Juhlien järjestäjä suuttui kun emme pääse juhliin, juhlat ilman lapsia

Se mikä sopii teille, ei välttämättä sovi muille. Kyllä varmasti lähes kaikki osaa liikkua erikseenkin, joskus sitä vain ei halua. Mun mielestä esim. häät on niin kuivat juhlat yleensä, että ennemmin jätän menemättä kuin menen yksin. Eikä kyse todellakaan ole siitä ettenkö osaisi mennä yksin. En vaan halua.

Mulla taas on häissä yleensä paljon tuttuja (sukulaisia, kavereita), enkä kaipaa miestä seurakseni, kun juttuseuraa riittää ja aika kuluu hyvin ilman miestäkin. Ehkä juuri siksi mulla on niitä tuttuja ja kavereita, kun liikun myös ilman miestäni...? Ja todella moni tosiaan ei käy missään ilman puolisoaan.

No joo, ihmiset on erilaisia. Jotkut sosiaalisempia kuin toiset. Usein se sosiaalisuus tuo mukanaan myös sosiaalisen verkoston, jota voi hyödyntää vaikka lapsenvahtina kun on sellaisen tarve. Yksinäisyys ja tukiverkottomuus on joskus ihan oma valinta, ja siinäkään ei ole mitään vikaa, kunhan sitten ei rutise että "kun ei ole ketään joka auttaisi, ja lapsia hoitaisi".

 

Usein lapsettomat eivat ymmarra, etta monille aika on rahaa. Vapaa-aika tulee aika kalliiksi monille, joilla ei ole tukiverkosto kunnossa.

Todellakin!

 

Usein lapsettomat eivat ymmarra, etta monille aika on rahaa. Vapaa-aika tulee aika kalliiksi monille, joilla ei ole tukiverkosto kunnossa.

Mistäs sen tukiverkon saa, jos on epäsosiaalinen eikä halua missään käydä? Jaa, no siinä tapauksessa ei tietysti ole mihinkään menossakaan kun ei halua missään käydä. Ja kun se on oma valinta, niin ei varmasti valitakaan tukiverkoston puuttumisesta.

Vai?

 

Harvemmin häihin tulee kutsuja ei niin tärkeiltä ihmisiltä, etten yrittäisi keksiä jotakin keinoa miten juhliin voi osallistua. Se että luettelee lista syitä miksi ei voi mennä ilman lapsia, miksi ei voi mennä juhliin yksin jne kuulostaa kyllä siltä että juhliin nyt ei vain halua osallistua ja lapset on tekosyy siihen että ei periaatteesta halua osallistua lapsettomiin juhliin. Ehkä siitä vähän on typerää suuttuakaan, eihän sille mitään voi jos seura ei vaan kiinnosta, juhlitaan sitten niiden kanssa jotka juhlaan haluavat tulla ja sinne pääsevät.

 

Olen monesti miettinyt että miksi ihminen kokee tarpeelliseksi selitellä niin kovasti ja vastaavasti jos et selitä niin saat kyselyä että miksi ei? Kaikkein pienimmällä kun pääsee kun vastaa kutsuun,kiitos mutta emme valitettavasti pääse osallistumaan ja tähän käypä vastaus mielestäni ok. En muutenkaan ymmärrä että vedetään herneet nenään jos kaikki kutsutut eivät pääse.

 

Suoraansanottuna, tuossa jos missä kuulostaa siltä että lapsia käytetään tekosyynä jäädä pois. Lapsenvahdin palkkaaminen olisi mahdollista mutta mielummin hyödynämme sen ajan johonkin muuhun, antaa kuvan ettet juuri ystäväsi suurta päivää arvosta. Ei olla juhlijaihmisiä eikä koskaan järjestetä itse juhlia...


Siis haloo. Tosiasia on että ette vaan halua mennä noihin juhliin ja nyt sait "lastenhoito-ongelmasta" hyvän keppihevosen tuohon. Ehkä ystäväsi tietää tämän juhlien karttelusi ja siksi häntä ärsyttää kun hän nytkin lukee lävitsesi?

Miksi juhliin on pakko mennä jos saa kutsun. Ei kutsu ole mikään velvollisuus osallistua! Silloin kun saa kutsun niin sitä joko menee tai ei. Vastaukseksi pitäisi riittää että kyllä kiitos tulemme tai sitten kiitos kutsusta, mutta emme pääse tulemaan. Miski ihmeessä ap:ltä on edes vaadittu mitään selitystä kieltäytymiselle. Ja jos ei mene, niin ei se kieltäytyminen ole mikään tekosyy. Sitä paisti ap sanoi, ettei heillä ole varaa palkata ulkopuolista lastenhoitajaa kuin kerran vuodessa. Mistä tiedät, etteivät he käytä tätä lastenvahtimahdollisuutta esim. juhliakseen OMAA hääpäiväänsä kahden kesken?

 

[QUOTE="aapee";26122574]Oletko yhtään tietoinen paljonko MLL hoitajat maksaa? Hienoa jos sinulla semmoinen summa rahaa että voit palkata hoitajan aina aamuun asti
Me valitettavasti vaikka ei sossu elättejä olla ja raha tienataan joka senttiä myöten itse (tuet =lapsilisä) niinei meillä ole varaa palkata moneksi tunniksi hoitajaa
Hoitaja pitäsi ihan kirjaimellisesti palkata 2 vuorokaudeksi.
Yhden 5 tuntia menee yhteen suuntaan ajomatkoihinkin eli yhteensä 10 tuntia, ei sieltä juhlista kehtaa tunnin jälkeen kadota [/QUOTE]

Jostain katsoin että MLL:n hoitaja maksaisi jotain 8 e/ h, en muista onko viikonlopputaksa vielä kalliimpi. Mutta jos pitäisi tosiaan palkata 48 h:ksi hoitaja, niin tuohan tulee kyllä aika järjettömän kalliiksi.

Jos ei kutsuja ymmärrä tuota, niin anna suuttua.

 

Mistäs sen tukiverkon saa, jos on epäsosiaalinen eikä halua missään käydä? Jaa, no siinä tapauksessa ei tietysti ole mihinkään menossakaan kun ei halua missään käydä. Ja kun se on oma valinta, niin ei varmasti valitakaan tukiverkoston puuttumisesta.

Vai?

Ja tama liittyi aiheeseen miten? Kukaan ei pakota ketaan hankkimaan tukiverkosta.

 

Koskaanhan ei tiedä, vaikka siellä juhlissa sattuisi juttusille jonkun rouvan kanssa, jonka tytär opiskele lastenhoitajaksi samalla paikkakunnalla jossa asutte ja työkokemuksen vuoksi voisi säännöllisesti vahtia lapsianne hyvin edullisesti... tai samaan pöytään istuu joku perheenäiti, joka on muuttamassa naapuriinne ja mielellään katsoisi lapsianne omiensa ohessa toisinaan, jos vastavuoroisesti omansa voisivat piipahtaa teillä lastenne kanssa leikkimässä...

 

Ja tama liittyi aiheeseen miten? Kukaan ei pakota ketaan hankkimaan tukiverkosta.

Eihän sitä ole pakko hankkia. Jos ei kerta sellaista tarvi, niin on hankkimatta.

 

Koskaanhan ei tiedä, vaikka siellä juhlissa sattuisi juttusille jonkun rouvan kanssa, jonka tytär opiskele lastenhoitajaksi samalla paikkakunnalla jossa asutte ja työkokemuksen vuoksi voisi säännöllisesti vahtia lapsianne hyvin edullisesti... tai samaan pöytään istuu joku perheenäiti, joka on muuttamassa naapuriinne ja mielellään katsoisi lapsianne omiensa ohessa toisinaan, jos vastavuoroisesti omansa voisivat piipahtaa teillä lastenne kanssa leikkimässä...

Ja tuon todennäköisyyden takia pitäisi osallistua kaikeen kustannuksella millä hyvänsä . Ei hyvää päivää .

 

Eihän sitä ole pakko hankkia. Jos ei kerta sellaista tarvi, niin on hankkimatta.

Niinpä.

Ja jos ei tarvitse, niin ei varmaankaan myöskään selitä että kyllä me mentäisiin juhliin mielellään miehen kanssa, mutta kun ei ole ketään lapsenvahtia. Jne.

 

Kukaan ei ole sanonut että juhliin on pakko osallistua, mutta itse voisit tässä (tai edes itsellesi) myöntää että käytät lapsia tekosyynä. Jos haluaisit, teillä olisi mahdollista osallistua mutta koska et tykkää juhlista, käytätte lastenvahtiajan mielummin johonkin muuhun. Ystävälle sitä ei toki kannata tunnustaa koska se on loukkaavaa, tosin veikkaisin että ystäväsi tuon tekosyysi jo tietääkin ja siksi on loukkaantunut.

Eikä siinä mitään, itsekin olen kieltäytynyt juhlista vedoten lastenhoito-ongelmiin silloin kun en ole halunnut juhliin osallistua.

Kuka sen sitten määrittelee mikä on tekosyy ja mikä ihan oikea syy? Ainakin omassa elämäntilanteessa lastenvahdin palkkaaminen pitkäksi aikaa olisi melko iso kustannus, kun olen hoitovapaalla. Lisäksi ostetaan häälahja, mahdollisesti osallistutaan polttarien kustannuksiin, hankitaan kenties jotain uutta vaatetta juhlaan päälle, bensakulut hääpaikalle. Äkkiä siinä menee paljon rahaa, ja vaikka miten tykkäisi juhlia niin saattaa olla että kaikilla siihen ei budjetti taivu.

On helppoa sanoa mitä itse tekisi, mutta omalla kohdalla saattaisi hääjuhla jäädä väliin jos ei ihan parhaasta kaverista ole kyse. Se summa rahaa mikä menee yhdessä kesässä häälahjoihin ja matkakustannuksiin on meidän taloudessa iso raha.

 

Mulla taas on häissä yleensä paljon tuttuja (sukulaisia, kavereita), enkä kaipaa miestä seurakseni, kun juttuseuraa riittää ja aika kuluu hyvin ilman miestäkin. Ehkä juuri siksi mulla on niitä tuttuja ja kavereita, kun liikun myös ilman miestäni...? Ja todella moni tosiaan ei käy missään ilman puolisoaan.

No joo, ihmiset on erilaisia. Jotkut sosiaalisempia kuin toiset. Usein se sosiaalisuus tuo mukanaan myös sosiaalisen verkoston, jota voi hyödyntää vaikka lapsenvahtina kun on sellaisen tarve. Yksinäisyys ja tukiverkottomuus on joskus ihan oma valinta, ja siinäkään ei ole mitään vikaa, kunhan sitten ei rutise että "kun ei ole ketään joka auttaisi, ja lapsia hoitaisi".

Niin, hyvä juttu, kunhan ei oleta että muut toimii samalla tavalla kuin itse, ja haluaa samoja asioita.

 

Palstan mielestä se joka ei osallistu puolitutun häihin, on pahempi kun appivanhemmat jotka ei tule lapsen ristiäisiin.

 

Niinpä.

Ja jos ei tarvitse, niin ei varmaankaan myöskään selitä että kyllä me mentäisiin juhliin mielellään miehen kanssa, mutta kun ei ole ketään lapsenvahtia. Jne.

Mutta ymmärräthän että kaikilla tuo tukiverkoston luominen ei ole edes tahdon asia. Joillain esim. asuu sukulaiset kaukana, vanhemmat ovat kuolleet, eikä ole itse sen luonteinen että saa helposti kavereita. Sellaisestahan täällä saa jatkuvasti lukea, miten joillain ei ole ystäviä, eikä osaa/uskalla tutustua uusiin ihmisiin. Tilanteita on niiiiin monenlaisia.

 

Niin, hyvä juttu, kunhan ei oleta että muut toimii samalla tavalla kuin itse, ja haluaa samoja asioita.

En oletakaan.

Vain jos joku ns. erakko inisee mulle, että ei ole ketään joka voisi lapsia vahtia, eikä ketään joka kutsuisi joskus kahville tms, niin saatan todeta että ystävyys ja avunanto on yleensä vastavuoroista. Ketään ei kotoa tulla väkisin hakemaan, eikä kukaan väkisin apuaan tyrkytä

Mutta harvemmin ne valintaansa oikeasti tyytyväiset iniseekään. Ne, jotka aidosti viihtyy omissa oloissaan ja sitä rataa.

 

[QUOTE="jep";26122426]aika itsekkäältä kuulostaa, mutta itsehän päätöksen teette. Jos olisin läheinen sunkaltaisen kutsuttavan kanssa, saattaisin loukkaantua tuosta. Että niinkun mun juhlat eivät olisi tarpeeksi hyvä ja arvokas syy palkata maksullinen lastenhoitaja, jos ei siis tosiaan rahasta kiinni. Jos taas en olisi kanssasi kovin läheinen, mulle ois aivan sama mikä teidän syynne olisi...[/QUOTE]

Ettet vain olisi juhlien järjestäjä?

 

Mutta ymmärräthän että kaikilla tuo tukiverkoston luominen ei ole edes tahdon asia. Joillain esim. asuu sukulaiset kaukana, vanhemmat ovat kuolleet, eikä ole itse sen luonteinen että saa helposti kavereita. Sellaisestahan täällä saa jatkuvasti lukea, miten joillain ei ole ystäviä, eikä osaa/uskalla tutustua uusiin ihmisiin. Tilanteita on niiiiin monenlaisia.

Sitten on vaan pakko rohkaistua. Pakko tutustua uusiin ihmisiin. Kun ei kukaan ihan oikeasti voi väkisin toisen seuraan tuppautua ja ilmoittaa että minäpä alan sulle nyt ystäväksi ja tukiverkoksi, toisen istuessa passiivisena.

Suu pitää saada auki joskus. Sen ujommankin ihmisen. Jos tahtoo tiettyjä asioita saavuttaa. Netti on hyvä paikka aloittaa tutustuminen. Usein ainoa, joka voi auttaa ihmistä, on ihminen itse.

Mä olen niin tyytyväinen nähdessäni, miten ennen aina yksinäisyydestä ja sen sellaisesta valittanut tuttava/kaveri on ottanut itseään niskasta kiinni, mennyt lastensa kanssa perhekerhoon yms, ja tutustunut myös netin kautta ihmisiin joita on rohkaistunut pyytämään kahville/suostunut heidän kahvikutsuunsa, ja nyt hänellä on jo kavereita ja jonkinmoinen tukiverkosto, vaikka asuukin kaukana kotipaikkakunnaltaan (eli kaukana vanhoista ystävistä & suvustaan), ja vielä kauempana miehensä suvusta. Ja tästä uudesta, iloisemmasta elämästä hän saa kiittää itseään: hän sen mahdollisti, rohkaistumalla, ja lopettamalla valituksen & toimimalla sen sijaan

 

Sitten on vaan pakko rohkaistua. Pakko tutustua uusiin ihmisiin. Kun ei kukaan ihan oikeasti voi väkisin toisen seuraan tuppautua ja ilmoittaa että minäpä alan sulle nyt ystäväksi ja tukiverkoksi, toisen istuessa passiivisena.

Suu pitää saada auki joskus. Sen ujommankin ihmisen. Jos tahtoo tiettyjä asioita saavuttaa. Netti on hyvä paikka aloittaa tutustuminen. Usein ainoa, joka voi auttaa ihmistä, on ihminen itse.

