~**Elokuun mussukat MAALISKUUSSA**~

piianappula, Vantaaltahan minä.

hemari, jeeeeeeee! Onnea ultrauutisista! :flower:

Supistuksista, jos on ollut, en oo tunnistanu.. Näin mä sanoin neuvolassakin ku se kysy, johon sit sain kuvauksen "tuntuu ku ois tosi tiukka vyö päällä". No, eipä sellastakaan tunnetta oo ollu.. Oon myös kuullu sen, että maha menee sillain kovaks. Mut miten ihmeessä mä voisin muka näitten makkaroitten läpi tollasta ees huomata?

Jonetta, mulla ei oo kokemusta synnytysmasennuksesta, mut ihan "muuten vaan" masennuksesta kylläkin (keskivaikea lääkityksineen ja terapioineen). Ja joo, pelottaa ihan sikana, et mulle paukkaa päälle kauhee olo. Oon jo nyt ollu vähän alamaissa ku oon kokenu iteni niin yksinäiseks.. :ashamed:


u & Kallo 17+2

 

Onnittelut hemarille ultratuloksista ja tyttölupauksesta :heart: Ihanaa, nyt en oikeasti malta enää odottaa omaa ultraa!

ulleli83, ite asun Vihdissä eli en ollenkaan niin kaukana Vantaalta ollenkaan! Missäpäin Vantaata asustelet? Suurimmalla osalla mun kavereista kyllä on jo lapsia, mutta kaikki (yhtä lukuunottamatta) ovat ihmisiä joihin olen miehen kautta tutustunut ja kenenkään kanssa en ole ikinä aivan samalle aaltopituudelle päässyt.. Heistä kaikki saaneet lapsen viime vuonna. "Omat" kaverit sitten sikiää pitkin pohjanmaata eli aika pitkän välimatkan päässä Jos haluat niin laita mulle vaikka yksityistä viestii tai sähköpostii (elina.ojala@windowslive.com) niin voidaan rupatella enemmän ja katsoa jos vaikkas jossain vaiheessa päästäs kahvitteleen! =)

 

Piianappula.. Nyt mun on pakko kysyä sulta, että oletko käynyt koulua Ilmajoella?

 

En ihan, naapurikunnissa kylläkin Peruskoulut Alajärvellä ja amiksen Lappajärvellä. Pari kaveria käyny kyl ammattikoulun Ilmajoella

 

Ok. Sun sähköpostiosoite vaan herätti mielenkiinnon kun mulla oli samanniminen kerho&ala-asteluokkakaveri.

 

Piianappula siitä punkkien mahdollisesti levittämästä taudista en tiiä mutta vinkiks voin sanoa että osta kissoille punkkikarkotetta apteekista, nimeä en nyt muista tähän hätään mutta on tosi tehokasta! Meillä kaks kissaa viipottaa sisään ja ulos kokoajan ja tietty kantaa kaikki mahdolliset ölliäiset mukanaan. Viime keväänä meni hermot kun tajusin kissojen tuoneen lintukirppuja jotka aiheuttaa hyttysen piston kaltasia paukamia ja jossain vaiheessa löysin ittestäni myös punkin.. Sillon marssin apteekkiin ja ostin sen myrkyn ja ei ole sen koommin mitn punkkeja tai kirppuja näkynyt kun vaan muistaa että kerta vaikutus kestää n.kuukauden.
Sorry muille että tuli vähän eläinasiaakin.

Kiva kun kivoja uutisia ja fiiliksiä täällä, jos ei vatsa-,ja räkätauteja lasketa.

Omaa rakenneultraa ei malttais odottaa, vielä reilu kaks viikkoa, plääh. Ja suuresti harmittaa kun en saa miestä suostuteltua siihen jotta udeltais sukupuolta ultrassa..
Viimeks tänään kävin lastenvaatekirpputorilla hypistelemässä tytön väristä toppapukua ja kaikenmoisia ihanuuksia olis ollut sylikaupalla puol ilmasiks saatavilla mutta kun ei niin ei..

supistuksista vaikka oliskin masu makkaroita niin kyllä sen tuntee kun kohtu kovettuu, joillain enempi ja joillain vähempi. Mulla supistus tuntuu vaan mahassa ja se tuntuu siltä että kohtu ikäänkuin kuroutuu kasaan.. no höh vaikeahan sitä on kuvailla....

