IVF/ICSI-hoitoja aloittavat 2012

Hei! Eli katsotaan lähteekö tämä keskustelu liikkeelle. Tuolla IVF-hoitoja syksyllä/talvella aloittelevat -keskustelussa on ilmeisesti jo paljon väkeä ja suunnattu enemmän jo kokeneille hoitoja läpi käyville. Joten tänne olisi nyt tarkoitus saada hoitoon jonottavia (allekirjoittanut) tai juuri rankemmat hoidot aloittaneita. Eli tervetuloa

ON. Eli meillä on 1,5 v. yritystä takana ja meille tehty 6 ovulaation induktiota (clomit) ja 3 inseminaatiota julkisella. Täytämme molemmat tänä vuonna 23 eli nuoria ollaan mutta toive lapsesta (/lapsista) on kova. Minulla lievästi pco-tyyppiset munasarjat, joiden ei siis pitäisi hirveästi vaikuttaa lapsensaantiin, miehen osalta kaikki loistavasti. Meillä selittämätön lapsettomuus siis syynä. Tällä hetkellä jonotellaan ivf-hoitoon ja ehkä tehdään yksi inssi välissä jos ivf:ään päästään vasta syksyllä.

 

Tuolla on ainakin tuo "Hoitoihin 2012"-ketju kans

 

Itse katselin myös tuota "Hoitoihin 2012" -ketjua, mutta en liittynyt siihen kun kaipasin nimenomaan koeputkihoitoihin liittyvää keskustelua... Niissä on kuitenkin aika eri kuviot kuin insseissä, ja juuri IVF:t aloittaneena mulla on ainakin paljon kysymyksiä punktioista, sairauslomista, siirroista, alkioista, pakastamisesta yms... Siksi päädyin lopulta tuohon "IVF-hoitoja syksyllä/talvella aloittelevat" -ketjuun.

 

Peikko, ajattelitteko tehdä siis inssin tässä välissä julkisella vai yksityisellä? Todennäköisesti kyllä joudutte nimittäin odottamaan IVFaa syksyyn. Jotta ehtisitte ennen kesätaukoa niin kutsun suunnittelukäynnille pitäisi tulla nyt. Tai näin ainakin niissä paikoissa joissa olen ollut tai joista olen kuullut.

 

En ole edes varma tehdäänkö neljättä inssiä, mutta julkisella tehdään jos päätetään se vielä tehdä. Hoitaja sanoi mulle, että jos pääsemme yksityiselle maksusitoumuksella, sinne pääsee joskus kahden viikon päästä paikan varmistumisesta. Ja tuskin he meille mitään erityisiä kokeita ensin tekevät, kun julkisella jo tehty normitutkimukset, joten pitäisi ehtiä touko-kesäkuussa, mutta totta pitäisi pian sieltäkin jotain kuulua. Ja siitähän ei tiedä, mennäänkö pitkällä vai lyhyellä kaavalla.. Katsoin Ava-klinikan nettisivuilta, että heillä klinikka kiinni heinäkuun kaksi viimeistä viikkoa, joten kyllä on mahdollisuus vielä ennen sitä päästä. Mutta luultavasti tehdään neljäs inssi jos toukokuuhun mennessä ei ivf:stä mitään kuulu.. En kuotenkaan ole oikein lämmennyt ajatukselle vielä, katsotaan..

 

Hei Peikko pitkästä aikaa! Me olemmekin tuttuja tuolta inseminaatio -ketjusta... En ole enää kauheesti sinne kirjotellut, mutta seuraillut kyllä tilannetta... Minä ainakin voisin tulla tähän ketjuun, kun jotenkin helppo tulla uuteen, kuin päästä perille jo pitkälle päässeen ketjun asioista...

Eli meidän tilanne: Minä 29v ja mies 36v. Minä olen jättänyt pillerit pois jo 6v sitten, mutta totista yrittämistä nyt takana 3vuotta. Eikä tänä aikana plussan plussaa eikä mitään merkkiä raskautumisesta. Tutkimuksissa käytiin 11/2010. Tämän jälkeen 6. clomikiertoa. Nyt 2. toteutunutta inssiä (1 inssi peruuntui) takana ja IVF-jonoon siirryttiin just, koska insseistä ei vastetta. Aluksi oltiin selittämättömiä, mutta viime inssissä miehen siittiömäärä aika alhainen...:'( Että olisiko siinä sitten syy! Nyt sitten odotellaan IVF-jonon etenemistä, luultavasti menee syksyyn...

Muoks. Piti vähän korjailla tuota tutkimuksissa käynti vuotta! Jotenkin aika menee niin nopeeta et vuodet menee sekaisin...

 

Heippa! Tämä oli vähän jo taaemmas hautautunut mutta katsotaan lähtiskö juttu uudemman kerran liikkeelle Meillä siis nyt tehty kolme inssiä, josta viimeisimmän tulosta tässä "jännitellään"...Vaikka olen kyllä ihan varma ettei sekään tulosta tuottanut. Syksyllä tulee kolme vuotta yritystä täyteen, ollaan kokeiltu muutama kierto clomeilla ja nyt siis ne kolme inssiä, eikä ainuttakaan viivaa ole ikinä raskaustesteihin tullut:| Kummassakaan ei ole mitään vikaa löydetty eli selittämättömiä ollaan. Täällä nyt jo varattu hoidonsuunnitteluaika syyskuulle ja siitä sitten menee kuulemma pari kuukautta että pääsee ivf:ään, julkisella kun ollaan.
Täällä siis myös vietetään "lomaa" hoidoista ja kovasti jo odotellaan sinne ivf:ään pääsyä! Vaikka rahaa menee niin onpahan edes hiukan paremmat mahdollisuudet onnistua=)

 

Siirrynpä minäkin tänne jos keskustelu lähtisi liikkeelle. ICSI/IVF suunnitteilla myös heti lomien jälkeen. Pari tuloksetonta inssiä nyt takana. Alunperin mitään selkeää syytä ei pitänyt olla, mutta näissä insseissä miehen siittiömäärät ovat olleet alhaisia ja laadussa oli jo alunperin vähän sanomista eli ainakin siinä nyt siis jotain vikaa.
Hieman kyllä pelottaa mitä tuo hoito käytännössä on, mutta toivottavasti siinä olisi edes sitten se onnistumistodennäköisyy parempi...

 

Liitynpä minäkin joukkoon ihan ensikertalaisena.
Taustoja sen verran, että mulla ikää 31. Pillerit lopetettu 3/ 2010, jonka jälkeen yksi keskenmeno heti 4 / 2010. Sitten ilmeisesti alkanut ärhäkkä endometrioosi jylläämään, jonka seurauksena toivun tässä parhaillaan laparoskopiasta jossa poistettiin oikea tuuba kokonaan suuren endometriooman vuoksi. Syksyksi ( hoitaja puhui lokakuusta ) sitten IVF-hoitojen aloitusta kaavailtu, siihen saakka pitää syödä e-pillereitä tauotta, jotta endo ei pääse pahenemaan.
Kiva päästä vähän seurailemaan ja lukemaan muiden kokemuksista ja odotella mitä itsellä tuleman pitää!

 

Hei,

Voisinpa minäkin liittyä tänne, jos tänne kokoontuu meitä IVF/ICSI -hoitoja vasta aloittelevia. Olen hiukan kirjoitellut myös tuonne "konkareiden" ketjuun, mutta mukava vaihtaa ajatuksia muiden tässä asiassa noviisien kanssa. Toivottavasti ketju lähtee vilkkaasti käyntiin, sillä ainakin täällä vertaistuen tarve on suuri.

Omasta taustastani sen verran, että meillä on ehkäisy jätetty pois 9/10, jonka jälkeen hakeuduin hoitoon melko pian epäsäännöllisten kiertojeni vuoksi. Olemme olleet hoidossa keväästä 2011 lähtien. Lapsettomuuteen meillä vaikuttaa kiertohäiriöni ja pco tyyppiset munasarjat, mutta eivät taida täysin tätä tilannetta selittää. Jotenka kai me osittain selittämättömiä olemme, miehellä kaikki tutkimusten mukaan kunnossa. Olemme kokeilleet ovulaatio induktioita sekä clomeilla että pistoshoidoilla usean kierron ajan. Kolme inssiä myös on tehty, joista viimeisestä (tehtiin huhtikuussa) kohdunulkoinen raskaus, joka onkin ainoa plussa, jonka olen koskaan saanut. Nyt hoidoissa on kesätauko ja ensimmäistä IVF:ää olemme kaavailleet elokuulle. Katsotaan kuinka sen suhteen käy.

Manuliina minä pidän sulle peukkuja, että tehty inssi toisi teille iloisen yllätyksen, eikä näihin rankempiin hoitoihin tarvitsisi lähteä. Milloin inssi teille tehtiin, joko pian saat testailla? Rapu78 meillä myös ensimmäinen IVF suunnitteilla heti lomien jälkeen, joten samoissa aikatauluissa mennään täälläkin suunnilla. Onneksi tosiaan IVF -hoidossa on inssejä paremmat onnistumismahdollisuudet, joten odotellaan toivekkain mielin, vaikka hiukan hirvittääkin. Kristiina81 kurja tilanne tuo sinun jylläävä endometrioosi. Toivottavasti tilanne rauhoittuu ja pääsette syksyllä aloittelemaan IVF -hoidon.

 

Minä liityn myös tänne mukaan! Aiemmin olen täällä kirjoitellut vain tuolla Jyväskylän pinossa.

Ehkäisy jätetty meillä pois 5/2006. Tänä aikana ei yhtään plussaa. Ollaan molemmat vm. -85, mitään suoranaista syytä ei ole löytynyt. Miehen näytteessä ei ole kertaakaan ollut mitään huomautettavaa. Itsellä kenties monirakkulaisuutta munasarjoissa.

Tutkimuksiin päästiin julkiselle 4/2011. Ensimmäinen inseminaatio tehtiin 10/2011, niitä tehtiin yhteensä 3 kpl. Ensimmäinen IVF tehtiin 5/2012 --> 5 munasolua joista yksikään ei hedelmöittynyt (munasolut jäivät jostain syystä epäkypsiksi).

Seuraavaksi edessä ICSI arviolta 10/2012.

 

Hei kaikille

Liityn Itäisestä-Suomesta joukkoineen Sen verran taustoja että hoitoon olemme hakeutuneet 8/11 ja loppuvuodesta oli meidän ensimmäinen ICSI hoito, saimme 10 hyvää alkiota hoitojen tuloksena ja siirtoja on tehty 4, yksikään alkio ei ole ottanut kiinnittyäkseen ja vielä kesätauon jälkeen on viimeinen siirto ja syksyllä aloitetaan uusi rumba ICSI hoidon parissa. Syynä siis siittiöitten laatu lapsettomuudessamme, mutta hoidolla kuitenkin saatu hyvät alkiot.

 

Lutinus ja bailie millaisia kokemuksia oli teidän punktiot? Jäikö toimenpiteestä millaiset fiilikset? Oliko kivuliasta, miten toipuminen?

Minua hiukan hirvittää mahdollinen tuleva hoitorumba. Enemmän kyllä henkiseltä kantilta kuin fyysiseltä. Pohdin sitä, ettei hoidot onnistu ja että niillä ei saada toivottua tulosta. Mutta hiukan jännitän myös mahdollista punktiota. Meille piti tehdä ensimmäinen IFV jo toukokuussa, mutta huhtikuussa tehdystä inssistä alkanut kohdun ulkoinenraskaus sotki nämä suunnitelmat. Aluksi minua harmitti, että hoidot jäivät tauolle, mutta ehkä tämä kesätauko tekee kuitenkin hyvää. Kyllä minä nytkin olen asioita miettinyt, mutta eipähän ole jatkuvaa hormoonien pistämistä, päivien laskemista ja lääkärissä ramppaamista. Onneksi on kesä.

Millä mielillä te muut odotatte tulevia hoitoja?

 

Hei!

Kai sitä nyt sitten viimein uskaltautuu tännekin kirjoittelemaan, kun ivf(icsi) suunnitteluaika on takana.

Oon tuolla muissa ketjuissa kirjoitellut ja varmaan moni muistaakin, mutta uusille kertaukseksi taustat lyhyesti. Ollaan n. 30 vee pariskunta, mulla edellisen miehen kanssa 06-syntynyt lapsi. Nykyisen miehen kanssa yritys aloitettu touko/kesäkuussa 2010 (ei yhtään plussaa). Kesällä 2011 hakeuduttiin tutkimuksiin ja diagnoosiksi saatiin azoospermia, eli miehellä ei ole lainkaan siiittiöitä (syynä aiemmat syöpähoidot). Miehellä on pakastettu siittiöitä, joten niillä lähdetään raskautta yrittämään. Tammi/helmikuussa 2012 piti olla yksi inssi, mutta se peruuntui, koska lääkityksellä minulle kehittyi liian monta munasolua. Tuon epäonnistuneen yrityksen jälkeen lääkärit päättivät siirtää meidät suoraan ivf-jonoon ja nyt vihdoin ja viimein alkaa (toivottavasti) tapahtua.

Eka icsi meillä on suunnitteilla heti loppukesästä. Eli Rapu78.n ja Amelen kanssa samassa junassa ollaan. Mua ei tällä hetkellä jännitä itse tuleva hoito lainkaan. Enemmän mua jännittää se, että päästäänkö todellisuudessa koskaan sinne asti. Uskon koko asian todeksi vasta, kun alkio on siirretty. Sitä ennen en usko, että koko hoidosta tulee totta. On jotenkin tässä ollut aika toivoton olo, vaikka olenkin onnistunut karistamaan tässä hoitotauon aikana koko asian aika hyvin mielestäni.

En jotenkin osaa ajatella enää, että ihan oikeasti vauva saataisiin vaan ajatukset on tähdätty siihen, että saataisiin edes yksi ainoa kunnon yritys. (luomumahdollisuuttahan meillä ei ole ollenkaan). Jos edes kerran saadaan yrittää niin sitten voi alkaa miettiä sitä mahdollista vauvaa.

Nyt tosin alkaa näyttää tuon yrityksen kannalta jo aika hyvältä, mutta vielä on monta asiaa, joihin se voi kariutua. Eniten jännitän tällä hetkellä verikokeita, jotka meiltä taas kerran otettiin... Olen sairastanut aiemmin erään sairauden ja jos se näyttäisi verikokeiden mukaan palanneen saataisiin heittää hyvästit hoitohaaveille ainakin pariksi vuodeksi. No erittäin epätodennäköinen tuo sairauden palaaminen olisi ja täytyy nyt vaan alkaa pikkuhiljaa uskoa siihen, että eiköhän tästä hoidosta vielä joskus totta tule

Iloista kesää kaikille!

 

Varasin tänään ajan IVF suunnittelukäynnille ja sitä ennen lomaillaan. Lomailu koskenee myös palstojen seuraamista eli parin päivän päästä alkanee hiljaiselo tältä suunnalta.

Amele kyseli millä mielin odotamme hoitoja ja kun ryhdyin asiaa miettimään niin näköjään on aika sekavat mietteet. Toisaalta sitä on hieman toivorikkaana, että josko tämä nyt vaikka sitten tuottaisi toivotun lopputuloksen... Samaan aikaan kauhistuttaa sekä kivut että käytännön hankaluudet (liikunnan välttely, sairasloman järjestely yms.). Niitäkin ehkä vieläkin enemmän pelottaa että jos tässä nyt sitten löytyykin puolestaan minulta jotain pahempaa eikä munarakkuloissa olekaan yhtään munasolua tai ilmenee jotain muuta "kaiken toivon vievää". Niin ja sittenhän on vielä se hyperstimulaation riskikin. Jossain luki/kuulin, että kaikkein valmiimpia kokeilemaan ja kestämään erilaisia hoitoja ovat syöpäpotilaat ja lapsettomuudesta kärsivät. Tuo väite on helppo uskoa kun näitä palstojakin lukee...

Kiva että on muitakin samassa aikataulussa eteneviä!

 

Amele Mulle jäi punktiosta ihan hyvät fiilikset, ensimmäinen hoito ja tosi toiveikkaita olimme. Ennen punktiota oli aika tukalat oltavat kun munasarjat kasvoivat sen verran isoiksi, ja itse toimenpiteestä ei jäänyt kammoa. Sain sen verran kipulääkettä ja rauhoittavaa, että olin aika "pilvessä" mutta eihän se mukavalta tuntunut. Toipuminen sujui ihan ok, en muista minkä aikaa meni että munasarjat palautui, mutta muistaakseni kahden vkon liikunta kielto oli sen jälkeen, ei siis aerobickiä tai muuta hyppimistä, kuntosalilla sai käydä.

 

Amele, ei jäänyt punktiosta mitään kammoja. Jännitin etukäteen tosi paljon, mutta toimenpiteenä ei voi oikeastaan edes sanoa kivuliaaksi omalle kohdalle. Kipulääkettä ei tarvinnut mun pyytää lisää, en sitten tiedä oliko annostus jo etukäteen korkea kun kerroin jännittäväni niin paljon. Niitä muutamaa puudutuspiikkiä, jotka laitettiin kohdunkaulaan, en oikeastaan edes tuntenut. Lääkäri varoitti etukäteen niistä muutamasta pistosta jotka oli tekemässä punktoidakseen rakkulat, tunsin kyllä "tökkäykset" mutta mitään kipua ei tuntunut. Eli siinä mielessä, jos punktio olisi ollut kamala kokemus niin kyllä olisi v***ttanut tosi paljon enemmän epäonnistumista miettiessä ja seuraavaa kertaa pelätessä. Toivuin nopsaan, itseasiassa töihin olisin fyysisesti kyennyt jopa seuraavana päivänä punktion jälkeen (mutta toisaalta jos olisin töihin jo nopsaan palannut niin voihan se olla että olo olisi pahentunut). Saikulla olin 3 pv.

 

Onpa mukava kun tähän ketjuunkin on nyt tullut keskustelua...=) Meidänkin IVF-jonotus on sen verran edennnyt, että olemme hieman saaneet aikataulua hoitoihin! Eli elokuun alkupuolella aloittelen sumutteet ja jos kaikki menee hyvin niin siirto olisi sitten syyskuussa! Onpa mukava, että täällä oli muitakin joilla melko lailla sama aikataulu, niin päästään sitten yhdessä piinailemaan... Nyt meinaa jo alkaa jännittämään, kun enään pari "luomukiertoa" edessä ennenkuin aloitan sumutteet!!! Hui!!!

Mutta nyt vielä aikaa ottaa heinäkuu rennosti ja nauttia kesästä! Toivottavasti saataisin vähän aurinkoakin!

 

No voi höh kirjoitin pitkän lorun ja sain sen katoamaan johonkin bittiavaruuteen:kieh:

Jospa minäkin tänne vihdoin ja viimein uskaltaisin liittyä. Olen koko vuoden vaan lukenut eri keskusteluja mitään kommentoimatta.

Meillä lapsettomuuden syy on minun tukossa olevat putket. Joten luomuihmeitä meille on ihan turha haaveillakkaan.

Toukokuussa oli meidän ensimmäinen ivf joka muuttuikin ihan viime metreillä icsiksi huonojen simppojen vuoksi. Punktiosta saaliina 22 kerättyä joissa 18 löytyi solu näistä vaan 9 kpl hedelmöittyi ja yksi toppi siirrettiin,pakastimeen meni 2 toppia omissa olissa ja 4 vähän huonompaa 2 oljessa. Testiin ei valitettavasti vaan tullut kuin yksi viiva:'(
Päätettiin että tehdään vielä passi luomu kiertoon ennen klinikan kesä taukoa,mutta ilmeisesti elimistöni oli erimieltä ja ovulaation tulo vaan kestää ja kestää. Torstaina kp 21 kontrolliultrassa ei löytynyt kuin 15mm rakkula ja kun kiertoni yleensä on 31 päivää niin lääkäri oli sitä mieltä että kannattaa pitää välikierto, Mutta enhän mää niin tätä suunnitellut.
Nyt sit pitää vaan toivoa kovasti että elimistö oikeesti haluaa kiusata ja kunnolla ja kierron pituudeksi tulis lähes 40 vrk jolloin päästäisiin tekeen passi heti ku klinikka aukeaa heinäkuun lopussa.

Tällä hetkellä on uskomattoman huono kausi menossa.Illalla ennen nukkumaan menoa pyörii mielessä vaan hoidot ja kysymys onnistuukohan ne ikinä,aamulla kun alat heräämään niin ahdistus iskee epäonnistuneesta yrityksestä ja katkeruus siitä että en ole vielä raskaana ja vie viimeisetkin unen rippeet ja ajaa kahvin keittoon
(vuorotyöläinen ku olen)

Hoito meillä oli lyhyellä kaavalla ja hyvin vähäisillä sivuoireilla. Punktiokin oli erittäin helppo muutamaa nippaisua lukuunottamatta oli kyllä kivuton.

 

Moi minun puolestanikin! tämä vaikuttaisi mulle sopivalta ketjulta, joten olisi kiva jos keskustelu alkaisi elämään vaikka tässä kesän aikana olen itse suhteellisen taustalla vielä
Olen siis kirjoitellut noin 1,5v täällä palstalla, tuolle kuumeilupuolella kolmekymppisissä ensikertalaisissa (ihan ketju :heart: ). Ehkäisy jätetty keväällä 2010 pois, mutta keskeytetty yhdyntä jätetty pois 2011 alkuvuodesta. Yritystä siis siitä asti oli kuitenkin suhteellisen rennolla otteella luomuraskauteen uskoen. Kuitenkin oli yksi tosi kummallinen kierto tämän vuoden alkupuolella ja meninkin Graviditakseen kiertoa kartoittamaan osaksi myös ihan huvikseen. Siellä sitten ensimmäisellä käynnillä ultrassa löytyi pari isoa pallukkaa vasemman munasarjan lähistöltä. Mun hormonit ja miehen simpat tutkittiin, kaikki täydellistä niissä joten oli enemmän kuin selvää, että 'se jokin' mun sisällä on ollut raskauden esteenä. Lääkäri puhui kystasta mutta myös heitti 'laajentunut munanjohdin' termejä ilmaan. Noh laparoskopiassa kävin ja niinhän se oli, että ihme pallukoita sieltä löytyi ja munanjohtimien päät laajentuneet eikä niille mitään olisi ollu tehtävissä, joten molemmat johtimet poistettiin onneksi siis oltiin varoiteltu johdinten poistosta etukäteen, mutta eipä se mukavalta tuntunut silti jälkikäteen.
Rennosta luomuraskauden tavoittelusta suoraan koeputkihoitoihin on ollut raskasta mielelle. Ehdin jo ennen leikkausta muutamat itkut itkeä ja sen jälkeen jo pelkästä hoitojen ajattelusta. Leikkaus oli toukokuussa ja tiesin etten hoitoja pysty edes ajattelemaan vähään aikaan ja vietän stressittömän kesän. Nyt on ihan piiiiikkuisen alkanut ajatukset antamaan myöten todellisuudelle ja ollaan miehen kanssa puhuttu asiasta vähän. Hän on ihanan kannustava ollut koko ajan, en voisi onnekkaampi olla sen suhteen

Eli tulen varmasti sitten hoitoihin lähdettyä täällä kyselemään kaiken maailman asioita ja toivon siinä samalla tutustuvani teihin kaikkiin Lueskelen varmaan täällä jonkin verran, mutta pysyttelen toistaiseksi taustalla.
Toivottelen kaikille upeaa kesää sillä välin

 

Kaikilla näyttää olevan jonkinasteinen kesätauko menossa kun niin alas oli pudonnut tämä ketju, samoin on täälläkin Tai siis hoidoista taukoa, muutenhan täällä pissitään tikkuun ihan urakalla että bongais oviksen. Mut kuitenkin aiempaa rennommalla mielellä, onneks. Kyllä sitä saa taas itkeä tihrustaa syksymmällä kun hoidot alkaa ja hormonit sekottaa mieltä ja jos vielä niitä pettymyksiäkin tulee...

Iloista kesää kuitenkin kaikille!=)

 

Lutinus ja baulie helpottavaa kuulla, ettei teille jäänyt mitään kammoja punktioista, sillä toisenlaisia tarinoitakin kuulee. Odottavin mielin tässä siis voi syksyä kohti mennä, vaikka nyt on ihana olla tässä hetkessä ja nauttia kesäpäivistä. Taitaa tämä kesätauko hoidoista kuitenkin lopulta olla ihan hyvä ratkaisu, vaikka se aluksi harmittikin. Nyt on saanut taas muuta ajateltavaa ja mielikin on paljon iloisempi. Toki tämä lapsettomuus asia taustalla kummittelee, mutta ei joka hetki.

Ollaan saatu mukavasti porukkaa kasaan ja monenmoisia tarinoita löytyy nimimerkkien taustalta. Palsta varmaan aktivoituu syksyä kohti. Nautiskellaan nyt ensin auringosta ja kesästä!

 

Heips, minäkin ilmoittaudun joukkoonne!

Tässä taustamme lyhyesti: minä 24-vuotias ja mieheni 29-vuotias. Yritystä on ollut alkuvuodesta 2011 asti, eli n. 1,5 vuotta. Lapsettomuuden syy vähäiset siittiöt ja erittäin korkea vasta-ainepistoisuus siemennesteessä. Miehestä johtuva lapsettomuus näyttäisi siis olevan meidän harminamme.

Toukokuussa tehtiin OYS:iin lähete ICSI:iin, ja viime viikolla tuli kirje, jonka mukaan sumuttelut alkavat lokakuun loppupuolella ja punkito marraskuun alussa. Jännittää ihan pirusti kaikki! Kovasti jo odotamme lokakuuta.. Onneksi kesällä tulee murehdittua vähemmän asioita, joten pieni rentoutuminenkin on mahdollista, vaikka haave lapsesta onkin koko ajan läsnä.

Onko ketjussa muita OYS:n hoidokkeja?

 

Hei, mahtuuko mukaan?

Kirjoitanpa meidänkin taustaa lyhyesti: olemme reilu kolmekymppinen pariskunta ja yritystä on ollut vaihtelevasti vuodesta 2002 jolloin kävimme tutkimuksissa ensimmäisen kerran, diagnoosina selittämättömiä... tämän vuoden puolella uusiin tutkimuksiin ja toukokuussa ivf-jonoon ja sumut alkavat syyskuun lopulla. 2-vuotta sitten minulla todettiin kilpparin vajaatoiminta ja miehellä ilmeisesti hitaahkot siittiöt.

Täällä myös odotellaan alkavaa hoitoa jännittyneenä ja OYS:in hoidokkeja olemme mekin.

 

Kyselenpäs nyt täältä kun täällä meitä ovulaationetsinnän lähes ammattilaisia löytyy Eli onko mahdollista että Puregonin jälkeisessä kierrossa ovulaatio "myöhästyy" muutaman päivän? Tai siis ainahan se kai mahdollista on että vaihtelee mutta noissa inssikierroissa sain plussan aina kp 11 tai 12, nyt mennään jo vissiin 14:ssa eikä vieläkään...Iski vaan pelko persiiseen että jos ne pirun hormonit on vallan tuhonneet mun luontaisen kykyni ovuloida! Mutta jatkan nyt vielä pari päivää ja jollei plussaa siltikään tule niin sitten on varmaan yks osa kropasta menettäny yhden taitonsa:| Ennen hoitojakin ovikset meinaan tuli aina lähes kellontarkasti kp 13 tai 14. Siispä ei muuta kun odotellaan.

Rizu ja TexWiller tervetuloa joukkoon!:wave: