se vast mukavaa onkii, ku lapsi alkaa ottaa kontaktia, hymyilee ja juttelee "omalla murteellaan"! :heart: Nopeesti ne kyl kasvaa ja kehittyy ja saattaa keksiä ihan yhessä päivässä jonkun uuen jutun.

Vauvis ja K 2,5kk
 
  • Tykkää
Reactions: kaktuspiikki
Vauvaton oikein oikein iso halaus sinulle. Lähetän paljon voimia edelleen sinulle ja miehellesi.
Olet edelleen ajatuksissani koko ajan! <3

Tuli enkeli pieni taivaasta asti,
ja syliinsä nosti varovasti,
vei sinne missä on taivaan valtakunta,
siellä on pakkasta, siellä on lunta.
Siellä tuuli puissa soi,
ja jokainen vapaana juosta voi.
Siellä ei kukaan yksin jää,
siellä on monta ystävää.

:heart: :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Seuroilla poika tosiaan synty mutta vasta 14h väsytys taistelun jälkeen. Suppareden takia mentiin synnärille 29. pvä yöllä. Siellä pojan sydänkäyrään piirty jitan minkä haki jäätiin sisään. Supprut eivät kuulemma olleet synn. Sup. Siinä aamulla lääkäri tarkasti paikat, kohdun suu kiinni ja kanavaa 3cm, mutta pehmeä. Laittoi pojan päähän sydän anturin tuota kautta, joten kalvot puhkea ja käynnistettiin. Kaikki eteni tosi hitaasti, oksitos. tippakin meni kokonaan. Ei saatu kohdunsuuta kun 6 cm.auki. Lopuksi olin jo niin poikki että päädyimme lääkärin kanssa yhdessä sektioon. Pojan pää kyllä rt, mutta aavistuksen väärässä asennossa, jonka takia ei sup. aikana avannut kohdunsuuta lisää. Taistelu oli rankka mutta palkinto paras mahdollinen.:D Tällainen tapaus. Tuli koettua norm. synnytys lähes kipuun, seä sektio. Seuroista olen toipunut tosi hyvin.
Terkuin tinq ja sammakkoprinssi 2vrk
 
Moikka pitkästä aikaa!

Ja taas mua huolettaa...
Tunsin ekat varmat liikkeet rv 16+5. Tietenkin tosi hentosia ja niitä tuli harvoin. Kuitenkin päivittäin, yleensä iltasin sohvalla maatessa oli hetken aikaa vakio. Nyt oon siis tuntenu liikkeitä 2 viikon ajan joka päivä. Ihmetyttää kuitenkin se että potkut ei oikeastaan yhtään ole voimistunu ja nyt muutaman päivän niitä on tuntunu TOSI harvoin ja vähän kerrallaan. Ehkä vain yksi potku kerrallaan ja pari potkua päivässä. Eilen tuli jo melkein paniikki kun koko päivänä en tuntenu liikkeitä. Tökin vatsaa ja tein kaikkea mahdollista niin että mahakin tuli jo kipeeks. Sitten nukkumaan mentyä käännyin vatsalleen ja olin siinä jonkin aikaan. Vihdoin sitten tuli pari potkua (tuntui vauvasta varmaan ahtaalta) ja uskalsin alkaa nukkumaan.
Mua vaan ihmetyttää kun eikö potkujen pitäisi vaan koko ajan voimistua ja lisääntyä eikä vähentyä??
Niskapoimu ultrassakin se oli ihan paikallaan ja kysyinkin lääkäriltä että miksei se liiku. Lääkäri sanoi että kyllä sekin nukkuu välillä. Tökki sitä sitten ja se vähän liikkui.
Sama oli rv 15 kun oli pikapika ultra. iinäkin se oli paikoillaan ja lopulta ehkä kerran kääntyi.
Joo, tiedän, se on vielä kovin pieni ja viikkoja vähän ja nukkuuhan sekin!
Silti huolettaa. Onkohan kaikki normaalisti.
Esikoinen oli kaikissa ultrissa niin aktiivinen että oli vaikea saada ultrattua.
Miten teillä muilla on mennyt noiden liikkeiden kansa tässä vaiheessa kun niitä olette alkaneet tuntemaan?
Rakenneultra on torstaina niin kysyn sitten lääkäriltä kuitenkin.

