HELMIKUUN HELMET 2013 *joulukuu*

Hei myös mun puolesta pitkästä aikaa! Olen kyllä lukenut ahkerasti teidän muiden juttuja, mutta useamman sivun lukemisen jälkeen ei ole energia riittänyt kommentointiin. Raskaus on sujunut hyvin ja elämä on jotenkin tosi ihanaa ja onnellista koko ajan. Välillä on supistellut vähän tiheämmin ja olen pari kertaa lyhyillä sairauslomillakin sen vuoksi ollut, mutta onneksi kohdunsuun tilanne on pysynyt hyvänä ja muuten vointi on ollut erinomainen. Kaksi viikkoa vielä töitä, sitten joulunpyhät ja niiden perään heti äitiyslomalle!

Ensari-84 ja vaavi (32+2)
 
Moikka mammat!

Mäkin nyt pitkästä aikaa päivittelen kuulumisia... :) Oon ollu marraskuun melkein kokonaan saikulla kamalien liitoskipujen ja väsymyksen takia,ja nyt sit huomenna lääkärille joka kirjottaa loppuajaksi saikun. Sanoi jo viimeksi että mitä tässä nyt enää on järkeä olla 2 päivää töissä ja sit hakea taas saikkua... :)

Vauva voi hyvin,hirveä myllerrys käy yötä myöten ja jalat tunkeutuu pitkälle kylkeen! :) Palailen huomenissa päivittelee lisää kuulumisia ym.,kun vihdoin pääsee henkäsemään!:)

Leina + Herne 31+2 ( oli pakko muokata viikot kohilleen,miten voiki olla pää niin hattaraa... ;p )
 
Viimeksi muokattu:
Ihanaa kuulla teistä hiljaisemmistakin palstailijoista, että siellä ollaan yhtenä kappaleena ja melkolailla ainakin hyvinvoivia. =) Tuntuu, että välillä mä käyn täällä monologia... :D

Yritän täs muistaa kaiken, mistä pitää huomenna neuvolassa mainita - ykkösenä ehdottomasti noi liitos- ja iskiaskivut. Aion kuitenkin olla töissä (silloin kun on asiakkaita, en siis koko aikaa) sinne tammikuun puolelle sitkeästi. Ei tosiaan ole kuin kolme vakkariasiakasta, jotka oon luvannu tehdä tässä ennen äitiyslomalle jääntiä ja sit on niitä satunnaisia, joita en nyt aio ovelta ottaa, koska en oo työmaalla muulloin kuin on varattu aika. Onneks ei oo enää kauaa äippäloman alkuun. :)

Masutyyppi möyrii vähän väliä ja todellakin huomaa, ettei tilaa ole ihan niin kuin aiemmin. Melkein koko maha heiluu, kun kaiffari siellä bilettää. :D
Huomenna neuvolan ja äitipolin soittoajan jälkeen testataan uus SingStar-levy möhön kanssa - se kun on tässä huushollissa ainoa, joka tykkää, kun mamma laulaa. :LOL::heart:

Nyt kauniita unia (vaikka niitä seksiunia sitten :D ) mammoille ja möhöjen mussukoille!
 
  • Tykkää
Reactions: Mimaco85
Heippa vaan pitkästä aikaa kaikille! Täällä ollaan myös vielä yhtenä kappaleena mutta ainakin tämä yö synnärillä tarkkailussa supistusten takia. Kipeät supistukset alkoivat tänään neljän aikoihin tullen 10 min välein, soitin synnärillä kun väli oli jo 5 min ja käskivät näytille ja käyrällä supistukset tulivat jo kahden minuutin välein. Kohdun suulla tilanne kuitenkin onneksi vielä hyvä, kiinni mutta hyvin pehmeä, kanavaa 2cm. Eli lepoon tässä varmasti joutuu ja saikulle äippälomaan asti.

Poks 30
 
Leina ja Nopsu tosi kiva kuulla teistäkin! :) Tai siis tietysti muittenkin juttuja on kiva kuulla :D

Täällä näköjään valvotaan nykyään joka ilta, vaikka aamulla pitää taas herätä hommia tekemään. Ja vatsan asukas pitää huolen siitä, että kun vihdoin nukahtaa, niin hän kyllä kohta monottaa hereille :D

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ja koittakaa kaikki kipuilijat saada levättyäkin siellä arjen keskellä!
 
