Joulukuun toivevauvat 2012 *Syyskuussa*

Peppi mähän narahdin viime viikolla sokerirasituksessa ja ny oon kotona mittaillu. mulla ainaki pelkkä säännöllinen syöminen ja hiilareiden tarkkailu on tuonu tuloksia. ei ainuttakaan arvoo oo ollu yli sallitun rajan!
 
Synnytyksestä enemmän... Alatiesynnytykseen tähdätään ja kaikki mahdolliset kivunlievitykset otetaan mitä siinä vaiheessa keksitään (epiduraali ja ilokaasu ainakin kokeiltavaksi). Tosin koskaanhan ei voi tietää ehtiikö saamaan esimerkiksi epiduraalia, mutta sitten täytyy mennä ilman sitä. Voi apua. Olisihan se ihanaa, että koko synnytys ei kestäisi kovin montaa vuorokautta, mutta jotenkin ensisynnyttäjänä sitä ajattelee että kyllähän se tulee kestämään ja voi mennä ihan siihen asti että käynnistellään. Toivottavasti ei tarvitse sektiota tehdä. Tää on paha, kun ei voi etukäteen suunnitella miten se synnytys sitten menee ja missä välissä se tulee. Onneksi OYS:iin ei ole kuin 20 min. matka ja mies tekee päivätyötä, josta pääsee lähtemään kun tarve vaatii. Koira pärjää kotona, tai jos ei pärjää niin hoitopaikka on lähellä. Jotenkin semmonen tunne ollut koko raskauden ajan, että sitten loppuvuodesta/alkuvuodesta kun lähtö tulee, niin se tulee keskellä yötä. Sairaalakassin ajattelin pakata vasta joulukuussa. Jos ennen sitä tulee lähtö niin sitten sovelletaan ja mies voi aina tuoda mitä tarttee.

Linea negraa ei ole ainakaan vielä ilmestynyt, vaikka olen seurannut tuleeko sitä vai ei.. Raskausarvilta on myös toistaiseksi vielä vältytty. Olen rasvaillut masua ihan alusta lähtien päivittäin, koska se on kutissut ihan sieltä rv 5 asti :D Saa nähdä auttaako rasvailu pitämään arvet pois vai ei, mutta ei onneksi maailma kaadu vaikka niitä tulisikin.

Huomenna sokerirasitus. Mitenhän sitä muistaa olla syömättä iltakahdeksasta eteenpäin? :D

-PikkuR ja Juniori 25+1
 
Kävin tänään neuvolalääkärissä. Painoa oli kerääntynyt reilu 700 gr/viikko. Yhteensä painoa on nyt tullut 10,1 kg raskauden aikana. Hb oli sama ku viimeks eli 120, nappaan rautapillerin kyllä melkein päivittäin. Verenpaine aika alhainen, 112/69. Maha on ISO, sf-mitta 26. Vauvelin sykkeet 145. Eli kaikki OK.

Rotinat on tuttu perinne mutta ehkä meilläkin päin on nykyään niin että vieraille laitetaan itse tarjottavat ja lähinnä vauvaa muistetaan lahjoilla, ei äitiä niinkään. :)

Mulla kun on jo kokemusta hyvin menneestä sectiosta niin en sitä pelkää, vaikka tulisikin taas sellainen tilanne. Itse asiassa alatiesynnytys jännittää mua enemmän, oonkohan ainut! Ja ne kivut, kuinka niiden kanssa pärjään... Kipukynnys aika alhainen nimittäin... Viimeks otin kaikki mahdolliset kipulääkkeet enkä pode siitä yhtään huonoa omatuntoa. Hyvä vaan kun niitä on nykyään olemassa! Oon nyt käynyt kaksi kertaa mammajoogassa ja olen ihan varma että se auttaa synnytyksessäkin, poistaa jännitystä ja tuo rauhallisuutta ja levollisuutta jota mussa ei luonnostaan kovin paljoa ookkaan. :LOL:

Teen istumatyötä toimistossa mutta fysiikka ei ole siitä vielä kärsinyt.

Tänään on tasan 3kk laskettuun aikaan!!:heart:
Mukavaa viikonjatkoa!

Talvitaapero 27 + 0
 
Neuvolassa tuli tänään käytyä, paino noussut pelottavat 700g/viikko viimeiset 2 viikkoa. Nyt tullut yht 9 kg alusta lähtien. Ei kyllä tarvisi noin tymäkkää tahtia kertyä kun en ollut mikään hoikka alussakaan, mutta siitä saan syyttää ihan itseäni kun olen herkutellut aivan liikaa. Pakko ottaa nyt niskasta kiinni :O Sf-mitta oli sama kuin Talvitaaperolla, 26cm eli maha on tosiaan aikas iso. Hirveä jytä alkoi kohdussa kun ruvettiin ääniä kuuntelemaan :D Pieni oli rt:ssä mutta ehtiihän tuo siellä pyöriä ympäri monta kertaa saman päivänkin aikana.

Synnytys jännittää kyllä, juuri siksi että koen itselläni olevan huono kivunsietokyky. Mutta ei auta kun ei kukaan voi tätä muksua mun puolesta synnyttää :p

Rotinat ei ole edes sanana tuttu, ja linea negraa ei näy. Raskausarpia ei ole vielä tullut ja napa on toistaiseksi vielä oikeinpäin :)

Rödluvan ja Beetakingi 25+4
 
Rotinat on mulle tuttujuttu, itse olen yrittänyt niitä harrastaa kavereiden vauvan kanssa. Esikoisesta saatin myös oikein rotinarinkeli, sellanen vanahanajan joka oli vauvaa suurempi. Tosin tiskaamisen sijaan ollaan usein menty kertiksillä. Ja tosiaan Espoossa asutaan, vaikka juuria on Karjalassa - ehkä sen takia nuo rotinat tulleet tutuksi.

Painoa on tullut reilu 6 kiloa ( edelleen) kahdessa viikossa, ei ole juurikaan lisääntynt. Toivottavsti sama tahti jatkuu. Yritän kyllä rajoittaa syömistä, mutta välillä pakko saada herkkuja ( joita mun tuskin tekee lainkaan mieli ei-raskaana).

Mukka myös Istumatyö, mutta enemmän kuin istuminen huomaan että keskittyminen on hankalaa. Väsyttää myös yöllisten valomisten takia, jostain syystä herään tosi usein kahden ja neljä välillä ja valvon pari tuntia kun ei uni tule.

Ihanaa kun syksy saapuu, tänä vuonna sillä on jotenkin erikoisen merkityksellinen vaikutus kun tietää että mennään kohti vauvan syntymää

Undu 26+3
 
PikkuR: Oliko sulla heti 7 aikoihin se sokerirasituskoe? Mietin, että kun ohjeissa sanotaan, että 12h pitäisi olla syömättä, mutta kun varasin aikaa siihen, sanottiin, että ennen kahdeksaa voi vielä syödä. Minulla on se koe heti 7 jälkeen. Mietin vain, että uskallanko mie nyt syödä sitten silloin ennen kahdeksaa, kuten sanottiin.

Itsekin olen menossa synnyttämään OYS:iin ja harmittaa kyllä, jos siellä on sellaista liukuhihna-toimintaa myös synnytysosastolla. Olen ollut lapsettomuushoidoissa siellä ja silloinkin välillä tuli vähän sellainen olo, että liukuhihnalla mennään, varsinkin joidenkin lääkäreiden kanssa. Hoitajista ei sillä puolen kyllä ollut mitään valittamista, ihan harmittaa, että ei samat hoitajat ole myös synnytysosastolla.

Onneksi muillakin on tuo sf-mitta korkealla, ettei se ole ihan harvinaista. Minulla ensin harjoittelija mittasi vain 24,5, mutta sitten kun lapsen "pää" löytyi korkeammalta, mittaus tulos oli heti 3,5 cm isompi. Onneksi oikeasti pää olikin alhaalla ja se mitä lääkäri ja harjoittelija luulivat pääksi taisikin olla takapää. Nytkin kyllä liikettä tuntuu tuossa ihan keuhkojen alapuolella, joten eiköhän kaikki ole ok, vaikka nyt jälkikäteen koko tutkimus tuntui sekavalta.

Napa on noussut aika paljon ja osaksi on aika tumma, mutta ei onneksi vielä ole pullahtanut ulos. Tätä menoa siihen ei mene kyllä kauaa, kun sen verran on kuoppa pienentynyt. Tänään on välillä tuntunut ikävältä juuri tuossa navan kohdalla, joten en tiedä mitä siinä on tapahtumassa.

Katselin äsken ruokavalio suosituksia tuolta HYS:in sivuilta ja ajattelin jo vähän alkaa miettimään mitä suuhuni pistän. Huomasin, että viinirypäleitä ei saisi syödä kuin 15 kpl päivässä ja mie kyllä taisin useamman syödä eilen, kun teki mieli karkkia. Söin myös klementtiinin, joten nyt toivon, että tämän päivän sokerit olikin noiden syytä. Parempi tietty lapsenkin kannalta, ettei nyt ihan hirveän isoksi kasva, joten senkin takia varmaan parempi alkaa miettimään syömisiä.

Peppi1981 ja Sykerö 27+2
 
Täälläkin neuvolalääkäri takana päin. Ultraus oli positiivinen ylläri ja kaikki oli ok. Painoa oli tullut 300 g/ vk, yhteensä tullut n. 8 kg. Sf-mitta oli 27 cm eli yläkäyrällä vahvasti jatketaan. Poitsu oli raivotarjonnassa ja liikkeisiin merkittiin huimat kolme plussaa.. :D

Vogue ja taimen alku 27+2
 
Täällä flunssan syövereissä ollaan oltu hetken aikaa, onneksi alkaa jo helpottamaan. Muuten oloon ei oikeastaan uutta, tuntuu että liikkeet voimistuu ja lisääntyy päivä päivältä. :heart: Painoa täällä tullut noin kuusi kiloa. lääkärineuvola olisi vasta kahden viikon päästä..

Rotinat on täälläkin sanana ihan vieras. :D Ja muutenkin luulisin, että täälläpäin on kyllä tapana mennä vauvaa katsomaan syntymän jälkeen ja viedä vauvalle jotain, ei äidille. En myöskään usko, että vierailla on täälläpäin tapana tuoda tarjottavat tullessaan... En tiedä... :D Sittenhän se joulu-/tammikuussa näkee!

Hoitotyötä tekevistä joku kyseli, en enää muista kuka. :ashamed: Täällä yksi sitä työtä tekevä, vielä ainakaan ei mitään ongelmia oo tullu. Hyvin oon jaksanu, vaikka fyysisesti aika rankkaa välillä onkin. Tosin työkaverit on pitäny kyl kivasti huolta, etten kaikkiin rankimpiin tilanteisiin mene mukaan. :) Jotenkin silti oon aatellu koko ajan, että tuskin pystyn loppuun asti töissä olemaan, melko koko ajan kuitenkin jalkojen päällä juoksemista. Mutta aika näyttää.

Täällä ei raskausarpia oo vielä tullu. Suihkun jälkeen hölväilen itseäni tolla Body Shopin kaakaopuikolla. :LOL: Myöskään linea negraa ei ainakaan vielä oo havaittavissa, vaikka poikaa odotellaankin.

Kiitos vielä kaikille, jotka kommentoi tota perhevalmennus asiaa. Taitaa olla, että menen/mennään katsomaan josko sieltä jotain tarpeellista tietoa tarttuisi matkaan (jos vaan työvuorot sallii).
 
Täälläkin Rotinat sanana outo.Tapana on kyllä viedä vauvalle jotain. Kuulostaa tosin kivalta viedä joitain syömistä vanhemmille ja näin muistaa äitiäkin. Pitääpä ottaa itselle tavaksi. :) Leipomisesta kuitenkin kun tykkään.

Painoa ei ole tullut vielä yhtään tosin alunalkaenkin ylimääräistä on ollut. (bmi 28) Huomenna on neuvola ja veikkaan että nyt on painoa jonkin verran tullut ja kerkeäähän sitä vielä kertymään. :/ Huomenna on myös ensimmäinen äitiysjoogatunti, jota odotan innolla. :)

Sokerirasitukseen en ole joutunut vaikka kuvittelin että ylipainoisena automaattisesti joutuisin. Eipä tosin harmita. :D

Linea negra on ilmestynyt hyvinhyvin hailakkana napaan asti. Ollut jo jonkin aikaa eikä näytä tummuvan yhtään.

Ensiviikolla olisi ultra. Ja on alkanut hirveänä jännittämään ja sukupuolta arvaillaan kovasti. Rakenneultrassa tuntui ettei haittaa vaikkei saadakkaan tietää, mutta nyt kiinnostus vain kasvaa. :)
Täällä on kyllä herkuttelut karanneet käsistä vaikka pitäisi varmaan jo alkaa tässä vaiheessa niitä rajoittamaan. Nytkin täällä karkkipussi kourassa ja pepsiä lasissa. Mies kun lähti poikien kanssa iltaa viettämään.

27+5
 
Ensimmäisessä sokerirasituksessa (oulussa) minullakin oli se 12 t syömättä. Alkuraskauden pahoinvoinnin aikaan se oli kyllä todellista tuskaa! Nyt pitäis toiseen kertaan mennä rasitukseen, mutta en millään haluaisi. Oululaiset oliko se juoma muuten minkälaista? Kesällä oli aivan kamalaa taskulämmintä, paksua, ällömakeaa litkua. 1,5 vuotta sitten OYSissa oli ihan ok:n makuista kylmää "limua". Maistui väljähtyneelle kokikselle, joten sen vuoksi tuo kesän juoma oli kamala shokki. Sen juoman pahuuden takia en halua mennä uudelleen sinne. Nyt kyllä sen syömättömyyden kestän, kun ei ruoka muutenkaan maistu.

Minäkin olen esikoisen OYSissa synnyttänyt ja reissu oli nopea, joten mitään suuria tunteita siitä ei jäänyt. Synnytys oli nopea, olin synnärillä varmaan 3 tuntia yhteensä, joista synnytykseen meni reipas tunti. En oikein muista koko tilanteesta mitään, tai ainakaan niistä kestään ihmisestä ketä siellä paikalla oli. Paikalla oli muistaakseni kaksi lasten lääkäriä ja kaksi kätilöä sekä mies. Vauvahan lähti samantien teholle ennenaikaisuuden vuoksi, joten oli erilainen synnytys.

mulla on ollut kontrollikäyntejä äitiyspolille tässä useita, kun kohdunsuun ennenaikaista kypsymistä tarkkaillaan. Tilanne on pitkään ollu sama eli kohdun ulkosuu sormelle auki ja paikat pehmeät. Kanavaa on onneksi yli 35 mm jäljellä eikä funneloi ollenkaan. Kävin jo tässä pari yötä sitten synnärillä, kun oli kipuja alaselässä ja -vatsalla. En ollut yhtään varma oliko supistuksia vai ei. Synnärillä jäi vähän paha maku suuhun, kun ei ne edes käyrille laittanu, että olis nähny oliko suppareita vai ei. Katsoivat vain ultralla kohdunsuun tilanteen. Lääkäri ei ehtinyt edes kunnolla papereitani lukea, kun totesi vain, ettei näin nopeasti voi mitään edistystä kohdunsuulla tapahtua (olin päivällä käynyt ä-polilla). Esikoisen kanssa kaikki oikeasti tapahtui nopeasti ja sairaalaan joutuessani oli juuri tuossa ajassa (eli aamun lääkärikäynnin ja illan välissä) oli paikat auennu useita senttejä pienellä kivulla. Synnytyskin lähti käyntiin lopulta niin nopeasti ja yllättäen että heräsin unesta kamalaan kipuun, jolloin olin jo täydet 10 cm auki. Siis aivan varkain oli paikat auennut. No mut pääasia oli, että paikat oli ennalla tuolloin ja kivutkin loppui särkylääkkeillä.

Meillä on kohta tälle pikkuiselle kaikki hankittu. Jotain pientä puuttuu eli rintapumppu, tuttipulloja, tutteja, harsoja ja jotain pientä vaatetta. Pikkuvaatteita olen tässä pikku hiljaa ostellut. Nyt pitäis jaksaa loput ostokset tehdä, kun en jaksa enää kaupungilla paljoa käydä.

Olen siis sairaslomalla ja esikoinen on hoidossa. En todellakaan jaksa enää juosta kokonaista päivää esikoisen perässä, joten oli kyllä hyvä, että haettiin hänelle hoitopaikka ajoissa. Päivät menee tässä kotosalla itsenäisesti opiskellessa. Itse vielä onneksi pystyn esikoisen hoitoon viemään ja hakemaan, kun matka on niin lyhyt.

Pitäis kelan paperit lähettää sekä äitiysrahahakemus, että sairaslomahakemus. Äitiyspakkausta ei oteta.

Mä en osaa vielä synnytystä miettiä yhtään, eniten stressaan siitä, että jos joudun vuodelepoon. Samoin nimiä tai kummeja ei olla vielä mietitty.

kaapo ja pikkuveli rv26+0
 
Synnytyksestä vielä piti kommentoida, että ei täälläkään sitä ainakaan vielä osata pelätä... Uskon, että kaikki menee omalla painollaan. Tosin synnytystapa arvioon täälläkin päästään, kun tota pituutta ei oo tällekään tulevalle äidille aikoinaan hirveesti siunaantunu. :D

Pepsimax 25+5
 
Ihanaa kun syksy saapuu, tänä vuonna sillä on jotenkin erikoisen merkityksellinen vaikutus kun tietää että mennään kohti vauvan syntymää
Undu, mulla on ihan samat fiilikset :) Varmaan ekaa kertaa elämässä ei yhtään sureta syksyn tulo kun se tarkoittaa vain että vauvan tulo on lähempänä. Ja nyt on jotenkin tosi kiva fiilistellä pimeneviä iltoja ja muuton jälkeen sisustaa kämppää ja polttaa kynttilöitä. Talvikaan ei nyt paljon hetkauta kun kylmimmät kuukaudet menee varmaan sellaisessa hormoni- ja lapsenhoitosumussa että kun seuraavan kerran havahtuu niin onkin jo kevät :D
 
  • Tykkää
Reactions: Vogue
Helou..

Poksumaan tulin vaan 27+0!!!

Niin ja synnytyksestä.. Välillä kauhulla odottelen ja välillä innoissani..
Puudutuksia tms en edelleenkään aio ottaa kun olen kolme ilman epiduraaleja sun muita synnyttänyt..
Ilokaasua olen käyttänyt, mutta senki aion nyt jättää pois..
Minä olen sitten just niitä ihmisiä jotka ei voi ymmärtää sitä että ovella ollaan jo huutamassa epiduraalia ja ties mitä.. :LOL:
Sori vaan.. Jokainen toki päättää itse, mutta itse olen sen verran sitkeä tyyppi etten halua luovuttaa ja päästä helpolla.. Pikkasen pitää sinniä löytyä ;)
Nyt ei joudakkaa enempää kirjotteleen..

Vaavimasu ja valonpisara 27+0
 
Pitkästä aikaa taas..

Rotinat
on kyllä tuttu tapa, muttei kuitenkaan tapana täälläpäin.. Ainakaan minun ystäväpiirissä kun ei kovin monilla ole vielä lapsia niin esikoista kun tulivat katsoon niin toivat vauvalle kyllä jotain mutta me sitten laitettiin pöytään kaupan pullapitkoa yms :D Yhdet ystävät toivat minulle erilaisia rasvoja kauniissa laatikossa silloin ja se tuntui kivalle kun äitiäkin muistettiin.

Raskausarpia ei ole tässäkään raskaudessa tullut. Ja sen eteen en oo kyllä tehnyt yhtään mitään. Linea negraa ei ole nyt , esikoisesta oli tosi tumma viiva.

Synnytys ei jännitä kyllä yhtään. Edellinen meni niin hyvin että nyt kun rupee tätä "ääneen" pohtiin niin ehkä pieni pelko tulee että jos kaikki ei meekkään nyt hyvin. Esikoinen syntyi rv36+5 ja synnytys oli mielestäni nopea. Sairaalalle kun päästiin niin olin 4cm auki eikä ollut juuri mitään kipuja. tästä 7tuntia ja poika olikin jo sylissä. En halunnut puudutuksia enkä halua nytkään, jos vaan ilman pärjään. Myöskään ilokaasusta ei ollut mulle mitään apua, tuli ihan kamala olo ja oksensinkin sen takia. Joten sen henkiminen jäi yhteen kertaan.

(.) Tänään oli neuvola. Kaikki oli ok, painoa on tullut nyt yhteensä 4,5kg. Neuvola käynniltä kuitenkin omaa mieltä jäi vaivaamaan mun sf-mitta joka oli 21cm (ja viikkoja siis 28+0). SE on alakäyränkin alapuolella. Terkkari ei sanonut tästä mitään, sanoi vaan mitan ja merkkas sitten korttiin. Onko täällä ketään muuta jolla olis ollut pieni sf-mitta?
Esikoisesta kyllä oli alakäyrän ja keskikäyrän välissä, eli ei sillonkaan mitään suuria lukuja ollut.. huolestuttaa nyt vaan jos pikkuinen ei kasvakaan siellä, jos joku onkin pielessä.. Ehkä täytyy soitella terkkarille..

Huolestunut Kultasiipi ja Hippu 28+0 poks
 
Poks 26!
Synnytyksestä: synnytin esikoista kolme tuntia, taisin olla sairaalaan mentyä auki 4 cm, ja siitä sitten hujahti se 3h ja lapsi oli sylissä, pelkkä ilokaasu oli apuna.Ja ammeessa kävin, mut siis vaan kävin.
Nyt kysyttiin vähän ton nopeen synnytyksen takia, et missä asutaan, ja kehoitettiin tulemaan heti kun merkkejä ilmassa on. Pääsen luultavasti marraskuussa vielä ultraan- siinä n. 3vkoa ennen LA näkivät viimeeks et on kanava lyhentyny 1cm ja paikat pehmeenä, eli ties ite vähä sitte jo ennakkoon. Jossit nytkin sattus se lääkäri niille main, ni tietäs , mut eihän sitä koskaan tiedä kuitenkaan :D
ostoksista mulla on himona ostaa joku ihana sairaalalaukku, ja itselle mukavat kotivaatteet ku pääsen sairaalasta pois, on joteki nii tunnelmallista pakata itselle, vauvalle ja nyt myös tulevalle isoveljellepieni yllätys laukkuun, ja se on vaa nii konkreettine pieni asia.
 
Tuore vaimo täällä kirjottelee. :) <3

Sen päivänen rumba masussa näyttää ja tuntuu olevan, ettei unta saa. Ja tosiaan hääjuhlat on tänään, onneks alkaa vasta illemmalla.

Vihkiminen oli ihana, aika lyhyt mutta ihana. Täällä on todella onnellista ihmistä kaksin kappalein. :)

Ennen vihkimistä oli kauhee jännitys päällä, mutta nyt on niin rento ja onnellinen fiilis.

Jos sitä menis koittaa koisii, ettei ihan väsyneenä hääjuhlassa olis.

Susanna#1 & LillaMy 25+5<3
 
Susanna Hurjasti onnea uunituoreelle avioparille! :flower: :heart:

Raskausarpia En tiedä onko tullu lisää, esikoisen kohdalla tuli hieno kartta vatsaan, että en edes jaksa niitä enää miettiä.

Synnytys Esikoisen synnytin kohdunkaulapuudutteen ja ilokaasun avulla. Seuraavaankin synnytykseen menen avoimin mielin ja pidän kaikki vaihtoehdot avoimina. Mennään siis sen hetkisten tuntojen mukaan. Eniten mua pelottaa epiduraalissa se, etten pystyisikään ponnistamaan jakkaralla ja se on mun ainut toive mistä haluaisin oikeasti pitää kiinni. Oli se siinä niin helppoa, ihan kun hmm. jotain olisi vääntänyt pöntöllä.. :D Ponnistusvaihe olikin vain muutamia minuutteja.

Rotinat on meidän perheen kesken tuttu tapa Karjalalaisten sukujuurien vuoksi.

Käytiin katsomassa uutta kotiakin, enkä millään jaksaisi odottaa kahtaviikkoa, että se valmistuisi ja päästäisiin muuttamaa. Oli se niiin ihana. :heart:

Vogue ja Taimen alku 27+5
 
Viimeksi muokattu:
Susanna, onnittelut siviilisäädyn muuttumsesta! muistan ne ekat viikot häiden jälkeen kun oli sellanen olo ettei voinut uskoa rouviintuneensa. Kivointa oli kun mies kutsui vaimoksi.

Täällä samankaltaiset fiilikset synnytyksestä kuin Voguella. eli avoimin mielin mennään. Esikoinen syntyi ilokaasun voimin ja kolmisen tuntia ehdin sairaalassa olla enne kuin nyytti oli sylissä. Nyt kyllä harkitsen epiduraalia ihan sen takia että ponnistusvaihe ei olisi niin pitkä (melkein tunti) ja saisin vauvan omin voimin los eikä imukuppia tarvittais. Luulen nimittäin että olin yksinkertaisesti niin väsynyt lopussa että en jaksanut kivuilta ponnistaa kunnolla. Imukuppi ei sinänsä ollut lainkaan paha, lähinnä helpotus, mutta leikkaushaavasta toipuminen kesti tosi kauan.

Mulle on ilmaantunut uusi vaiva, nimittäin liitoskivut. En muista että esikoisesta niitä olisi ainakaan näin aikasin tullut. Ootteeko saaneet apuja noihin jostain? Istuminen ja makaaminen on ok mutta heti kun pitää lähteä liikkeelle vaapotan ankkamaisesi kun lonkkiin juilii pirusti.

Undu 26+6
 
Susanna Onnittelut avioitumisen johdosta :heart:

Raskausarpia ois vaikka muille jakaa, mut suurin osa on tosin edellisistä raskauksista peräisin ;)

Rotinat on ihan tuttu juttu mutta ei täällä päin kovinkaan yleinen tapa. Ajatuksena miusta ihana kuitenkin :)

Linea negraa ei oo näkyny tässäkään raskaudessa..eli se jollain tapaa voimistaa miun veikkausta että tyttöä odotellaan tälläkin kertaa..

Hoitotyötä teen miekin, ongelmia on ainoastaan noissa pukemisissa kun joutuu sukkia laittaa ja jalkoja rasvailee ni meinaa maha olla tiellä kyykkiessä :p muuten oon jaksanu ja voinu hyvin töissäkin. Nyt lopetin yövuorojen tekemisen kun toipuminen vie niin paljon kauemmin niistä kun ennen..

Synnytys en oo juurikaan suonu ajatuksiani sille..edellinen synnytys oli kerrassaan upea kokemus kaikin puolin ja sen turvin uskon että jospa tälläkin kertaa kaikki menis ihan hyvin..

Sokerirasituksessa kävin jo suht varhaisilla viikoilla ja insuliinit tuli melko heti kuvioihin kotimittausten jälkeen vaikka rasituksessa oli vaan se tunnin arvo raja-arvossa. Enää ei uusiks tarvi siihen mennä mut verikokeissa käyn kerran kuussa aina ennen diabeteshoitajan käyntiä ni siinä katotaan myös se pitkä sokeri samalla.

Hankintoja mein ei juurikaan tarvii tehdä kun ollaan säästetty kaikki neutraalit pienet vauvan vaatteet eli käy sitte kummallekin tarvittaessa kun sukupuoli ei ole tiedossa vieläkään enkä meinaa sitä enää kysyäkään vaikka ultraan päästään joka kuukausi..

Se ois tänään 26+0 ja päiviä laskettuun alle sata (98) :heart:
 
Vogue Kiitoksia onnitteluista! <3

Undu Kiitoksia. ! <3 Oli hassua kun tuo mies tuli herättelemään sillee: 'Vaimoo, herätyys' Oli siin vähä sellane fiilis eka et mitä ihmet, mut sit ku muisti et sitä on rouviinnuttu ni taas oli hymy korvissa. :)

minttis81 Kiitoksia! <3

Täällä on muuten tasan 100 päivää Laskettuun aikaan. :) <3

Tosta synnytyksestä vielä, mä haluaisin mennä sen läpi ilman kivunlievityksiä, mutta luulen että aika varmaan 'joutuu' ottamaan. :)

Kohta puoliin pitäs lähteä hakemaan kakkua. (piti tehdä itse, mutta en jaksanut) Ja ruveta muutenkin laittamaan paikkoja ja ruokia kuntoon, onneksi vieraat ei tuu vielä moneen tuntiin.

Ihanaa päivää kaikille!! <3

Susanna#1 & LillaMy 25+5 <3
 
susanna onnea myös täältä!

undu: yleensähän välilihaa ei tarvitse ensimmäisen synnytyksen jälkeen leikata, luojan kiitos! 1. synnytyksestä muistan just sen tuskan, kun ei voinut istua sen haavan takia. Miehen pistin metsästämään uimarengasta kotimatkalle autoon, muuten ei olisi voinut istua. Istuin sen uimarenkaan päällä kotonakin ensimmäiset päivät. Kuopuksen synnytyksessä en saanut edes ponnistaa, kun tuli niin hurjalla vauhdilla vaan päinvastoin, yrittää himmailemaan parhaani mukaan.

).( mä olen oikein alkanut odottamaan synnytystä ja sitä miten tällä kertaa sujuu, mennäänko pitkän kaavan ja puudusten kanssa niin kuin esikoisen kanssa vai supernopeasti lääkkeettömästi niin kuin kuopuksesta. Meidän piti tänään lähteä juhlimaan kaverin synttäreitä, mutta päätettiinkin antaa lasten silti mennä hoitoon ja jäädä kotiin katsomaan leffoja, lepäämään, saunomaan ja poreammeilemaan. Ihanaa! Olen joka yö taas valvonut pari tuntia, kun herään nälkään ja kun syön jotain, niin vauva innostuu enkä saa itse enää unta.
 
susanna, onnea rouviintumisesta!:flower: Oma 5-v hääpäivä on kahden viikon kuluttua ja kyllä alkaa onnesta itkettää kun muistaa kuinka ihana se hääpäivä oli :)

Liitoskipuja
on kyllä ilmaantunut, varmaan viime kuukauden aikana pikkuhiljaa. Iskiasta, lonkkakipuja, häpyliitoksen kipuja ja mitä vielä. Oikea makuuasento on vaikea löytää ja liikkeellä juilii ja jomottaa. Tällaistakohan on sitten vanhana.... Mutta eipä sillä, noita joitenkin oletinkin että varmasti tulee niin ei niin haittaa.

Rödluvan ja Beetakingi 26+0 *poks poks* (minttis, jee, alle 100 päivää!)
 
Rautalisä ja Hb Onko kenelläkään tietoa siitä onko haittaa ottaa rautalisää, vaikka ei tiedä hemoglobiini arvoa? Mulla on alkanut tulla aikamoisia väsymyksiä taas ja esikoisen kohdalla näihin aikoihin Hb tippui aika alas. Neuvolassa ei ole kahteen edelliseen kertaan mitatty ko. arvoa joten siitä ei ole hajua. Eli uskallanko aloittaa rautakuurin omin päin?
 
Vogue, tietääkseni juuri siksi nuo rautalisärajat ovat neuvolassa olemassa että liian suurilla rautamäärillä voi olla haitallista vaikutusta sikiöön. Neuvoisin odottamaan seuraavaa neuvolaa ja pyytämään että mittaavat, sano että epäilet matalaa arvoa väsymyksen takia niin kyllä varmasti mitataan. Tai jos seuraavaan käyntiin on pitkä aika, voit soittaa ja kysyä voisitko piipahtaa ihan vain Hb-testissä. Saatat saada neuvolasta rautapakkauksenkin ilmaiseksi mukaan, itse ainakin sain.
 

Yhteistyössä