Tällaista siis tänne.

Mitä teille muille kuuluu?

Räsynukke 18+6
 
Viimeksi muokattu:
Räsynukke mulla on hiukan samanlainen tilanne. Tunsin ekat perhosen liiikkeet joskus rv 14 ja viikon päästä siitä ne oli jo muljahteluja. Eikä ne oo mitenkään voimistunu. Mulla oli kuitenkin np-ultran aikaan istukka edessä, joten luulen sen johtuvan siitä. Mut toisinaan huolettaa kovastikin. Mulla tänään viikkoja 18+5. Esikoinen oli aika rauhallinen vatsassa, joten ehkä tääkin sit vaan on? Niin ja iltasin mäkin niitä vaan tunnen kun meen sänkyyn. Mulla on kyl vararavintoo joten ehkä sekin vaikuttaa.

Mä alotan tänään yöt ja oon tuskin silmällistäkään nukkunu. Tulis äippäloma jo pian!
 
Onnea Kaktuspiikki ja Tinsq!!! Hienoa kuulla että teillä molemmilla menee hyvin uusien pienien nyyttien kanssa....Melkoinen kokemus taisi Tinsq tuo sun synnytys olla...hyvä että kaikki meni lopuksi hyvin..

ON: Täällä ei oikeastaan mitään uutta. Dopplerilla tarkastelen että kaikki on kunnossa ja kun sen kautta kuulen että Pähkinä liikkuu niin olen yrittänyt tuntea liikkeet mutta en kyllä niitä näköjään vielä osaa tuntea....
Painoa en ole vieläkään saanut lisää..Sitä tippui kolme kiloa alkuvaiheessa enkä ole saanut sitäkään vielä takasin kun vieläkin on päivän läpi jatkuvaa aamupahoinvointia. Vähän on vatsa pyöristynyt mutta siitä huolimatta pelottaa ettei Pähkinä saa tarpeeksi ravintoa...Pitäisikö tässä vaiheessa ottaa jotain lääkkeitä että saisin syötyä enemmän?

Hollannissa ja Pähkinä 16+3
 
  • Tykkää
Reactions: kaktuspiikki
Tääl on ollu aika hiljaiseloa vauvattoman suru-uutisten jälkee.. Suuret osanotot vielä sinne suuntaan. :hug:

Mitäs tänne kuuluu? Joko Tinsqulla alkaa hormoonit tasaantua? Mites kaktuspiikin puklun tuoksunen arki sujuu? :) Entäs onks RäsyNukella ja Aniitilla liikkeitä nyt tuntunu yhtään useemmin? Mä muistan kans, et olin tosi hermona niitten kanssa, ku välil tuntu päivittäin ja sit saatto olla parin päivän iha hiljasta.. Mut uskokaa vaan, et se sikiö on niin niin pieni vielä, et sil on niin paljo liikkumatilaa, ettei ne liikkeet oo välttämättä ihan päivittäisiä viel noilla viikoilla. Toki jos kovasti huolettaa, ni sit vaan soitto neuvolaan, et joskos pääsis sydänääniä kuuntelemaa. :)

Tänne kuuluu ihan kivaa. Ollaan alotettu pojan kanssa vauvauinti ja ens viikolla alkaa muskari! :D Vauvauintia on nyt yks kerta takana ja se on ihan huippua, suosittelen sit ku on ajankohtasta! Vauvan pitää olla 3kk vanha tai painaa vähintään 5kg. Aluks ei viel sukellella, ainoostaan kaadetaan vettä pään päälle ja testataan, et hengityksen pidätys refleksit pelaa ja totutellaan leikeillä altaassa oloon. Sukellella aletaan vast 3 tai 4 kerralla, jännittävää! Hyvät viikon jatkot kaikille, taitaa tuo pikkunen alkaa heräilemään vaunuissa! :heart:

Vauvis ja K 2,5kk
 

Yhteistyössä