Hägglund ei hyväksy läskejä naisia

[QUOTE="Minna";23655573]Mä oon ainakin itse huomannut sellaisen, että teini-ikäisten ja nuorempienkin makean syöminen on lisääntynyt ihan hirveästi. Eikä pelkästään niiden "plösömpien" vaan ihan normaalipainoistenkin. Mä kuljen työmatkoja bussilla, ja samalla bussilla tulee koulumatkalaisia. Niillä on tosi usein keskellä viikkoa karkkia tai limsaa tai sipsiä siellä autossa mukana. Mä en usko, että kaikkien vanhemmat edes tietää, kuinka paljon ne lapset oikeasti syö karkkia/makeaa/mässyä. Mut ne määrät on ihan hurjia.[/QUOTE]

jep.
mistä päästäänkin siihen aiheeseen, että miksi niille lapsille pitää antaa rahaa jolla ostella sipsiä,limppaa ja karkkia ? menee vähän jo Off Topic ,mutta sitä mä olen miettinyt.
Tätä rahan antamista olen havainnut jo tosiaan ihan oman lapseni ( 8v ) kavereilla. Ja sitten ostellaan sitä sokerirasvamössöä erimuodossa.

 

jep.
mistä päästäänkin siihen aiheeseen, että miksi niille lapsille pitää antaa rahaa jolla ostella sipsiä,limppaa ja karkkia ? menee vähän jo Off Topic ,mutta sitä mä olen miettinyt.
Tätä rahan antamista olen havainnut jo tosiaan ihan oman lapseni ( 8v ) kavereilla. Ja sitten ostellaan sitä sokerirasvamössöä erimuodossa.

Senkin olen huomannut, parin lapsen tutun kautta, että jos niillä ei ole sitä rahaa, niin ne saattaa keräillä tuolla vaikka niitä panttipulloja, viedä kauppaan ja ostaa jotain herkkua niillä. En sano, että pitäis olla sitä rahaa, ei meilläkään ole lapsella viikkorahaa erikseen ja lupa pitää aina pyytää että mihin sitä rahaa käyttää. Mut kaikkien kohdalla sekään ei estä mitään, jos ei vanhemmat anna rahaa.

 

minä en taas ymmärrä miksi ei koskaan voi puhua jostakin ongelmasta ilman ,että esiin pitää ottaa joku toinenkin ongelma juuri esittämälläsi tavalla.
lihavuus on ongelma ja siitä pitää voida puhua ilman että pitää samalla puhua anoreksiasta.

Miksi puhutaan AINA PELKÄSTÄ lihavuudesta? Se oli pointtini.

Koskaan ei puhuta missään anoreksiasta, mikä sekin on lisääntynyt, ja rutkasti. Nuorimmat ovat 8-vuotiaita. Kuolleisuus 20%.

 

[QUOTE="vieras";23655670]Miksi puhutaan AINA PELKÄSTÄ lihavuudesta? Se oli pointtini.

Koskaan ei puhuta missään anoreksiasta, mikä sekin on lisääntynyt, ja rutkasti. Nuorimmat ovat 8-vuotiaita. Kuolleisuus 20%.[/QUOTE]

Voithan sä avata siitä asiasta ihan oman keskustelun?

 

[QUOTE="vieras";23655670]Miksi puhutaan AINA PELKÄSTÄ lihavuudesta? Se oli pointtini.

Koskaan ei puhuta missään anoreksiasta, mikä sekin on lisääntynyt, ja rutkasti. Nuorimmat ovat 8-vuotiaita. Kuolleisuus 20%.[/QUOTE]

Hägglund tuskin osaisi siitä lausuntoa antaa ...ei ainakaan jos siitä ei kokemusta lähipiiristä.
Joten sen suhteen lausunto pitäisi varmasti hakea joltakin ravitsemusksen asiantuntijalta joka osaisi varoittaa tästäkin puolesta.

 

Hägglund tuskin osaisi siitä lausuntoa antaa ...ei ainakaan jos siitä ei kokemusta lähipiiristä.
Joten sen suhteen lausunto pitäisi varmasti hakea joltakin ravitsemusksen asiantuntijalta joka osaisi varoittaa tästäkin puolesta.