Ulleli83 mistäpäin vantaata olet? Itse asun itä-Vantaalla.
Mullakin tylsää ja yksinäistä....

Kiuru ja Mauno 17+2

 

Ja voi mikä fiilis!

Siis oletteko koskaan, tunteneet olevanne omassa kodissa täysin ulkopuolisia. Tarkoitan siis sitä, että ihan kuin ette olisikaan siellä vaan katselette ikäänkuin elokuvaa? Mulle se tunne tuli ihan hetki sitten, kun keittelin omaa tekemää tuorepastaa. Mä seisoin hellan edessä ja katselin kuplivaa vettä ja sitten se iski: Mä leijuin.... kuulin äänet kaukaisena... olin kuin, hiprakassa. Kaikki tuli hieman perässä ja sitten taas "pöff" ja olin täällä jälleen. Ihan hassu fiilis!

Mä myös vietin unettoman yön kuumien ja levottomien jalkojeni kanssa. Olin unissani onnistunut raapaisemaan nivuseen verta vuotavan haavan ja jestas miten kipeä se on ja ison viillon omainen. Vei todella pitkään saada se tyrehtymään. Sitten kun pääsin petiin aloin miettimään taas kaikkea. Mä mietin miten selviän jälleen vauva-arjesta. Miten osaan huomioida kaikkia lapsia ja miten kuopusta, ettei tulisi niin kamala mustis. Poika tosin on ainakin mukamas innoissaan vauvasta vielä tässä vaiheessa ja mietiskeli eilen illalla ihan yllättäen, että minne vauva menee sitten nukkumaan.... taisi höppänä pelätä vain oman huoneensa puolesta

Mä samalla onnistuin toteamaan ääneen itselleni, että "hui kamala, mun tarttee synnyttää tää ensin"... siis vau mun aivokapasiteetin käyttölaajuutta
Eikun oikeasti, mua hieman kammottaa vaikka viime synnytys olikin ihan ok. Esikoisen synnytyksestä en halua muistella kummoisempia, mutta ponnistusvaihe oli pari tuntia, kuopuksesta tunti eli jospa mä pääsisin jo puolella tunnilla Esikoisesta koin verenhukan jne.. ja kamalan sairaalassaolon sekä sen takia, että miestä ei kiinnostanut että henkilökunnan takia. Kuopuksesta kaikki oli kuin elettyä unelmaa. Esikoisesta en istunut kuukauteen, kuopuksesta olo oli suoraan kuin ei synnyttämässä olisi ollutkaan ja istuin jalat ristissä popsimassa leipää ja jugurttia Ja toipuminen.... esikoisen juttuja en kerro ettei tule kellekään kammoa ja kuopuksesta seksikin maistui jo parin viikon päästä, kun jälkivuodosta selvisin

Mitenköhän käy tällä kertaa.....

Suppareista: Mulla tulee sellaisia kivuttomia jotka kovettaa masun ja saa aikaan paineen tunnetta ja sitten vähän enemmän tuntuvia jotka saa välilihan laulamaan Onneksi se auttaa, että menen kyykkyyn lantio auki ja annan paineen hellittää. Inhottavaa!

Nyt olen omien biolog. lasten kanssa keskenään viikonlopun ja aion ottaa siitä kaiken irti!

hyvää viikonloppua rakkaat naiset!!

 

Ihanaa hemari, onnea tyttölupaksesta! :heart: Ja onnea myös sinne puolivälin saavuttamisesta!

Ulleli kyllä sä tunnistat ne supistukset!

Taitaa meillä tuntua supistukset aika erilaisina.

Piianappula mun äiti on kotoisin Lappajärveltä ja mun isoäiti asuu siellä palvelutalossa vieläkin. Mä vietin lapsena kaikki mun kesät siellä mun äisin kotitalossa ja nykyisin ollaan käyty joka kesä pari viikkoa vuokramökillä ja talvella pari yötä. Tänä kesänä jää valitettavasti väliin. : /

 

Tekstin katoamisesta mä olen kikkaillut niin että kopioin tekstin (ihan vaan Ctrl+C) ennen lähettämistä, ihan vaan varmuuden vuoks. Mulla tulee täällä usein herja etten olekaan kirjatunut sisään, ja sitten teksti on menetetty. Mutta uusi yritys - liittää sen kopioidun tekstin vaan uudestaan siihen kenttään niin säästyy isolta itkulta

