Hägglund ei hyväksy läskejä naisia

[QUOTE="vieras";23654663]Minä syön aina onnellisena, ruokahalu katoaa jos murheita. Yleisestihän ihmisen ruokahalu katoaa, jos elämässä on murheita.[/QUOTE]

Minä taas syön murheisiin, jos olen oikein onnellinen, niin ruoka ei maistu tai en malta syödä.

 

[QUOTE="aapee";23656495]Totta.

Taisi tulla tässäkin ketjussa se helppous esiin. Että "ei se niin helppoa ole". Tuntuu, että tuo on nykyään niin yleistä: jos asiat ei mene helpoimman mukaan niin luovutetaan. Jos parisuhteessa on ryppy, erotaan (kun asioiden selvittely ei ole helppoa), ei lopeteta tupakointia vaikka ollaan raskaana (kun ei se ole niin helppoa, ja oikein stressaa ja on pahasta vauvalle sekin), ei huolehdita laskuja ajallaan ja eletä varojen mukaan (on niin hankalaa pienillä tuloilla)...

Onko se elämän tarkoituskaan, olla helppoa? Saako siitä mitään irti jos kaikki aina rullaa sulavasti?[/QUOTE]

Saa ja paljon. Ainakin minä olen saanut, nuo ikävät asiat olisi voinut hyvin jättää kokematta.Tosin nuo sinun luettelemasi asiat ovat minulle helppoja. Jos haluat elämäsi olevan helppoa, niin kuuntelee neuvo tämä: Tyydy elämääsi.

 

[QUOTE="vieras";23656614]Jos haluat elämäsi olevan helppoa, niin kuuntelee neuvo tämä: Tyydy elämääsi.[/QUOTE]

Siinäpä se, tavoite on aina vähän korkeammalle. Vähän parempi duuni ja palkka, parisuhde kukoistamaan aina vaan enemmän, kotia kauniimmaksi... Minusta tähän tilanteeseen tyytyminen tarkoittaisi pysähtymistä, jämähtämistä. Ei, pitää elämässä olla tavoitteita -ja niiden saavuttaminen vaatii ponnisteluja.

Todellakin, jos haluaa sen olevan helppoa, niin sitten tyytyy siihen eli ei valita. Tai sitten ponnistelee edes vähän ja saavuttaa jotain.

 

[QUOTE="aapee";23656675]Siinäpä se, tavoite on aina vähän korkeammalle. Vähän parempi duuni ja palkka, parisuhde kukoistamaan aina vaan enemmän, kotia kauniimmaksi... Minusta tähän tilanteeseen tyytyminen tarkoittaisi pysähtymistä, jämähtämistä. Ei, pitää elämässä olla tavoitteita -ja niiden saavuttaminen vaatii ponnisteluja.

Todellakin, jos haluaa sen olevan helppoa, niin sitten tyytyy siihen eli ei valita. Tai sitten ponnistelee edes vähän ja saavuttaa jotain.[/QUOTE]

Ei, tavoitteita saavuttaa ponnistelemattakin. Toki välillä ponnistellaan mutta se voi olla hauskaa. Hampaat irvessä ei tarvitse suorittaa, vaan paras on vain kehittää itseään rauhallisesti ja tiedostaa mikä tekee onnelliseksi. Elämään voi tyytyä vaikka hamuaisi tähtiä taivaalta. Eli silloin tyytyy siihen mitä saavuttaa vaikka jäisi kaikki saavuttamatta.

Samoin kuin toinen juoksee pelkästään voittaakseen. Toinen juoksee koska se on hauskaa silti yrittäen voittaa.

Elämä on matka jonka tulisi olla hauska. Ei matka kohti päämäärää jonka jälkeen olisi hauskaa.

 

[QUOTE="vieras";23656728]Ei, tavoitteita saavuttaa ponnistelemattakin. Toki välillä ponnistellaan mutta se voi olla hauskaa. Hampaat irvessä ei tarvitse suorittaa, vaan paras on vain kehittää itseään rauhallisesti ja tiedostaa mikä tekee onnelliseksi. Elämään voi tyytyä vaikka hamuaisi tähtiä taivaalta. Eli silloin tyytyy siihen mitä saavuttaa vaikka jäisi kaikki saavuttamatta.

Samoin kuin toinen juoksee pelkästään voittaakseen. Toinen juoksee koska se on hauskaa silti yrittäen voittaa.

Elämä on matka jonka tulisi olla hauska. Ei matka kohti päämäärää jonka jälkeen olisi hauskaa.[/QUOTE]

No sitten meillä on näkemysero siinä, mikä on hauskaa ja mukavaa. En minä koe, että elämäni olisi tylsää tai ikävää, jos asiat ei mene helpoimman mukaan. Kyllä minä nautin elämästäni nytkin.

 

[QUOTE="aapee";23656749]No sitten meillä on näkemysero siinä, mikä on hauskaa ja mukavaa. En minä koe, että elämäni olisi tylsää tai ikävää, jos asiat ei mene helpoimman mukaan. Kyllä minä nautin elämästäni nytkin.[/QUOTE]

Sittenhän kaikki on hyvin. Kyllä minäkin nautin ponnistelusta, välillä. Tai jos palkinto on ponnistelujen arvoinen. Mutta ei minun ole tarvinnut vielä ponnistella juurikaan, vaan hyvät asiat ovat tulleet luokseni melkein automaattisesti. Kyse on siitä mistä ilonsa ottaa.

Mutta miten tämän linkittäisi lihavuuteen tai siihen että everstin mielestä lihavat ovat luotaantyöntäviä... Ehkä siten että dieetin pitää olla miellyttävä elämänmuutos, ei hampaat irvessä puurtamista. Siten se myös onnistuu. Eli pitää oppia tuntemaan kohde (itsensä) ja sen jälkeen tehdä tarvittavat muutokset päämäärään päästäkseen. Jos taas palkinto on vaivoihin nähden liian pieni, on hyvä hyväksyä tilanne.

 

[QUOTE="vieras";23656789]Ehkä siten että dieetin pitää olla miellyttävä elämänmuutos, ei hampaat irvessä puurtamista. Siten se myös onnistuu. Eli pitää oppia tuntemaan kohde (itsensä) ja sen jälkeen tehdä tarvittavat muutokset päämäärään päästäkseen. Jos taas palkinto on vaivoihin nähden liian pieni, on hyvä hyväksyä tilanne.[/QUOTE]

Minusta tuossa on juuri siitä itsekurista kyse, koska asetetaan päämäärä ja tehdään tarvittava siihen päästäkseen. Sinänsä sama onko siihen pääsy helppoa tai hankalaa, tärkeintähän on kai se että siihen pääsee, kuitenkin?

Itsekurin puutetta on, jos kahden päivän jälkeen hylkää päämäärän vaikka jossain aivojen sopukassa tietää ettei niin pitäisi tehdä.

Jos taas hylkää sen päämäärän eikä tunne siitä mitään tuskia niin ihminen lienee tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on, hyvä niin, ja silloin ei varmasti hetkauta Häggvistin mielipiteet minkään vertaa. Olkoon niin.

 

[QUOTE="aapee";23656818]Minusta tuossa on juuri siitä itsekurista kyse, koska asetetaan päämäärä ja tehdään tarvittava siihen päästäkseen. Sinänsä sama onko siihen pääsy helppoa tai hankalaa, tärkeintähän on kai se että siihen pääsee, kuitenkin?

Itsekurin puutetta on, jos kahden päivän jälkeen hylkää päämäärän vaikka jossain aivojen sopukassa tietää ettei niin pitäisi tehdä.

Jos taas hylkää sen päämäärän eikä tunne siitä mitään tuskia niin ihminen lienee tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on, hyvä niin, ja silloin ei varmasti hetkauta Häggvistin mielipiteet minkään vertaa. Olkoon niin.[/QUOTE]

Minusta taas itsekuri on sitä että kestää huonoja oloa ja epämukavuutta pitkiä aikoja päämäärän vuoksi ilman että tarvitsee turvautua temppuihin. En pisä itseäni itsekuria omaavana, itsehillintää kyllä löytyy. Enkä ole erityisen päämäärätietoinen, asiat ovat vain sattuneet sujumaan hyvin. En ole sinnikäs, vaan etsin kiertotien nopeasti tai vaihdan kokonaan suuntaa. Sinnikäs jaksaisi pitää päämääränsä kirkkaana mielessä ja pyrkiä siihen vuosikausia tietäen ettei välttämättä koskaan saavuta sitä.

 

Jos hän olisi single elikkäs sinkku, niin kysyisikö hän siis ensitreffeillä puskalta naiselta, että "tota ooksä sairauden takia lihava vai muuten?" jos oot muuten niin sit mä en hyväksy sua enkä halua sua, mutta jos oot sairauden takia niin ihan jees"

 

Kyllä naisetkin osaa. Palstamammaoilla (esim. Rieputarallaa) näyttää olevan asenne että alle 185cm miehet on hiiriä.

Painavat naiset sentään voivat tehdä painolleen jotain.

 

Kyllä naisetkin osaa. Palstamammaoilla (esim. Rieputarallaa) näyttää olevan asenne että alle 185cm miehet on hiiriä.

Painavat naiset sentään voivat tehdä painolleen jotain.

No onhan ne hiiriä. Mutta kuka hiirinainen haluaisi olla norsumiehen kanssa? Siinähän olisi hengenlähtö varma

 

[QUOTE="aapee";23656358]Eli ollaanko nyt sitten Hägglundin kanssa samoilla linjoilla, että kyllä se on itsekurista kiinni suurimmalla osalla?[/QUOTE]

En tiedä onko suurimmalla osalla vai ei, mutta osalla kuitenkin. Isolla osalla, mutten tiedä onko isoimmalla.

 

Jos hän olisi single elikkäs sinkku, niin kysyisikö hän siis ensitreffeillä puskalta naiselta, että "tota ooksä sairauden takia lihava vai muuten?" jos oot muuten niin sit mä en hyväksy sua enkä halua sua, mutta jos oot sairauden takia niin ihan jees"

Tuskinpa, koska hän kokee lihavuuden erotiikantappajana. Pointti sairaudesta taisi olla esillä vain siksi, että hän huomautti ettei kaikilla lihavuus ole kiinni itsekurin puutteesta. Tuskin se läski kiihottaa yhtään enemmän häntä, jos läskin syynä on jokin sairaus.

Ja miksi pitäisi kiihottaa, ei se minulta ainakaan ole pois.

 

No onhan ne hiiriä. )

OK, sovitaan näin että alle 185cm miehet on hiiriä ja yli 55kg naiset on norsuja.

 

Useimmat kai sallii ainakin joitakin paheita niin itselleen kuin muillekin. Kenraalille kuitenkin jotenkin minusta kuulluu sen itsekurin arvostamin joka tai ainakin lähes joka osa-alueella.