Tämä ketju jo mennyt aikoja sitten sivuraiteille. Nimimerkki "toinen vieras" alkoi puhua lasten lihavuudesta jo pari sivua sitten. Että ei nyt letkautuksesi oikein osunut.

 

[QUOTE="aapee";23655676]Voithan sä avata siitä asiasta ihan oman keskustelun?[/QUOTE]

Olen useasti avannut, saanut vain muutaman vastauksen. Sen sijaan lihavuuskeskusteluun tulee kymmeniä vastauksia.

 

[QUOTE="vieras";23655729]Olen useasti avannut, saanut vain muutaman vastauksen. Sen sijaan lihavuuskeskusteluun tulee kymmeniä vastauksia.[/QUOTE]

...joissa aina aletaan vänkäämään anoreksia-asiaa, vai?

 

[QUOTE="vieras";23655670]Miksi puhutaan AINA PELKÄSTÄ lihavuudesta? Se oli pointtini.

Koskaan ei puhuta missään anoreksiasta, mikä sekin on lisääntynyt, ja rutkasti. Nuorimmat ovat 8-vuotiaita. Kuolleisuus 20%.[/QUOTE]

No, voisiko olla osittain vaikka siksi, että yleensä mielletään että anoreksia on sairaus ja lihavuus taas ei. Lihavuutta voi siksi ruotia, kun kyse ei ole sairastuneesta ihmisestä? En tiedä, villi veikkaus vaan tämä. Vaikka kyllä anoreksiastakin puhutaan, ei ehkä yhtä usein kuitenkaan. Moni anorektikko on myös "poissa silmistä", koska anorektinen lapsi/nuori/aikuinen joutuu paljon herkemmin osastolle, kuin ylipainoinen (vaikka olen kyllä ylilihavankin lapsen nähnyt osastolla, painoaan pudottamassa).

Kuolleisuusprosentithan nousee nopeammin alipainon kanssa kuin ylipainon. Merkittävään ylipainoon kyllä liittyy tietenkin myös kohonnut kuolleisuusriski, mutta alipainoisella se kohoaa nopeammin (tää oli jossain lihavuutta käsittelevässä teoksessa, suomenkielisessä, harmi etten muista nimeä... ) Siis että kun bmi laskee alle 18.5:n alkaa kuolleisuusriski kohota, ja ylipainossa se alkaa kohota selvästi vasta kun bmi on 30 kieppeillä.

 

Anoreksia on sitä, että paino ei ole terveellinen ihan kuin sairaalloinen lihavuus. Eli painonhallintaongelma, nämä kerrotut jutut pätevät suurelta osin siihenkin. Erona on tosin, että anorektikkoja pitää suurempi osa kauniina ja he saattavat pitää ulkonäköään hyvänä. Toisin kuin sairaalloisen lihavat tietävät että se ei ole hyväksi, eli lihavana olo ei ole valinta. Laihana olo taas voi olla.

Anoreksia ei tarkoita normaalia hoikkuutta, vaan sairaalloista. Silti monia normaalihoikkia haukutaan anorektikoiksi, vaikka he olisivat terveitä. Naisille alipaino on hyväksytympää, miehille taas ylipaino.

 

[QUOTE="vieras";23655725]Tämä ketju jo mennyt aikoja sitten sivuraiteille. Nimimerkki "toinen vieras" alkoi puhua lasten lihavuudesta jo pari sivua sitten. Että ei nyt letkautuksesi oikein osunut.[/QUOTE]

Tarkoitus ei ollut että kommentti olisi ollut letkautus. Anoreksia ihan oikeasti on vakava asia ja asaitsi oman ketjun, ei ketjua joka on aloitettu kenraalin lausunnosta "lihavuus kielii itsekurin puutteesta".