Juu, omaa napaa. Mulla on vuosisadan kriisi. Kävin itkemässä neuvolassa tätä meidän parisuhde-vauva-uusperhe-soppaa ja neuvolantäti käski hakea sairaslomaa. Varasin sit työpaikkalääkärille ajan ja sain muutaman päivän lomaa, heti pötköön onkin sitten talviloma. Toivotaan että parin viikon vapaa auttaa ja mun mieli selkiytyy. Edes vähän. Mulla on ihan liikaa ajateltavaa tässä sotkussa. Ja kun vielä parisuhteessakin on hiljaiseloa (mun puolelta) niin jopas taas elämä kaatuu päälle rytinällä.

Joku mietiskeli synnytyksen jälkeistä masennusta. Mulla on ollut masennus poikineen tässä elämässä. Edellisen synnytyksen jälkeen vähän kuin sivuutin koko masennusajatuksen, vaikka jälkeenpäin tajusin että mun masennus nosti päätään just nimenomaan synnytyksen jälkeen. Jos mun olo on tällainen (tai pahempi) synnytyksen jälkeen, niin mä otan lääkkeet käyttöön - nyt en suostu troppia popsimaan. Mun masennus on jäänyt vähän huonolle hoidolle, sellasta on-off lääkitystä ja aikoinaan terapiaakin, ja luulenpa että se vaikuttaa kun en ole päässyt masennuksesta ikinä kunnolla eroon.

Kaikille "oireileville tiedoksi, Väestöliiton sivuilla on nettiklinikka johon voi varata ajan. Siellä voi sitten ammattilaisen kanssa chattaillen pohdiskella omaa ongelmaansa (parisuhde, pienet lapset, murkkuikäiset, tms). Mulle puhuminen ei oo koskaan ollut helppoa, mutta kirjoittaminen on. Sain vasta maanantaille ajan mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja onneks ennen reissua sentään.

Neuvolassa kuunneltiin sydänäänet vuodatuksen lomassa ja hyvin kuului Ne sydänäänetkin kuului tuolta vasemmalta puolelta, just sieltä missä jotain liikettä kuvittelen tuntevani (ehkä istukka on enemmän oikealla edessä). Kyllä nää tuntemukset on liikkeitä, jee!! Oi, mun pieni muru. Nyt uskallan(-ko?) kertoa isolle murulle uutisen. Ja vanhemmille pitäisi kanssa kertoa, reissussa viimeistään kun porukalla mennään. Pakko kertoa jos eivät itse tajua kysyä, tää maha näkyy jo varsinkin mammahousujen kanssa... Ei mulle enää sovi normihousut.

Nyt pois koneelta, ettei mene koko hermoloma täällä roikkuessa.

Sammeli & pikku-potkuttelija 16+0 POKS

 

Pikaista paranemista Mammylle!

Päksäkälle onnea puolenvälin virstanpylväästä! Perässä tullaan

Piianappula, harjoitussupparit kyllä tunnistaa jos ja kun niitä tulee (joo, joo, niin kaikki sanoo ). Mulla ei niitä muistaakseni edes tullut ekassa raskaudessa, tokassa sitten sitäkin enemmän. Mutta siis se tuntuu siltä, että maha menee kovaksi (Ulleli, ei sitä munkaan makkaroiden päältä tunne, mutta sisäpuolelta. Siis ne lihakset siinä kohdun ympärillä jotenkin jännittyy ja tuntuu kovalta). Harjoitussupparit ei ainakaan mulla satu, eivät tunnu mitenkään selän puolella ja menee pian ohi. Tässä raskaudessa mulle ei ole vielä tullut ensimmäistäkään. Oikeista suppareista en itse asiassa muista kuinka paljon ne tuntuivat selässä. Ehkä nekin mulla tuntui pääasiassa mahan puolella. Mutta siis sehän on ihan yksilöllistä.

Onnea Hemarille hyvistä ultrakuulumisista, puolivälistä ja tytöstä!

Meidän esikoinen rupesi eilen miettimään vauvalle jo nimeä. En ole hänelle sanonut (muistaakseni) mitään tyttöepäilyistäni, ja itse hän alunperi sanoi haluavansa pikkuveljen, mutta nyt nimiehdotukseksi tuli Aliisa. Tarhassa on Aurora jolla on Aliisa niminen pikkusisko, tiedä häntä miksi se on nyt sitten se kaikkein kaunein nimi. Olenhan mä itsekin noita nimiä miettinyt, mutta en tosiaankaan Aliisaa. Mm. siksi etten voi sietää ko. Aliisan äitiä :ashamed:

Siobhan ja Plutte (muttei todellakaan Aliisa) 19+2

 

sammeli kiitos vinkistä, kävin itelleni jo varaamassa nettiajan, sain vasta ens perjantaiksi, mutta ainakin etteenpäin...

myyden 16+4

 

Supistuksista - Mä tunnen supistukset samalla lailla mitä miuski kuvaili, sellaisia kivuttomia jotka kovettaa masun ja saa aikaan paineen tunnetta ja sitten vähän enemmän tuntuvia jotka tuntuvat alamasulla "menkkamaisena jomotuksena".. Tosin mulla on myös aika korkee kipukynnys, esikoisestakin istuin vaan synnytyssalissa keinutuolissa kun olin jo 6cm auki ja supistuksia tuli minuutin välein !

Mulla on myös tullut nyt muutamana päivänä tollasia pieniä supistuksia, varsinkin silloin kun on koko päivän tehnyt jotain..

Onnea hyviä ultrakuulumisia saaneille! :flower: Jännä miten pitkällä me elokuisetkin jo oikeasti ollaan.. Varsinkin kun ajattelee, että rv 24:n jälkeen aletaan pitämään vauvaa elossa jos päättää syntyä!!

).( Eilen vasta yks mun kaveri kysyi oonko raskaana, oon koko ajan luullut että hän tietää, sanoi että oli ensiksi ajatellut mun vaan lihonneen, mutta kun työkaveri sanoi että näkeehän sen jos on lihonnut tai raskaana mahankin muodosta niin oli hieman nolona!
Muuten oma olo on ihan hyvä, ei tule siis mieleen valittamisen aihetta

Puhuitte maidon tulosta - Mulla tuli esikoista imettäessä todella hyvin maitoa, ja varmaan vuosi imetyksen lopettamisestakin tuli vielä jos painoi.. Nyt kun oon raskautunut se on loppunut! Mutta luulis että viimestään synnytyksen jälkeen tulee maitoa.. Vai onko jollain käynyt niin, että ekana tulee tosi paljon maitoa, ja tokassa ei yhtään?!

Majj & 17+5

 

Päksäkälle ja Hemarille onnea puolivälistä! Ihan kateellisena täällä

Piianappula, enpä tullu noita punkkeja aikasemmin ees ajatelleeks, hui! Mie asustan vielä täällä borrelioosin riskialueella ja meillä on koira joka niitä punkkeja auliisti sisään kantaa.. Meillä kyllä täällä kiertää se punkkiauto mistä saa alkukesästä rokotteita, pitänee vissii semmosta harkita. Ja vielä noista supistuksista, miulla ei ole ollut, ainakaan en usko Kaipa sen tosiaan tuntee kun kohdalle sattuu.

Miuski00 tuosta ulkopuolisesta fiiliksestä, tää menee vähän ohi mutta olen joskus itse herännyt, noussut sängystä ja lähtenyt vessaan. Puolivälissä sängystä ovelle jalat kuin "liimaantu" lattiaan enkä päässyt eteenpäin. Käännyin katsomaan taaksepäin ja siellä mie makasin sängyssä!! Se oli ihan kauhea hetki, mut samas sit jotenki havahuin siitä sängystä ja loppuyön olinkin valot päällä silmät selkosellaa..

Miulla oli eilen taas ihan hirvee olo, siis ei mitään fyysistä pahoinvointia vaan ihan yleisesti kammotti koko ajatus raskaudesta ja synnytyksestä. Mie varmaan kohta sekoon kun pari päivää menee ku pilvilinnoissa pomppiessa ja sit taas seuraavat kaks päivää oon ihan maassa.. Mie en oo oikein varma onko miulla synnytyskammoa vai onks tää vaan ihan jotain omaa hirvitystä koko asiaa kohtaan.. en tiedä.. Nyt kuiteskin tuntuu taas paremmalta!

Ens perjantaina ois neuvola, jotenki pelottaa vähän sekin kun tuossa viikko sitten parina päivänä tuntu liikkeet melko selvästi tuolla vasemmalla puolella mut nyt ei ole sen jälkeen tuntunu yhtää mitää.. Mut vielähän tää on aika alussa et ei kai ole kovin epänormaaleja noi tauot täs vaihees?

summersun 17+2 (?)

 

Heipat vaan kaikille piiiitkästä aikaa! :wave:

Mie olen ollut jotenkin niin laiska, etten ole jaksanut tänne kirjotella, vaikka lukemassa olen kyllä käynyt päivittäin monta kertaa. Sen lisäksi joko kone, tai netti tökkii koko ajan, nytkään en meinannut millään päästä kirjautumaan sisälle.

Töissä on ollut aika hirveää, oli näitä yt-juttuja sun muuta, itseäni ne eivät tosin koskeneet muutoin kuin että työtehtävät muuttuvat. Yritän vaan olla stressaamatta liikoja, vaikka joka aamu joutuu taistelemaan, jotta viitsisi paikalle raahautua. Lohduttaudun kuitenkin sillä, että ei tässä loppupeleissä enää montaa viikkoa ole.

Mystiset jalkasäryt ovat hävinneet, tai ainakin lieventyneet. Maaanantaina oli neuvola, ohjeena oli seurata, ettei tule turvotuksia, punoituksia tms. mikä voisi viitata tukoksiin. Vinkkasi myös magnesiumista, jota heti hainkin apteekista ja nyt popsin yhden päivässä, liekö sillä vaikutusta jo asiaan. Muuten neuvolakuulumiset; pissa puhdas, hemppa hyvä, samoin verenpaine (tai ainakin huomattavasti alhaisempi kuin edellisellä kerralla), painoa tullut lisää 2 kg 800 g. Sydänäänet kuunneltiin, syke oli keskimäärin 145 :heart:. Kohdun pohjan korkeus oli navan korkeudella.

Liikkeitä en vielä tunne, tai ainakaan osaa tulkita niitä. Iltaisin sellaisia muljahduksia tuntuu kyllä. Neuvolan tätikään ei saanut liiketuntemuksia kun kuunteli sydäntä, mutta epäili että kaveri nukkui sillä hetkellä. Olikin sitä mieltä että huoletta voi vielä pari viikkoa odotella näin ekakertalaisena. Ja rakenneulta onkin 21.päivä, joten en nyt siitä sen enempää osaa vielä huolestua.

Onko muilla ollut neuvolassa puhetta tuosta tuberkuloosirokotteesta? Mulle tuli nyt ei-suositus.

Petipuuhista on ollut puhetta, ja mun on pakko tunnustaa että ne on aika olemattomat, kiitos minun. :ashamed:. ei vaan jostain syystä tee mieli, en sitten tiedä onko nää hormoonit vai mitkä..nään kyllä seksiunia melkein joka yö, ja vieläpä omasta miehestä...

 

Onnea puolenvälin saavuttaneille ja hyville ultrakuulumisille niitä saaneille :heart:

Mulla vielä pari viikkoa ultraan...ja hiukan ihmettelen että kuinka noin pitkälle ultra ajan antoivat kun ultra päivänä mulla viikkoja jo 21+5 ...tuntuu että aika vaan matelee

maidon tulosta, eli mulla 3 lasta ja kaikille on maitoa riittänyt ihan niin kauan kun oon vaan jaksanut imettää tai lapsi halunnut rinnalla olla...ja ylijäämä maitoakin tuli ihan tolkuttomia määriä...eli omaan valion meijerin tittelin ...mikä on vauvan kannalta varmaan ihan hyvä juttu mutta kyllä siinä paljon haitta puoliakin on :| Kokoajan on rinnat täys maitoo...eli kun olin imettänyt niin reilun vartin päästä maito nousi taas ja rinnat tuntu tosi kovilta ja painavilta...kaikkien muksujen aikana sain useamman rintatulehduksen johtuen juurikin tosta runsaasta maidon tuotannosta :| Tuntu siis että koko ajan ois pakko imettää tai pumpata ettei muuten pysty kerta kaikkiaan ite olemaan...ja se tietty lisäs vaan enemmän ja enemmän maidon tuloa.

Punkeista, hui kamala...ei sitä tuu tälläi talvella ajatelleeksikaan että ne oikeesti on inhottavia ötököitä Tsemiä niiden kanssa painiville :heart:

Supistuksista, kuulun ilmeisesti niiden onnellisten joukkoon jolla ei juurikaan oo edes loppu vaiheessa noita harjoitus suppareita...eli mullakaan ei taida olla ees ihan tarkkaa käsitystä niistä kun ei oo yhdenkään muksun aikana tullut...tai en oo ainakaan tuntenu muuta kuin synnytys supparit

Siobhan, meillä kans noi vanhimmat pojat on kovasti jo vauvalle nimeä miettineet...ihania ehdotuksia kertakaikkiaan lasten suusta tulee...heh...kovin on vilkas mielikuvitus ja tietty pojat on poikia taitavat ajatella näitä nimitouhuja ihan erilailla kun tytöt

(.) Ei ihmeempiä...vauveli on tosi liikkuvainen...ei juurikaan malta lepäillä kun tunnin pari kerrallaan ja sit on taas masussa meno ylimmillään...myös öisin eli unet on aikas pätkittäisiä kun en osaa sit kuitenkaan nukkua kun mahassa on jalkapallokisat :O
Oon ihmetellyt kovin et kuinka voimakkaita tosiaan tän meidän masuasukin liikkeet on ihan oikein kunnon potkuja ja osan niistä tunnen jo kädellekkin
Ruokatottumuksiin ei oo tullu suuriakaan muutoksia ja painoa ei ainakaan mielestäni oo tullu vielä muutamaa kiloa enempää...noh ensi viikolla on neuvola ja siellähän se selviää.

Mukavaa viikonloppua kaikille mammoille :heart:

 

Esikosta mulla rupes tuntumaan liikkeet vasta puolen välin jälkeen, joten eipä esikoista odottavilla vielä kiirus ole niitä tuntea =)
Ite oon nyt tuntenu kolmisen viikkoa liikkeet. Kun pysähdyn päivisin taikka iltaisin sohvalle rötväämään, ni johan rupee Nuutti paukuttamaan masussa.

Mulla ja tyttärellä oli ykätauti viikko sitten, kamala tauti, yök. Kiva kun itelläkin oli niin pirun heikko olo, niin silti oli koko ajan pyykattava tytsyn oksennus lakanoita ja vaatteita. Ei niitä voi vaan heittää koriin haisemaankaan. No onneks se on nyt ohi.

Mulla on vielä reilu viikko rakenneultraan, saas nähdä pitääkö mun poikaolo paikkansa, vai meneekö mönkään. Tyttö kyllä käy tänne yhtä hyvin kuin poikakin, että sen puoleen ei mitään väliä. Mutta kai se olis suomalainen perheidyli, kaks lasta joista toinen tyttö ja toinen poika =) Enempää lapsia ei meinaan meijän talouteen tämän jälkeen tule. Vaikka toistaseksi tää on ollu helppo raskaus ja kaikki on menny hyvin, mutta mulle riittää nuo kaksi, eikä ukkokaan ole halukas enempää hankkia.

Anoppi oli täällä meillä viikon verran kylässä. Asuu kauempana ja kun tulee niin on sitten vähän pidempään. Eilen läks kotiin ja nyt kun tytsy on nukkumassa, täällä on ihanan hiljasta ja rauhallista... Tämän äipän oma laatuaika =)

Saara09 + Nuuttiasukki rv 19+1

 

Miuski mulla toi ulkopuolinen olo on lähes aina merkki siitä että migreeni on alkamassa... Se on hassu olo, ei oikein kuule kunnolla, tai sellaista huminaa, tulee outoja ajatuksia että olenkohan oikeasti tässä jne.

Maitoa riitti esikoiselle oikein hyvin Aika nappiin meni kysyntä ja tarjonta. Liikaa tuli vain silloin kun tytsyllä oli rs-virus eikä jaksanu imeä. Silloin pumppasin pulloon ja vartissa sain toisesta rinnasta 2dl :O Ja toinen oli vielä täynnä! Silloin oli aika tuskanen olo ja koko ajan piti paitaa vaihtaa kun ei liivinsuojukset pitäny vaikka niitä oli monet päällekäin.

