♥ Esikoisesta haaveilijat ♥

@Paputoive on noi miehet aika höppänöitä . Ja tosiaan, se synnytyskin olisi toivottavasti joskus tulevaisuudessa meilläkin edessä, nii parempi ois miehen karaistua asiassa pikkuhiljaa

 

En malttanut odottaa perjantai aamuun, jolloin oli sovittu, että teen raskaustestin vaan teinkin sen jo sitten torstai iltana. Negaa näytti. Nyt kp 35 eikä menkkoja näy. Edellinen ensimmäinen luomukiertoni pillereiden jälkeen oli kp 41, että saas nähdä onko tämäkin kierto samanmoinen. Toki pieni haave, josko testasinkin liian aikaisin ja olisinkin silti raskaana. Viime viikollla rinnat oli koko viikon kipeinä, mutta nyt sitäkään oiretta ei enää ole..

 

@Jennipä miten teillä meni se ensikäynti lapsettomuuspolilla, jos mies ei oo kerran nähnyt kun sua ultrataan? Mulla on taas ehkä niin päin, etten haluaisi miehen näkevän sitä sisäultrausta Tähän asti oon yksityisellä käynyt yksin, mutta tosiaan pian on se yhteinen ensikäynti ja vähän jännittää

 

@voittamaton , vaikkei kysymys mulle ollutkaan, niin vastaan silti.. Mulla vähän samanmoinen ukko kuin @Jennipä llä. On ollut kaikesta tosi kiinnostunut, mutta ensikäynnillä kun ultraus alkoi, niin meni hetkeksi käytävään, mua tutkittiin ja kun homma oli valmis, niin pyysin miehen takaisin sisään. Ei siinä suurempia, tiiän ettei se suuremmin innostu limoista ja verestä... Synnytys (sitten joskus) tulee olemaan melkosen kova paikka sille...
Toiselle käynnille, jossa folliultra ja aukiolotutkimus, menin ihan yksin. Mies ois pyörtyny siihen aukiolotutkimuksen seuraamiseen...

 

@ToukkaHaave87 kiva kun vastasit ja kiva kuulla susta taas Mä ehkä haluaisin miehen siksi aikaa käytävälle odottamaan, mutta katsotaan nyt miten toi tilanne menee.. Ajattelin ottaa ensikäynnille mukaan ne mun ekat ultrakuvat, joissa selkeesti näkyy toi monirakkulaisuus, niin en edes tiedä haluaako ne ultrata

 

@voittamaton ei ne mitään ultrannut ensikäynnillä, kunhan rupateltii ja suunniteltii tulevat tutkimukset. Aukiolotutkimuksessa sitten samalla totta kai kattoivat munasarjat ym. ultralla läpi, mut mies ei sillon ollut mukana. Ihan uus juttu miehelle koko sisäultraus .

 

@ToukkaHaave87 en käsitä miten nää miehet osaa olla näissä jutuissa niin herkkänahkaisia. Naiset kuitenkin saa kantaa muksua sisuksissaan kuukausia, olla ronklattavana ja selvittävä synnytyksestä ja miehet ne sinnittelee, että pystyy olee vieressä . No eiklhän kaikki oo oikeesti helpompaa sitten h-hetkellä, mutta hassuja nuo miehet välillä.

 

Jennipä sun mies on kyllä ihana, oman reaktio ois ihan tismalleen sama

Täällä kp 35 menkkajomot loppui ja missä ne taas on ne mun menkat Ja anteeksi kaikki, jotka kärsii oikeasti pitkistä kierroista, mutta kyllä nyt alkaa jo muakin huolettaa, että voiko johtua vaan kilpirauhasesta ja laihtumisesta, että nää on näi pitkiä Voiko se olla normaalia? En oo testannut, ku nega se on kuitenki.. Torstaina varmaan pakko

 

Hei @eevas, oliko sylla hyper- vai hypotyreoosi? Millasia oireita? Miten tuli selville? Jos saa kysyä

 

@Jennipä ai ei teillä ultrattukkaan ensikäynnillä. Mä oon luullut, että ne ultraa kaikki silloin! Jännää nähdä millainen käytäntö täällä on. Onneksi on vielä kuukausi aikaa miettiä jos saisin miehen käytävään ultraamisen ajaksi (jos siis sellaista edes tulee)

 

@Linn mulla on vajaatoiminta, ollut jo vuosia muttei pysy tasapainossa. Nyt keväällä oli siis lipsahtanut liikatoiminnan puolelle ja lähinnä oli unettomuutta, tosi kivuliaat menkat ja 3kk kesti kierto. Nyt säädettiin lääkitystä ja oli vaihteeksi vajarit taas, iho kuiva ja painoa tulee vaikkei syö mitää. Ei sillee kyl haittaa, ku oon vähä liiankin laiha. Oon nii tottunut tähän että vaikea tietää mitkä oireita...

 

Hei meilläkin mies on uä-nössöilijä, ei siis ensikäynnillä halunnut nähdä kun mua ultrataan. Onneksi siinä huoneessa oli semmonen pieni pukukoppi jossa oli verho, laitoin miehen sinne siksi aikaa odottelemaan Jos jatkossa joudutaan inseminaatioihin niin siellä kyllä haluaisin että mies olisi matkassa, mutta en tiedä miten se onnistuu

 

Hauska lukea teidän miesten reaktioita tutkimuksista en kyllä osaa kuvitella miten oma mies käyttäytyis. Yleensä on kyllä aika paksunahkainen ja haluaa olla mukana missä vaan, mutta toisaalta sairastaa aina niin pahaa miesflunssaa että en tiedä miten tulee kestään synnytyksen

Niin ja ääneen valittaminen kannattaa aina! Eilen oli ovistesti taas tummentunut. Ei läheskään plussa, mutta kipujen ja vahvemman viivan takia uskon ovuloineeni eilen. Tänään viiva oli taas haaleampi.

 

Mun mies myös oikeasti miettii, pystyykö olemaan mukana synnytyksessä. No, pakotan tai lahjon sen joka tapauksessa mukaan, että selviän itse, vaikka onhan se varmaan aika raadollista nähdä oman rakkaan siinä huutavan, hikoilevan, repeytyvän, kakkaavan jne. Puhumattakaan, jos synnytystä täytyy avittaa leikkaamalla alapäätä auki, kuten mun siskolla tehtiin. Phuuh!

Ollaan selvitetty meidän riita, molempien väsymyksestä se johtui. Ja joka päivä mies silittelee mun mahaa ja puhuu siitä jo tytön nimellä. Nimi on siis annettu ja sukupuoli päätetty! Siitä huolimatta RFSUn herkkä puikkotesti oli tänään nega, yngh. Dpo11 tai jotain ihan muuta. Arvailuahan tää vielä on, luultavasti keho ihan sekaisin ja ei koko ovista edes tullut vielä. (Koska sehän ei oo vaihtoehto, että en olis raskaana tai tulossa ihan kohta raskaaksi, haha.)

Hurjasti tsemppiä teille kaikille omiin tilanteisiinne! Elän hengessä mukana ja pidän kovasti peukkuja pystyssä. Kaikki olette oman nyytin ansainneet.

Ps. Vitsi kun haluan vauvan ihanhetinyt!!! Tunne vahvistuu vaan joka päivä, ja käytän kaiken ajan kaksplussalla ja muilla vauvafoorumeilla lukemassa niitä keskusteluja, joissa on oltu raskaana negasta huolimatta. Niin kauan on toivoa, kun menkat ei ole tulleet..? Miten päivät voikaan kulua näin H I T A A S T I.

 

Mun on vähän vaikee samaistuu noihin "miten mies selvii synnytyksestä" pohdintoihin. Siis eihän se välttämättä oo kaunis näky kenellekkään, mutta kyllähän miehet pääsee siinä hommassa niin paljon vähemmällä, että tuntuu hassulta miettiä miesten pärjäilyjä . Toki kaikki on yksilöitä ja miehillä on kans tärkeä rooli hommassa.

 

Aivan, eikai sitä välttämättä ensikäynnillä ultrata. Varmaan erilaisia toimintatapoja eri paikoissa. Me ollaan siis hoidettavan TAYS:ssa ja ilmeisesti mun omalta gyneltä oli tullu kuvat ja tekstit ennen ensikäyntiä, puhui meidän tilanteesta niin tietävästi Ja käydään Tampereella vähän kauempaa, niin eivät tahdo ajattaa meitä siellä pelkän juttelun takia, mikä on aika kivasti ajateltu..
Ja siinä hetkessä, kun se ultarus tuli ajankohtaseks, niin lääkäri kysyi, että haluaako mies jäädä huoneeseen. No tämä sitten hieman vaivaantuneena katto mua ja sanoin heti, että mee vaan ulos. Kun sitten jäätiin lääkärin kanssa kaksin, niin naureskeltiin juurikin sille, että mitenhän tuo kestää olla synnytyksessä mukana.
Miehet..

 

Ei vieläkään menkkoja:/ Hajottaa ihan sikana, aattelin että lähtis kierrot lyheneen ku korjattiin sitä tyroksiini annostusta.. Huomenna testaan sen negan ni jos ne sillä tulis. Huohhh Onneksi ei yritetä oikeesti ja nyt en negaan edes pety. Vois olla aika raskasta. Jaksamista yrittäjille<3

 

Täällä vietetään synttäreitä vähän mietteliäänä. Luulin, että ovis oli perjantai-lauantai akselilla pienestä jomottelusta ja testin viivasta päätellen, mutta enää en olekaan niin varma Lauantaina testi oli haaleampi ja sunnuntaina jäi tekemättä kun ei oltu kotona. Maanantaina sitten jomotti mahaa koko ajan ja ajattelin tehdä ovistestin, kun niitä vielä oli, tuli tikkuun sen verran vahva viiva, ettei todellakaan tarvinnut arpoa onko positiivinen. Ovis kai olikin vasta silloin. Kyllä on piinaa kun ei oikein pysty varmasti laskemaan mikä dpo on

Ja mitä tuohon mieheen ja synnytykseen tulee, niin onneksi varmaan oma suostuu mukaan aikanaan ihan suosiolla, vaikka kovan kuoren alla melkoinen pehmo onkin ellei sitten satu olemaan töissä reissussa just sillon. Saattais se kyllä jossain kohtaa olla lähellä pyörtymistä

 

Moikka kaikille, mäkin päätin nyt uskaltautua tänne "ääneen" hehkuttelemaan ja toivomaan

Eli oon vm-87 ja kovasti esikoisesta haaveilen. Mieheni on 34v. Vauvakuume on aivan järkyttävä, mitään muuta ei oikein pysty ajatteleen kun vauvaa. Mies ei ihan yhtä hysteerinen D) tämän asian kanssa, mutta mukana omalla rauhallisella tavallaan. Meillä on tarkoitus aloittaa yrittäminen syyskuun korvilla

Kovasti tsemppiä kaikille jo täydessä touhussa oleville ja toivotaan pikaisia plussia jokaiselle!

 

@eevas Onko nyt ihan varmaa, ettet ole raskaana??

Tervetuloa hysteeristen joukkoon @TakkuToive!

Osaisko joku päivittää listan?

 

@Riannah kyllä sen pitäs olla aika varmaa, ollaa keskeytettyä nyt harrastettu ja mies ollu reissussa niin tiuhaan, että mahdollisuudet on kyllä olemattomat..

Tervetuloa @TakkuToive

 

Heh, meillä mies taitaa olla aika eri tyyppinen noissa hoitoasioissa. En usko, että hän mitenkään erityisesti nauttisi toimenpiteistä, mutta varmasti haluaisi olla mukana, kun haluaa aina tietää kaikki asiat hyvin tarkasti.

Muuten on kyllä taas niin tylsä ja tasainen kierron vaihe. Ensi viikolla alkaakin sitten oviksen metsästys. Kiva, että saa tehdä tän asian eteen sitten jotakin.

Tervetuloa uusille

 

Täytyy myöntää, että olen salaa helpottunut siitä, että mun mies ei pelästy näitä synnytysjuttuja ja jopa tietää niistä jonkinverran enemmän kuin minä... Kyllä mä uskon että teidän muidenkin miehet tottuu ajatukseen pikkuhiljaa sitten kun on sen aika eivätkä varmasti kadu sitä että ovat mukana mm. synnytyksessä

ON: En mä sitten oikein ehtinyt sitä ovista tikuttelemaan, mutta koska kierto tuntuu olevan niin säännöllinen ja pieniä tuntemuksia oli, olettaisin että se oli tossa mikä kuvassa näkyy ympyröitynä. Ja sydämethän on sitä peiton heiluttelua, joten melko aktiivista oli silläkin saralla

 

Heh, joo, vaikea kuvitella, että omakaan mies säikähtäisi tutkimuksia. Mutta eihän sitä näin etukäteen voi tietää. Olisi se silti yllätys, jos hän kokisi sellaisen hankalaksi. Olen kuitenkin nähnyt, kun hän on mukana lehmän poi'ituksessa ja vetää limaista vasikkaa emänsä hanurista pihalle ja sitä hän nuoruudessaan kotitilallaan teki paljonkin. Veikkaan, että on karaistunut kaikenlaisiin eritteisiin ja suolenpätkiin

Juu, tulinpa juuri verranneeksi itseäni lehmään.

Mutta iik, täällä ovulaatio sen kuin lähenee ja lähes päivittäin onkin jo peiton alla hengailtu. Viikonloppuna ja alkuviikosta vielä kun hitusen muhinoi, niin pitäisi olla tehty kaikki, mitä tässä kierrossa pystyy. Jännää!

 

Ihania reaktioita miehillä En oo osannut edes ajatella, että tutkimukset voisi tuollaisia fiiliksiä aiheuttaa. Ollaan kyllä joskus miehen kanssa puhuttu mahdollisesta synnytyksestä ja ei ainakaan silloin ole puhunut, että ajatuksena ahdistaisi Uskon, että "mielellään" sinne tulee, jos sellainen tapahtuma joskus ajankohtainen on.

ON: täällä menossa kp 27. Jännittää kyllä aika paljon alkaako ne menkat vai eivät. Pelkään niin paljon, että kierto taas pitenee. Jostain syystä olen aika skeptinen raskauden suhteen Ollaan huomenna lähdössä viikon kesälomareissuun ja oon päättänyt testailla vasta sen jälkeen, jos menkat ei reissussa ala. Uskon viikon menevät aika kivuttomasti, kun on niin paljon muuta ohjelmaa.. Alavatsalla on kauhea turvotus ja paine ollut jo muutaman päivän, josko ne menkkoja ennustelisi

Kummasti sitä vaan loppukiertoa kohden ajautuu tänne ihmettelemään ja haaveilemaan Onko muita, joilla jännät päivät käsillä?