Kesäkuiset 2020 <3

#Exec
Meillä on näköjään sun kanssa @taatelinen samana päivänä ultra. Sinne tuntuu olevan aika pitkä aika, tuntuu muutenkin että aika menisi raskaana ollessa hitaammin kuin muuten.
Meillä th teki ekalla neuvolakäynnillä lähetteen ultraan valmiiksi, ja itse varasin sitten ajan. Nt-ultrahan pitää tehdä tietyillä viikoilla.
Niitä alkuraskaus-supisteluja mulla on edelleen aika usein, mutta varmistin tänään (varmuuden vuoksi ja mielenrauhan takia), että kyllä nekin kuuluvat alkuraskausoireisiin, kun eivät ole kivuliaita eivätkä ole (ainakaan vielä) aiheuttaneet vuotoa. Eikä niille juuri mitään voi.
 
  • Tykkää
Reactions: taatelinen
Olesia
Mäkin kävin tänään varhaisultrassa ja yksi sykkeellinen tyyppi näkyi ja vastasi täysin viikkoja 7+2 :love: Olin ilmeisesti ovuloinut molemmilta puolilta mutta onneksi vain yksi pieni on kasvamassa. Voisin siis tulla listalle:

Olesia/la 21.6/neljäs
 
Nuune
Terve taas pitkästä aikaa olen kovasti taustalla mukana vaikka itse aika vähän olen kirjoitellut. Kävin tänään pitkän odotuksen jälkeen varhaisultrassa (7+0) ja kaikki on hyvin :)tyyppi on hieman pidempi kuin normaalisti tähän aikaan ja keskenmenon riski on pienentynyt aika paljon. Lääkärin mukaan keskenmenon riski pienenee kun alkio on 10mm pitkä. Ihanaa tämä mielenrauha vaikka tyypin selviytyminen ei ole vielä täysin varmaa. Itsellä oli hieman epävarma olo, koska en ole oikeastaan yhtään kärsinyt pahoinvoinnista (muita raskausoireita kyllä on). Toivottavasti teidän päiviin kuuluu hyvää ja raskaus etenee hyvin:)
 
Elsaalviina
Miulle varasi ultrannut kätilö tänään nt-ultran, se on 9.12. Tuntuu et sinne on ikuisuus, ja toisaalta taas ei oo koska sit on jo joulukuu!!! :eek: taitaa jäähä semmoset kaappien joulusiivot tekemättä tänä vuonna, ei vaan pysty ei kykene tällä hetkellä. Voii että kun saisin virtani takasin niin pystysin touhuamaan normaalisti.
 
Naarassusi
Mä oksensin nyt vuorostaan aamupalat. Mikään ei tunnu maistuvan, saati et pysyis sisällä. Lähin luennolle ja matkalla ostin mehujään, jos edes jotain energiaa ehtis imeytymään. Jos en pysty istumaan luennoilla, ni sit tuntuu siltä, että pakko päästä kertomaan vanhemmille, että sais tukea ja ehkä apuakin.
 
Puuvilja
@Naarassusi minä ”jouduin” kertomaan äidille jo rv 7, kun olin niin älyttömän huonovointinen ja väsynyt mökillä, että hän ihan huolestui. Äidin reaktio oli niin ihana ja lohdullinen, että ei kyllä yhtään kaduttanut kertominen
 
taatelinen
Itse jättäisin mielellään äidilleni kertomisen vaikka lapselle, mutta se ei taida olla vaihtoehto :cautious: En yhtään kestä hössötystä ja tiedän, että sitä on tiedossa kun ensimmäinen lapsenlapsi on kyseessä... Miestä olen jo valmistellut siihen, että äitini varmaan tunkee meille asumaan tai vähintään soittaa kuudesti päivässä kun kuulee raskaudesta. Pakko kuitenkin kertoa ennen joulua. Siihen asti aion nauttia rauhasta ja omasta tilasta :ROFLMAO:
Mutta jos tuntuu, että omalta äidiltä saa tukea kannattaa varmaan kertoa? Turha asiaa on kai salata vaan sen takia, että niin usein tehdään. Kyllä itsekin halusin kertoa (ja kerroin) lähimmälle kaverille oikeastaan heti, koska koen saavani häneltä kaipaamaani tukea :)
 
  • Tykkää
Reactions: #Exec ja Naarassusi
#Exec
Minäkin muistan jännittäneeni äidilleni kertomista esikoisen kohdalla, ja oletin sen vähintään pyörtynyvän onnesta (eka lapsenlapsi, jota oli jo kovin odottanut). Siksi se rekation laimeus yllätti aivan totaalisesti, hänhän oli arvannut asian aikaa sitten. Kummankaan äiti ei siis tästä raskaudesta vielä tiedä mitään, tai sanotaanko nyt kuitenkin, että ei olla ainakaan kerrottu. Muutamat läheisimmät ystävät tietävät, ovat tienneet liki alusta asti, sillä tiesin että heiltä tulen tarvitsemaan tilanteessa jos toisessa paljon tukea.
Tänään sitä pahoinvointia on riittänyt, samoin viime yönä. Olotila on ollut suhteellisen kauhea ja selkää särkee melkoisesti. Josko se tästä..
 
vilkevälke
Mulla on kans tehnyt pahoinvointi paluun. Just tuuletin miehelle eilen että pystyin jopa syömään muutaman karkin ja pitämään 4h ruokailuvälin niin eiköhän heti eilen illalla paukahtanut taas paha olo :sick:

Tasan 2 viikkoa nt-ultraan, jee! Meillä sen ajan sai itse varata ekan neuvolakäynnin jälkeen. Me ollaan kerrottu jo monille, mutta vaan sellaisille, joille kertoisin myös keskenmenosta. Mun vanhemmat tietää, mutta ne ei oo yhtään hössöttäjiä. Eniten odotan että saa kertoa esikoiselle :love:
 
Lumihiutale_
Täällä ollu nyt yli viikon ällöolo, oksentamiselta oon säästynyt mutta 24/7 tekee pahaa ja paristi oon kyllä hengitellyt pöntön vieressä. Se siitä oireettomuudesta. Samaten tää vilu ei tunnu helpottavan ja väsymys painaa kauheesti.. kaikki nää samaan aikaan. Sit rinnatkin oli kipeät mutta se loppui jo. Jaksaispa odottaa maanantain ultraa!
 
Effis
Mulla on alkanut pahin pahoinvointi hävitä. Tai siis on hävinnytkin, nyt eletään ovulaatiosta 7+5 ja kuukautisista 8+2. Voi olla huono merkki, mutta en jaksa uskoa kun uupumus vaivaa, samoin yöpissalle herätään joka yö klo 3. Iltapäivisin on huonovointisuutta ja ympäri vuorokauden kiukkuisuutta o_O

Hei naiset, sanokaa muutkin, että teillä kropassa tuntuu jo muutoksia. Kauhea lihapyllyolo kun lantio on selvästi hieman kerännyt jotain massaa (turvotusta?) ja maha on kyllä niin pömpöllään, että huh. Vaikka paidat kätkis kyllä mahan, niin housut kiristää ja kuristaa vyötäröä. Ajattelin kokeilla jotain urheilun ryhtiliikettä nyt piakkoin, ettei ihan hulluksi mene... Jaksais vaan tältä väsymykseltä tehdä yhtään mitään :confused:
 
Naarassusi
En siis erityisesti jännitä äidille kertomista, ja muutamat kaverit kyllä tietää ja ovat tukenakin. Mutta oma äiti on kärsinyt hypermeesistä ja ollaan muutenkin läheisiä, joten siksi haluaisin jutella hänen kanssaan tästä alkaneesta oksentelusta. Just lähti kolmannen kerran tänään. Toivottavasti ei nyt yltyis tämän enempää kuitenkaan, yritän edelleen syödä säännöllisesti.

@Effis, just tän viikon maanantaina tulin laittaneeksi korkeavyötäröiset farkut jalkaan luennolle ja kaduin sitä koko päivän, koska keskivartalo oli niin turvoksissa. Ensin mietin, että mitä hitsiä olen syönyt, ja että voiko tosiaan olla näin paljon turvotusta jo seitsemännellä viikolla. Sitpä luin raskaus-appista, että just sillon on veren määrä kehossa kasvamassa, joten on normaalia, että on turvonnut fiilis ja huimaa ja väsyttää jatkuvasti. Lisäksi siinä luki, että tää turvotus menee noin muutamas viikos ohi, kunnes oikeasti alkaa kohtu viemään tilaa. (y)
 
#Exec
Minäkään en voi ymmärtää tätä jatkuvaa palelemista. Asunnossa liki 25 astetta lämmintä ja silti viluttaa. Työpäivät käyvät joskus väsymyksen ja pahoinvoinnin kanssa aika raskaiksi - etenkin jos on paljon palavereja. Kyllä tämä kroppa kieltämättä aika turvonneelta tuntuu, mutta mun kohdalla taitaa kätkeytyä jo olemassa olevaan massaan.
Vielä sen verran kertomisesta, että onko hyviä ideoita miten ja milloin olisi hyvä kertoa 5v. esikoiselle, joka on kaikin tavoin tehnyt muissa yhteyksissä selväksi, että ei todellakaan halua pienempiä sisaruksia. Neuvola ohjeisti että voipi ottaa mukaan myös raskaudenseurannan neuvolakäynneille, mutta jos teillä on jotain hyväksi havaittua kikkaa, kuulisin ne mielelläni.
 
Lennis
Mulla on alkanut pahin pahoinvointi hävitä. Tai siis on hävinnytkin, nyt eletään ovulaatiosta 7+5 ja kuukautisista 8+2. Voi olla huono merkki, mutta en jaksa uskoa kun uupumus vaivaa, samoin yöpissalle herätään joka yö klo 3. Iltapäivisin on huonovointisuutta ja ympäri vuorokauden kiukkuisuutta o_O

Hei naiset, sanokaa muutkin, että teillä kropassa tuntuu jo muutoksia. Kauhea lihapyllyolo kun lantio on selvästi hieman kerännyt jotain massaa (turvotusta?) ja maha on kyllä niin pömpöllään, että huh. Vaikka paidat kätkis kyllä mahan, niin housut kiristää ja kuristaa vyötäröä. Ajattelin kokeilla jotain urheilun ryhtiliikettä nyt piakkoin, ettei ihan hulluksi mene... Jaksais vaan tältä väsymykseltä tehdä yhtään mitään :confused:
7+6 ja myös jäätävä turvotus. Ei voi olla huomaamatta mahaa. Mietin et millä tän piilotan töihin mennessä vajaan viikon päästä. :whistle:
Sama tuntuu olevan nyt kuin viime raskaudessa, etten siedä mitään tuohon mahan päälle. Ei siis käy äitiyshousut, vaan pidettävä kaikki tuossa navan alapuolella. Vähän hankaloittaa pukeutumista.
 
Royalmf
Täällä poksutaan viikot 8+0 ja huomenna eka neuvola. Jotenkin epätodellinen fiilis kun tästä tietää vaan minä ja mies, ja te. Kahdesta ekasta kahden ekan isä halusi kertoa kaikille heti.

Turvotus on kyllä niin jäätävä että jos en pitäisi todella telttamaisia vaatteita ja yrittäisi ryhdillä piilotella mahaa jatkuvasti, tämän varmaan arvaisi, tai sitten joku onkin arvannut mutta ei vaan sano.

Myös palelu on tuttua. Lämmitys talossa täysillä ja muut heiluu tyyliin alusvaatteilla, kun itse palelen tuplavillatakissa ja paksuissa collareissa. Tuntuu myös kuin palelu lisäisi pahoinvointia, tai toisinpäin. Sisällä kuplivasta suuresta ilosta huolimatta olo on siis varsin kurja, eikä iltaisin tahdo jaksaa pysyä hereillä sen jälkeen kun lapset nukkuvat ja olisi vihdoin keskeytyksetöntä aikaa miehelle.