Kiitos kaikille onnitteluista

majj en kyllä susta sanois että näytät vaan lihonneelta. Aivan selkeä ihana vauvamasu sulla on

Sammeli hyvä kun sait neuvolassa vuodattaa. Mulla on sellainen tilanne, että sain neuvolasta sellaisen lapsiperheen voimavara- kyselyn ja siinä on tosi kinkkisiä ja arkoja kysymyksiä parisuhteesta, enkä millään haluaisi vastata niihin rehellisesti... Kun sitten joudun neuvolassa varmaankin niistä puhumaan. Enkä oikein haluaisi... Tiedän että parempi olis että ongelmat tulee esiin jossain välissä mutta kun pelkään että se vaan pahentaa tilannetta.

Onko muut saanu tollaista voimavara-lomaketta neuvolasta? Lähinnä nyt ehkä pk-seutulaiset? Tai täällä ainakin se on nyt maaliskuun alussa tullu. On siis 2 eri lomaketta, me saatiin molemmat kun on toi tyttö ja sitten raskauden takia.

Liikeet alkaa täällä olemaan jo aikas voimakkaita Eilen helmiäinen oli tosi aktiivisella päällä. Koko päivän potkiskeli Ihanaa oli Ja tosiaan selkeästi näkyy jo päällepäin ja tuntuu käteen.

hemari ja helmiäinen 20+1

 

Hemari - Mun mielestä kans ihan selkeä vauva masu.. No tua kommentti oli yhdeltä lapsettomalta kaverilta.. Sulla oli muuten kiva paita sun edellisessä masu kuvassa jonka olit toiseen pinoon pistänyt!

 

Onnea hyvistä ultrakuulumisista hemarille ja tyttölupauksesta! =) Joku muukin oli käynyt jo ultrattavana ja saanut poikalupauksen. Onnea! =) Nimimerkkiä en nyt juuri muista. :ashamed:

Punkeista: Se punkkirokotehan ei tehoa borrelioosiin. Borrelioosiin ei ole rokotetta eikä oikein mitään lääkettäkään ja se voi tosiaan tarttua äidin kautta lapseen. Meidän pikkutytöltä löydettiin viime kesänä punkki kyljestä. Me lähetettiin se punkki Saksaan tutkittavaksi ja selvisi, että siinä on borrelioosia. Suomessa lääkäri oli tosi nihkeä aloittamaan antibioottikuuria tuolla perusteella vaikka tartuntariski aika suuri borrelioosipunkissa. Sain kuitenkin lääkärin pään käännettyä ja tyttö söi tuhdin antibioottikuurin, joka toivottavasti on tappanut borreliabakteerit hänestä. Tosi ikäviä oireita nimittäin voi aiheuttaa vuosienkin päästä.

Suppareista: Mulla kans harkkasupparit tuntuu sellaselta paineelta alavatsassa. Joskus voi olla peintä menkkamaista jomotustakin. Oikeet supparit kyllä huomaa, koska ne oikeesti tuntuu eikä tarvii miettiä, oliko se suppari vai ei. Ekassa raskaudessa en tuntenut harkkasuppareita ollenkaan. Tokassa ne tuntui viikosta 20 lähtien ja nyt on tuntunut jo viikosta 15 lähtien ajoittain. Oikeet supparit tuntui ekassa synnytyksessä vaan mahassa. Tokassa ne tuntui myös selässä, reisissä ja alapäässä. Eli riippuu ihmisen lisäksi myös raskaudesta, miltä ne tuntuu.

Liikkeistä: Ne on kyllä tosi vähissä, mitä tunnen. Onneksi ensi viikolla on neuvola ja pääsee kuuntelemaan sydänääniä. Ultraan kun on vielä kolme viikkoa aikaa. Ei jaksais millään odottaa.

Pujaja ja Torsti rv 17+0 POKS!!! :heart:

 

Punkki Saksaan tutkittavaksi? Kerro Pujaja heti lisää

 

Jonetta Mullakaan ei liikkeitä tunnu vaikka pari viikkoa sitten eka hipaisut olikin. Kävin siksi kuuntelemassa neuvolassa sydänäänet, ku luulin että kaikki ei ole ok. Ainakin siellä sydän sykki ja liikettä oli, joten en ole huolissaan, elä siis sinäkään ole. Mulla rv 17+1 eli melkein samoissa mennään.

 

Sammeli: Borrelioosiyhdistyksen sivuilta löytyi ohje punkin lähettämisestä tutkimuksiin. Soitin jollekin yhdistyksen tukihenkilölle viime kesänä, joka ohjeisti punkin lähettämisessä. Tästä borrelioosiyhdistyksestä kuulin sukulaiselta, joka työnsä puolesta oli ollut yhteyksissä kyseiseen yhdistykseen. Lähetimme punkin Saksaan ja maksoimme tutkimuksista muistaakseni 49 euroa. Eihän siitä 100% varmuutta ole, tutkittiinko siellä mitään, mutta hinta nyt oli pieni ja tolla perusteella sain tytölle antibiootit. Sieltä yhdistyksestä mulle suositeltiin varmuuden vuoksi ottamaan tuhti antibioottikuuri. Suomessa punkkia ei suostuttu tutkimaan missään. Soittelin kaikki yliopistolliset labrat ja eläinlabrat läpi, mutta ei. Joko tutkitaan vaan ihmisiä tai sitten elävien eläimien sairauksia, mutta ei kuolleita ötököitä. : / Vakava juttu toi borrelioosi, mutta Suomessa sitä ei osata ainakaan toistaseksi ottaa vakavasti.

Pujaja edelleen 17+0

 

Ihania ultrakuulumisia Hemarilla! Hassua, että kolkutellaan jo puolta väliä ja käydään rakenneultrassa, kun ihan vastahan sitä plussattiin. Tai musta ainakin tuntuu, että viikot vierii hurjaa vauhtia ja niistä kahdesta viivasta on vain hetki.

Punkit on ällöjä! :x Meilläkin kaksi kissaa ravaa ulkona ja punkkeja saisi nyppiä ihan työkseen. Paitsi että ostin apteekista sellaista niskaan töpötettävää ainetta, jonka jälkeen punkkeja ei näkynyt viikkoihin. Ensimmäisen punkin löydyttyä uusin kuurin. En muista nimeä, mutta suosittelen, vaikka ei ollut ihan halpaa. Olikohan Kiuru samaa ainetta, jota te käytitte?

Mulla ei liikkeitä tunnu vielä mitenkään säännöllisesti, riippunee varmaan miten päin pieni masussa pyörii. Mutta näillä viikoilla ei ole aiemminkaan tuntunut, joten ei huolta varmaan.

Ruokahalusta; aivan järjetön nälkä koko ajan. Nyt niitä kiloja sitten alkaa paukkua, kun en vaan voi vastustaa kiusausta ja millon mitäkin tekee mieli... :headwall: Ja liitoskivut vaan pahenee, että liikkuakaan ei oikein pysty. Ylämäkiä kävellessä pitää ihan pysähtyä, samoin raput on pahat. Pelottaa jo etukäteen, minkälaista elo on kesällä. Kaikenlaista reissuakin on suunniteltu, nyt vähän mietityttää, että jos ei pysty kunnolla kävelemään niin mihin sitä viitsii lähteä.

Lemongrass 17+0

 

Vielä unohtui kertoa, että punkki lähetettiin Saksaan suomalaisen firman kautta, jolle maksu maksettiin. Soitin sen suomalaisen firman yhteyshenkilölle ennen punkin lähettämistä ja hän oli kyllä erittäin asiantuntevan ja luotettavan oloinen. Vastaus punkista tuli suoraan Saksasta ja saksaksi. Vaikea uskoa, että olisi huijausta, koska summa tosiaan niin peini ja sitä ei mainosteta missään. Kissojen ja koirien kanssa sai etsiä sen tiedon sieltä borrelioosiyhdistyksenkin sivuilta. Oon työni puolesta tottunut vähän epäilemään kaikkea, joten 100 % luottoa mulla ei tohon heru vaikka luotettavalta vaikuttikin.

 

kiitti majj pikkusiskon vaatekaapista sen bongasin Hän on sen ite tehny

lemongrass mustakin tää alkupuolisko on menny tosi nopeesti. Ihan hujahtamalla! Esikoista kun odotin niin alkupuoli meni hitaasti mut loppupuoli nopeesti. Saa nähdä meneekö nyt sitten toisin päin...

hemari 20+1