HELMIKUUN HELMET 2013 *lokakuu*

Voi mun kahvihammasta! Sokerirasitukseen lähtö koittaa aivan näillä näppylöillä :wave:

Juu, kyllä mäkin niin haalarin kannalla olen Nyt koko syksyn pojalla on 2 osanen puku ollu ja ihan hyvin on pärjänny sen kans, mutta kyllä haalari silti vaan parempi ja helpompi on.

Äiti maa & Alli 24+2

 

Huomenta!

Meillä oli viimeviikon torstaina ultra, rakenne, Muuten terve (tyttö?) mutta pitkät luut käsistä ja jaloista liian lyhyet. Eivät sanoneet mutta jos lapsella on ollut vartaloturvotus ja nyt luut, niin eikös se meinaa down:nia?
Ei sillä, otamme lapsen tottakai vastaan, emme tehneet kromosomikartoitusta, mutta meille ei kerrottu luista kummemmin mitään.
Painoarvio oli hieman pieni 290g, muu kasvu ihan +20 viikoilla, jalat ja kädet vkolla 17.

Kurjaa vaan lukea että kaikki melkeen ketkä ovat saaneet viitausta down:iin, ovat keskeyttäneet raskauden. Onko se niin paha, vai olenko erikoinen nainen pitäessäni lapsen?

Muuten kaikki on tosiaan ok, vauvan sydän kunnossa ja aivotkin hienot. Kauniit kuvat saatu 3d:nä ja 2D:nä :heart:

Hankintoja tein vasta nyt oikeestaan rakenteen jälkeen, haalarin ostin, koko56, ihan tuosta prismasta. Sekä löysin kirpputorilta ihania vaatteita.

Tietääkös kukaan mistä voisi ostaa Ruotsissa, tukholmassa, ihania vaatteita, ei tarvitse olla uusia!?

kengu 20+5

 

Äitimaalle tsemppiä sokerirasitukseen!


Täällä yksi haalareiden suosija myös, nyt vasta kun tytöt menny kouluun niin 2-osainen. Muuten vilkku aina selät ja sai olla syynäämässä ettei mee lumet ja kurat jostain välistä...

Äitix2, mukavaa risteilyä!



(.)
Mulla olisi miehen kans hääpäivä tänään :heart: 2 vuotta naimisissa onks ne paperihäät sitte

ei mitään uutta auringon alla... kuopus kiukkuaa....

T:Neiti+ Massukit 21+3

 

Oliko se viikon 22 vai 23 jälkeen kun voi laittaa kelapaperit menemään??

 

Kurjaa vaan lukea että kaikki melkeen ketkä ovat saaneet viitausta down:iin, ovat keskeyttäneet raskauden. Onko se niin paha, vai olenko erikoinen nainen pitäessäni lapsen?

kengu 20+5

Voi kuule:hug:
(ei kukaan varmaan oikeasti keskeytä ellei ole 100% varmat tulokset että down on... pelkät merkit siitä ovat hyvin epävarmoja kuitenkin)

Mä nostan ainakin hattua sinulle! Päätös on täysin teidän ja mielestäni hyvin rohkea! Itse olen yhden raskauden joutunut keskeyttämään. Kyseessä ei ollut down, vaan turner-raskaus, ja toki olisin lapsen pitänyt... mutta meillä loppui lapsivesi ja vauvalla ei ollut mitään mahiksia sen jälkeen.
Itse olisin myös down-raskauden keskeyttänyt, Minusta ei vain olisi siihen:ashamed:
Mulla on keskimmäinen lapsi ns. eritysilapsi, tosi ongelma on lähinnä ollut kosmeettinen, mutta ekat 2 vuotta on silti ollut todella rankka hänen kanssaan.
Jotenkin silloin mietti että jos olisi paljon isompia ongelmia, olisinko jaksanut?
Jotenkin ajattelin niin että jos seuloissa kärähdän, toimin niin, jos on tarkoitettu, niin se down jää huomaamatta ja sitten otetaan vastaan mitä tulee.

Mutta minusta on hienoa että on vanhempia, jotka ovat valmiita noin rohkeaan päätökseen, ja varmasti on aluksi rankkaa, mutta ei se varmasti vähennä niitä ilon ja onnenhetkiä joita matkallanne tulee:heart: Onneksi teillä siellä sydämet yms näyttävät hyvältä:heart:
Ja voihan se olla ettei downia ole: nuo markkerit yms eivät ole 100varmoja kuitenkaan. Tsemppiä!

Itse joudun keskeytyspäätöksen kanssa elämään koko lopun elämääni, vaikka tilanteessa ei ollut mitään muuta ratkaisua, ja tulos olisi ollut sama. SILTI mietin omaa päätöstäni hyvin usein.

 

Huomenta kaikille!

Neuvolasta tultiin juuri. Kelan hakemuksia voisi nyt siis alkaa täyttelee. Perhevalmennusajat saatiin myös. Kai siellä täytyy ainakin näytillä käydä, kattoo sitten jatkoa, kun tietää millanen ryhmä ja minkälaisia asioita siellä käydään.

Neuvolan puntarissa varmaan jokin vika kun aina näyttää enemmän kuin kotona

 

Kiitos MrsR ja neiti-81=) Tyttö kohta 7v odottaa kovasti et pääsis tanssimaan eli toivotaan että laivalla olis lastendisco=) Nyt kampaamaan naama ja sit menoks!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille=)

äitx2 ja riesa rv 22+6

 

Huomenta!

Taitaa se talvi sieltä tulla, aamulla oli jo pakkastakin! Mä niin odotan pakkasia, loppuis toi jatkuva vesisade ja kura, joka tukkii sisälle vaikka ei niitä lapsia tai lemmikeitä (miestähän ei vissiin lasketa :kieh: ) ole. Ja toisaalta kun lumi on maassa niin helmikuu on taas lähempänä!

Kelan papereita koitin alkaa täyttelemään, mutta tuntuu olevan niitten nettisivut tiltissä, kun ei pääse minnekään. Äidiksi2013:22 kun on täynnä, niin sitten saa alkaa täyttelemään. Mäkin hain torstaina sen neuvolan todistuksen, kun eivät vielä maanantaina neuvolakäynnillä saaneet sitä antaa (viikkoja oli sillon 21+4).

Kengumammalle :hug: Rohkea päätös!! Musta ei siihen olisi!

(.) Lähdin sitten eilen lenkille ihanan auringon paisteen innoittamana..tai siis ihan rauhalliselle kävelylle. Tavoitteet eivät olleet valtavat, mutta kunto loppui jo 1 km jälkeen ja jouduin kääntymään takaisin. Alkoi ihan kauhistuttaa, että josko sitä vaikka pökrää jonnekin tien varteen..! Kyllä on kunto mennyt huonoksi kuukaudessa. Syyskuun alussa kun pystyin vielä jopa hölkkäämään osan lenkistä, eikä tehnyt yhtään pahaa. Nyt tuntui siltä, että happi loppuu juuri kesken ja taju lähtee sen myötä. Mitenköhän huonossa kunnossa sitä helmikuussa onkaan! Taidan aloittaa uudenlaisen kunnon kohotuskuurin: alan kiertämään taloa ympäri. Sitten ei ainakaan ole pitkä matka raahautua kotiin, jos huono olo yllättää! Mutta naapurit saattavat kyllä ihemetellä mitä teen, luulevat vielä joksikin tirkistelijäksi

Jumppis jaksaa jumpata, ja ostin jopa sika halvalla dopplerin kaverilta vaikka sille ei nyt enää silleen tarvetta olekkaan. Ajatuksena, että josko sitä vielä joskus sitten toisen saisi..

Jokohan ne Kelan sivut toimisivat?!

Keisha ja Jumppis 22+4

 

Kengumamma: voimahali ja tsemppiä! Minusta teit hienon ja omasta mielestäni oikean päätöksen (vaikken toisella tavalla ajattelevia halua mitenkään moralisoida). Me ajateltiin myös miehen kanssa, että jos todettaisiin downin syndrooma (vaikka voiko sitä koskaan todeta täysin vedenpitävästi, kromosomitutkimuksilla?), pitäisimme lapsen. Syitä oli mm. se, että down lapset ovat yleensä pääosin iloisia ja onnellisia lapsia, vaikka toki erityissellaisia ja toisekseen se, että korkeahkon ikäni takia ei voisi olla varmuutta, että saan lasta ollenkaan, jos down-lapsen keskeyttäisi. Itse ajattelen lähtökohtaisesti, että keskeytys tulisi omalla kohdalla kyseeseen siinä tapauksessa, että kehityshäiriö aiheuttaisi selkeää ahdinkoa lapselle, esim. jatkuvia kipuja. Mutta omasta lapsuudesta muistan parhaan kaverin pikkuveljen, joka oli down-lapsi ja maailman kultaisin sellainen. Naurava, iloinen veitikka, joka halusi kaikille hyvää. Oikea hyvänmielen tuoja.

Mutta sitä ihmettelen, ettei sinulle kerrottu mihin lyhytluisuus yleensä viittaa?! Miten ihmeessä voit joutua arvailemaan, onko kyse down-lapsesta vai ei? Eikö ole ultraa tehneen lääkärin tehtävä esittää arvio siitä, millä todennäköisyydellä kyse on down-lapsesta jos on sekä niskaturvotus, että lyhytluisuus?

Toivon sydämestäni, että 'merkit' ovat kuitenkin vääriä ja lapsi syntyy terveenä!!! :heart:

Tuulis ja rakas 22+2

 

Keisha kiitos vastauksesta

 

Mä myös muistan omasta lapsuudestani meidän koulusta+päiväkodista monta mukavaa down-kaveria, ihan tavallisia ihmisiä muiden joukossa. Yleensä paljon sosiaalisempia ja avuliaita, mukavia kaikille.

Kengumamma: Todella hieno ja rohkea päätös! Meillä ei myöskään tulisi keskeytys kuuloonkaan pelkän down-epäilyn takia. Tsemppiä!

(.)
Tänään piti käydä vielä uudestaan lääkärissä, liitoskivut on ihan pehvasta!
Olisin mä halunnut jo lähteä töihin, mut ei kai auta kuin nuutua ja levätä kotona kun ei vaihtoehtoja näytetä antavan. Onneksi kohta on helmikuu...
Kääks, parin viikon päästä on verikoe taas edessä. Hemmetin O- veriryhmä... Jännitän pikku piikkiä enemmän kuin koko synnytystä :$ Vaikka on tää raskaus ollut hyvää siedätyshoitoa piikkipelkoiselle. Vähän väliä saa olla ravaamassa ties mihin testiin ja kohta pitäisi hakea rokotustakin. Synnytyksen jälkeenkin on piikkiä tiedossa useamman kerran, istukkaverenluovutuksen takia, veriryhmän takia ja sitten pitää vielä hakea pari rokotusta joita eivät anna raskauden aikana laittaa.

 

Kengumamma oikeastaan siis hyviä uutisia teille, downin mahdollisuus vaikka onkin. :hug: Jos todennäköisyydet olisi suuret, minusta ei ehkä olisi riskin kanssa elämään ja todennäköisimmin raskaus olisi keskeytetty. Siksi on minusta niin uskomattoman ihailtavaa, että otatte vastaan avosylin, mitä ikinä tuleekaan. :heart: Down-lapset ovat ihania ja aitoja ihmisiä, heidän elämäänsä ei synkkyyttä mahdu, pelkkää aurinkoa. Muistan, kun olin ysiluokalla TET-harjoittelussa paikallisessa päiväkodissa pienten puolella ja siellä oli yksi pieni down-tyttönen, joka piristi jokaista päivää. En ole vielä tähän päivään mennessä kohdannut yhtään niin aidosti iloista ja onnellista lasta, hänen elämäänsä ei yksinkertaisesti mikään paha mahtunut. Mietin kyllä itsekin samaa, minkä Tuuliannaliina jo mainitsikin - kummaa, etteivät kertoneet teille tarkemmin vaan jättivät ns.oman onnen nojaan. :O Ehkä oli tarkoitus olla huolestuttamatta enempää, mutta silti pitäisi kertoa, mihin mikäkin viittaa. Ainakin minusta. Toivon kovasti, että merkit menevät metsään ja saatte täyden kympin prinsessan, mutta jos näin ei käy niin saatte elämänmyönteisen ilopillerin jokatapauksessa.

KELAn papruja täytellään torstaina neuvolassa, jänskää. Samalla saan sen lähetteen sokerirasitukseen, jonka käyn kärsimässä marraskuun puolella, kun ennen reissua en sinne halua. Tästä seuraavalla neuvolakäynnillä on sitten luvassa taas verikokeet, vasta-aineet tarkastetaan. Himputin miinusveri. pikku yllätys ollaan siis samassa veneessä, mulla tosin A- veriryhmä... Genetiikka on kivaa, kun äidilläni on A+, mutta isällä tuo ihku, harvinainen AB- niin meikälikka on sitten just siitä puolivälistä. Mä en voi vieläkään kestää noita verikokeita. Tuossa kun omaa neuvolakorttiani lueskelin niin nähtävästi pelko verikoetoimenpiteisiin on tullut sen jälkeen hyvin voimakkaaksi, kun olin 5-vuotiaana veressä olevan bakteerin takia K-SKS:n osastolla viikon - melko traumaattinen kokemus jo lääkärin takia. Kanyylin voi runtata väkisin lapsen käteen, koska "ei se siitä mitään muista"... harmi kun en muista (eikä vanhempanikaan) mua hoitanutta lääkäriä, ois nyt kivä käydä kertomassa, minkälaisen ahdistuksen ja pelon on eliniäksi aiheuttanut.

(.) Minä ja möhö jäätiin kotiin tänään, flunssainen olo on edelleen ja liitoskivut vaivannee täälläkin. Oon ainakin paikallistanut kivut tuonne lonkkien alueelle, säteilevät kivasti kohti selkää. Päivä sujuu kivasti myös sohvalta käsin, onhan tuossa Marabou seurana.
Ihanaa, kun oli ensimmäinen kirpsakka syysaamukin - heräs niin paljon paremmin pelkkää postia hakiessa. Talvea ja kylmää en voi sietää, mutta kyllä nää ekat talven merkit syysaamuissa on parhautta. Kunpa mies vaan muistais laittaa kohta talvikumit autoon alle.

MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 22+4

EDIT// Pakko kertoa, et oli kerrankin mukava täti verottajan päässä puhelimessa, sain kivasti hoidettua itelleni lisää palautuksia - kiitos reippaasti nostetun YEL-maksun. Tosin ne on tältä vuodelta suoraan, mutta kuitenkin. Lisäks sain poistettua viimesen ennakkoeräni tältä vuodelta ja säästän sillä parisataa euroa. Jesh! Eikä pitäisi ensi vuodelle tulla ennakoita ollenkaan maksettavaks, mutta jos sieltä maksulappuja tulee niin ne saa kuulemma samantien soittaa mitätöitäväksi. Nyt on hyvä fiilis ja aurinkokin paistaa. Yay!

 

Kengumamma :hug: Voimia kovasti.
Itse en 100% osaa sanoa tässä kohtaa, että miten itse oltas päätetty. On ihan eri asia tehdä päätös tässä kun sitten elää se hetki. Hattua nostan sinulle

Sokerirasituksesta selvitty. Yöh, oli sitten se litku vaihdettu, en voi sanoa, että ihan pahaa olisi ollut, mutta aivan järkyttävän makeaa, hampaat varmaan lähti mukana. Edellisellä kerralla ei ollu mitään, mutta nyt tuli huono olo, alkoi väsyttämään ja kotona kädet tärisi ja jalat oli ihan maitohapoilla ja tuskanhiki punki ylös. Onneks se on nyt käytynä. 3 reikää taipeissa ja yllättävän hyvin suonet löyty, ne usein on jotenkin ihan hullusti kaivettava esille.

Postipoika kävi ja mun hienot tuttipullot tuli. Niiden lisäksi siihen pakettiin siis kuului pulloharja ja tutti, 4 pulloa ja 6 tuttiosaa Vähä hianoja

Ai, Neiti-81 onkin rouva! Onnea hääpäivän johdosta :flower:

Viime yö meni taas ihan päin kelohonkaa. Pissalla juoksin ihan koko ajan, vaikka en enää 7 jälkeen illalla syönyt tai juonut mitään. Koko ajan oli huono asento ja muutenkin heräilin ihan koko ajan. Hoh hoijaa..

 

Sori, mutta nyt tulee tosi omanapainen päivitys. Eli ultrassa käyty ja poikalupaus saatiin! :heart: Ukkovalta siis lisääntynee meidän perheessä. Kaikki hyvin muuten MUTTA vasemman keuhkon alapuolelta löytyi vaalea alue, jonka vuoksi joudun/pääsen uuteen ultraan TYKSiin. Kumpikaan hoitaja tai lääkäri ei sanonut mihin tämä voisi viitata, sanoivat vain että "näitä tulee vastaan jonkun verran ja monesti häviävät raskauden aikana" eikä kannata yöuniaan menettää tämän vuoksi. Miehen kanssa istuttiin hiljaa kun lääkäri laittoi lähetettä äitiyspolille ja kotimatkalla autossa kirottiin että olis se lääkäri nyt voinut kertoa että mitä hän tarkoitti "näillä" kun ihan selvästi näki ja tiesi mitä ultrakuvassa näkyi. No itse sitte diagnoosista poimin muutaman sanan ja löysin netistä tällaisen kuin CCAM. Kyseessä siis keuhkoissa esiintyvä kystinen epämuodostuma, joka ei välttämättä aiheuta yhtään mitään ongelmia raskauden aikana sikiölle tai äidille eikä syntymänkään jälkeen ilmeisesti ole mitenkään vakavaa. Ensimmäiset reaktiot (epätietoisuudesta johtuen) siis olivat itku, pelko vauvan menettämisestä/vammasta, kauhukuvat tulevaisuudesta. Mutta sitten löysin keskustelupalstan jossa CCAM vauvojen/lasten vanhemmat kertoivat raskausajastaan ja elämästään vauvan syntymän jälkeen ja kaikki vakuuttelivat ettei vauvalla/lapsella ole mitään hätää ja voi elää ihan normaalia elämää sairauden kanssa. Onko jollakulla teistä kokemusta tällaisesta??

Nyt sitten odotellaan kutsua TYKSiin uuteen ultraan. Positiivista oli, että vauvan sydän, aivot yms. oli ihan kunnossa ja painoa 395g ja oli pari päivää viikkoja isompi. Laskettua aikaa ei muutettu. Se on siis 27.2.2013

Niin, ja nythän mä saan ostaa uusia poikavauvan vaatteita kun esikoisella on enimmäkseen lyhythihaisia bodeja, kesävauva kun on.

Niin kengumammalle iso peukku! Tosi tylsää, ettei lääkäri teillekään voinut sanoa mihin toi lyhytraajaisuus viittaa vai viittaako mihinkään. Saitko lähetteen uuteen ultraan vai miten tästä eteenpäin? Täytyy kyllä munkin yhtyä siihen, että Down-lapset (ja -aikuiset) ovat kyllä niin sympaattisia että! Itsekin olen tuntenut yhden pojan, joka oli niin valloittavan iloinen ja aito persoona ettei paremmasta väliä. =)

Onko muuten vielä joku joka ei ole rakenneultrassa käynyt?

Toivotaan että kaikki saataisiin kasvattaa terveitä vauvoja ja nuuskia vauvantuoksuja sitten helmikuussa! :heart:

Elsiliini ja pikkumies 20+5

 

Kengumamma. Tuo on kyllä kunnioitettava päätös, että vaikka olisikin down, niin silti on ehdoitta tervetullut. Täytyy sanoa, että minusta ei olisi tuohon. Ensimmäisessä raskaudessa kärähdin seulassa, riskiluku oli 1/130, kävin lapsivesipunktiossa ja sen tuloksena todettiin, että on kromosomeiltaan terve lapsi tulossa. Tässä raskaudessa riskiluvuksi tuli 1/680 ja en siis jatkotutkimuksiin päässyt/joutunut. Mietityttää tietysti tuo, kun nyt sikiöllä rakenneultrassa todettiin hieman pieni pää, että mitä se sitten voi tarkoittaa. Eikös monilla down-lapsilla esiinny myös sydänvikoja? Siis jos on raajojen lyhytkasvuisuutta, niin lisäksi havaitaan sydämessä jotakin. Olen kyllä kuullut sellaista, pari tapausta kaveripiirissä, että on sanottu, että on down, mutta eipä olekkaan sitten ollut, kun lapsi on syntynyt.

Eilen illalla havahduin sellaiseen asiaan, että kun töihin henkilöstöpäällikölle pitää ilmoittaa 3kk ennen äitiyslomalle jäämistä, että olen jo myöhässä, kun aloitan äippäloman 10.1. Kaiken lisäksi ko. hlö on tän viikon syyslomalla. HOHHOIJAA taas meikäläistä. Jotenkin ei ole vielä orientoitunut asiaan, kun ei ole vielä ollut sitä neuvolan käyntiä, missä niistä äitiyslomapapereista puhutaan. Ja kun 3kk on pääluottamusmiehen mukaan takaraja ilmoittamiselle. 2kk ennen äitiysloman alkua pitää olla paperit Kelassa kuulemma ja meillä on hidas byrokratia. Mitenhän nyt käy...

Viikonloppuna oli kamala tilanne, kun esikoinen seisoi tripptrapp-tuolissaan ja ensimmäiseltä askelmalta kaatui suoraan lattialle selälleen ja paukautti myös päänsä. Aivan kamalaa!!! Hirveä huuto tuli tietysti siitä pitkäksi aikaa, mutta ei sitten ollut mitään tajuttomuutta tms. outoa oiretta, niin ei lähdetty ensiapuun. Huh!

 

Terve!

äitx2 , toivottavasti on kiva laivareissu!

Tiudeliini, jännä että sanoit influenssarokotusta turhaksi, kun minä just tuumiskelin, että just tämä rokotus voisi olla tarpeellinen. Minä mietin niin päin, että lapsi syntyy just influenssa-aallon aikana ja kun puolet raskaana olevista naisista ei ota rokotusta ja heistä 10% sairastuu siihen, niin siellähän voipi olla jo sairaalassa joku influenssainen äiti yhtä aikaa mun kanssa. Tai neuvolassa tai ties missä. Ja jos rokotuksella voisin välttää, että vauva ei ihan vastasyntyneenä influenssaan sairastu. Sitten vuoden, parin ikäisenä asia on jo ihan toinen. Mutta niinhän me ihmiset ajatellaan ihan eri tavoin.

Minusta on HYVIN kummallista, että Kengumammalle ei kerrottu enempää noista poikkeavista arvoista ja mihin ne viittaa. Sinuna soittaisin ultraavalle tyypille tai neuvolaan ja kyselisin enemmän ennen kuin alkaisin downia pelätä. Verneristä (kehityvamma-alan verkkopalvelu) löytyy jotain vastauksia aiheeseen liittyen ja siellä sanotaan, että jos löytyy vain yksi "pieni ultraäänimerkki" (kuten lyhyempi reisiluu), niin riskiä ei pidetä niin suurena, että tarvitsisi lisätutkimuksia. Ja lisätutkimuksia ei tarjottu? Ja vaikka reiden pituus oli kolmekin viikkoa jäljessä, niin pitää muistaa mittavirheet ja perintötekijät. Tsemppiä! :hug:

Mutta tuosta keskeyttämisestä. Mehän emme myöskään käyneet silloin 12 viikon kieppeillä niissä kromosomitutkimuksissa, kun totesimme emme tarvitse tietoa, koska emme keskeyttäisi raskautta pelkästään kromosomipoikkeavuuden vuoksi. Vakavien vammojen ja rakenteellisten poikkeamin vuoksi olisi sitten harkittu erikseen.

Keisha hämmästeli huonoa kuntoaan ja samaa olen hämmästellyt minäkin. Tosin tässä kun olen mittaillut noita verenpaineita, niin olen huomannut, että leposykekin on noussut parikymmentä pykälää (!!), normi n. 55 ja nyt siellä 75 kieppeillä. Olen muutes päässyt pyörällä liikkumaan, jotenkin maha ei vaan enää paina niin pahoin. Ei mitään älyttömiä, mutta viime viikollakin neljästi työmatkan (10 kilsaa edestakaisin), edes vähän.

Saako ne sokerirasituksen tulokset samantien? Mulla olis torstaina edessä. Onneksi en ole nyt oksennellut aamuisin, että joskohan se litku pysyisi sisällä. Mulla vaan ei ole autoa torstaina käytössä, niin pitää jollain ihmeellä vääntäytyä nälkäkuoleman partaalla labraan. En siis koskaan poistu ulko-ovesta ilman aamupalaa, niin tiedän jo, että tulee huono olo siitä.

Elsiliinille tsempit myös, CCAM on mulle aivan vieraita kirjaimia.

Serafiina, meillä piti töihin ilmoittaa 2 kk ennen äippäloman alkua ja ilmoitin pari viikkoa sitten (jään vapaalle 17.12). Meillä kanssa on niin hemmetin hidasta toimintaa töissä että en ole vielä saanut vastausta (kun halusin varmistuksen mihin päivämäärään asti maksavat palkkaa+pariin muuhun asiaan) enkä haluaisi laittaa kelan papereita eteenpäin ennen kun mulla on mustaa valkoisella mihin asti saan palkkaa. Kelahan odottaa hakemusta 2 kk ennen laskettua aikaa. Ehkä saan vastauksen siihen mennessä.

Oman navan asiat pyörivät noissa käsissä. Viime yönä heräsin kolmen jälkeen ja sitten aamuyö meni torkkumalla, kun käsiin koski. Kädet ja sormet olivat niin pökkelöt ja heikot, että peittoa niillä ei voi syrjään siirtää. Pakotus on jatkunut koko päivän särkylääkkeistä huolimatta, kädet taipuvat vaivoin nyrkkiin, mutta voimaa puristuksessa ei juuri ole. Onneksi on huomenna työterveyden lääkäri, jos hällä olisi jotain apuja tarjota. Jos nämä kädet tätä menoa pahenee, niin ei näillä kahta kuukautta enää töitä tehdä.

P-L 24+6

 

Heipat kaikille masuille!

Kengumammalle jaksamisia, isoja päätöksiä :hug: Itse olisin päättänyt varmaankin samoin, ainakin nyt tuntuisi siltä. Down-lapset on aivan ihania!
Keisha ja P-L: minäkin olen ihmetellyt kunnon huonontumista, ei tosiaan tarvii kummoista lenkkiä kävellä kun tuntuu että maratonin olis kävelly :/ Pitää vaan hissukseen vaikka se lyhytkin lenkki käydä päivittäin käppäilemässä niin ei oo helmikuussa aivan petipotilas
P-L: ei sokrujen tuloksia saa heti, minulle ei edes soitettu tuloksia, sanoivat, että seuraavassa neuvolassa ne käydään läpi. Tietty jos niissä jotain todella poikkeavaa on niin kai ne sit soittelee perään! Tsemppiä!

Oma napa päätti ettei työt jatku ainakaan vielä :| Joten sairaslomaa jatkettu tänään kahdella viikolla. Ja on muuten viikonlopun työrupeeman jälkeen kipeenä sekä selkä että maha, tänään tosiaan saanu etanan vauhtia liikkua... Mutta vauva potkii ja paljon päivällä ja yöllä :heart: Hypistelin tänään jo itkuhälytintä Prismassa, ei onneks kauheen kallis oo se malli jota on katottu ja kaverit kehunu, alle 70€. Jätin kuitenkin vielä hyllyyn

Sellaista tänne Savon maalle
Heidukka ja Mytty 21+5

 

Mä saan sokerirasituksen tulokset vasta ens viikolla kun on nla lääkäri. Mutta näissäkin kai käytännöt eroaa, tuolla fb:n puolella eräs oli myös ollut tänään ja saanut myös tuloksesta tänään. Muutenkin oli vähän pöhköä menoa, siellä selvis ettei neuvolasta oltu laitettu mulle lähetettä ollenkaan, onneks se hoitaja soitti heti sinne mun neuvolaan ja siellä päässä homma hoidettiin heti, ei olis ollu kiva mennä sinne ihan turhaan ja taas varailla uutta aikaa.

Mä en (vielä) ole huomannu, et kunto olisi huonontunu, se muutenkaan taida hyvä olla. Mutta toi hengästyminen.. Ei tarvi kun rappuset nousta niin jo puuskuttaa : /

 

Rakenneultrassa käyty! Kaikki kunnossa Oljolla :heart: Vai pitäisikö sanoa Oljottarella, tyttöä veikkasi kätilö. Sanoi kuiten että satavarmaa vasta synnytyssalissa. Mutta ruudussa näkyi kun vauva siellä pissasi, eikä siinä jatkeita näkyny Kovasti tykkäsi majailla sikiöasennossa ja melkee tunti meni pukkiessa sitä liikkeelle. Päivän isompi arvio, 400g, mutta mallikas tapaus ja saan alkaa nukkumaan yöni rauhallisemmin.

Esikoinen irvisteli, kun olisi toivonut veljeä, mutta totes että ihan kiva kai se tyttöki sit ois..

 

Puuskuttaminen on tuttua täälläkin, tuntuu tosiaan, että se kunto on todella kateissa tätä nykyä. Kun tänään imuroin niin hohhoijaa sain tasan olohuoneen imuroitua ja paussi täytyi pitää. Phuuh.

Onnet muuten kaikille ultrasta hyviä uutisia saaneille!

Tää rouva haki apteekista järeämmät särkylääkkeet, jospa yöt menis paremmin jatkossa. Liitoskivut juilii ikävästi vähän kaikkialle lantion, lonkkien, alaselän ja -vatsan alueelle. Ugh. Ja iso paketti Rennietä lähti kanssa mukaan, taukoaa se närästys.

Haettiin mökiltä toinen kirjahyllykin ja laitoin miehen siskolle tilausta Ikeasta tuotavista tavaroista. Ne kun saapuu, tarvitsee enää verhot, maton ja pinniksen niin on vauvanhuone asukasta vaille valmis. Toki pitää tästä meidän sohvamoduulista irtauttaa yksi nojatuoli sinne imetystä/ruokintaa varten, ettei tarvitse seisaallaan olla. Pitäisi vielä mökiltä saada kaikki kirjat tänne - siellä on mahdoton määrä satukirjoja ym. jotka haluan ehdottomasti vauvan huoneeseen. Sitten saisi nuo omat kirjat siirtää tänne olohuoneen puolelle.

(.) Ihanaa, kun möhössä on paljon elämää. Viime päivinä liikkeet ovat voimistuneet selkeästi ja niitä tuntuu huomattavasti enemmän - aamulla, iltapäivällä ja näin iltaisin. Yölläkin se mono tulee rakkoon, joten havahtuu. Vaikkei ehkä muuten ole ollut maailman parhaita päiviä niin silti olo on kovin onnellinen :heart:

 

Kiitos kovati kaikille jotka ovat pohtineet päätöstäni ja kannustaneet!

Pidämme lapsen, tuli sieltä sairas, häiriöllä tai terve!! Nyt täytyy vaan nauttia odotuksesta ja toivoa parasta, ihan liitännäissairauksista myöten!

Otan äitiyspakkauksen siksi että poika vaihtui tytöksi ultrassa ja tietysti olin jo poikien vaatteilla varustautunut =) ja jos viimeiseksi lapseksi jää niin oishan se kiva ottaa vaihtunut pakkaus =)

Minua ei onneksi ole vielä lähetetty sokerikokeisiin vaikka joka raskaudessa se on todettu. toisaalta tarpeellisuus jos painoarviossa on ollut pieni kirppu.. ?

Painoasiaa, hiean noloakin:
Mulla on noussu paino 3-4kg tähän asti, ihan viimeisen kk aikana päälle kilon, mutta, hirveän ummetuksen takia paino nousee ja ummetuslääkkeen otettuani painoni saattaa laskea isomman asian jölkeen 1,5kg!! Vatsa ei siis toimi lainkaan!! luumut yms ihan tyhjän kanssa!! Muilla samaa?

Entäpä näkyykö kellään linea negraa(?) ? olen huomannut että se näkyi minulla vasta synnytyksen jälkeen kun venynyt nahka kutistui.. =D

kengu

 

Heipat,

Meillä oli kanssa ultra eilen ja kaikki hyvin. Kaveri möllötti ja pyöriskeli ympyrää minkä kerkes viikot vastas hyvin ja painoa n.400g eikä mitää epäilyttävää löytyny. Sukupuolta yritti selvittää mutta kaveri vetäs vaan molemmat jalat pepun alle. Lopulta saatiin ehkä pieni vihlahdus ja kätilö oli sitä mieltä että poika se on. Lopuksi kaveri rupes imemään peukaloa tyytyväisenä <3

Kelassa käytiin tämän jälkeen vähän kyselemässä mutta ei se virkailija mitään osannu kertoo. Lykkäs vaa paperit kätee ja kehotti lukemaan netistä. Ei auttanu vaikka sanoin että just sen takia tultiin käymään kun netistä nää ei selvinny... Noo pitää viel yrittää selata sitä nettisivua josko jotai selviäis.

vatsanturvotus sitä on täälläkin. Ilmaa kerääntyy ja maha todella kipeä. Inhottaa istua koulussa kun koko ajan saa käännellä ja väännellä kun ei ole hyvää asentoa. Muutenkin herkkä vatsa niin nyt ihan super kipee.

lemmuli ja mörriäinen 21+3

 

Kengumamma mulla on kans tota ummetusta ja kun kakkosasian saa tehtyä, on melkeinpä vaarana, että pönttö tukkeutuu. Luumut ja kuitupitoinen ruoka ei tunnu auttavan, olen sitten laktoosi-intolerantikkona kylmästi käyttänyt normaaleja maitotuotteita niin saa välillä edes suolta tyhjättyä. Toki aluksi on inhat ilmavaivat riesana, mutta puoli päivää kun niitä kestää niin johan irtoaa. Ei ehkä paras mahdollinen vaihtoehto ummetuksen hoitoon, mutta toimii mulla.

lemmuli onnea ultrakuulumisista!

Himputin liitoskivut täällä jatkavat voittokulkuaan. Lauantaista asti lepäillyt kiltisti ja nyt alkaa pikkuhiljaa helpottaa, toki lääkkeillä voi olla isokin osa tähän asiaan. Rauhassa vaan ja reissua varten joutunen hakemaan vielä Panacodit varmuuden vuoksi, että pystyn edes jotenkin liikkumaan ilman isoja kipuja. Yritän välillä kevyesti pyöritellä lantiota, kun se helpottaa liikkeenä eniten noita kipuja.

(.) Möhössä on vietetty rankkoja heilumisia heti aamusta, vikat pari tuntia on onneksi ollut rauhassa ja ilmeisesti unilla. :heart: Jos rytmi jatkuisi samana kuin masussa tällä hetkellä syntymän jälkeenkin, ois Jorma-Irmeli kovastikin kuin minä. Aika rauhaisaa iltakymmenestä aamukuuteen-seitsemään ja sitten useamman tunnin hereilläolo ja perään parin tunnin unet ainakin.

MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 22+5

 

Mulla oli ummetusta silloin pari kuukautta sitten (ennen raskautta en ole koskaan kärsinyt) ja viikossa jo tuli niin tukala olo, että pyörin vaan sohvalla, kun vatsaan koski eikä mitään tullut ulos. Ei auttanut luumut, levolacit, ja kokeilin jopa kahvia! Silloin vinkattiin mulle sitä magnesiamaitoa. Suosittelen sitä Kengumammallekin. Helpotti ihan päivässä, parissa ja sen jälkeen ei ole vaivannut. Jos on meinannut liiaksi kakkosen tulo viivästyä, niin olen pari annosta ottanut ja se on helpottanut.

Ja linea negra on, ihan tuohon tissien alle. Melkoisen vaalea, mutta sen verran kuitenkin, että mieskin sen näkee.

Tuo meidän poika taitaa olla kovin rauhallinen kaveri. Kyllä mä joka päivä muutamaankin kertaan tunnen, että siellähän hän muljuaa ja saattaa iskun tai parikin antaa, mutta sitten vaan kääntää kylkeään ja jatkaa uniaan.

Lääkärissä kävin käsien kanssa ja lekuri sanoi, että jos en olisi raskaana, niin laittaisi samantien leikkaukseen. Nyt mennään kipulääkkeillä, rannetuilla, fysioterapialla ja jos (ja todennäköisesti kun, kuten lääkäri totesi) ne ei riitä, niin laitetaan piikkiä, joka toivon mukaan helpottaa. Suola ja käsityöt pannassa. Jälkimmäinen harmittaa kovasti. Kyllä mä ton keskeneräisen villatakin pojulle teen vaikka yhden kerroksen illassaan!

P-L poksuu 25+0

 

Onpas siitä aikaa kun on viimeksi kirjoitellut!

Ei oikein ole ollut "aikaa" eikä jaksamista. Eilen laitoin KELA-paperit menemään ja nyt vaan odotellaan pakkausta, ei jaksaisi odotella kun haluan päästä jo hypistelemään! Onko jollain tietoa, että tuleeko se paketti sitten vaan lähimpään postiin? Ja kuinka kauan siinä menee?

Olihan mulla ihan kommentoitavaakin, mutten muista enään. Muisti on jotenkin häiriintynyt

Neuvolassa kaikki oli hyvin ja rakas antoi kunnon potkuja kun neuvolatädit kuuntelivat sydänääniä. <3

Mitä kaikkea ootte nyt hankkineet, ja mitä aijotte hankkia? Olen kysynyt aiemminkin, mutta aattelin että vois nyt laittaa pientä listaakin jo.
Mulla on jo vaunut, ja vaatteita, pitkä hihaisia bodeja ym. Matkustuspussin aattelin H&M ostaa.

Asiasta toiseen: Kun olen kuullut että selällään ei mielellään saisi maata, niin onko se parempi äidille ettei makaa niin vai vaikuttaako se vauvaankin?

Ainiin löysin Stratos-suklaata! ;D

Bettis & Rakas 24+3