Kauhealta valitusvirreltä kuulostaa, mutta raskastahan tämä nimensä mukaisesti on
 
  • Tykkää
Reactions: Vauhtimamma
Effis
@Naarassusi mulla on pääasiassa vain korkeavyötäröisiä farkkuja, ja ihan mahdotonhan niitä on tosiaan käyttää. Esikoisesta se turvotus ei tainnut koskaan lähteä alkuraskauden (ja sit toisaalta oooo raskauden) jälkeenkään, nää tän raskauden turvotukset tulee sit niidenki päälle :ROFLMAO: niinku @Lennis sano, niin mullakin kaikki ahdistaa mahaa. Mekot on olleet kovassa käytössä. Kai se pitää pian joku kaftaani laittaa ja kulkea vaan loppuaika sellasessa.:barefoot:

Mulla ei oo mitään aikomusta kertoa töissä ennen rv 16-18, tai siis näin tahtoisin tehdä. Mut... Ei taida onnistua :rolleyes:
 
vilkevälke
Mä en kans kestä yhtään puristusta alavatsalla, joten verkkareissa mennään lähinnä. Joko ootte viritelleet farkut kiinni ponnarilla? Mun piti tänään laittaa siistimpää päälle niin housun nappi auki viilettelen :whistle::LOL: Esikoisesta vaihdoin aika varhain kaikki pikkaritkin monta kokoa isompiin kun tuntui että yhtään ei saa mikään puristaa tai tuntua alavatsalla. Tekis mieli ostaa äitiyshousuja jo..
 
Susku87
Moi kaikille! Täällä vajaa pari viikkoa lueskellut teidän juttuja taustalla. Itse voisin uskaltautua pikkuhiljaa mukaan. Itsellä nyt menossa rv. 6+3, laskettu aika 28.6. (kuukautisten mukaan). Neuvola on 20.11.
Kovasti haluaisi jotain konkreettista näyttöä, että masussa joku tosiaan on. Oireita jonkin verran...rintoja aristaa, jatkuva väsymys ja yököttävä olo. Susku87/32/2.lapsi
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: 4nniin4 ja hanba
Vauhtimamma
Se on hyvä, kun on jo vuosia huudellut että lapsiluku on täynnä niin multa ei varmaan uskallettais kysyä olenko raskaana kuin vasta muutama viikko ennen synnytystä :ROFLMAO:

Ihan hirveä olo. Kirjaimellisesti raskaus. Olisi kiva alkaa iloita asiaa, mutta olo ei edesauta sitä.

Onnekkaita te, joilla on innokkaita hössöttäjiä ympärillä. Olisipa itselläkin äiti, jonka kanssa jakaa asia ja joka muuttaisi meille synnytyksen jälkeen. Tekisi ruokaa ja siivoaisi :love:

Sen sijaan vauvallani on isä, joka päätti kiukutella kun olen niin itsekäs ja joutuu isäksi vastoin tahtoaan, valitti kuinka suuri vääryys se on ettei naisen tarvitse ryhtyä äidiksi ellei halua. Niinpä niin. Hyvähän se miehen on paasata abortin helppoudesta, kun elävä ihmisalku ei omissa sisuksissa kasva. Totesin hänelle sitten karuimman kautta, ettei hänen ollenkaan tarvitse olla isä vastoin tahtoaan, sillä minunkaan ei tarvitse tuhlata energiaa itkeäkseni enempää hänen käyttäytymistään.

Mä en tälläkään kertaa ostane kuin muutamat raskausvaatteet, ehkä parit kokoa isommat legginsit niin pitkät paidat ja mekot menee päälle, loppuaika on niin lämmintä ettei mitään pikkareitakaan tarvii :ROFLMAO: