Moi kaikille pitkästä aikaa - viime kerran kirjoittelin tänne viime vuoden lopulla, sen jälkeen on omissa hoidoissa ollut taukoa joten olen vain käynyt seurailemassa mitä tänne kuuluu.
@Domi - erityinen onnenpotku sinulle, ihan liikaa olet joutunut kestämään. Ja
@Jantzu - aivan kamala kokemus, paljon voimia tosiaan myös siihen henkiseen toipumiseen.
@atvk87 - pahoittelut jos tosiaan nega on kyseessä. Kaikkien tarinoissa kyllä elää mukana ja toivoo parasta.
Pikaisena tiivistyksenä omaa napaa: itsellä viime vuoden kahden stimulaatiokierroksen tuloksena 5 blastoa Preimplantation Genetic Screeningiä varten, ja sieltä tuloksena yksi “normaali”, yksi mosaiikki joka vaatii lisätutkimuksia ja kolme joilla kromosomipoikkeamia. Vuosia tuli tämän vuoden alussa täyteen minulla 40 ja mieskin on jo 45, päädyttiin sitten lääkärin suosituksesta tuohon PGS:ään jotta saataisiin parempi mahdollisuus onnistumiseen. Asutaan muuten Barcelonassa ja ollaan täällä hoidoissa.
Täytyy myöntää että ajattelin PGSää mielellä “hienoa että tiedetään sitten mitkä alkiot kannattaa siirtää”, tuloksen kuultua pohdin samaa kuin
@Rusakkonen että olisiko parempi olla tietämättä kun näin ei jää mitään siirrettävää
No, loppujen lopuksi tuo ainokainen siirrettiin eilen sunnuntaina, siellä se nyt toivottavasti alkaa rakentamaan pesää. Pitkähkö “tauko” välissä koska halusin saada työstressin hallintaan ja muutenkin kroppani niin hyvään kuntoon kuin vain mahdollista (salaattia on siis syöty täälläkin
).
Valittiin luonnollinen kierto, ja tosi luonnollinen tästä tulikin: kävin la verikokeessa vielä varmistamassa oviksen bongauksen ja limiksen tsekkauksen jälkeen että kaikki on kunnossa siirtoa varten, ja päivystävä lääkäri kenen kanssa juttelin tuloksista sanoi että hormoniarvot on niin hyvät ettei mulle määrätä mitään tukilääkitystä siirron jälkeenkään
Sanoi että pitää jutella oman lääkärin kanssa tarkemmin jos haluan että jotain annetaan. Täällä on tänään pyhäpäivä, joten pääsen soittamaan vasta huomenna. Tosi hurjalta kyllä tuntuu että se tyyppi on tuolla kyydissä ilman mitään ylimääräisiä apuja...
Oireina viime yönä heräsin pikkutunneilla menkkavihlonnalta tuntuviin kipuihin vaikka vasta kp 17 menossa, jännittää hieman että mitä siellä tapahtuu. Positiivisena yritän pysyä vaikka tunteet heitteleekin toivon ja epäuskon välillä.
Ai joo, ja verikoe klinikalla on ensi ti 29.5., ajattelin että jos päivää ennen uskaltaisi tehdä testin
Roppakaupalla tsemppiä kaikille!