Piia-Liisa ihanaa, että teillä voidaan hyvin :heart:
Viivi ja muutkin raskausdiabetes on eri asia, kun ykkös tai kakkos tyypin diabetes. Ruokasuositukset on erit ja myös nuo raja-arvot. Osallistuin täällä sellaseen ryhmään, joka oli raskausdiabetestä sairastaville tai sairastaneille ja siellä tosiaan tuli ilmi mullekkin (vaikka esikoisestakin oli RD) uutena asiana, et jopa ruokailu suositukset on erit esim. just hedelmien kohdalla. No raja-arvot on käsittääkseni erit siksi, että elimistö toimii eri tavalla raskauden aikana, kun normaalisti ja vauva reagoi elimistön muutoksiin. Sitä vauvan hyvinvointiahan siinä pääosin koitetaan turvata/seurata. Mulle myös uutena asiana tuli se, että vauva voi joutua teholle tiputukseen syntymän jälkeen, jos äidin sokeritasapaino ei ole ollut kunnossa, niin vauvankin sokerit heittelee helposti. Huonolla säkällä vauva voi kai joutua olemaan tiputuksessa parikin viikkoa! Meillä sattui meinaan ryhmässä olemaan yksi hoitaja, joka on vastasyntyneiden teholla töissä ja sanoi juuri sitä, että äideille liian vähän kerrotaan tästä!
Meillä tuossa mittaus ohjeistuksessa lukee aamun mittausajankohdaksi pian heräämisen jälkeen, ennen aamiaista. En mä ainakaan sokereita heti sängystä noustessa mittaile?! Käyn vessassa, laitan pojalle aamupalan jne.! Miksi et olisi halunnut insuliinia pistää? Onko ajatuksesi juuri se, että et itse usko tarvitsevasi niitä joten et haluaisi turhaan lääkitä? Mulla on tilanne taas toisinpäin…minä (ja neuvolantäti) uskoisin tarvitsevani ne insuliinit ja nyt yritetään toista kertaa lähetteellä päästä äitiyspolille asiaa selvittämään!
Elsiliini ei sokerirasitukseen ole pakko mennä, vaikka neuvolasta sitä suositeltaisiin…eihän mihinkään ole pakko suostua! Sokerirasitukseen ei yleensä laiteta ilman syytä äitejä, jotka ei kuulu riskiryhmään.
Neiti81minä en huomaa sokereiden vaihtelua omassa olossa mitenkään. Haittanahan siitä on, että vauva tai vauvat kasvavat liian nopeasti ja heidän synnyttyään heidän sokereita tarkkaillaan säännöllisesti. Vauvan synnyttyä on myös tärkeää, että vauva saa varmasti tarpeeksi maitoa tarpeeksi usein, jotta sokerit pysyisi tasapainossa. Mikäli vauvan sokerit heittelee joutuu teholle tiputukseen niin pitkäksi aikaa, että sokerit tasaantuu. Äidille eipä kai ole kummemmin haittaa…paitsi, että on suuressa riskissä sairastua kakkos tyypin diabetekseen.
Liitoskivut on kamalia…mulla on ollut niitä jo muutamia viikkoja ja toiset päivät on huonompia, kun toiset. Olin aluks ihan ihmeissäni, että MITÄ? miks näitä on nyt jo, mutta viisaammat minua valisti, että toisesta (ja sitä seuraavista) tulee kivut herkemmin, kun ensimmäisestä! Pari viikkoa sitten vein poikaa uima kouluun, kun taapersin tuskasena altaan reunalla yks äiti kysy, et onko sulla kaikki hyvin? Sanoin, että juup on vaan ”vähän” liitoskipuja. Hän vaan totesi, että no näytätkin tosi tuskaiselta ja ajatteli mun kärsivän jo supistuksista…onneksi ei sentään niitä!
MrsR täällä ainakin ihan ohjeistettiin, että jos syö hedelmiä niin ne pitää syödä ehdottomasti aterian yhteydessä. Erillään syötynä nostaa sokereita kai aika paljon…en ole mittaamalla testannut, mutta jäi vaan mieleen kun sitä niin paljon monessa yhteydessä painotettiin.
mimmi83 mä oon aatellu ottaa vauvalle kotiutumis vaatteeks 50cm bodyn , puolipotkarit, velour housut ja kietaisupaidan, pienet villa sukat, 56cm toppahaalari, 0-1kk toppatumput ja töppöset, 0-1kk kypärämyssy, pipo, haalarin huppu ja vielä varuiksi villahousut ja takki, jos on kovakin pakkanen. Meillä ei ole omaa autoa, niin en ole ostanut kaukalopussia, koska autoiltua tulee varmaan melko vähän. Sairaalasta kotiin saadaan kyllä sitten kyyti autolla. Esikoiselle olin ostanu 56cm potkupuvun H&M:ltä (eli on pientä kokoa) ja se oli ihan liian iso sairaalasta kotiutumiseen…onneksi oli muutakin vaatetta mukana ;)
Keltakukka KIITOS etusivun tilastoista…minä niitä pyytelin, kun niitä on musta kiva seurata…varsinki sitte, kun vauvoja alkaa syntymään…tosin ei ihan vielä tarvisi syntyä!!

Ristiäiset olen seurakunnalta selvittänyt asioita ja täällä ainakin tuntuu toimivan hyvin asiat. Seurakunnalta saa ilmaiseksi tilat (viideksi tunniksi) ja kaiken muunkin…ainoastaan kukat ja tarjottavat pitää viedä itse paikalle. Meillä tulee väkisinkin ristiäisiin kutsuttua n.40 henkeä, vaikka pidin listan vaan lähimmissä sukulaisissa ja muutamassa läheisessä ystävässä. Täten totesin, että tarvitsemme jostain tilan missä ristiäiset pidetään…onneksi seurakunnalla on hyviä vaihtoehtoja monta. Vielä pitäis käydä katsomassa noita paikkoja ja sitten meillä on mielessä tietty pappi kenet haluaisimme, niin tämänkin onnistuminen pitää selvittää ja sitten lyödään lukkoon päivä!

Sokerit täällä painitaan kanssa sokereiden kanssa!! Ekan viikon mittaus tulokset oli minun (ja neuvolantädin) yllätykseksi aivan loistavat! Johtuen kuitenkin korkeasta sf mitasta ja korkeista sokerirasitus arvoista laitto neuvolantäti mulle lähetteen äippäpolille. Edellis viikolla (30.11) kävin sitte uudestaan neuvolassa ja olin mittaillut sokereita hieman laiskasti, mutta siellä sitten jopa siinä vähäisessä mittailu määrässä ylityksiä 1h arvoissa oli jo suurin osa. Tällä neuvola käynnillä selvisi, että äitiyspolilta oli tullut vastaus, että minut pitää laittaa keskusäitiysneuvolaan sikiön koko arvioon. Neuvolassa oli sijainen ja hän laittoi sitten lähetteen koko arvioon…sain sinne ajan vasta 31.12!! Nyt olen mitannut arvoja sitten aktiivisemmin ja suurin osa 1h arvoista on 9 kieppeillä ja ei auta, vaikka söisi mitä tai kuinka vähän!! Soitin sitten huolissani tästä neuvolaan keskiviikkona ja oma neuvolatätini laittoi minulle nyt vielä lähetteen äitiyspolille uudestaan. Itse olen sitä mieltä, että tarvitsen ne insuliinit ja pelottaa ajatus siitä, että tilanteeseen reagoidaan nyt liian myöhään/hitaasti! Olen vaan huolissani, että miten tuolla masussa voidaan ja kuinka kovaa siellä kasvetaan, jos mun sokerit on kokoajan koholla?! Toivon NIIN kovasti, että saisin sinne äitiyspolille sen ajan vielä ainakin ennen joulua!

Kaikille sokereiden kanssa painiville haluan muistuttaa, että meillä tämä nyt on kuitenkin suurimmalla osalla ainakin tältä erää vain väliaikaista! Esikoista odottaessa olin mäkkärillä ja söin jonkun salaatin…en millään jaksanut lähteä vessaan ja olimme sellasessa nurkka pöydässä, niin sievästi käännyin vaan ja pistin siinä ”salaa” insuliinit. Hetken kuluttua huomasin, että viereisessä pöydässä ollut n.10-12v. poika tuijotti mua. Olin vähän nolona sitte ja aloin katumaan laiskuuttani, että ois pitäny mennä vessaan pistämään, että toi poika varmaan luulee mun olevan narkomaani tai jotain?! No sit se poika sano mulle yht äkkiä, että ”mä tiedän miltä susta tuntuu, mulla on kans vähän aikaa sitte todettu diabetes”. Olin ihan, että ”aijaa, on kyllä kurja sairaus”. Poika siinä sitten vuodatti mulle aika pitkään omaa tuskaansa ja hankaluuksiaan sairastumisen suhteen ja sitä kuinka ME joudutaan lopun ikää kärsimään tästä jne. Mä kerroin hänelle sitten, että mulla on nyt vaan raskausajandiabetes joka todennäköisesti häviää lapsen synnyttyä, mutta tämä altistaa mut myöhemmin sairastumiselle. Olisitte nähnyt sen pojan pettymyksen ilmeen! Hän samastui jotenkin, niin muhun siellä mäkkärillä törmätessä ja se ilme se oli jotain niin surullista, etten unohda sitä IKINÄ!!

Muutokset rinnoissa huomasin perjantaina saunassa käydessä, että nännipihat on ihan valtaisat ja tummunut kamalasti. Itse nänneissäkin näkyy kyllä muutosta ja kyllähän sieltä on maitoakin vähän tihkunut, mutta näkyy vain kuivuneena nännin päässä ja saunassa ollessa saattaa tulla muutama tippa.

( . ) Täällä voidaan muuten melkoisen paksusti! On tullu harvemmin kirjoteltua, joten tässä teille melkonen romaani :ashamed: Koneella istuminen ei kauheesti houkuta, kun tästä ei meinaa päästä enää ylös, kun häpyluuhun ja nivusiin sattuu, niin vietävästi! Nyt ei kuitenkaan meinaa uni oikeen tulla, kun jännitän huomista! Olen varannut minulle, pojalleni, ystävälleni ja hänen pojalleen risteilyn ja lähtö olisi huomenna illalla. Syy miks mua jännittää on noi lapset. Heille on kerrottu, vaan et on mukava ylläri päivä ja tehdän jotain kivaa yhdessä...odotan NIIN paljon, että mikä on reaktio, kun ensin mennään jonnekkin junalla ja sitten päädytään laivaan!! Saan käsittämättömän paljon iloa siitä, että saan tarjota muille jotain iloa...olen ehkä vähän outo =) Juu, ja laivalle olen varannut buffet aamiaisen ja lounaan ja meinaan syödä hyvillä mielin sokereihin tuijottamatta siellä kyllä! Palaan ruotuun sitten kotiin tullessa ja toivon minua täällä odottavan aika äitiyspolille mahdollisimman nopeasti!

Tiuhti ja Tipi rv31+0 (äkkiä se aika vaan menee!)
 
J+
Masun laskeutuminen (katoaminen) on niin outoa kun maha valahtanut vanhan miehen kaljapömpöksi. Enkä ole vieläkään tottunut. Vauvan mummi toki oli innoissaan, hänen mukaansa useimmiten lähtökuoppiin asettunut vauva tulee 2-3 viikon päästä maailmaan. Toki poikkeuksiakin on, mutta aina maha valahtaa. Osalla vasta synnytyssalissa.

Sen myötä liikun kun unelma, ja tuntuu välillä etten olisikaan raskaana. Hieman lihonut vain. Sillä vatsan katoamiseen ei ole muuta syytä kun vauvan valahtaminen lantioon.

Välillä tuntuu kun jotain pullahtaisi kohta ulos haaroista, ja välillä en voi liikkua juuri lainkaan. Eilen oli pahoinvointia, nyt närästää, vatsa sekaisin ja aamulla supisteli oudosti. Sellainen aaltomainen lämmin tunne (kipu) joka tuntui painautuvan alaspäin. Niitä tuli muutama parin - kolmen minuutin välein.

En tiedä pidättekö mua vainoharhaisena mutta tunnen synnytyksen lähenevän. Onko jollain muulla ollut tunne siitä että kohta tapahtuu - ja tapahtuikin niin?

Joulu olen tehnyt joulun kaikki piparit, paketoin lahjat. Lähetin kortit ajoissa punaisessa kuoressaan. Ostanut miehen lahjan ja tänään käyn postittamassa lahjan yhteen blogitempaukseen. Mies tuo joulukuusen varastosta. Hän nauroi kun vaadin sen hakua jo nyt " sillä haluan nähdä joulun ja tuntea sen fiiliksen, kun ei tiedä millainen joulu on tulossa". Mies nauraa, kuulemma stressaan.

En stressaa en pelkää, mutta en näe ideaa ottaa kuusi kotiin jouluaattona jos ja kun emme ole silloin edes kotona.

Maitoa ei ole enää tullut rinnoista. Käyn joka päivä suihkuttamassa rinnat kuumalla vedellä. Ja pyrin hieromaan kuivan maidon(ko) niistä pois. Valuminen on loppunut ja tilalle tullut kihelmöivä tunne. Ja sellainen että nännit olisivat kivikovat. Mutta ovatkin löysät :LOL:

Liman eritys annan nyt ällövaroituksen. Mutta päätimme viikonloppuna puuhailla kahden kesken. Minä annoin palaa mutta mies pelkäsi jatkuvasti, milloin vatsaani milloin mitäkin. Viime kerradta on kyllä aikaa mutta ei niin kun tilanne antoi ymmärtää. Olin toki märkänä, mutta todella limaista sellaista. Läpikuultavaa purkkamaista limaa joka vaan venyi ja venyi. Ja pidin sitä itsekkin hieman ällöttävänä.

Oisko ollut limatulppaa? Sillä miehelle en moista uskonut ääneen sanoa. Olisi mennyt fiilikset ja herralta pasmat sekaisin.

Unia näen täälläkin. Vuorotellen synnytys ja seksiunia. Jopa tuntemattomista ihmisistä. Sekä naisista. En ole edes bi-seksuaalinen mutta uniin tulee välillä tuntemattomia naisia jotka kyllä hoitavat hommansa :D ensimmäisen lesbounen jälkeen koin itseni likaiseksi, olin nähnyt unta naisesta. Mutta jo tokan naisen jälkeen, huomasin että naiset rakastelevat samalla tavalla kun mieheni unissani. Ulkonäkö vain muuttuu.
 
Huomenta :)
Neuvolaan lähtöä odotellaan tääläkin, sit tarvis lähtee metsästään tonttulakit, huomiseksi ja mä oon tyystin unohtanu. Ei huvittas yhtää lähtee isompiin kauppoihin, testaan onneani ensin omalla kylällä. Postimerkit tarvis muistaa ostaa kans.

Synnytyksen aavistus juu ei. Ihan on puskista tullu aina täälä. Mun ei oo maha koskaan laskeutunu tai muutakaan. Esikoisesta meni keskellä yötä vedet ja tytöt alkoi supistuksilla.

Voihan, tarvis ihan oikeesti alkaa joulua valmisteleen. Vois lihapullat tehä pakastimeen, kiva kun ne tarvii tehä pannulla.. Parempiahan niistä kyllä tulee, mut hommaakin on enemmän. pipareita tarvis koittaa tehdä lasten kans, samoin tortut. Katotaan kuin uuni niiden kans pelittää.

Oli niin mukava viikonloppu, sain jo joululahjanikin :D viikolla mies haki tosiaan crosstrainerin ja lauantaina sain pitkään hinkumani sodastreamin :D

Äiti maa & Alli 32+2
 
Plaah ja plaah hieman (.): Sain tänään pissavastauksen ja oli lievästi streptokokkia ja sain taas ab-kuurin 5vrk, ja sit siitä kontrolli viikon päästä, mut ei siinä vielä kaikki silti tän lisäksi laitetaan iv-ab synnytyksen aikana ettei vaavi saa bakteeria.. Mikä on ihan hyvä juttu ku ajattelee, mutta kuiten mulla ei oo ollu koskaan pissatulehdusta paitsi nyt tätä viidettä odottaessa jo toinen.. =( Mutta tää tulehdus kyllä selittää supistelut ja menkkamaiset poltot.. Huomenna olis taas neuvola.. ja viikon päästä äitipoli ko tarkistavat kohdunsuun tilanteen ja katsovat taas vauvan kokoa.

Muuten just siitä äidin sokereitten heittelystä; mulla joutui eka lapsi keskolaan just sen takia ko mulla heitteli sokerit ja en osannut olla niiden kanssa niin tarkka ja kun ei vain tiennyt mihin ne voi vaikuttaa (paitsi kokoon) niin sit sillä romahti sokerit synnytyksen jälkeen ja se valitteli ja ei jaksanut syödä ja tartti pikkiriikkisen lisähappia, että kyllä minustakin kannattaa ottaa ihan tosissaan ne rajat ja muut suositukset. Poika oli vajaa 2vko:a siellä keskolassa.
Mulle muuten sanoi diabeteshoitaja äitipolilta että on parempi jos sokerit on pikkusen vaikka koholla ko se että ne on matalalla yleensä ja sit tulee niitä piikkejä, vaikuttaa kuulemma keuhkojen kehittymiseen se sokereiden heittely..

Heti parani olo ko sai valitella, anteeksi =)

Pipsa4 31+4
 
Tiuhti83 mulle ei oo ainakaan puhuttu mitään noista ruokavaliojutuista, koska sitä ei koettu tarpeelliseksi ja mä oon aina syöny hedelmiä vaan välipalana, en aterian yhteydessä. Mutta mun ateriat onkin niin, et normaalisti en syö aamupalaa ollenkaan, töissä pari välipalaa ja tasan yhden lämpimän aterian päivässä. Siksi mittauksetkin menee niin, että paasto ja sit sen ekan syönnin jälkeen 1h ja päivällisen jälkeen 1h. Suurin ongelma tässä raskausdiabeteksessa on se, että kaikki vaihtelee sen mukaan, missä satut asumaan. Mulla kun kaikki raja-arvot paukkui rasituksessa, mutta omissa mittauksissa on hurjat kaksi ylitystä, joihin ei kiinnitetä mitään huomiota, kun niille on selkeä selitys mm.ruokamäärästä johtuen.
Tottahan toki tässä kaikki on lapsen parhaaksi, mutta suurimmaksi osaksi tuntuu tulevan sitä pelottelua hoitohenkilökunnan puolelta eikä niitä tosiasioita todellakaan kerrota... Kaikilla tutuillani, jotka ovat tämän rdb diagnoosin kanssa painineet, on huonot kokemukset juuri siitä pelottelusta (iso lapsi jne.), joka on mun mielestäni ihan väärä lähtökohta tälle koko hommalle - eikä asiaa auta se, että syyllistetään vielä päälle. Niin kuin ei olis muutenkin stressiä ainakin omalla kohdalla, kun se elämänmuutos on iso esikoista odottaessa...

Noh, nyt kohti neuvolaa ja sitten se äitipolin soittoaika (täällähän ei pääse äitipolille näemmä, vaikka kaikki arvot paukkuu - meille soitetaan ja kysytään sokerimittausten tulokset... painoarviota en ole lapsesta saanut sitten rakenneultran)

Räyh.

MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 30+4
 
J+
masun mitta on mielestäni turha suorittaa, tai etenkin muuttua hysteeriseksi. Omani oli viimeeksi reippaasti yli käyrän. Mutta siihen vaikuttaa eteinen istukka, vauvan asento, supisteluni (silloin tutkimuspöydällä).

Painoarvio oli viimeeksi 1616g, joten ihan ok paino vauvalla. Mittaaminen antaa muutenkin vain. 50/50 oikean tuloksen. Mua oikeasti potuttaa tuo hysteria liian isosta lapsesta..
 
Mun mielestä taas on tärkeetäkin sitä sf: ää seurata. Eihän hoitajat sitä tiedä, eivätkä pahalla seuraa. Joillain vaan on iso maha vaikka lapsi olis ok kokonen. Mutta joskus taas se lapsi oikeasti on iso. Ja se nyt vaan on hyvä tietää ennen synnytystä.

Mulla on sf mitta 28 nyt 32+2 eli alakäyrän alapuolella. On tieto, et lapsi on ja tulee olemaan pieni ja se on mulle normaalia. Mutta joskushan se kertoo istukan huonosta toimivuudesta ja sf antaa viittaa siihenkin. Mut et edelleen, ei hoitaja sitä voi tietää. Ihmisiä hekin vaan on ja työtään koittavat tehdä.

Neuvolassa muuten kaikki hyvin. Lähete laitettiin painoarvioon ja tarjonta ultraan, koska mähän en tiiä miten päin täälä majaillaan. Mutta lapsi kun kerta on pienen puoleinen niin mahtuu vielä kääntyileen :) saga testi otettiin jo. Täälä on jouluntienoilla neuvolasulut ja th meinas, et otetaan se nyt ettei se unohdu.

Sain myös vihdoin ohjeet tähän ipana kaavakkeisiin ja nekin jo täyttelin. :)
 
mimaco85 laitatko mulle yv.nä sun oikeen nimen niin laitan sulle kaveripyynnön facebokkiin niin pääset mukaan meidän ryhmään :) yv.n voit lähettää tuolta viestit-kohdasta, sen tervetuloa mimaco85 jutun perästä.

sf-mitta mulla kans pysähty viimeks kun etuistukka nostaa aluks tota mittaa ja sitten laskee, näin mulle sen neukkatäti selitti.Nyt mulla onkin tällänen keilapallo ollu koko ajan tossa alhaalla, on hassua kun mun mahasta näkee missä ne kohdun rajat kulkee ja se muoto on vähän munamainen :D lopussa näytin viimeksi siltä ku oisin nielassu kananmunan. se on sellasta avaruustiedettä näitten ulkopuolisten mittojen kanssa ja sitten syntymän jälkeenhän sen touuden vauvan koosta näkee :)

sokereista sain rasitustulokset jotka oli 4,6, 4,7 ja 4,6 eli eipä tartte niistä enää ressata, mikä helpotus. nyt mulla onkin sitten kaksi raskautta jossa arvot ollu kohillaan vaikka on niin hirvee sukurasite ettei tosikaan, mä olen niiin tyytyväinen ja helpottunut sillä pelkäsin jo pahinta kun vetelin ekat 6kk niitä herkkuja ja sokereita naamaani joka päivä :/ mä olin ite "sokerivauva" äidin diabeeteksen takia ja mut leikattiin rv36 pois koska olin jo silloin 3,5kg painava. Että kyllä ne pelottelet siitä sokerista on ihan tosia jos ne arvot heittelee. mullakin oli syntymän jälkeen omat vs-arvot matalat ja sain ylimäärästä sokeria aluks ja seurantaa teholla. Sitten mun kaverilla oli rd.n takia melkeen 5kilosia molemmat vauvat ja ne kans tipassa ja teholla vähän aikaa, että kyllä niitä kandee seurata ja alentaa jos tarvii. Isot tsempitykset kaikille noitten arvojen kanssa taistelua käyville! mä oon nähny niin pal vierestä mitä se on et osaan olla tosi kiitollinen kun ite satuin säästymään.

omppuf lle tsemppiä ja jaksuja lepäilyyn! toivottavasti olet keksinyt puuhaa päiviin ettei tylsäksi käy se makaaminen. Eihän tammikuu enää niin kaukana ole! :)

pulkkamäkeen käy nyt tiemme sikon kanssa, ostettiin uusi stiiga mikä pitää päästä testaamaan, ihanaa maanantaita kaikille!
taikamaailma rv29+2 #muoks kirjotusvihreet pois!
 
Viimeksi muokattu:
Heippa Mammat!

TJ 54! :) Eipä oo kauaa enään. Huih!

SF-mitta mullahan on mennyt koko ajan hienosti tasaisesti siellä yläkäyrällä :)

Viime yönä en saanut millään unta, hirveen kipeet kyljet. Ja mitenkään muuten ei voi nukkua. Kylkiluihin sattuu kun nukkuu, ja aina kun vvaihdan toiselle kyljelle herään. Onneksi suht nopeasti saan taas unen päästä kiinni, paitsi viime yönä, asioita pyöri päässä :/

Huomenna on mun SUURSIIVOUS! Päätin sen tässä! :) Ihan varmasti kun näin suunnittelin niin huomenna kauhee aamupahoinvointi :D niinkun aina kun oon suunnitellut jotain :D

Mitä teidän suursiivoukseen kuuluu?

Bettis ja rakas 32+2 :heart:
 
Suursiivous käsittää tässä talossa lähes kaiken mahdollisen kaapeista lähtien. Mulla itseasiassa on iskenyt joku pesänrakennusvietti ilmeisesti, kokoajan oon järjestelemässä jotain. Paljoa ei voi kerralla tehdä kun pitää lepäillä, mutta aina vähän kerrallaan ja kaikki nostelut delegoin miehelle. Esim imurin se saa nostaa mulle kaapista ulos ja hoitaa huonekalujen siirrot. Mut meillä suursiivous on aina useamman päivän urakka, jos haluaa hoitaa sen kunnolla. Kaapit tulee siinä samalla siivottua, vaikkei rehellisesti olisi edes mikään pakko. On vaan kiva päästä ylimääräisestä rojusta eroon, ja näin joulun alla esim turhia kodintekstiileitä on helppo viedä vaikka pelastusarmeijan keräykseen. Ja aina on löytynyt vastaanottajia muille turhille tavaroille, jos on käyttökuntoisesta ollut kyse :)
 
Neuvolassa meni taas ihan loistavasti. Hemppa oli laskenu, mut hyvä lukema silti 129. Pissa puhdas edelleen ja verenpaine mulle normaalilla tasolla. :) Sf-mitta oli 26cm eli kaartui keskikäyrältä kohti alakäyrää ja jos se jatkaa sitä matkaansa seuraavallakin kerralla sinne, niin sitten kuulemma lääkäriin. Onkohan mitään, mistä ei laiteta lääkäriin? :D Ja sitten tämä mun suurin mysteeri eli mitä pirua se sokerirasitus oikein olikaan mun elimistölle ja selitys lienee se, että tuli väliaikainen insuliiniresistenssi. Pitkäaikaissokeri oli 4,8 eli erittäin hyvä arvo ja kun omat mittaukset ovat olleet parempia kuin hyviä niin mittailen vielä tän kriittisen ajan eli pari viikkoa. Jos vielä lukemat on näin hyviä niin sitten loppuu mittailu, mutta siitä huolimatta käyn sitten äitipolilla paino- ja synnytystapa-arviossa rv36+. :) Ainoa, mistä noottia hiukan tuli, oli paino - sitä oli tullut 900g/vko. Raskaudessa yhteensä nyt +9,5kg. Damn.
Masutyyppi edelleen hienosti raivotarjonnassa, selkä ja peppu tuossa mun oikean kyljen tietämillä. Sydän löi hyvin ja normaalisti, syke oli 140-150. :)

Kaikkinensa siis hyvä reissu neuvolaan - olihan ne vasta-aineetkin negat. :)

Nyt muussin ja nakkikastikkeen kimppuun. Nam.
 
Tänään käyty raskausdiabetes -kontrollissa äippäpolilla... JA alku kätilön kanssa meinas vetästä mielen vessanpöntöstä alas :/ Vanhempi täti alkoi sättimään kohonneista asrvoista ja painon noususta ja plaa plaa plaa... sanoi sitten että lääkäri varmaan määrää sinulle nyt insuliinit, vauvakin on varmaan jo isokokoinen... No lääkäri sitten tuli ja keskusteltiin asiasta, hän sanoi, että on katsellut mun arvoja ja päätellyt siitä että nbe taitavat enemmänkin johtua ruoka-ajoista ja annoskoosta. Sanoin, että sitä yritin tolle kätilöllekin sanoo :mad: Lääkäri sanoi, että katsotaan vauvan koko ja mietitään sitten jatkoja. ja kuinka ollakaan VAUVA OLI VIIKKOJA VASTAAVA HIEMAN KESKIKÄYRÄN ALAPUOLELLA!!! Meinasin näyttää sille kätilölle pitkää nenää siitä ultra pöydältä!! Ja sitten lääkäri katto vielä ne mun verikoe vastaukset ja sanoi, ettei mitään hätää, kunhan tarkemmin otan nyt ruokavalion ja päivittäin tekisin kävelylenkkejä voinnin mukaan. Kolmen viikon päästä uusi kontrolli vielä. Joten loppujen lopuksi kaikki hyvin! Mytyllä painoa 1385g :heart:

katso liitettä 17790

Heidukka ja Mytty 29+5
 
Heidukka just toi tarpeeton hysterian aiheuttaminen ts. hutkitaan ennen kuin tutkitaan saa mut raivon partaalle. :mad: Onneksi siellä siis kaikki niin kuin pitää ja toivotaan, että muutokset ruokavalion ja liikunnan suhteen tekee tehtävänsä. :hug:

J+ puheli siitä aavistuksesta, että synnytys lähenee - kyllä mä ihan oikeasti uskon, et se on mahdollista aavistaa. Mä ite oon aavistellu monia asioita elämässäni etukäteen ja välillä toistenkin puolesta, nyt tää raskaus on tehnyt siinäkin entistä herkemmäksi. Kunhan nyt vielä malttaisi teidän pikkuinen pysytellä kohdussa - se kun on vielä ehdottomasti paras paikka olla. :)

Taikamaailma onpa kyllä hassua, ettei mulle oo sanottu mitään tuosta eteisistukan vaikutuksesta sf-mittaan... se kun kerran on nyt tän päiväisen mittauksen perusteella kääntyny keskikäyrältä laskuun. :O Noh, ehkä se on taas niitä asioita, joihin täällä ei välitetä sanoa mitään. Mulla on kyllä kanssa lähisuvussa tuota diabetesta, muttei sitä suoraan muhun vaikuttavaa aikuistyyppiä - isällä on nuoruustyypin db ja yli 20v olen seurannut vierestä sitä, miten erilaiset (ja oikeasti suoraan sanottuna paskat) ohjeistukset hoitoon ovat vaikuttaneet hänen terveyteensä. Pitivät isääni mm. liian kauan vääränlaisella insuliinilla ja aivan väärillä yksiköillä kaiken lisäksi, nyt pari vuotta on käyttänyt itselleen parhaiten sopivaa insuliinia ja sen kyllä huomaa. Heitot verensokerissa ovat todella vähäisiä ja pitkäaikaiset sokerit ovat alle kuuden (terveellä ihmisellähän ne ovat 4-6 välillä). Monet asiat tuohon vaikuttaa enkä epäile yhtään, etteikö nuo kaikki toimenpiteet tehdä ihan oikeista syistä - henk.koht. en vain hyväksy syyllistämistä enkä tuota tarpeetonta pelottelua. Asiat voi sanoa ja kertoa monellakin eri tavalla, kuten kaikki varmasti tietävät. :)

Bettis kyseli suursiivouksesta - noh meillähän on sellainen hyvin pitkälti tehty. Täältä on heitetty kaatopaikalle kaikki tarpeeton, käyttökelvoton muutama kk sitten... ja osa tavaroista on edelleen mökillä varastoituna. :D
Yleisesti suursiivous itsellä tarkoittaa kaiken puunausta vimpan päälle - kaikki petivaatteet pakkaseen tuulettumaan, mattojen ulkoilutus ja piiskaus, imurointi (myös tekstiilien ja seinien sekä nurkkien), pölyjen pyyhintä, ikkunoiden pesu... Ja noista ainakin ikkunoiden pesu on unohdettava tältä vuodelta, matot saa isäntä piiskata. :) Tää kaikki luvassa just ennen joulua, koska ens viikonlopun oon menossa. :) Pitääkin muistaa hakea mökiltä kans petivaatteet tänne pestäväks - jumpe, toi kuivausrumpu on maailman kätevin keksintö. :D
 
Viimeksi muokattu:
Jos taas muutaman rivin kirjottaisi.

Eli alkuun onnea Piia-Liisalle! Kiva kuulla, että teillä menee kivasti:)

Sokereista: Mä oon kans koko ajan aatellut, että ei se niin paha oo, jos vauva onkin vaikka vähän isompi, mutta jos hän joutuu teholle pitkäks aikaa(tai edes lyhyemmäksi) se olis varmasti kyllä kauhea paikka:( Mä yritän ainakin tsempata, mutta mulla ei oo oikeen mitään järkeä noissa mun sokeriarvoissa. Ylityksiä tulee välillä, mut jos oon esim. synttäreillä syönyt kahvin kanssa herkkuja, niin arvot saattaa olla priimaa!?! Ota näistä nyt sitten selvää. Onneks mulla on torstaina aika Taysiin asian tiimoilta, ni ehkä sit selvii jotain. Ja pääsee vauvaa kurkkaamaankin:)

Äiti maa: Onko toi saga-testi täällä rutiinia? Ei mulle oo mitään puhuttu ja seuraava neuvolakin mulla on vasta ens vuoden puolella! Mäki just täytin sen Ipana-kaavakkeen:)

Supistuksia mulla on päivittäin. Yleisesti ottaen ovat kyllä ihan harkka sellaisia, mutta ikäviä nekin on. Liitoskipuja mulla ei kai oo ikinä ollu. En ainakaan oo varma.

Aavistus synnytyksen ajankohdasta on ihan vierasta mullekin. Kaikki on alkanut yllättäen (2 ekaa vesien menolla ja 3. supistuksilla). Toivotaan, ettei kenenkään meiän vauvat vielä tässä kuussa syntyis:)

kiikkalainen 31+1
 
Kiikkalainen niin minä ymmärsin, et se on nyt tullu uutena ja otetaan kaikilta. Loppu raskaudessa vasta, 36 viikkoa th laskeskeli mutta otti sen nyt ettei unohdu. Kun on ne sulutkin nyt tossa välissä. Ei taida luottaa mun muistiini, mikä on kyllä vaan ihan hyväkin :xmas:

Mulla ei sen ihmeemmin supistele, mutta ilmeisesti vauva taas perätilassa.. Kyllä se taas sitten pyöriikin..
 
Tiuhti juu ihan päinvastaiset on meidän ajatukset :LOL: vierastan siis laittaa itseeni yhtään mitään ylimääräistä. Synnytyksissäkin kätilöt puhuivat mua puoli tuntia ympäri ottamaan epiduraalin... :ashamed: mutta joo, en sitten pistänyt sitä insuliinia kuin sen yhden kerran viime viikola. Jonka jälkeen kaikki arvot on olleet viitearvojen alapuolella? Ilmeisen pitkävaikutteinen tökötti siis :LOL: torstaina on neuvola, en vielä tiedä, uskallanko tunnustaa, etten ole pistänyt koko insuliinia. Mutta lääkärihän sanoi, että vauva on sopivan kokoinen viikkoihin nähden eikä arvot ole korkeat, niin onkohan tässä nyt sitten hätää?

Supistelut ovat alkaneet. Mutta siis ne harjoitus-sellaiset vain :) Lepoa silti hieman tavallista enemmän ehkä tarvitsisin, mutta eihän tässä mitään ehdi lepäilemään :( nelivuotias sai jostain ihan kummallisen yskän ja meinaa vähän väliä lähes tukehtua, eilen oltiin jo päivystyksessäkin, lääkäri uusi vain piippureseptit ja totesi, että tällaista se on, kun on pienet röörit ja alkava flunssa... jotenkin vain ajattelisin, että olisi esim. joku allergia tms. muttei siihen puututtu sen kummemmin, kun tiedossa on, että tarha on ilmeisesti hyvin 'huonoilmainen' ja menee vuoden vaihteen jälkeen remonttiin ja lapset ripotellaan muualle. Eli suurimmaksi osaksi saavat kyllä olla kotona, kun matkaa tulisi muuten yli 20 kilsaa viedä niitä tarhaan.

Sairaslomakysymys mulle tuli kelasta joku ihmelappu, että pitää hakea työnantajan puolesta tms. sairaspäivärahaa? Onko kenellekään muulle tullut tällaista? Mitä ihmettä, kun siellä kysellään, että miksi en ole voinut tehdä työtäni ja tuloista ja sen sellaista. Työnantajahan mulle on palkan ajalta maksanut? Soitan sinne kyllä huomenna ja kysyn, että mikäs tämä nyt oikein on ja mitä näihin oikein pitää vastata.

Kai tässä saa mennä maaten. En kylläkään tiedä, mahdunko koko sänkyyn, mies lupasi hövelisti, että lapset saavat nukkua meidän välissä eikä kyllä ajatellut yhtään pidemmälle, että enhän minä sinne mahdu :mad: muutenkin nyppii koko äijä tänään :stick: vaikka kuinka rakastan, niin välillä en ymmärrä hänen järjenjuoksuaan, varsinkaan parin iltakaljan jälkeen. No, onneksi kuitenkin vie tytön aamulla tarhaan, että saan jäädä pojan kanssa viettämään makoilupäivää :) se ehkä pelastanee tämän väsähtäneen fiiliksen :D

Multa meni ihan ohi toi sagahommeli?Eli siis mitäkä?

Niin ja synnytyksen lähestyminen ja se miettiminen on hei varmaan aikas normaalia, mehän ihan totta kohta synnytetään :LOL: reilu 8 viikkoa olisi enää jäljellä ja mulla on kaikki ihan levällään vielä... joulukin välissä ja kaikkea, mitenkähän tässäkin taas käy :D Mutta uskon, että hän pysyy masussa loppumetreille saakka, vaikka maitoakin on alkanut jo välillä tulemaan, herään öisin toisinaan 'kuolaan' eli tunteeseen, että kuka on kuolannut mun sänkyyni, joka osoittautuukin maidoksi :LOL:

Hyvää yötä äidit :) :heart:

Viivi+Tiiti 31+4
 
Moikka! Kaikki näytti olevan kohdillaan neuvolassa tänään. Ja mummolassa Mummu ja siskontyttökin pääs todistamaan kovempia potkuja masun päältä ekaa kertaa, muuten oon yksin niitä vaan huomannut. Kivaa, alkaa äitinikin hiffata tilanteen todeksi, kun on kuitenkin tulossa mukaani synnytykseen =)

Vieläkin hajalla noistasokereista ja lääkkeiden määräämisistä, mutta kai se nyt on tilanne vaan hyväksyttävä ja lopettaa pienen päänsä vaivaaminen kaiken maailman ihmettelyllä. En nyt ehdi tässä loppuraskaudesta kuitenkaan perehtyä länsimaiseen lääketieteeeseen yhtä hyvin kuin neuvolan ja jorvin henkilökunta :LOL:
Muutenkin tekis varmaan ihan hyvää vähän höllätä stressaamista joka saralla, ja antaa elämän viedä omalla painollaan.

Liitoskivut (tai lantion löystyminen?) pamahti täälläkin päälle aika rankasti noin viikon sisään. Melko ketterä olo.

Ai että olen kateellinen unistanne. Mäkin haluan tommosia harmittomia tai hävyttömiä unia mieluummin kun nää sairaat painajaiset näyttäis olevan taas tekemässä paluuta:(. Eipä oo alkuraskauden jälkeen niitä näkynykkään.

Nyt tyyny koipien väliin, pakastettu kaurapussi ranteeseen ja unten maille... Toivottavast nukkumatti tarjoilee nyt niitä parempia unia =)

Vempukka ja Kaveri 32+2 eiku 3, pvä vaihtui
 
Viimeksi muokattu:
Huomenta vaan!

Neuvolassa käyty taas kerran tänä aamuna ja kaikki OK. Käytiin imetysasioita ja liikelaskentaa läpi. Tähän mennessä ainaki, kun oon välillä huvikseni laskenu liikkeitä, niin on menny max. 15-20 min., kun on tuntunu ne 10 liikettä, että ihan vilkas kaveri on kyllä mahassa. Sain nyt ajat alkuvuoden synnytysvalmennuksiin, pitää varmaan mennä heti tuohon tammikuun ensimmäiseen, ettei sitte ainakaan jää käymättä, jos juniori päättääki vaikka syntyä vähän ennakkoon :D

Taijanpa lähtee tekemään sen sormustestin, eikös joku siitä täällä aiemmin jotain puhunu??! Ei kai siinä oo varmaan väliä, tekeekö sen istualtaan vai makuultaan? Ja en muista enää, että kumpi tarkottikaan tyttöö ja kumpi poikaa?? Jos viititte joku asiasta tietävä kertoo, niin tiiän sit tulkita sen tuloksen ;)

minä vaan -84 + juniori 32+3
 
Moikka pitkästä aikaa

Tässä on pari kolme viikkoo mennyt niin kovalla ohjelmalla, ettei oo paljoo kerenny lukee saati sitten kirjoitella. Nyt menot onneksi väheni jo huomattavasti.

Neuvolassa kävin eilen. Terveydenhoitaja antoi lähettee fysioterapeutille, että voin mennä kokeilemaan tukivyötä. Ei meinaa liikunnan harrastaminen enää onnistua niin kokeillaan josko se tukivyö auttaisi.

Huomenna seuraava perhevalmennus. Jeejee aiheena synnyttäminen:) Kiva nähdä miten tulevat isät suhtautuvat videoon, mikä todennäköisesti siellä näytetään.

Sokerirasituksessa kävin 2viikkoo sitten ja ei onneksi ollut mitään. Pelkäsin koska sokerit mulla heittelee välillä muutenkin miten sattuu.
Sf-käyrä menee keski-ja korkeimmankäyrän välissä. Laskee kuulemma sitten kun vauva laskeutuu lantioon. Nyt todella korkeella vielä.

Lunta tulee taas taivaan täydeltä (minusta ihanaa). Hauska katsoa iltapäivää kohden miten kaupunki menee taas täysin sekaisin :D

Annemiini ja Tinttis 30+1
 
minä vaan -84 Ympyrä on tyttö, viiva on poika :) Mulla se oli erittäin selvä ympyrä. :D Eikä oo väliä, tekeekö istualtaan, makuultaan vai seisaaltaan - joka asennossa kokeilin ja tulos sama. :)

Mäkin sain eilen noi perhevalmennuspäivät tietooni - ovat taas kerran ootelleet, että tulee porukkaa riittävästi ja mullahan ne sit menee aika viime tippaan, kun vika sessio on 29.1. Koko tammikuu on sit perhevalmennusta, tosin pari aion jättää välistä, kun ei yksinkertaisesti jaksa niin montaa iltaa yhden viikon aikana istua. :) Ilmeisesti ei tarvi lähteäkään sinne kätilön pitämälle valmennukselle keskussairaalaan, kun th pitää samansisältöisen täällä. Aiemmin oli sentään päässyt tutustumaan saliin, mutta nykyään se ei kuulemma kuulu ohjelmaan. Melko kurjaa.

Ah, oispa ollu kiva nukkua, mutta ei sitten. Tuo miehenkuvatus ei osaa herätä itse niin pitää joka julmetun aamu herra herättää. Sitten kun olen todella huono nukahtamaan uudelleen niin tässä sitten taas niillä 4-5tunnin yöunilla mennään. Täytyy oikeasti kohta pyytää, että menee vanhempiensa luokse pariksi yöksi nukkumaan niin saan minäkin joskus nukuttua... ensi viikonloppu menee reissussa ja siellä ei ainakaan uni tule. Huomenna onneksi vasta iltapuolella töihin ja torstain taidan pitää vapaata. :)

Nyt hitusen juustonaksuja ja Paljastavia valheita.

MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 30+5
 

Yhteistyössä