Mä olen niin tyytyväinen nähdessäni, miten ennen aina yksinäisyydestä ja sen sellaisesta valittanut tuttava/kaveri on ottanut itseään niskasta kiinni, mennyt lastensa kanssa perhekerhoon yms, ja tutustunut myös netin kautta ihmisiin joita on rohkaistunut pyytämään kahville/suostunut heidän kahvikutsuunsa, ja nyt hänellä on jo kavereita ja jonkinmoinen tukiverkosto, vaikka asuukin kaukana kotipaikkakunnaltaan (eli kaukana vanhoista ystävistä & suvustaan), ja vielä kauempana miehensä suvusta. Ja tästä uudesta, iloisemmasta elämästä hän saa kiittää itseään: hän sen mahdollisti, rohkaistumalla, ja lopettamalla valituksen & toimimalla sen sijaan

Miksi se on sun mielestä niin pakko? Edelleen, kaikki ei nauti sosiaalisista kanssakäymisistä, ja ujous voi olla sellaine, että on kärsimystä tutustua uusiin ihmisiin. Miksi ei voi hyväksyä muunlaisia tapoja ja ihmisiä kuin itse on?

 

Saako sellainen ihminen jolla ei käytännössä ole mahdollista tukiverkon luominen liian usein kutsua (lapsettomiin) juhliin?

 

Ja tuon todennäköisyyden takia pitäisi osallistua kaikeen kustannuksella millä hyvänsä . Ei hyvää päivää .

Kaikkeen? Jos edes johonkin; kotiin ei kukaan tule itseään esittelemään ja avuksi tyrkyttämään.

Ja tosiaan, jos ei koe tarvitsevansa sitä tukiverkostoa, niin ei sitä pakko ole hankkia.

Mutta enpä jaksaisi kuunnella valitusta tukiverkoston puutteesta sellaiselta, joka olla möllöttää kotonaan vaan eikä koskaan lähde mukan mihinkään, jossa voisi vahingossa tutustua potentiaalisiin tukiverkostolaisiin.

 

Kaikkeen? Jos edes johonkin; kotiin ei kukaan tule itseään esittelemään ja avuksi tyrkyttämään.

Ja tosiaan, jos ei koe tarvitsevansa sitä tukiverkostoa, niin ei sitä pakko ole hankkia.

Mutta enpä jaksaisi kuunnella valitusta tukiverkoston puutteesta sellaiselta, joka olla möllöttää kotonaan vaan eikä koskaan lähde mukan mihinkään, jossa voisi vahingossa tutustua potentiaalisiin tukiverkostolaisiin.

Mutta ei täällä nyt esim. ap ole valittanut sen puutetta. Kirjoitti vain että suututtiin kun ei lähtenyt.

 

Miksi se on sun mielestä niin pakko? Edelleen, kaikki ei nauti sosiaalisista kanssakäymisistä, ja ujous voi olla sellaine, että on kärsimystä tutustua uusiin ihmisiin. Miksi ei voi hyväksyä muunlaisia tapoja ja ihmisiä kuin itse on?

Jos et tarvi tukiverkostoa, niin asiahan on sillä selvä. Ei ole pakko

 

Miksi se on sun mielestä niin pakko? Edelleen, kaikki ei nauti sosiaalisista kanssakäymisistä, ja ujous voi olla sellaine, että on kärsimystä tutustua uusiin ihmisiin. Miksi ei voi hyväksyä muunlaisia tapoja ja ihmisiä kuin itse on?

Huoh.

Ei ole pakko, ei.

Mutta jos ei halua, niin ei mun mielestä sovi myöskään valittaa yksinäisyyttä ja tukiverkottomuutta. Kun ei kerran ole halukas tekemään yhtikäs mitään asioiden muuttamiseksi.

Eli joko on valittamatta ja hyväksyy tilanteen sellaisena kuin se on, tai tekee jotain asioiden muuttamiseksi jos nykytilanne ei miellytä. Sellaisia turhan valittajia mä en kestä, ihmisiä jotka ruikuttaa silkasta ruikuttamisen ilosta, vailla aikomustakaan muuttaa asioita.

Asiat harvemmin muuttuu itsestään paremmaksi, jos ihminen vaan istuu, odottaa ja ruikuttaa.

Olinkohan nyt tarpeeksi selkeä?