***JOULUN ODOTTAJAT*** Elokuu

Minä sillon ekaa odotellessa tein ite lakanoita ja pussilakanoita... sekä tyynyliinoja, ostin kangaskaupoista niitä lastenkuvioisia palakankaita ja niistä sitten värkkäilin... ja suosittelen kannattaa ommella kärryihin/vaunuihin ja pakkauksen laatikkoon muutama pienempi lakana niin ei tartte sitä pinnasängyn isoa lakanaa taitella ja yrittää suoristella sinne... varsinkin vaunuihin tein vaan sellasia mitkä taittu jonkun 5cm sinne alle ja ihan pelkällä saumurilla huruttelin ne niin ei tullu paksuja taitteita
tossa pakkauksen peiton ja patjan sekä pussilakana ja lakanan mitat sekä sen muovin...
muovia kannattaa ostaa metritavarana ja tehä lisää sekä isompiakin ovat tosi monikäyttöisiä, meillä niitä on varmaan kymmenkunta ja käytän tarpeen mukaan... itellekin lakanan alle varsinkin alkuun kun yöllä maitoa valuu niin ei ole kaikki paksussa petarissa ja sitte vauvalle siihen pään alle (lakanan alle) niin kun puklailee niin ei kastu patja/petari ja isompana sitte käytin siinä sängyn puolivälissä kun opetteli kuivaksi tai jo ennen sitä jos meinas yöllä vaippa valskata ja edelleen meillä on noilla isoillakin oksennustautien aikaan tyynynpäällä niin ei ole tartte tyynyjä pestä joka välissä

Peite, 80x120 cm,
Pussilakana, 85x124 cm,

Vaahtomuovipatja, 43x70x4 cm,
Aluslakana, 90x150 cm.

Suoja-alusta, 45x73 cm, puuvillafrotee,
taustalla polyuretaani pinnoite.

vauvan pussilakanasettikaupassa myynnissä olevat on yleensä tän kokosia)
pussilakana 85 x 125 cm
tyynyliina 40 x 60 cm
vauvatyyny n.20cm x30cm

ihan vauvalle en ole laittanut tyynyä ollenkaan mutta tyynyliinan ja vaikka harsotaittaa sinne sisään niin kun puklailee niin on helpompi vaihtaa vaan tyynyliina kun joka välissä lakanaa vissiin olen vähä laiska mutta sitä jo useamman kaa oppii menee välillä siitä mistä aita on matalin

 

Tääkin tahtois hirveesti alkaa ommella vaatteita ja muita tarvikkeita vauvalle. Pussilakanan ja tyynyliinan mittoja kysellään siis täälläkin! Olen töistä kantanut (työsuhde-etuja) kotiin kesän mittaan lasten kankaita ajatuksella "ompelen tästä vauvalle jotain" joten kankaita polttelee kaapissa. Mistä sais kaavoja esim. vauvan farkkuhaalareihin tai muihin housuihin? Trikoovaatteita en ala ompeleen kun saumat alkaa kummiski vaan prätkyä kun en saumuria omista.

 

Mulle tuli jossain vaiheessa Muoti Muksu-lehti muistaakseni 4kertaa/vuosia ilmestyvä lehti jossa on pelkkiä lasten vaatteita ja tosia selkeet ja hyvät ohjeet myös tälläiselle joka ei jaksa mitään hirmuvaikeita juttuja alkaa tekee... en kylläkään tiedä ilmestyykö tuo lehti enää nykyään kun on ompelut jääny nykyään pelkkiin korjauksiin, kun silloin ekalle ja tokalle vielä jaksoi tehdäkkin kaikkea mutta kannattaa käydä katteleen lehtihyllyt ja vaikka jotain divareja jos löytyis niitä vanhoja lehtiä...

 

Hei mammat.

Äitiliini: Tuttua tuo et helpoimman kaavan mukaan, eli ihan tuttu systeemi harso "tyynynä". Käytin sitä jo esikoisellaki ja toimii ainaki niin kauan ku vauva ei juurikaan liiku =) Laiskuus opettaa mulle ainaki kaikenlaisia pikku jippoja ja se varmuus lapsen hoidossa on ekan lapsen jälkeen ihan eri luokkaa ku ekalla kertaa. Ei enää tokaa hoidellessa niin pelottanu eka kylvetys yms.. =)

Seksielämä täälläki kadoksissa, kun ei vaan jaksa. Unettaa heti ku sänkyyn pääsee ja usein tuleeki mentyä aikasin nukkuun ja kummasti sitä oppii elämään ilman seksiä. Siihen vaan tottuu niin ettei sitä enää ees kaipaa. Läheisyyttä ja hellyyttä sit haluaisin mut kun ei sitä aina jaksais kerjätä.. :| Miehen käsitys kun huomion osoittamisesta on joskus niin helvetin lapsellinen et tää hormonihirviö lyö jarrut päälle het alkuunsa. Ja nyt lopetan valittamisen ku alkoi oikein ottaa päähän taas |O

Tervetuloa mansku!! :wave:

Ei mulla mitään asiaa taaskaan oo.. Ei mut snoopya en oo muistanu ultranäkymistä onnitella, eli onnea ja ihanaa et kaikki hyvin

Ruokaa laittaan tieni vie... :wave:

Maukkis ja jorma 25+6

 

Nyt on saatu vauvanhuone maalattua, ei se ollut niin iso homma kun ajettelin. Suurin Homma oli varmaan pähkäillä minkä sävyiseksi seinä maalataan. Päädyttiin sellaiseen sinisen turkoosiin, ja maalattiin pelkästään huoneen yksi seinä. Siitä tuli oikeestaan aika kiva kun lattia
on koivulaminaattia.
Sitten tilattiin Unikulmasta toinen 90cm vuode huoneeseen ( siellä on suht edukas kampanja menossa), ihan sillä että toisinaan voi toinen nukkua rauhassa vauvan kanssa tai yksin toisessa huoneessa häiritsemättä muita talossa nukkuvia. Ja kun yläkerrassa on oma sänky niin superrr hyvä oli pakko saada toinen edes lähelle yhtä hyvä alas, eihän siitä nukkumisesta muuten mitään tule! :| Musta ja miehestä on kyllä tullu niin kranttuja ton sängyn suhteen että missä nukkuu, ei edes mielellään lähdetä pois kotoa enää yöksi kun saa selän kipeeksi niin herkästi muuten. Nyt tässä raskaudessa olenkin säästynyt ihan kaikilta selän ongelmilta, lonkan kivuilta jne. kun kroppa lepää yöllä kunnolla. Ja aiemmista baby blueseista viisastuneena tiedän miten tärkeää on joskus saada omaa rauhaa nukkumiseen ihan yksin. Ja kun öisin vauva heräilee syömään ei tarvitse miehen aina olla hereillä.

Me ollaan ihan raskauden alusta kerätty ylimääräinen raha ns. vauvan omaan "lompakkoon" josta sitten hankintoja on tehty, niin ei oma lompakko rasitu koko ajan hankinnoista. Ja tämä ns. varavuode jää sitten tulevalle tytölle kun hän kasvaa, on sitten valmiiksi jo hyvä sänky
hommattu.

Nyt taitaa tääkin lähtä syömään, palaillaan... :wave:

 

Ei mulla mtn varsinaista asiaa ole, piti vaan tulla hehkuttaan kun mies oli niin ihana aamulla.. :heart: Toi mulle aamupalan sänkyyn, vaikka oli töihin lähdössä ja minä jäämässä kotia.. :heart:

 

Hirveästi taas tullut asiaa, kun en oo vähään aikaan jaksanut kirjoittaa. Elämä on niin tasaista ja tää raskaus niin jotenkin menee tässä sivussa. Mitään vaivaa ei oo ja linnut laulaa ja aurinko paistaa...

Ja näin aasin sillan kautta (tosin ontuvan, erittäin ontuvan)... Linnun lauluja ja auringon paistetta Jajepoo, ja muutkin sitä tarvitsevat! Tais tulla kyllä nyt niin kökkö piristysyritys, että sorit vaan.

Anni76 (olikohan se nimi noin, kun en nyt muista). Mulla itellä löytyi ekassa raskaudessa streptokokki, kun oli epämääräistä verivuotoa. En nyt muista, oliko sulta otettu jotain kokeita.

Kiiuska on opettanut miehensä riitelemään. Meillä kans tarttis toi ukko jonkinlaisen kurssin asiasta. On luonteeltaan sellainen, ettei ikinä suutu mistään kellekään. Sitten kun mä rääyn kitarisat pitkällä, se menee ihan lukkoon. Mieluiten varmaan hyppäis lähimmästä ikkunasta ulos ja juoksis karkuun.

Mötkylä. Mä oon tän ekan lapsen myötä vähän oppinut löysäämään pipoa, mutta tosi vähän. Siinä kyllä oli tekemistä. Mä oon hirveän tarkka siisteydestä, että tavarat on paikoillaan. Nyt kun tuo poika vetää kaikki tavarat kaapeista, oon jo antanut vähän periksi. Kertakaikkiaan ei voi enää viivoittimella mitata, että matot on varmasti keskellä lattiaa. Esikoisen kohdalla 3 kk mä olin ehkä juuri tän pikkutarkan luonteenikin takia ihan liian väsynyt. Hirveä ressi, kun oli sotkuista ja kun en saa tehtyä ruokaa miehelle ja imetys ei suju eikä pakastin oo täynnä pullaa. Mies edelleen mulle "saarnaa", ettei tartte koko ajan olla siistiä ja mun pitäis ottaa rennommin. Mutta niinkuin sanoit, tuon huolettomamman asenteen ottaminen on vaikeaa. Kun oon perusluonteeltani tälläinen, niin oon. Eipä tuohon auta kun aika ja se että lapsi on tollanen melki 2 v termiitti, joka sotkee minkä ehtii.

No lähdenpä tästä nisunpaistoon!

Mrs Nobody ja 23+3

 

Porsche: Huomasin nyt vasta sun synnytyskertomuksen tuolla synnytyspuolella! Se oli tosi hyvin kirjoitettu, mulla meni oikein kylmät väreet selkäpiitä pitkin. Kiitos. En kyllä yhtään ihmettele että kolmas syntyy sektiolla :|

Me kanssa pohdittiin että hankittaisiin lastenhuoneeseen vuodesohva, että saisi toinen nukkua rauhassa jos on tarvis. Mutta nyt kun sanoit että 90cm sänkyä voi käyttää myöhemmin kun lapsi kasvaa, niin se kuulostaakin fiksummalta! Kun nyt saisi edes jotain aikaiseksi, edelleenkään me ei olla tehty mitään hankintoja :ashamed:

 

Jajepoo :hug: Ihanasti kirjoitatte :heart:

Kyllä masussa alkoi kuin alkoikin vilistys taas eilen illalla. Sitä vaan äkkiä hermostuu ja luulee, että jotain on vialla... Ja sitten kun liikkeitä masussa tuntuu, rauhottuu ja taas on kaikki hyvin

Meilläkin on makkarissa hiukan hiljentynyt, kun mä vaan oon niin väsynyt... Ja uni tuleekin äkkiä! Mut eiköhän se siitä..

Margaret 24+1

 

Nyt on pakko hehkuttaa omaa napaa: me saatiin asunto!!!! Ollaan haettu keväästä asti isompaa asumisoikeusasuntoa, kriteereinä omakoti-, rivi- tai paritalo (koiran ja muksun takia), ja nyt tärppäs! Käytiin eilen katsoon asunto (paritalo, 3-4h, k, s ja iso piha) ja heti kun mentiin sisälle tuli tunne että "tää on meidän". Se tuntui heti kodilta Nyt uskaltaa jo kertoa asiasta kun se on 99,9% varma asia. Kaupunki tekee lopullisen päätöksen siitä ollaanko päteviä hakijoita eli onko isomman asunnon tarve todellinen. Ja todellinen tarve on: todistuksena siitä kelan todistus raskauden kestosta. Muuttokin olis jo 1.9. eli viikon päästä! Kun alkaa tapahtua niin tapahtuu vauhdilla Ihanaa, pääsee ompeleen varhoja ja muutenkin sisustaan. Eilen tein vauvalle pinnikseen reunapehmusteet ja tänään jatkan päiväpeitolla; selvää pesän rakennus -touhua.

Hassua kuinka elämä voi muuttua niin hetkessä, kaikki vaan loksahtaa kohdalleen ja asiat mitä tekee tuntuu juuri oikeilta teoilta ja ratkaisut oikeilta!

Muutenkin tää päivä on ollut tosi kiva, aamu alkoi neuvolalla ja kaikki oli Toukalla hyvin! :heart: sykki 140-150 (vieläkin vahva poikaolo), painoa itselleni tullut viime käynnistä 4kg :ashamed: , sf mitta 23,5 ja hemppakin oli noussut ollen nyt 116 (tähän asti 105).

Sori tää yltiöpäinen hehkutus, mutta kun rinnassa on pakahtava onnellisuuden tunne, se täytyy vaan purkaa pihalle =)

Jeps, nyt tämä tyttö pakkaa koiran ja tavarat (mies mukaan lukien) autoon ja suhauttaa mökille. Tiedossa olis rapujuhlat huomenna!

Ilosta viikonloppua kaikille ja nauttikaa kesän viimeisistä (?) auringonsäteistä ja lämmöstä :wave:

Super-onnellinen Nora ja vilkas Toukka 23+4

 

Tracy75, oi kiitos! :heart:

 

Onnea taas hyvistä ultra- ja neuvolakuulumisista ja Noralle uudesta kämpästä! Tervetuloa mansku78 ja Jajepoolle tsemppiä ja jaksamista :hug:

Hyvä (tai oikeastaan huono...) kuulla että muillakin on ollut pahoinvointia vielä, en siis ole ainoa. En kovin monta kertaa oksentanut alkuraskauden aikana ja ajattelin että vähällä selvisin, mutta tällä viikolla taas kävin yksi aamu pönttöä halimassa. Toivottavasti ei enää kovin paljon pahoinvointi vaivaisi, ei tuo oksentelu kuitenkaan oli kovin mukavaa puhaa

Täällä taitaa vaivata yleinen matkakuume, mulla kanssa...mulla ois lokakuussa tiedossa matka (Eurooppaan, ei siis kauemmas), mutta en tiedä voinko edes kuvitella lähteväni kun silloin viikkoja olisi 32? Onko kellään aiemmin raskaana olleena kokemusta, eli kannattaako tuossa vaiheessa enää edes suunnitella lentävänsä? Silloinhan tarvitsee lääkärintodistuksen lentoyhtiötä varten, mikä varmaan ei ole ongelma jos kaikki menee hyvin, mutta mietin että miten sitä itse jaksaa masun kanssa olla reissun päällä...äitiliini75, mä olen ollut Riikassa ja tykkäsin kovasti, kyllä se mun mielestä viikonloppureissun arvoinen on. Vanha kaupunki on kaunista aluetta ja se on paljon laajempi kuin esim. Tallinnassa. Itse olin kesällä, joten paikallisesta syyssäästä en valitettavasti osaa sanoa.

Salmiakistakin oli puhetta, täällä kanssa sen ystävä Onneksi mulla on aina ollut alhainen verenpaine, joten eipä se ole näin raskausaikanakaan noussut vaikka salmiakkia tuleekin syötyä silloin tällöin enemmän kuin suositeltu 50g/päivä.

Ihanaa, mies tulee tänään kotia kun se on ollut koko viikon reissussa :heart: Taidan tästä lähteä tänään aikaisemmin töistä kotia kun on tullut muuten tehtyä vähän pidempää päivää tällä viikolla, joten moro ja aurinkoista viikonloppua!

Nelma ja Nisu 22+4

 

Nora79 onnea hirveästi uuden kämpän johdosta, mullakin on hirveä asuntokuume...isompaa kämppää kovasti tekisi mieli. Matkustaa en nyt halua minnekään kun töitten puolesta sai alkuraskaudessa ihan tarpeeksi ja kun selkä on *sensuroitu sana* kipeä. Yhtäkkiä alkoi mokoma kipu. Toivottavasti häviääkin joskus. Ja töissä ovat siirtäneet mun tekemään enemmän konttorirotan hommia eli en viuhdo palavereissa ympäri kaupunkia ja ulkomailla enää. Tekee tosi hyvää selälle istua 8h. Aloitan sen(kin) takia äitiysloman aikaisemmin kuin se 30 päivää.

jajepoo kiitti hirveesti kun puhuit pizzasta :/ taidan soittaa pizzataksin kun kotosalla tänään yksin olen.

Hyvää viikonloppua kaikille mameille :heart:

 

Porsche piti vielä sanomani, että ihan viisas hankinta tuo teidän sänky. Meillä tulee olemaan vauvan huoneessa 120cm leveä sänky joka on peräisin mun lukioajoilta (!!!), en ole raaskinut heittää pois aikoinaan, on palvellut hyvin vierassänkynä ja siinä on tosi hyvä nukkua. Ja siinä sängyssä neitin impeys vietiin eräänä maanantaipäivänä eli sillä on myös nostalgia- arvoa

Maukkis muakin ottaa välillä ukkokulta kovasti päähän mutta luulen, että selkäsärky tekee musta ärhäkämmän ja hormonit aiheuttaa sen, että alahuuli alkaa väpättämään jostain ihan käsittämättömistäkin jutuista.

 

Minttuliina hikeä pukkaa täälläkin. Tuntuu että ei tarvi tehdä mitään niin on koko ajan hiki ja kuuma. Yleensä olen vilukissa.

Jajepoo missäs kaukana asustelet, jos me tullaan vaikka porukalla pakkaamaan sulle kamoja ja osa ottaa muksut puistoon jne... Ei nimittäin ihan mahdoton ajatus... ??? Minä voisin tulla ainakin, jos ei matkaa hirveästi.
Yksin olen minäkin, tosin esikoinen on 8v ja sinänsä jo helppo. Syy miksi tulevan tyttösen isän kanssa erottiin oli juuri tuo, että mies eli kuin hotellissa, tuli ja meni kuten häntä huvitti. Odotti kuitenkin, että oli siistiä ja puhdasta vaatetta jne... en minä halunnut olla mikään kotiorja. Jos ei itse osaa pyykkejään koneeseen laittaa niin kulkekoot likasissa. Totesimme yhdessä, että emme halua tulevaisuudelta samoja asioita, joten ehkä on parempi erota. Ja koska hän ei lasta halunnut suhteemme hyvinäkään aikoina ja tyttönen ilmoitti tulostaan juuri tämän ero-ei ero keskustelun aikan oli se viimeinen niitti ja mies muutti pois. Emme ole olleet missään tekemisissä kesäkuun alun jälkeen, jolloin hän muutti. Iso talo jäi minulle, ostin hänet ulos, joten nyt on iso velka ja talo hoidettavan yksin. Mutta uskon, että kaikki sujuu hyvin.
Voimia sinulle! Tiedän myös tunteen, että kun toisessa ärsyttää joku niin hetken päästä ärsyttää jo se että toinen on, vaikka ei tekisi mitään ärsyttävää. iso :hug:

Seksiä ei täällä ole vauvan alulle "aiheuttaneen" kerran jälkeen ollut. Olosuhteiden vuoksi. Parisuhde karilla ja ero eikä sitä tulisi edes mieleen mennä nyt jotain yhdenillan juttuja häsläämään, kun ei niitä muutenkaan ole tullut harrastettua. Mutta samoin, kun joku (en nyt muista kuka, sori) sanoi tuntevansa itsensä naiselliseksi ja seksikkääksi niin mulla vaikuttaa hormonit. Samoin oli esikoista odottaessa. Olin kiimainen pupu... hohhoijaa. Mutta nyt ei auta, ku haaveilla vaan... Kyllä sitä kai joskus vielä joku ihana mies minunkin kohdalleni osuu...

Veeruska kyseli raskausarpiin voidetta. Itse olen käyttänyt Oriflamen arpijuova voidetta, levittyy hyvin, ei tuoksu voimakkaalle ja minulle ei ainakaan ole tullut yhtään arpea. Jotkut käyttäjät on kertonut, että on vaalentanut jo tulleitakin arpia. Ei ole kallistakaan alle 20e putkilo ja on riittoisa.

Omanapa on kovin vauhdikas tänään - tai oikeastaan kyllä joka päivä. Eilen makasin sohvalla selällään niin maha pomppi, ku tyttönen veti iltajumppaa Hassun näköistä. Oleilee edelleen poikittain tuolla alhaalla ja potkut tuntuu tuolla ihan alhaalla ja virtsarakossa ei mikään mukava tunne se. Muuten on ihanaa kun pikkuinen möyrii.

Oletteko muuten huomanneet, että pikkuinen kuulisi jo kohtuun? Minusta tuntuu, ihan ku reagoisi ääniin. Tässä huusin pojalle, että nyt sisko potkii, kun haluaa tulla kokeilemaan. Niin heti kun olin huutanut niin vauva oli ihan liikkumatta vaikka oli potkinut sitä ennen kovasti. Sit jos soittaa musiikkia kovaa niin vauva alkaa liikkumaan/ tanssimaan... jne...

Nyt häivyn höpöttämästä...
Pinkeiju+keijukainen 22+4

 

Täytyykin huomenna mennä katsastamaan H&M tilanne, kun kerran Tivoli kertoi, että sinne oli tullut uusia mammavaatteita!!!
Täällä pikkukaupungissa on kyllä niin surkea tarjonta mammavaatteista, että oksat pois. Pitää vissiin perustaa itse alan yritys sitten joskus tuleville mammoille.

Täälläkään ei ole tehty just mitään vauvatarvikkeiden eteen. Muutama vaate vasta ostettuna. Toivotaan, että olotila pysyy kohtuullisena, että pääsee itse vielä tarvikkeita hommailemaan.

Kiinnostaisi muuten tietää, mitä teidän, jotka olette onnistuneet pitämään painonnousun tuossa 5 kilon kantturoissa, päivittäiseen ruokailutottumukseen oikein kuuluu?
Täällä 10 kiloa taitaa paukkua rikki
Osaako joku sanoa, paljonko päivittäinen energiamäärä olisi raskaana olevalle, että painonnousu olisi maltillista?

Ensiviikolla olisi 4D ultra, emme kylläkään mene sinne selvittääksemme sukupuolta, vaan ihan vaan muuten!!! Samalla lapsettomuuslääkärimme tsekkaa tuon istukka tilanteen. Eli eka lääkäriaika sitten niskapoimu-ultran olisi tiedossa. Neuvolassa ei muistaakseni ole mainittu mitään neuvolalääkäriajasta. Vai eikö sitä saakaan, jos kaikki menee ns.hyvin?

Kuinka moni aikoo muuten hommata hoitopöydän? Itse mietiskelen kovasti, miten saisin ratkaistua tuon jutun jollakin muulla tavalla.

Mutta nyt pitäs kai jaksaa tehdä ruokaakin, kaippa se on mentävä...vaan kun ei yhtään jaksais...

 

Onnea Nora79 uudesta asunnosta! :flower:

Mä kävin sit tänään vaunut ostamassa: Ora Jovi Air-merkkiset. Ensin vannoin että muut ei kelpaa kuin Emmaljungat,mut olin ihan myyty kun kärräilin liikkeessä Joveja. Ja olihan se hintakin n.250e edullisempi.

Sokerimittaus oli tänään,paastoarvo 4.9 ja aamupalan jälkeen 5,1. Alavatsakivut senkun jatkuvat,kukaan ei osaa sanoo mikä koskee. Pikkuisella kaikki ok.

:hug: kaikille niille jotka ovat halauksen tarpeessa,meillä kans mies menevää sorttia,mut kaikkeen tottuu. Välillä kuitenkin saan omaa aikaa.

tk & SiiriSanteri 24+4

 

jajepoo kuulosti aivan ihanalle idealle tuo vuoroviikoin valmiiseen pöytään istuminen (samalla sitä laittaa safkaa isommalle porukalle kuin pienemmällekin) ja nuo lastenvahtimisjutut. Kuulostat niin ihanalta ja symppikseltä tyypiltä, että moni tyttökaveri varmaan haluaisi jakaa lastenhoitoarkea (ja muuta humppaamista ) sun kanssa. Meidänikäisten perheellisten ongelma juuri on se, että on kiinni niin paljon juuri siinä omassa perheessä eikä juuri ole AIKAA löytää samanhenkistä seuraa ja hiekkalaatikolla voi olla yksinäistä varsinkin jos asuu jossain haja-asutusalueella. Lapsena sitä tutustui niin paljon helpommin ihmisiin...Mikähän siinäkin on, varmaan se välittömyys jolla lapsi katselee maailmaa. Mikä periaatteessa estäisi joskus sua vielä pistämässä huumorimielellä jonkun ilmon jollekin palstalle (vaikka paikallislehteen nimimerkillä) että etsitään samanhenkistä seuraa (just nuo yhteiset / vuorollaan lastenleikitys - ja ruokailujutut & kypsä siihen, että miehellä liikaa omia aktiviteetteja). Varmasti saisit vastauksia ja tutustuisit mukaviin tyyppeihin jotka asuvat ihan lähimaastossa, aluksi voisi kirjotella vaikka sähköposteja nimimerkillä, moni ei edes ääneen välttämättä uskalla tunnustaa tämmöisiä kotijuttuja aluksi mutta on yllättävää lopulta huomata kuinka erikoisia ja painaviakin (parisuhde)asioita ihmiset kantavat sisällään ja niitä alkaakin kuulla kun tutustuu paremmin! Tack för pizza, safkaa on uponnut sellaista vauhtia, että en ole ollenkaan oikea ihminen vastaamaan hippulan kysymykseen painonhallinnasta mutta kuulen kyllä muitten vastauksia mielelläni :wave:

 

Jajepoo etelä-hämeessä minäkin. Ettei vaan sama kaupunki? En kuitenkaan tässä kaupunkia mielellään mainitsisi...

Luin tuossa joidenkin toisten massujen pinoa. He oli järjestäneet tapaamisen. Kiinnostaisiko joitakin sellainen? Minusta olisi kiva tavata ja tutustua ihan livenäkin...

tällaisia ajatuksia herätteli
Pinkeiju

 

Onnea Nora uuden asunnon johdosta... :flower: Kyllä se on vaan niin ihanaa, kun pääsee johonkin sellaiseen kotiin mistä todella tykkää... Meidän talo valmistui huhtikuussa ja tästä en enää perheeni kanssa muuta. Tämä on meidän unelmien talo... Muutenkin muutot saa riittää... Laskin, että 8 vuoden aikana olin muuttanut 10 kertaa...
Tosta tapailusta... Meillä oli aivan ihana porukka esikoisen syntymän jälkeen. Neuvolatäti järjesti äiti-vauvakerhon meille juuri synnyttäneille äideille... Ensin tapailtiin pari kertaa neuvolassa ja sitten alettiin järjestää tapaamisia toistemme kotona. Se oli tosi mukavaa. kaikilla oli samanikäiset lapset ja saatiin jakaa kokemuksia yms... Yhteen äitiin ja lapseen on välit vieläkin tosi hyvät, vaikka he muuttivatkin toiseen kaupunkiin...Musta tommonen idea olisi ainakin tosi kiva... =)
Mä otin esikoisen vanhoja vauvanvaatteita esille ja kylläpä tuli nostalginen fiilis... Voi niitä söpöjä vaaleanpunaisia nuttuja... Sitten rupesin miettimään, että entäs jos tuleekin poika, niin mitäs sitten? Meillä kun ei ole yhtään poikien oloistakaan vaatetta, sillä kaikki sen tyyliset on lainassa edelleen mun ex-naapurilla eikä hän ole niitä palautellut... Pitäis varmaan soittaa ja pyytää takaisin, mutta jotenkin hävettää, kun hän ei ole itse niitä muistanut takaisin antaa...
Nyt on kyllä niin ihania vaatteita vauvoille joka paikassa... Pikkuhiljaa uskaltaa niitäkin alkaa katsella... paljon olisi kuitenkin hankittavaa ja ostettavaa, vaikka kaikki perustavarat on esikoiselta hyvässä tallessa... =)
Töissä alkaa olla pikkuisen tukala ja väsynyt olo, kun yöt on mennyt valvoessa... Eikä asiaa auta yhtään mun yx työkaveri, joka ei ihan oikeesti taida ymmärtää, että mä olen raskaana ja en enää jaksa samaan tahtiin vaihtaa vaippoja ja pukea lapsia... Kyllä sitä tässä vaiheessa jo toi vauva painaa tonne alavatsaan niin, että kyyristyminen ja kyykkiminen on hiukan hankalaa... Veetutuksen astuessa kuvioihin alan hokea mantraa... Enää kaksi ja puoli kuukautta, enää kaksi ja puoli kuukautta... Anteeksi tilitys, mut se on niin kurjaa, kun joku ei oikeesti ymmärrä, että on kömpelö ja väsynyt olo. :ashamed:
Omaan napaan ei muuten kummoisempia... Pikkuinen potkii aika voimakkaasti ja vatsa on aikamoinen pallo...Ensi viikolla neuvolalääkäri ja hiukan taas jännittää tuo vaa"alle nousu... Siitä on noussut mulle painajainen, kun painoa vaan tulee, vaikka olen hiukan yrittänyt hillitä tuota herkkujen syömistä...
Riikkuli 24+6

 

Kiitos Äitiliini75:lle ompeluohjeista :flower: ! Printtasin viestisi talteen, niin mitat ovat valmiina, kun kangaskauppaan lähden.

Kehittelen itselleni taas kaikkea hauskaa homma lomaviikolleni, vaikka otin lomaviikon gradun kirjoittamista varten, joka pitäisi saada valmiiksi ennen vauvan syntymää (ollut kesken yli 3 vuotta :ashamed: ). Muistin juuri, että kesälomalla jäi kalusteiden hiomishommat ja pikkusukan neulominen kesken sekä yksien housujen korjausompelu, joten olisihan tässä viikoksi hommaa. Ja tänään tekisi mieli leipoa sämpylöitä ja....Ihanaa päästä pian kuukausiksi äitiyslomalle! Sitten aion ehtiä tekemään vaikka mitä mukavaa, mitä työarkena en ehdi. Meillehän tulee helppo vauva .

Pinkeiju, mä uskon että vauva kuulee jo kohtuun. Oltiin viikko sitten futismatsissa, missä oli hirveä meteli ympärillä ja vauva potki koko sen ajan, kun ympärilläni mölyttiin. Ajattelin vain, että säikkyikö hän sitä melua, kun jossain vauvaopuksessa luki, että sikiö voi säikkyä kovia ääniä :/ .

Hippulaskos kyseli painonhallinta( )ohjeita. Mun kaikki neljä kiloa on tullut syömällä ihan hulluna kaikkea herkkua sipseistä jäätelöön, karkkiin, leipomuksiin, alkoholittomaan olueen, pizzaan, kotiruokaan ja siis kaikkeen mahdolliseen ja liikkumalla paaaljon vähemmän, kuin normaalisti. Siksi ihmettelen, miten en tämän enempää ole paisunut, kun normaalisti lihon tosi herkästi. Ehkäpä mun paino pomppaa nousuun vasta loppuraskaudesta, jos jatkan saman malliin :$ . Mut oikeasti, mä en syö vuorokauden aikana kuin 2-3 kertaa ja liikun kuitenkin kohtuullisesti, joten jospa se vaikuttaisi. Rv 20 päätin, että loppuraskauden syön terveellisesti ja herkut jää pois, mut vähän huonolla menestyksellä se on onnistunut. Kerrankin elämässään kun maha saa pullottaa, niin tekee mieli syödä mitä ikinä haluan. Mäkin kun olen ikuinen painontarkkailija :headwall: .

Jajepoo, Pinkeiju ja Kiiuska kun puhuitte noista uusien kavereiden saamisesta aikuisiällä. Samaa ongelmaa olen itsekin tuskaillut ja mikä joskus tuntui omituiselta, niin yllättäen jossain vaiheessa tutuistuin netin kautta ihan mahtaviin naisiin ja olemme nykyisin tosi hyviä kavereita/ystäviä keskenämme :heart: . Olen näistä ystävistäni oikein iloinen, mutta ainut haitta on se, että kaikki muut asuvat pk-seudulla ja mä en. Tapaan heitä siis harvemmin, mutta yhteyksissä ollaan lähes päivittäin. Myös kotikaupungistani löysin pari kaveria mammapalstan kautta. Nykyaikana täytyy näköjään käyttää kaikki keinot, jos haluaa tutustua ihmisiin. Lapsena kun uusia kavereita sai aina ja heti vaikka ulkomaanmatkalla uima-altaalta :/ . Itseasiassa mullekin on tullut mieleen, että olisi kiva nähdä tämän ketjun porukkaa joskus äitiyslomalla, jos kokoonnuttaisiin isolla lössillä jonnekin.

Tänään piti olla sadepäivä ja mun tehdä kotihommia sisällä, mutta koska tuolla on mukava poutasää ja koira liikehtii levottomasti, niin kaipa se on lähdettävä ulkoilemaan.

Mukava lauantaita kaikille :wave: .

 

Heippa!

Noralle onnea uuteen kotiin =) :flower:

Uusien ystävien saamisesta on ollut juttua ja samaa mieltä että sen vaikeempaa mitä enemmän ikää karttuu.. Mutta nyt ihan tässä puolen vuoden sisällä oon löytäny pari uutta ihmistä joiden kanssa synkkas heti, toisen kanssa ihan vaan puhelimen kautta jutellu ja kemiat osui yksiin. No eipä tässä ehdi toki kyläillä ja paremmin tutustua kovin nopeeta tahtia mut mahdotonta ei tosiaan oo löytää uusia kavereita. Ja eräs vanha kouluaikainen ystävä on palannut elämääni yli kymmenen vuoden tauon jälkeen ja sitäkin kautta voi löytää tavallaan uuden ystävän vaikka vanhoja tuttuja onki. Ihan sattuman kauppaa on kyllä uuden ihmisen tapaaminen, ite en osais lähtee perhekahvilaan tms tutustumaan outoihin tyyppeihin, jotenki ois liian tehty se tilanne =) Mutta erittäin mukavaa ois jos tätä kautta löytäis mamma kamuja vaikka ympäri suomee, maili, mese tms tuttujakin ois ihana saada.

Lääkäri totes selkäkivuista et on nyt vaan niin että fysiikka pettää ja maha on kasvanu niin suureksi et se tekee selkäkivut. Ihmettelen vaan et miten se teki sen tyyliin parissa sekunnissa kun puol minuuttia aiemmin kaikki oli hyvin ja sit yx kax pääsen eteen päin vain pingviinikävelyä Kai sit joku nikama tms prätkähti. No parannusta ei oo, tukiliivi tuli hankintalistalle. Onneksi ei nyt kuitenkaa mitää paskempaa vikaa, esim välilevyn pullistuma. Sitä en halua enää ikinä. myötätunto teille joilla iskiaskivut vaivaa, se on hirvittävää!! :|


Onko muita jotka väsyy seisomiseen, kävelyyn tms aivan älyttömän nopeesti? Kun tuntuu et sadan metrin kävely on aivan liian suuri haaste, supistaa, ahistaa jne.. Ja seisominen paikoillaan onnistuu max vartin pätkissä.

Lepposaa lauantaita kaikille, taidan mennä sohvalle pitkälleen hetkeksi.. :wave:

Maukkis ja jorma rv:t tasan 26

 

Huomenta!

Nora79: Onnea asunnosta :flower: =) !

Kyllähän sitä itsekin toivoo, että perhavalmennuksissa olis samanhenkistä porukkaa, vaikka ystäviä on omasta takaa paljonkin. Olis vaan hyvä, kun sit ne ihmiset asuis ihan näillä nurkilla. Vois käydä puistossa ja vaunuttelemassa ilman, että tarttis autolla lähteä suhaamaan, niinkuin taas omien ystävien tapauksessa täytyy. Musta on ihan typerää, jos muut äidit kaikkoaa, kun alat juttelemaan heille Jajepoo. Muualla maailmassa se olis ihan luonnollista, että tutustutaan jos kerran samalla hiekkalaatikolla lapset leikkii, mutta suomalaiset on sitten ihmeen juroa kansaa :headwall: .
Luin viime viikolla kirjan Ruuhkavuosi jossa oli just noita samoja juttuja, eli jos olette lukuihmisiä muutkin, niin kannattaa lukea .

Tivoli: Oon kans joskus miettinyt, et olis hauska tätä porukkaa nähdä, kun teidän kanssahan vietän melkein enemmän aikaa kuin ei-virtuaali ystävieni . Ja toi on muuten ihan totta, että lapsena tutustui uima-altaalla aina uusiin ihmisiin ja niistä tuli ainakin mulla pitkäaikaisia kirjekavereita. Mutta täytyy kyllä myöntää et me tutustuttiin häämatkallakin kahteen tosi mukavaan pariskuntaan ja istuttiin monesti iltaa heidän kanssaan, joten kyllä se nykyäänkin onneks mahdollista on.

Joku kyseli hoitopöydän hankinnasta. Me hankitaan vauvan huoneeseen hoitopöytä ja kylppäriin pesukoneen päälle pelkkä alusta.

Niin ja Tivoli, meille tulee kans helppo vauva. Äitillä on ainakin vuoden LOMA B) . Oon aika innokkaasti mainostanut tätä positiivista asennettani kaikille ja seurannut, kuinka muut oikein hinkuisivat päästä kertomaan, kuinka väärässä olenkaan . Ihan kuin en itse muka tajuaisi, että ens vuosi voi olla vaikka kuinka rankkaa aikaa.

Ja Pinkeiju meille ainakin neuvolan täti sanoi jo kauan sitten, että vauvalle kannattaa jutella, koska se kuulee sinne, joten kyllä se varmasti kaikki isommatkin metelit aistii =) .

Kiva, että Margaretinkin masussa on taas vilskettä =) .

Omaan napaan ei mitään uutta. Häpyluu on tosi kipeä öisin ja mussukka potkii onneks ahkerasti pitkin päivää. Karkkia oon syönyt kamalasti ja jätskiä samoin. Mieskulta toi eilen Ben & Jerrys jätskiä ja ison pussin karkkia kun vuokrasi meille leffan :heart: . Kyllä oli ähky olo sen jälkeen, mutta kyllä ne maistuivatkin .

Nyt siivoamaan. Kuulemisiin :wave: !

*muoks* Maukkis: Kyllä supistaa täälläkin jo parin sadan metrin kävelyn jälkeen |O . Just kun muuten piristyin ja ajattelin, et alan kuntoilemaan, ettei muu kroppa mahaa lukuunottamatta kauheasti paisuisi :headwall: . Mutta ei siis puhettakaan. Bussipysäkillekin kävellessä (400 m) tuntuu, että koko maha poksahtaa kuin ilmapallo .

 

Lauantaita kaikille!

Pinkeiju ja Jajepoo, en minäkään kovin kaukana teistä luultavasti asu. Ihan tässä Uudenmaan ja Hämeen rajalla ollaan. Ja uusista ystävistä puheenollen, esikoista odottaessa löysin juuri tämän kaksplussan kautta 3 aivan ihanaa ystävää, vieläpä samasta kylästä =) ja sen lisäksi meidän silloinen odotusporukka pitää edelleen visusti yhteyttä toisaalla netissä.

Mua on alkanut vaivaamaan liitoskivut |O ja tänäaamuna vihlas alavatsasta niin, että kaksinkerroin veti! Muksu taitaa kasvaa nyt vauhdilla. Tähän samaan syssyyn sopiikin sitten pukata muuttoa... Pitäisi pakata aika vauhdilla, viikon päästä saadaan talon avaimet ja siitä viikon päästä olis tarkoitus muuttaa. Enpä ole edes aloittanut :ashamed: Tänään olis hyvä päivä ottaa itseään niskasta kiinni

Tuumasta toimeen,

liplap rv 24+0

 

:'(

mä en tiiä mikä mua vaivaa.
Jotenkin on niin yksinäinen ja masentunut olo.
Kaikki päivät on semmosta massaa ja tuntuu että ei oo enään mitään kontaktia ulkomaailmaan.Täällä vaan oo ja kökötän.
Ja kaikki itkettää ja masentaa ja sitten tietysti puran sitä mieheen, oon jatkuvasti vihainen ja katkera.
Mä en ees tiedä mistä tämä johtuu.
Kauan odotettu vauva ja mun olo on ihan kauhea.

Neuvola on vasta parin viikon päästä, pitäiskö mun soittaa enenn sitä ja pyytää jotain apua. Kun tuntuu ettei enään jaksa tän oman päänsä kanssa.

Väsynyt Tui