 

[QUOTE="vieras";23655729]Olen useasti avannut, saanut vain muutaman vastauksen. Sen sijaan lihavuuskeskusteluun tulee kymmeniä vastauksia.[/QUOTE]

Voi johtua ihan vain sen yleisyydestä. Itse tiedän yhden anorektikon, lihavia taas kymmeniä, ellei satoja. Lihavuus myös paljastuu helpommin ulospäin kuin anoreksia. Anorektikot ovat taitavia piilottelemaan sairauttaan.

 

Kiitos tähän väliin asiallisesta keskustelusta. Tämä ollut fiksu keskustelu. Aihe vapaalla usein suunta: Laihduta vitun läski tms. Tässä tullut paljon hyödyllistä tietoa jaettu puolin ja toisin.

 

[QUOTE="emmaleena";23653537]Mun mielestä lihavuus itsessään on jo sairaus: ihmisellä on silloin joko henkisiä tai fyysisiä ongelmia. Lohtussyömistä, masennusta jne. Kaikki ylipainoiset jotka tiedän, ovat ainakin henkisesti jollain tavalla vammautuneita ja siksi lohduttavat itseään ruualla.[/QUOTE]

Olen samaa mieltä. Lihavuus on sairaalloista ja se on sairaus tavalla tai toisella, joka pitäisi hoitaa pois.

 

[QUOTE="normaali";23656228]Olen samaa mieltä. Lihavuus on sairaalloista ja se on sairaus tavalla tai toisella, joka pitäisi hoitaa pois.[/QUOTE]

Mielestäni ei ole. Ja teen työtä lihavuuden parissa.

Siis kritisoin tuota, että on aina kyseessä mielenterveysongelma. Näin ei useimmissakaan tapauksissa ole. Vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että kulutamme liian vähän vrt. syöminen.
Ennen kulutusta oli enemmän. Nykyisin kaikki pienetkin matkat mennään autolla ja käytetään hissiä jne jne.

Ja melkein kaikilla on suruissa/ongelmissa niin, että ruoka ei maistu, ruokahalu katoaa. Ja taas kun asiat hyvin, maistuu ruoka maukkaalta

Ja mielestäni lihavuus on silloin sairaus, jos sinulla on joku lihavuutta aiheuttava sairaus, niitäkin on, joskin harvinaisia.

Ei minusta hoikkuuskaan(tiettyy rajaan asti) ole sairautta, vaikka moni heistä joutuu haukan lailla vahtimaan syömisiään ja osalla se kyttäys menee yli. ANoreksia sitten erikseen.

 

[QUOTE="vieras";23656270]Mielestäni ei ole. Ja teen työtä lihavuuden parissa.

Siis kritisoin tuota, että on aina kyseessä mielenterveysongelma. Näin ei useimmissakaan tapauksissa ole. Vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että kulutamme liian vähän vrt. syöminen.
Ennen kulutusta oli enemmän. Nykyisin kaikki pienetkin matkat mennään autolla ja käytetään hissiä jne jne.

Ja melkein kaikilla on suruissa/ongelmissa niin, että ruoka ei maistu, ruokahalu katoaa. Ja taas kun asiat hyvin, maistuu ruoka maukkaalta

Ja mielestäni lihavuus on silloin sairaus, jos sinulla on joku lihavuutta aiheuttava sairaus, niitäkin on, joskin harvinaisia.

Ei minusta hoikkuuskaan(tiettyy rajaan asti) ole sairautta, vaikka moni heistä joutuu haukan lailla vahtimaan syömisiään ja osalla se kyttäys menee yli. ANoreksia sitten erikseen.[/QUOTE]

Itse asiassa Duodecimin tekemän laajan selvityksen mukaan lihavuus johtui 23% psyykkisistä syistä. Eli suurimmalla osalla ei johdu mistään mielenterveyden ongelmista. Sen sijaan radikaali painon aleneminen johtuu yleensä psyyken jutuista, elämässä on surua, tai on masentunut, jolloin ruokahalu katoaa ja ruoka ei maistu.

 

Eli ollaanko nyt sitten Hägglundin kanssa samoilla linjoilla, että kyllä se on itsekurista kiinni suurimmalla osalla?

 

[QUOTE="aapee";23656358]Eli ollaanko nyt sitten Hägglundin kanssa samoilla linjoilla, että kyllä se on itsekurista kiinni suurimmalla osalla?[/QUOTE]

On kai. Moni asia on itsekurista kiinni.

Pystyykö olemaan pettämättä, pystyykö pitämään talon siistinä, pystyykö lopettamaan palstalla käynnin, pystyykö lopettamaan tupakoinnin etc.

 

[QUOTE="vieras";23656425]On kai. Moni asia on itsekurista kiinni.

Pystyykö olemaan pettämättä, pystyykö pitämään talon siistinä, pystyykö lopettamaan palstalla käynnin, pystyykö lopettamaan tupakoinnin etc.[/QUOTE]

Totta.

Taisi tulla tässäkin ketjussa se helppous esiin. Että "ei se niin helppoa ole". Tuntuu, että tuo on nykyään niin yleistä: jos asiat ei mene helpoimman mukaan niin luovutetaan. Jos parisuhteessa on ryppy, erotaan (kun asioiden selvittely ei ole helppoa), ei lopeteta tupakointia vaikka ollaan raskaana (kun ei se ole niin helppoa, ja oikein stressaa ja on pahasta vauvalle sekin), ei huolehdita laskuja ajallaan ja eletä varojen mukaan (on niin hankalaa pienillä tuloilla)...

Onko se elämän tarkoituskaan, olla helppoa? Saako siitä mitään irti jos kaikki aina rullaa sulavasti?

 

[QUOTE="aapee";23656358]Eli ollaanko nyt sitten Hägglundin kanssa samoilla linjoilla, että kyllä se on itsekurista kiinni suurimmalla osalla?[/QUOTE]

Sen jälkeen kysymys onkin, voidaanko itsekuria miten kehittää ja miten paljon sen määrä johtuu perintötekijöistä ja kasvatuksesta. Ja miksi lihavilla voi olla paljon itsekuria vaikka opiskelun tai työn suhteen?

 

Eikö tällä jengillä ole minkäänlaista medianlukutaitoa? :0

 

[QUOTE="aapee";23656495]Totta.

Taisi tulla tässäkin ketjussa se helppous esiin. Että "ei se niin helppoa ole". Tuntuu, että tuo on nykyään niin yleistä: jos asiat ei mene helpoimman mukaan niin luovutetaan. Jos parisuhteessa on ryppy, erotaan (kun asioiden selvittely ei ole helppoa), ei lopeteta tupakointia vaikka ollaan raskaana (kun ei se ole niin helppoa, ja oikein stressaa ja on pahasta vauvalle sekin), ei huolehdita laskuja ajallaan ja eletä varojen mukaan (on niin hankalaa pienillä tuloilla)...

Onko se elämän tarkoituskaan, olla helppoa? Saako siitä mitään irti jos kaikki aina rullaa sulavasti?[/QUOTE]

No minulle oli helppoa lopettaa tupakointi, koskaan en ole pettänyt jne. Ja töissä aina ajoissa, huippupaperit yliopistosta, mutta sitten heikkous: sipsit ja suklaa

 

Hei ihan oikeesti, ketä kiinnostaa jonkun naimissa olevan eläkeläisen mielipiteet naisten ulkomuodosta?

Siinähän on mitä tahansa mieltä.

 

[QUOTE="vieras";23656555]Hei ihan oikeesti, ketä kiinnostaa jonkun naimissa olevan eläkeläisen mielipiteet naisten ulkomuodosta?

Siinähän on mitä tahansa mieltä.[/QUOTE]

No mua kiinnostaa enemmän kaikkien muiden mielipide sen eläkeläisen mielipiteistä. Ja ihan kivastihan tää on keskustelua herättänytkin.

Tuohon helppouteen toivoisin lisää pohdintoja...

 

Taas hyvä syy siirtää laiharin aloitusta: laihduttaa tarvitsee vasta sitten, kun alkaa tuntea sietämätöntä halua päästä Hägglundin sänkyyn :xmas: