~ Heinäkuun Hellemasut 2012 ~ JOULUKUU

KSK suuret pahoittelut :( Kyynel tipahti poskea pitkin kun luin tekstiäsi :hug:

Palelen enkä millään jaksa kirjoittaa tänään ihmeempiä, täällä ihan ok olot , joulu meni ihan kivasti, mutta kotiin oli niiiin ihana palata tuolta anoppilasta että ei vois uskoakkaa kuinka ihana on kotiin palata <3

Siinas pakko kommata sen verran kun oli teksti tossa yläpuolel että mulla ei kans hirveesti muuten vaihtele mut töissä ärrr.. olen enne pitänyt työstäni en vaihtaisi sitä mihinkään muuhun työhön, mutta nyt se on ruvennut ottamaan toden teolla päähän, samoin työkaverit tuntuvat omasta mielestäni inhottavilta, jotenkin omaan korvaan kuulostaa kaikki jotenkin sättimiseltä ja katseet paheksuvilta, vaikkeivat ole sitä. kuvittelen. mutta silti viime viikkoina kihisen kiukusta ja valittelen miehelle kuinka ärsyttävä joku taas oli. Hmm toivottavasti ohi menevää, kun en normaalisti ole kovin valittava. Positiivinen ja iloinen yleensä aina :) nyt vain odotan jo äippälomaa... :)

Jaksuja ja onnellisia odotuspäiviä hellemasukeille <3 !!

Mirkelo & Nyytti 10 + 4
 
Tipetsu: vaavi(t) ovat saaneet alkunsa ICSI:llä (eli ns. miehestä johtuva, vaikkei varsinaista syytä löytynyt kummastakaan - miehellä hieman liikaa liikkumattomia ml:ssä jne. -> asiasta tietämättömille tiedoksi ;)).

Mulla ja miehellä niin sanotusti puhtaat kromosomit (mitä nyt verinäytteestä voidaan nykymenetelmin tutkia), mutta lapsellamme on de Novo, eli uusi mutaatio (ei periytyvä) ja erittäin harvinainen ja ns. vaikea kromosomipoikkeama.

Ei meilläkään klinikalla puhuttu tästä mitään, mutta muualta olen asiasta kuullut ja tokihan se sinänsä on selvää, kun (nopein& mahd. vahvin) siittiö ei juokse munasolunsa luokse, vaan siittiö (ICSI:ssä) ruiskutetaan suoraan munasoluun. Toki raskaus voi mennä kesken, mutta raskautta myös ylläpidetään hormoneilla, joten joku 1% luokkaa tuo riski saada poikkeava lapsi on. Ihan varma en luvusta ole, mutta sen voi helposti kysyä vaikkapa klinikalta (jolleivat sitten halua jotenkin ns. kaunistella asiaa).

Joka tapauksessa, osa hedelmöityshoidoista ei johda raskauteen, lääkkeistä huolimatta. Ja jotkut eivät saa koskaan lasta, monen vuoden yrittämisestä huolimatta. Ja noita viallisia sukusoluja meillä on kaikilla, mutta suurin osa niistä menee kesken, myös niin ettei nainen edes huomaa sitä. Olemme siis hyvin onnellisessa joukossa: raskaana!

Luin tuosta Fragile X:stä ja kommentoinkin siitä sinulle aiemmin.. Sinänsä erikoinen poikkeama, ettei välttämättä näy. Toki muissakin kromosomipoikkeamissa voi olla näin, jos kaikki aines on tallella, ne ovat vaan muuttaneet järjestystä. Tässä on sinänsä kyse tuosta häntäpään kromosomista, joka sinänsä on usein lievempää kuin alkupään muutokset. Tuossakin kuitenkin oli kehitysvammaisuutta ja erikoispiirteitä, jos se on lapsella -> mietin, että ultralla varmasti voi noita piirteitä vielä tarkemmin katsoa, jollei ole sitten ihan varmaan, ettei se lapsellenne periydy? Tämä tosin olisi varmaan helppo katsoa myös testillä, mutta toisaalta, jos puutos ei kuitenkaan tarkoitakaan oireita? En ihan päässyt jyvälle, että mistä tuo aktivoituu ja kenellä taas ei ja etenkin, että mistä lääkärit sen tietävät, ettei lapsellenne tule oireita..? EI millään pahalla, mutta suosittelen pyytämään, jos et ole ihan varmoja vastauksia saanut, että saat soittaa (miel) perinnöllisyyslääkärille. Lääkärit (osa) ovat ihania, mutta valittettavasti myös usein puhumassa asiasta, josta eivät tiedä mitään (eivätkä sano siitä). Itse en usko nykyään kyseenalaistamatta ja pyrin kysymään asiaan perehtyneeltä ja silloinkin mielellään varmistan vielä muualta.

Mirella_36&Mussu (liikkuu viikolla 12)
 
Viimeksi muokattu:
En ole jaksanut aikoihin kirjotella, mutta hengessä olen ollut hyvissä ja huonoissa uutisissa! :heart:

Pahoinvointi on hellittänyt viikon aikana ja ruokakin maistuu eri tavalla, myöskään nälkä ei vaivaa enää koko ajan. Viime päivinä mielessä on pyörinyt kummallisia ajatuksia ettei mahassa oliskaan ketään. Tänä aamuna herätessä rinnat ei aristaneetkaan yhtään ja vessareissulla sitten paperiin jäi sitä pelottavaa punasta, ihan tuoreen väristä. Joten eiköhän se ole niin että mulle ei kesävauvaa suoda :| Tiedän kyllä että mahiksia vielä on, mut jotenkin on niin vahva tunne. Huomenna olis eka neuvola, jos terkka vaikka päästäis kurkkaamaan mahaan.

Bobble 9+2
 
Mirella Fraxissa kyse toistojaksoista. Tuosta en osaa tarkemmin selostaa,mutta ns. terveellä se luku kromosomeissa on 4-20. Kehitysvamma on varma kun luku on 59 tai korkeampi. Mulla se on 52. Olen siis ns. harmaalla alueella. Eli olen esimutaation kantaja ja tämä mutaatio voi jatkaa muuntumista. Kaksi perinnöllisyyslääkäriä Väestöliitolta ovat tarkastelleet asiaa ja heidän kanssaan olen jutellut. Ovat molemmat sitä mieltä että perityy meidän lapselle (jos sairas x-kromosomi hedelmöitynyt),muttei aiheuta oireita,eli on kuten mä, kantaja. Sitten myöhemmissä sukupolvissa voi muuntua,siinäkin tuo 50/50 mahikset. En tiedä mistä olen tämän perinyt,veljenikin ovat terveitä,myös serkkuni.


Tipetsu 13+3
 
U2
Ja poks rv 14!!
Wau, mihin tää aika menee..
Olo on kyllä jotenkin epätodellinen, öklöolot on vähentyneet huimasti, niinkun kai kuuluukin, mutta... viikon päästä neuvola. Niiin tekisi mieli soittaa ja kysyä pääsiskö kuuntelemaan sydämensykkeet ;)
Ligamenttikipuja on kyllä joka yö.. Ja nälkä, aina vaan nälkä.. Ja vähän väliä paha maku suussa.. Ja rinnatkin paisuu ja on melko herkät..

Parin viikon sisään pitäis kyllä jo liikkeetkin tuntua, istukka takaseinässä, kuten aiemmissakin raskauksissa ja bmi on 19, eli ei ole kovin paljon ylimääräisiä ihroja välissä :D

Eilen oltiin 10 tuntia sähköttä ei ollut erityisen hauskaa. Grillistä kaasu loppu, joten kauppaan ja "takkamakkarat" kärryihin..

Ehkäisystä synnytyksen jälkeen?? Joo, olen vähän ajoissa, mutta onko joku teistä kenellä jo useita lapsia ajatellut asioita noin kauas?
Me olemme miehen kanssa puhuneet sterilisaatiosta!! Kovin lopulliselta kuulostaa, mutta eiköhän kuusi kullanmurua ole ihan sopivasti ;) Vähän vielä mietityttää, että entä jos iltatähti ..mutta, mutta, tuskimpa sentään enää.

Ai niin, muoks!
Millaisia Uuden Vuoden suunnitelmia teillä on? Me taidetaan suunnata perheen voimin kylpylään ;) Vähän erilaista, ei osteta yhtään paukkuja, enkä usko, että hurjasti paljon känniläisiä pyörii..?

Voikaahan hyvin ja pulleasti!

U2+Köpiel rv14
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Kuurupiilo
Tipetsu: aivan, no tämä selvensikin jo paljon. Tarjotaanko teille mitään seulaa tms. erityistä sitten ollenkaan?

Muissa kromosomipuutoksissa tiedän, että on mahdollista, että poikkeama on kulkeneet suvussa pitkään, mutta sitä ei ole vain tiedetty, koska raskaudet ovat menneet kesken tms. Tai se on siirtynyt tasapainoisena, eikä tällöin näy mitenkään. Ja nykyäänhän vasta näitä on alettu diagnosoimaan, minun syntymäni aikoihin kaikki olivat ilmeiseti tyyliin autistisia :S Mutta tämä poikkeama on siis erilainen ja sen päättelin jo lukemastani. Kiitos, kun valaisit vielä asiaa!

Mirella_36&Mussu (11+1)
 
Viimeksi muokattu:
Tervetuloa uudet hellemasut! :wave:

Itselläni mielialanvaihtelut ovat näkyneet ehkä juuri pienenä tiuskimisena väsyneenä. Mutta eipä mies vielä ole minuun hermostunut, lähinnä naureskellut tyhmälle nurinalleni. Ja kyllä sitä sitten itsekin on tajunnut, että olinpas hölmöä. :D Ja parit pienet itkut tullut kyllä tässä jouluna tirautettua, esimerkiksi niinkin suuresta asiasta, kun että mieheni oli ostanut minulle ja pienelle joululahjaksi Kaunotar ja Hirviö, juhlajulkaisudvd:n, joka on lapsena ollut toinen suosikeistani (Leijonakuninkaan lisäksi, jonka myös tiesin että saan äidiltäni :heart:).

Oireet ovat katoilleet ihan selkeästi välillä (tai niin ainakin olen kuvitellut), kun taas välillä tuntuvat ihan selkeästikin.

Synnytysvalmennusta ei vielä ole keretty kauheasti edes miettiä, mutta luulenpa että sinne kuitenkin haluamme mennä. Pelkkää hyvää olen kuullut aiemmin.

Joulu meni meillä oikein mukavasti ja leppoisasti. Aaton olimme anoppilassa, joulupäivänä ystävän luona ja tapanina minun vanhemmillani. Ihanaa, ettei pahoinvointi vaivannut enää ja sai hyvällä ruokahalulla maistella jouluruokia. Ennen joulua ollut epävarmuus (Onko siellä ketään?) väistyi, kun mahanipistelyjä tuntui taas ja muutenkin oli raskaana oleva olo. :) Alaselkää on myös alkanut särkeä, varsinkin iltaisin, onko muilla selkäsärkyjä nyt jo?

Ja tänään voidaanki puhua jo sikiöstä! (POKS!)

-A & Minityyppi 10+0
 
Bobble,toivotaan että se ei ole sitä mitä luulet..varmasti huolestuttavaa.Olis tosi hyvä jos pääsisit ultraan.Kyllä noilla viikoilla saattais sydänäänetkin kuulua dopplerilla..
Täällä poksui viikot,POKS! 14 vk tuli jo täyteen.Ja huomenna on kauan odotettu ultra,tadam! :wave:
 
Moikka :wave:

Vieläköhän listalle pääsisi mukaan ?

Olen tuolla lapsettomuuspuolella pyörinyt vuosia ja kerran tällekin puolelle päässyt viime keväällä, mutta jouduin palaamaan lapsettomuuspuolelle, kun kyseessä olikin kohdunulkoinen raskaus (todettiin varhaisultrassa).

Meillä on kaksi kouluikäistä poikaa eli kolmatta odotetaan (ensimmäinen yhteinen). LA on 27.7.2012 ja OYS tulisi olemaan synnäri. Varhaisultrassa rv 7+4 oli kaikki niin hyvin kuin voi vaan olla. Huomenna on ensimmäinen neuvolakäynti :)

Oireista: Olo on ihan kamala 24/7, en oksenna, mutta yökin koko ajan ja olen todella uupunut. Huomenna on paluu töihin ja on kyllä jaksaminen töissä tiukilla. Paljon rankempi alku kuin mitä pojista on ollut, tosin olen ollut silloin 10 vuotta nuorempikin :)

Uudesta vuodesta:Me mennään todennäköisesti mökille, missä ollaan kaikessa rauhassa, en jaksaisi yhtään vieraita tai vierailla tällä ololla.

Ehkäisystä Meillä ei tarvitse miettiä, kun ei pystytä ilman rankkoja hoitoja lapsia saamaan. Olisimme halunneet ison perheen, mutta taitaa lapsiluku jäädä tähän, niin monta vuotta ja tuhatta euroa on tähän uponnut. Pakkaseenkaan ei jäänyt yhtään, tämä oli se viimeinen pakkasessa joka tarrasi kiinni :heart:

Muitakin Oulusta tai lähiseudulta näytti olevan ?

jag78 rv 9+4
 
Heipähei taas tännekin! Olen hiljaisena seuraillut juttujanne koko ajan, nyt taas sellainen hetki että itse jaksaa/ehtii kirjoitellakin.

Oireiden vaihtelevuus on täälläkin ihan arkipäivää. Toisena päivänä kaikki oireet aamusta iltaan, seuraavana ei voisi mistään päätellä olevansa raskaana. En murehdi niistä, ei niiden varaan mitään voi laskea ja siksi turha niistä ruveta stressailemaan.

Synnytysvalmennusta en ole vielä ehtinyt edes miettiä. Kai me sinne ollaan menossa kun sen aika tulee, vaikka opintojen puolesta tuota tietoa pitäisikin jo riittämiin olla. Mutta on se vaan niin eri asia silloin kun on oma lapsi ja ensimmäinen raskaus kyseessä:heart:

Minityyppi, minulla on töissä alkanut selkä herkemmin kipuilla jos vähänkin olen huonossa asennossa könöttänyt hetken aikaa. Ei jatkuvaa eikä kovaa kipua, enemmän tuntuu että selkä väsyy kovasti ja alkaa ilmoitella, että pitäisi venytellä ja vaihtaa asentoa. Ja koska olen tuota työtä tehnyt jo vuosia, lasken oireen raskaudesta johtuvaksi, kun sitä aiemmin ei ole ilmennyt.

Ja oma napa loppuun... Tänään ensimmäinen ultra, ja kaikki hyvin:heart: Eilen illalla iski pieni pelko siitä, mitä sitten jos kaikki ei olekaan kuin pitäisi, mutta osoittautui turhaksi. Lähinnä siinä maatessa ja ruutua tuijottaessa tuli epäuskoinen olo, mietin että mahtavatko ne kusettaa minua, että eihän siellä sisällä VOI noin valmiin näköistä ihmistä olla kun ei tunnu yhtään niin raskaalta. :D

Neuvolan mukaan viikkoja olisi 11+2, ultran 11+6, mutta eivät sitä muuttaneet, merkkasivat vain äitiysneuvolakorttiin että todennäköisin LA olisikin 11.7. eikä se aiemmin laskettu. Mutta menkään sillä alkuperäisellä päivämäärällä,ei niillä päivillä ole merkitystä mihinkään.

Hyvillä mielin nyt siis jatketaan päivää ja kohti uutta vuotta, oikein hyvää viikkoa kaikille, toivottavasti saadaan lisää loistavia uutisia tänne aina vaan :)
 
Voi ei, voimia Duellolle!!:hug:

Ikävä heti perään kirjoittaa omia kuulumisia, mutta ultrassa käyty ja kaikki oli hyvin. Niskaturvotus 0,7. Viikot vaihtu 12+1. Siellä köllöteliin ja välillä liikuskeltiinki. Kaikki kehittyny niinku pitääki ja syke oli normaali.

Tuli niin sellanen olo että se on poika. Tajusin vasta lähtiessäni että olin koko ajan ruutua katsonut ja ajattellut, että se on poika.

Harmi vain, ettei mieheni päässyt mukaan, mutta se on pieni murhe.

Nyt voi taas levollisin mielin jatkaa odottelua. Seuraava ultra 29.2.


Noola ja pallero 12+1 :heart:
 
Työpaikasta: Joku kirjoitti että on alkanut tuntea inhoa työpaikkaa kohtaan. Täällä sama. :D Mulla tilanne siis sellainen että sain syksyllä unelmien harjoittelupaikan ja odotin kovasti harjoittelun alkua. Olen nyt muutaman viikon ollut töissä ja paikka on ihana, työkaverit loistavia, mutta silti ei millään jaksaisi ja viitsisi. Mielessä pyörii opintojen siirtäminen mutta sitä en aio tehdä. Hassultahan tämä tuntuu kun oikeasti tätä kovasti odotti ja nyt tod. näk. raskauden ja väsymyksen takia ei millään viittis. :D

Uutena vuotena mennään minun vanhempien luo (kuten useampana vuotena ennenkin) ja todennäköisesti käydään veljeni perheen luona piipahtamassa kun pääsevät muuttamaan. Saas nähdä jaksaako sitä itse edes valvoa vuoden vaihtumiseen asti.

Oma napa: Tänään varasin nt-ultran. Se olisi 12.1. Millään ei taas malttaisi odottaa. Huomenna pitää käydä labrakokeissa antamassa verta ja pissimässä purkkiin. Maha tuntuu täällä vaan turpoavan, töissä joutuu käyttämään telttamaisia vaatteita, en tykkää sitten yhtään mutten siellä vielä ole halunnut sanoa asiasta. Kohta lienee pakko jos maha jatkaa tällaista turpoamista. :D

Omena ja Napoleon 9+5
 
duello, voimia! :hug: Samoin kuin KSK:lle myös! Ja tervetuloa uudet!

Me käytiin tänään Femedassa Bruno Cacciatoren ultrattavana ja oli kyllä hintansa arvoinen käynti! Tohtori totesi heti, että 2,8mm (siis lukema joka saatiin niskaturvotukseen np-ultrassa) "taitaa olla liian pessimistinen", teki sitten useita mittauksia ja tulokset oli 0.9 ja 1.6 välillä =) Sanoi, että hän ei arvioisi riskiä läheskään niin suureksi, kun olimme saaneet (eli 1:30). Ja nenäluu näkyi hyvin vahvana, aivot ja sydän ok, kaikki sormet ja varpaat.. Ja tyyppi vastasi hyvin viikkoja ja oli nyt 6,3cm pitkä :heart: Ja kovasti siellä liikuskeli! Kyllä helpotuksen itku pääsi, kun astuttiin ovesta ulos :) Minä kun ehdin jo jouluna luulla, että tyyppi ei ole enää edes elossa!

Se voipi olla, että huomenna päädytään kuitenkin siihen, ettei istukkabiobsiaa oteta.. Vaikka toki tiedän, ettei tuo vielä mitään takaa, mutta oma olo on huomattavasti parempi :)

Maanu ja sisukas Kepa 12+5(6)
 
Voimia Duello! Olen niin pahoillani,sanaton. Voimia menetykseenne! :hug:


Maanu
Onnittelut sinne. Hienoa että Kepa voi hyvin :) Tiedän niin tuon helpotuksen tunteen kun peläten hyppää pöydälle,joka sitten onkin täysin turhaa kun näkee pienokaisen ja sykkeen. Kovin on paljon hällä jo pituutta! :) :heart:

Mirella Eipä ole kukaan tarjonnu fraxin vuoksi sen kummempia seuloja/tarkkailuja jne.. Eivät paljon neuvolassakaan "säikähtäneet" kun kerroin kantajuudestani. Täti tuumaili vaan,että "eihän se välttämättä näy oireina ulospäin ja on lievä.." Jooh,on tai ei.

Mielialavaihteluista ollu puhetta. Olen aika äkkipikainen muutenkin ja lyhyt pinna palaa herkästi,joten en osaa sanoa. Itkeä en ole tarvinnut,tosin herkät esim. eläinohjelmat jossa eläinvauvoja näytetään,saa tipan linssiin. Tulee tiuskittua kyllä miehelle,mieskään ei taida oikeen haluta hyväksyä sitä että hormonien piikkiin voi laittaa ne. Hänkin pahoittaa kyllä mielensä. Ei kyllä toisaalta ole mitenkään mielettömän hymyilevä olokaan..Seesteinen normi olo tai sit hermo menee heti. Asiaskaspalvelu työssä todella hankalaa kuunnella mitättömiä ruikutuksi milloin mistäkin,etiketti vinossa tms..Eli en naura eka,sit tiuskin ja vikaks itkisin,ei mitään tommosta.

Uutena Vuotena
Olen töissä 18 asti. Että eipä varmaan kummia tarvi keksiä. Mies varmaan korkkailee joitakin ja jos vaikka nakit ja pottusalaatit,limut ja sipsit heittäs pöytään. Ihmettelis ilotulituksia,saunos ja jos vaikka leffan kattos ja köllöttäs miehen kainalossa jos hän kotona pysyy..

ON Hihhiiih,doppleri tuli ja voiiih että se on ihana laite! :) Sain heti Ykän sykkeen kuulumaan. Kovasti kyllä pienen sydän jaksaa lyödä :) :heart: Varmaan huitelee siellä normaaleissa lukemissa,kun laskuria ei dopplerissa ole. Kuullosti ihan kuin juna olisi kolistellut pitkin kiskoja ;) Mies sanoi. Kylläpä helpotti,kun eilen tuntui ettei tässä enää raskaana ollakaan.
Ostin tänään mammahousut h&m:ltä. Suorat mustat,joissa läppä takataskut. Ihan kivat. Kaverilta saan sit farkkuja ja hameita läjän. Paitoihin en aio tuhlata ennen kuin loppumetreillä. Pitkiä trikoisia paitoja kaappi väärällään,mahdun niihin varmasti puoleen väliin asti ainakin.


Mua jotenkin ahistaa näyttäytyä porukoilla nyt kun tietävät mun olevan raskaana. Onhan se luonnollinen ja kaunis asia,mutta jotenkin silti tuntuu vaivaantuneelta..
Isä varsinkin lässyttää aina kun menen sinne että "isin pikkunen.." meillä isän kanssa päivälleen 20v ikäeroa..
Tunnen itseni ikäisiä naisia joilla isäni ikäinen "poikaystävä",joille ovat raskaana..Eihän siinä,mutta kun oma isäni on ns. kyseessä,en voisi kuunapäivänä hänen ikäistä miestä ottaa..Niin jotenkin raskaana olessa ahdistaa näyttäytyä siellä..juu nou? Ykähän sai alkunsa luomusti hotelli-reissulla keskellä korpea,niin äitihän jouluaattona sanoi isälle että siellä hotellissa sai alkunsa,kun ei kuulemma nuorilla ollut muuta tekemistä...:cool:

Äiti taas höyryää ja hössöttää. Koitinkin sanoa että rv 20 voi alkaa höösätä,ei ennen sitä. Eipä tunnu vaan tajuavan..



Tipetsu 13+3
 
Moi!

Duello :hug:

Ensimmäinen työpäivä joulun jälkeen takana. Ei voisi vähempää kiinnostaa... Yksi raskausoire taitaa palstan mukaan olla työmotivaation puute. Sen mukaan oon todellakin raskaana! :D

Tervetuloa jag78! Pistähän inforivi tulemaan, niin lisään sut listalle. :)


Brita ja salarakas 13+0 (POKS)
 
Duello voi ei. :hug: Pajon jaksamista surun keskelle!!

Selästä sen verran että itselläni tuo alaselkä kyllä jumittelee välillä ihan urakalla.. Tuntuu sellaiselta issiaskivulta. Et pitää varmaan neuvolassa kysästä vähän jumppa-/venytysohjeita. Hieronta vois kans tehä gutaa..
Aattelin kysyä neuvolasta kans et jos tulee noita selkä/hartiakipuja (ja niitä tulee työn puolesta!) et onko parempi käyttää esim. mobilatia tms. voidetta paikallisesti vai ottaa jotain parasetamolia.. Paras tietty ku ei tarvis mitään. :whistle:

Aika monella tosiaan taisi olla huomenna se nt-ultra että tsemppiä vaan kaikille!
Ja onnittelut niille jotka jo hyviä uutisia ovatkin saaneet! :heart:
Itselläkin huomenna h-hetki heti 9.00 aamusta.. Jännittää ja hirvittää samaan aikaan. Kyllä siellä varmaan joku on kyydissä kun ei ainakaan pois ole tullut mutta onko hengissä ni se onkin toinen tarina...
Ja kunhan ei vaan ois mitn turvotuksia. : /
Tulkaahan muutkin sitten kertoilemaan kuulumiset!!! :wave:

Johanna26+"Patu" 11+0 :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Uusivuosi kuluu ihan kolmistaan kotona oleskellessa. Varmaan käydään ilotulitusta katsomassa.

Isovanhemmat on meillä esikoiselle todella tärkeitä. Vaikka eivät asu ihan vieressä, näkevät toisiaan usein ja tahtovat olla mukana hänen elämässään. Poika on molemmilta puolilta ensimmäinen lapsenlapsi ja tämä seuraava on toinen. Kohtuu nuoria ovat vielä molemmin puolin. Vähän päälle viiskymppisiä. Jaksavat touhuta pienen kanssa kiitettävästi. :) Minusta on tärkeää että lapsella on läheiset välit isovanhempiinsa. Heiltä saa sitten omalta osaltaan tukea elämään. Ainahan se on etu kun on enemmän rakastavia ihmisiä elämässään.

Oulussa oli lopetettu juuri synnytyssairaalaan tutustumiskäynnit kun esikoista odottelin. Tutustumiskäynti olisi minusta ollut valmennusta paljon tärkeämpi asia. Olisi tullut paikka edes jollain tapaa tutuksi. Ilmeisesti käyntejä ei edelleenkään Oulussa tehdä.

Minulla on oireet vähentyneet lähes nollaan. Tämä alkaa olemaan jo sitä seesteistä keskiraskautta pikkuhiljaa. :) Tuntuu kuin jo kertaalleen esiin pullahtanut maha olisi kadonnut jonnekin. Taitaa johtua vain turvotuksen vähenemisestä.

puppa 14+0 (POKS!)
 
Moikkis!

Täälä yhtäkkiä oireet kans kadonneet!! Wow, toivottavasti tää on vaan hyvä juttu! Hitto, kun en muista edellisestä kerrasta mitään, vaikka siitä on vain muutama vuosi. Kait ne silloinkin katosivat samalla tavalla, mutta ei mitään muistikuvaa :S

Tiihulainen: sulla on kyllä tosi nuoret vanhemmat - melkein samaa ikäluokkaa ollaan ;) Mulla vanhemmat pääsevät pian eläkkeelle, eli yli kuudenkymmenen ovat. Ollaan mieheni kanssa samanikäisiä (melkein päivälleen) ja hänellä myös porukat samanikäisiä. Todella paljon hoitavat ja auttavat, vaikkeivat ihan naapurissa asukaan ja mieheni puolella on muitakin lapsenlapsia.

Uusi vuosi: ei mitään suunnitelmia ja tuskin mitään erikoista tehdäänkään. Ehkä kylään lähdetään johonkin, ostetaan muutama raketti lasten vuoksi tms. Uusi vuosi ei oikein ole mun juttu, ei ainakaan näin raskaana juuri poikkea normi viikonlopusta ;) Tuosta tulikin mieleen, että matkalla töihin kuulin hyvän biisin ja tuli hetkellisesti halua lähteä bilettämään! Noh, eipä tarvi varmaan vuoteen vielä mennä :)

Synnäri: ei päästä enää toista kertaa valmennuksiin, mutta riskiodottajana ja koska edelliset tulivat sektiolla, menen pelkopolille, jota kautta nuo synnytysasiat käydään varmaan läpi ja ainakin tulen niistä kysymään. Muistikuvan mukaan, meidän valmennus oli aika kökkö: kolme tapaamista, eikä niissäkään juuri mitään konkreettista..

Ultra: meillä saa tasan kaksi ultraa: viikolla 12 ja 20, jollei odota esim. kaksosia, jolloin ultria on hyvä ettei joka viikko.. Nyt onkin outoa, kun ei ole kuin nuo muutama ultra, mutta saattaa olla että esim. raskaushepatoosin puhjetessa, joutuu/pääsee tarkempaan syynäykseen.

Äitiyspakkausta ei oteta. Me otettiin viimeksi 3:sta se kaksi ja niitä vaatteita on ihan riittämiin, kun äiti vielä on shoppailufriikki :S

Työt tökkivät, pahasti. Uusille urille toivottavasti mamma"loman" jälkeen..

Selkäkipuja ei vielä ole, vaikka vatsa on ISO. Mutta tullevat kyllä varmasti jossain vaiheessa. Muita kipuja on kyllä, varsinkin aamuisin, vatsan liitoksissa. Ja edelleen väsyttää.

Terkuin, Mirella_36&Mussu (olikohan 11+2)
 
moi,huih,kun on paaaaljon tullut tekstiä!!!
duello:hug:

Taidan kirjotella paremmin sit tänään illasta,kun mulla on se np-ultra päivällä!!!!
Jännittää vallan kauhiasti,ja mies ei nyt sit pääsekään mukaan,eikait voi tosta vaan lähteä kesken työpäivää:(

mut tuun kertoileen paremmalla ajalla,ja kirjottamaan muutenkin..

kaikille muillekin Ultraan menijöille paaaljon tsemppiä,ja otetaan vastaan vaan niitä hyviä uutisia;) PTT 12+0
 
No josko minä sitten aloittaisin omilla kuulumisilla:
Eli nt-ultra takana ja kyllähän siellä ihana pieni tyyppi viuhtoi suuntaan jos toiseen! :heart: Nyt olis LA 16.7 näillä näkymin.
Kokoa huimat 4,8cm ja niskaturvotusta 0,94mm eli olematon.
Kävin siinä veriseulassakin mut toivotaan ettei sieltä tuu mitään soittoa..
Sokerit oli koholla et siitä taitaa tulla meikäläisen riesa tähän raskauteen kun muuta ei oo ollutkaan...
No ens viikolla neuvolaan ni saan sit jotain ohjeistusta syömisiin yms.
Hih, nyt on hyvä fiilis kun näki että siellä oikeesti tyyppi on! :heart:

Johanna26+Patu 11+1 (ultran mukaan 11+4)
 
Täältä lisää ultrakuulumisia: Joku kijoittelikin että jännittää ultra hirmusti. Niin minnuakin teki, aamulla ennen ultraan lähtöä olin ihan paniikissa, että entä jos kaikki ei ole hyvin. Oli hyvin jännittynyt odottava fiilis, mutta toisaalta myös kauhunsekainen olo.
No sitten sinne ultraan päästiin ja kaikki oli hyvin, kyllä iso kivi vierähti sydämmeltä kun näki sikiön näytöllä ja näki sydämmen sykkivän. Ensin meijän pienokainen makoili rauhassa siellä, mutta hetken päästä se jo heitteli kuperkeikkoja. Munuaiset, vatsalaukku ja muut raajat olivat kehittyneet hyvin. Nistanturvotus 1,2mm eli ei hälyyttävää. Kaikki näytti oikein hyvältä. Lapsivettä oli paljon ja istukka suuri, jonka takia jo nyt vatsa näkyy minulla. Sisiöllä oli kokoa huimat 5,6cm ja päänympärysmitta oli 8cm. Nyt on onnellinen ja luottavainen fiilis, laskettu aika pysyi samana eli 10.7, eli nyt vk 12+ 1 =)

Toivottavasti saamme lisää ihania ultrakuulumisia, meillä monella oli tänään ultra =) Onnittelut Johannalle ihanista ultrakuulumisista.
 

Yhteistyössä