***Kesäkuun Vauvat 2008***marras
- Viestiketjun aloittaja Sydänkäpynen
- Ensimmäinen viesti
Iso halaus kaikille keskenmenon kokeneille! :hug: Olen taustaillut porukkaa enkä aio vieläkään liittyä mukaan. Huomenna alkaa 11. viikko eli 10+0. Olin kesällä Helmikuisissa-08 ja tipuin sieltä viikolla 13+2 kun np-ultrassa todettiin vauvan kuolleen alkumetreillä. Hengissä pieni silloin oli nähty vkolla 7+5, jolloin tosin ilmeisesti kasvu pysähtynyt jo aiemmin koska vastasi viikkoa 6. Minulla oli koko sen raskauden tunne, että kaikki ei vain ole hyvin enkä ole raskaana (yksi lapsi ennestään). Ja se tunne piti paikkansa. Oireitakaan ei ollut ollenkaan, vaikka ne nyt ei mitään takaa. Yhtä hyvin voi mennä kesken isoilla oireilla.
Jos Juuliai ja Kaa palaatte Vauvakuume-puolelle niin siellä on km:n jälkeen kuumeilevat ja sieltä sain itse paljon vertaistukea. :heart: Ei olla yksin tässä maailmassa. Sen voin kyllä sanoa, että mitään iloa en enää raskaudesta koe. Yhtä hel-vettiä odotella tämä eka 3. ja senkin jälkeen pelko persuksissa ihan satavarmasti mikäli raskaus jatkuu...
Onnea kaikille muille ja toivotaan, että nyt loppuu tämä pudotuspeli. :'(
Jos Juuliai ja Kaa palaatte Vauvakuume-puolelle niin siellä on km:n jälkeen kuumeilevat ja sieltä sain itse paljon vertaistukea. :heart: Ei olla yksin tässä maailmassa. Sen voin kyllä sanoa, että mitään iloa en enää raskaudesta koe. Yhtä hel-vettiä odotella tämä eka 3. ja senkin jälkeen pelko persuksissa ihan satavarmasti mikäli raskaus jatkuu...
Onnea kaikille muille ja toivotaan, että nyt loppuu tämä pudotuspeli. :'(
:hug: kaikille niitä tarvitsiville!
Miulla ultra ens ti ja nyt oikeesti hiipii mieleen pelko ja ahdistus...en tiiä haluunko sinne mennä
Edellisiä odottaessa käin ultrassa vasta vkolla 18 ja silloin tiesi että siellä ollaan elossa.
Omat oireet vähentyneet tai muuttuneet...kuvotus minimaalista,mutta tilalla jo nyt liitoskivut.
Miulla ultra ens ti ja nyt oikeesti hiipii mieleen pelko ja ahdistus...en tiiä haluunko sinne mennä
Edellisiä odottaessa käin ultrassa vasta vkolla 18 ja silloin tiesi että siellä ollaan elossa.
Omat oireet vähentyneet tai muuttuneet...kuvotus minimaalista,mutta tilalla jo nyt liitoskivut.
juuliai :'( :hug: tässä vetää nyt ihan sanattomaksi ja murheelliseksi. Liikaa on jo menetetty kesävauvoja, ja totta on että pelko eikun pahenee täälläkin. Suuri osanottoni kaikille vauvansa menettäneille ja toivoa ja uskoa kaikille odottajille.
Voimia kaikille!
Voimia kaikille!
liitoskivut aina yhtä ihania. Muistan kun esikoista odotin..ja ne viimiset viikot..auuu
Juuliai :hug: täältäkin :'(
Pitänee nyt omat kuulumiset tähän kirjoittaa, vaikka tyhmältä tuntuu, toisen menetyksen jälkeen mitään iloista kirjoittaa.
Mulla oli siis eilen ultra, pikkuinen vastasi aikaa, eli LA on 2.6. Pituutta pienellä oli 56mm, nt 1.1mm (riskiluku 1:11000) ja kaikki vaikutti normaalilta. Pieni sydän siellä pompotteli.
Pitänee nyt omat kuulumiset tähän kirjoittaa, vaikka tyhmältä tuntuu, toisen menetyksen jälkeen mitään iloista kirjoittaa.
Mulla oli siis eilen ultra, pikkuinen vastasi aikaa, eli LA on 2.6. Pituutta pienellä oli 56mm, nt 1.1mm (riskiluku 1:11000) ja kaikki vaikutti normaalilta. Pieni sydän siellä pompotteli.
Pahoittelut Juuliai ja voimia!
Kyllä nämä maha-asukit ovat todellakin pieniä ihmeitä ja iloita saa jos koko raskaus ja synnytys menevät kunnialla loppuun saakka. Vaikka näin alkumetreillä ollaan, on kaikki jo varmasti suunnitelleet tulevaa ja tottuneet raskauteen joten kova pala se keskenmeno on tässä vaiheessa varmasti.
Kyllä nämä maha-asukit ovat todellakin pieniä ihmeitä ja iloita saa jos koko raskaus ja synnytys menevät kunnialla loppuun saakka. Vaikka näin alkumetreillä ollaan, on kaikki jo varmasti suunnitelleet tulevaa ja tottuneet raskauteen joten kova pala se keskenmeno on tässä vaiheessa varmasti.
:hug: kaikille joilla on mennyt kesken aivan hirveältä tuntuu varmasti!
Tänään käytiin ekassa neuvolassa ja kuunneltiin sydänäänetkin ja sieltähän ne kuului :heart: alkoi kyllä tuntumaan heti todemmalta tää raskaus ja ihanaa oli tietää, että massussa on elämää. Mies oli mukana ja pääasiassa touhus pojan kans leluilla. hienosti kyllä poika jaksoi yli tunnin olla, mutta kun multa alettiin kuunteleen sydänääniä niin poika alkoi vähän itkemään, ihmetteli varmaan, että mitä äitille tehdään.. laskettuaika muuttui, ku siellä ei huomioda edelleenkeen kierron määrää. eli nyt laskettuaika ois 14.6, eli sen voi muuttaa listaan.
meillä np-ultra ei kuulu ilmasiin ultriin joten ei mennä yksityiselle. rakenneultra aika varattiin jo joka on 15.1. lääkärineuvola onkin sitten 4.12. jolloin saa taas kuulla sydänääniä! :heart:
nyt meen nukkuun päikkärit!
aivan hirveältä tuntuu varmasti!Tänään käytiin ekassa neuvolassa ja kuunneltiin sydänäänetkin ja sieltähän ne kuului :heart: alkoi kyllä tuntumaan heti todemmalta tää raskaus ja ihanaa oli tietää, että massussa on elämää. Mies oli mukana ja pääasiassa touhus pojan kans leluilla. hienosti kyllä poika jaksoi yli tunnin olla, mutta kun multa alettiin kuunteleen sydänääniä niin poika alkoi vähän itkemään, ihmetteli varmaan, että mitä äitille tehdään.. laskettuaika muuttui, ku siellä ei huomioda edelleenkeen kierron määrää. eli nyt laskettuaika ois 14.6, eli sen voi muuttaa listaan.
meillä np-ultra ei kuulu ilmasiin ultriin joten ei mennä yksityiselle. rakenneultra aika varattiin jo joka on 15.1. lääkärineuvola onkin sitten 4.12. jolloin saa taas kuulla sydänääniä! :heart:
nyt meen nukkuun päikkärit!
Juuliai :hug: ikävää lukea taas menetyksestä. Jaksamisia.
No niin tänään sitten kävin siinä np ultrassa kun eilinen peruuntui. Ja ihastuksekseni sain todeta että kaikki on kunnossa ja viikkoja vastaava sikiö siellä pyöriskeli. Ensin kyllä katsoin et voi ei eihän sillä ole mitään kun ei näkyny kun mustaa ja sen alaosassa möykky, mutta lääkäri sanoi että vauva katsoo meitä päin. Sitten pian alko kauhee pyöriskely niin et kädet ja jalat viuhto. Että mä oon nyt onnellinen mut silti viikko olis viä tätä ekaa kolmannesta jäljellä. Nyt siis viikkoja 11+1.
Listanpäivittäjä vois varmaan vaihtaa mun laskettua aikaa vähän kun oon sen laittanu väärin eli oikea olis 10.6
No niin tänään sitten kävin siinä np ultrassa kun eilinen peruuntui. Ja ihastuksekseni sain todeta että kaikki on kunnossa ja viikkoja vastaava sikiö siellä pyöriskeli. Ensin kyllä katsoin et voi ei eihän sillä ole mitään kun ei näkyny kun mustaa ja sen alaosassa möykky, mutta lääkäri sanoi että vauva katsoo meitä päin. Sitten pian alko kauhee pyöriskely niin et kädet ja jalat viuhto. Että mä oon nyt onnellinen mut silti viikko olis viä tätä ekaa kolmannesta jäljellä. Nyt siis viikkoja 11+1.
Listanpäivittäjä vois varmaan vaihtaa mun laskettua aikaa vähän kun oon sen laittanu väärin eli oikea olis 10.6
Nasu79 me mennään ihan samoilla päivillä! Mullakin 11+1 ja laskettu aika 10.6. Meillä np-ultra ke 28.11, ja neuvolalääkäri sitä ennen ma 26.11. Toivotaan että kaikki ok..
Heippa! Oon lukenu viestejä, mut oon tosi huono ite kirjottamaan... Kauheen ikävää, et on tosi paljon ollut vauvojen menetyksiä. Jaksamista teille, joita asia koskettanut.
Kyllä itekin vähän jännittää, miten on käyny. Sydänäänet kuulu 10+6, ensi viikolla vasta np-ultra. Mulla on ollu tosi oireeton raskaus, rinnat on kyllä kasvaneet mut ei ne kipeet ole enää. Vatsa on pömppö, turvottaa tosi helposti. Pikkasen repii vatsalta, kovien liikkeiden yhteydessä, mut esim. äsken jumpassa ei hypytkään tuntunu pahalta (varovasti kokeilin).
Miten teillä muilla, jos meette vatsalleen, niin tuntuuko teillä jo kohtu mahassa? Jos mulla tuntuu, niin ei kauheen selvästi, ehkä (?) vähän..
Sinuhe ja Onni-Ilona rv 12+0
Kyllä itekin vähän jännittää, miten on käyny. Sydänäänet kuulu 10+6, ensi viikolla vasta np-ultra. Mulla on ollu tosi oireeton raskaus, rinnat on kyllä kasvaneet mut ei ne kipeet ole enää. Vatsa on pömppö, turvottaa tosi helposti. Pikkasen repii vatsalta, kovien liikkeiden yhteydessä, mut esim. äsken jumpassa ei hypytkään tuntunu pahalta (varovasti kokeilin).
Miten teillä muilla, jos meette vatsalleen, niin tuntuuko teillä jo kohtu mahassa? Jos mulla tuntuu, niin ei kauheen selvästi, ehkä (?) vähän..
Sinuhe ja Onni-Ilona rv 12+0
Elikkä viikkoja täällä 12+2. En uskaltanut aikaisemmin oikein lähteä kirjoittelemaan kun kovasti pelkäsin menevän kesken. Nyt onneksi jo vähän varmemmin mielin eteenpäin. Kyseessä on siis esikoinen :heart:
Np ultrassa ja verikokeessa kävin viime torstaina. Siellä se pikkuinen jo potki, eikä mitään poikkeavaakaan löytynyt. Itkin onnesta ja helpotuksesta ja miehellekkin taisi kyynel tulla silmäkulmaan.
Tiistaina oli neuvolalääkäri, mukava nainen joka totesi raskauteni olevan normaali. Sydänäänetkin saatiin esille
Laskettu aika on 2.6, toivottavasti kestää masussa siihen asti.
Toivottavasti pahoinvointi pian helpottaisi jotta pääsisi taas omille jaloilleen vähäksi aikaa ennekuin masu tulee tielle :/
Np ultrassa ja verikokeessa kävin viime torstaina. Siellä se pikkuinen jo potki, eikä mitään poikkeavaakaan löytynyt. Itkin onnesta ja helpotuksesta ja miehellekkin taisi kyynel tulla silmäkulmaan.
Tiistaina oli neuvolalääkäri, mukava nainen joka totesi raskauteni olevan normaali. Sydänäänetkin saatiin esille
Laskettu aika on 2.6, toivottavasti kestää masussa siihen asti.
Toivottavasti pahoinvointi pian helpottaisi jotta pääsisi taas omille jaloilleen vähäksi aikaa ennekuin masu tulee tielle :/
Varovaisesti mukaan kesäkuisten joukkoon, jos mukaan mahtuu vielä? :wave:
Taustalla olen seuraillut alusta asti, mutta mukaan en ole rohjennut liittyä - pieni pelko ollut jossain tuolla takaraivossa, jos kaikki ei menekkään hyvin...
Nyt kuitenkin tämä ensimmäinen raskaus on alkanut muuttumaan todellisemmaksi kun neuvolassa on käyty viime viikolla 11+2. Tuntui ihan sairaan pitkältä ajalta odottaa tuota ekaa neuvolaa, siihen asti oli aika epävarma olo... ollaanko tässä oikeesti raskaana? Pahaa olokin oli nimittäin aika lievää, lähinnä närästys on ollut se suurin vaiva - eli helpolla olen selvinnyt tähän asti, kun olen muiden oireita lueskellut. Sydänäänet kuunneltiin heti ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja löytyivätkin heti sen enempiä etsiskelemättä :heart: Se oli kyllä hieno tunne - ja samalla helpottavaa, kyllä siellä oikeasti joku on!
No tällä viikolla päästiinkin jo ensimmäiseen ultraan, eli siihen NT-seulaan. Ja taas, jostain kummasta se pelko ja jännitys tulivat takaisin - onko siellä varmasti kaikki kohdillaan oikeassa paikassa ja niin pois päin... Ja täälläkin kun on lukenut ikävistä uutisista, niin kyllä se pelko tulee väkisin itselleenkin. Masusta löytyi kuitenkin vauhdikas kaveri :heart: Kätilö mittaili pituutta, tarkista NT:n, kuunneltiin sykettä ja seurailtiin muutenkin vauhdikkaan nasumme menoa Onnellisuuden tunne oli kyllä aika sanoin kuvailematonta - kaikki oli masussa oikein hyvin!
Nyt kun vauva on oikeasti kuultu ja nähty alkaa oikeesti tajuumaan sen että meille tulee vauva! Ja uskaltaa uskoa siihen ilman mieletöntä pelkoa tai paniikkia - kumpa joskus osaisi ottaa asiat hieman löysemmin...
Nyt siis viikkoja kasassa 12+4 ja laskettuaika on 1.6.2008 Eiköhän me anneta pieni pikkujoululahja isovanhemille tuota pikaa :xmas: Mielenkiinnolla odotan reaktioita... hymyyn vetää jo pelkkä ajatus kertomisesta! Osalle kavereista onkin jo kerrottu.
Seuraava paalupaikka olisi ensimmäinen lääkärineuvola, se on joulukuun 13. Toivottavasti vointi jatkuu yhtä hyvänä siihenkin asti.
Pahoittelut vielä kaikille jotka ovat joutuneet kokemaan surua :hug: Ikäviä uutisia on aina surullista lukea, tulee itsellekin niin haikea olo muiden puolesta...
NASU-masu 12+4
Taustalla olen seuraillut alusta asti, mutta mukaan en ole rohjennut liittyä - pieni pelko ollut jossain tuolla takaraivossa, jos kaikki ei menekkään hyvin...
Nyt kuitenkin tämä ensimmäinen raskaus on alkanut muuttumaan todellisemmaksi kun neuvolassa on käyty viime viikolla 11+2. Tuntui ihan sairaan pitkältä ajalta odottaa tuota ekaa neuvolaa, siihen asti oli aika epävarma olo... ollaanko tässä oikeesti raskaana? Pahaa olokin oli nimittäin aika lievää, lähinnä närästys on ollut se suurin vaiva - eli helpolla olen selvinnyt tähän asti, kun olen muiden oireita lueskellut. Sydänäänet kuunneltiin heti ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja löytyivätkin heti sen enempiä etsiskelemättä :heart: Se oli kyllä hieno tunne - ja samalla helpottavaa, kyllä siellä oikeasti joku on!
No tällä viikolla päästiinkin jo ensimmäiseen ultraan, eli siihen NT-seulaan. Ja taas, jostain kummasta se pelko ja jännitys tulivat takaisin - onko siellä varmasti kaikki kohdillaan oikeassa paikassa ja niin pois päin... Ja täälläkin kun on lukenut ikävistä uutisista, niin kyllä se pelko tulee väkisin itselleenkin. Masusta löytyi kuitenkin vauhdikas kaveri :heart: Kätilö mittaili pituutta, tarkista NT:n, kuunneltiin sykettä ja seurailtiin muutenkin vauhdikkaan nasumme menoa
Onnellisuuden tunne oli kyllä aika sanoin kuvailematonta - kaikki oli masussa oikein hyvin!Nyt kun vauva on oikeasti kuultu ja nähty alkaa oikeesti tajuumaan sen että meille tulee vauva! Ja uskaltaa uskoa siihen ilman mieletöntä pelkoa tai paniikkia - kumpa joskus osaisi ottaa asiat hieman löysemmin...
Nyt siis viikkoja kasassa 12+4 ja laskettuaika on 1.6.2008 Eiköhän me anneta pieni pikkujoululahja isovanhemille tuota pikaa :xmas: Mielenkiinnolla odotan reaktioita... hymyyn vetää jo pelkkä ajatus kertomisesta! Osalle kavereista onkin jo kerrottu.
Seuraava paalupaikka olisi ensimmäinen lääkärineuvola, se on joulukuun 13. Toivottavasti vointi jatkuu yhtä hyvänä siihenkin asti.
Pahoittelut vielä kaikille jotka ovat joutuneet kokemaan surua :hug: Ikäviä uutisia on aina surullista lukea, tulee itsellekin niin haikea olo muiden puolesta...
NASU-masu 12+4
Voih, päivä alkoi sitten päänsäryllä. Heräilin aamulla monesti kun odotin että milloin kello soi kun piti pojan koululla käydä kokouksessa...ei kiva olo. Pakko oli ottaa sarkylääke :ashamed:
Päävaivaan on osa syyllinen eilinen murhetapaus: meidän 15v. koira piti lopettaa :'( se oli jo vähän omissa maailoissaan ja sille kasvoi jokin kasvain takajalkojen väliin. No vielä on jäljellä kolme koiraa ruokittavana,yksi niistä on edesmenneen pentu.
(.) maha turpoilee välillä niin että luulisi olevan jo pidemmälläkin odotuksessa,mutta onneksi entiset housut mahtuu vielä päälle...
Vielä piilotellaan mahaa ja salataan odotus sukulaisilta ...
Ensi to olisi neuvola ja kuulee taas pienet sydänäänet
amati rv9+6
:wave:
Päävaivaan on osa syyllinen eilinen murhetapaus: meidän 15v. koira piti lopettaa :'( se oli jo vähän omissa maailoissaan ja sille kasvoi jokin kasvain takajalkojen väliin. No vielä on jäljellä kolme koiraa ruokittavana,yksi niistä on edesmenneen pentu.
(.) maha turpoilee välillä niin että luulisi olevan jo pidemmälläkin odotuksessa,mutta onneksi entiset housut mahtuu vielä päälle...
Vielä piilotellaan mahaa ja salataan odotus sukulaisilta ...
Ensi to olisi neuvola ja kuulee taas pienet sydänäänet
amati rv9+6
:wave:
En osaa olla poiskaan, joten jätän ajatukseni ketjuun.
Olo alkaa olla jo hieman tasaisempi, isoin suru on surtu ja nyt alkaa ajatukset olla tulevassa. Huomenna on lääkäri, jossa päätetääm mitä ja milloin tehdään. Sen jälkeen vaan annan itselleni aikaa parantua ja siirrän ajatuksia tulevaisuuteen. Tähän pinoon en luonnollisestikkaan enää palaa, mutta ehkä sitten sinne syysvauvasta haaveilevien pinoon menen häiriköimään.
Parempia tuulia ja onnellisia aikoja kaikille kesävauvaa odottaville. Me huono-onniset ollaan varmaan jo täytetty se tilastollinen osuus keskenmenevistä raskauksista tässä listassa, joten yhtään ei enää tähän listaan suostuta ottamaan vastaan, Eikös niin?
Erityisen suuri ja lämmin halaus kaikille kohtalotovereille ja iloisia ajatuksia teille tuleville kesämammoille!
:heart:
Olo alkaa olla jo hieman tasaisempi, isoin suru on surtu ja nyt alkaa ajatukset olla tulevassa. Huomenna on lääkäri, jossa päätetääm mitä ja milloin tehdään. Sen jälkeen vaan annan itselleni aikaa parantua ja siirrän ajatuksia tulevaisuuteen. Tähän pinoon en luonnollisestikkaan enää palaa, mutta ehkä sitten sinne syysvauvasta haaveilevien pinoon menen häiriköimään.
Parempia tuulia ja onnellisia aikoja kaikille kesävauvaa odottaville. Me huono-onniset ollaan varmaan jo täytetty se tilastollinen osuus keskenmenevistä raskauksista tässä listassa, joten yhtään ei enää tähän listaan suostuta ottamaan vastaan, Eikös niin?
Erityisen suuri ja lämmin halaus kaikille kohtalotovereille ja iloisia ajatuksia teille tuleville kesämammoille!
:heart:
Kävin tuota listaa vilkaisemassa, niin minun LA on tosiaan 2.6, se puuttui sieltä nyt.
Kiva kuulla Kaa, sun kuulumisia kuitenkin, ja onnea syysvauvan yritykseen.
(.) Mulla on niin hermot kireällä, ettei ole tosikaan. |O Ei kai siihen mitään syytä ole, kaikki vaan ottaa päähän.
Lisäksi mulla on koko ajan pää kipeä, ja huimaa, välillä molempia yhtäaikaa, välillä erikseen. Niskatkin on jumissa, eikä tämä koneella istuminen auta asiaa.
*huh helpottihan, kun sai valittaa*
Niin, viikkoja mulla on 12+3
Kiva kuulla Kaa, sun kuulumisia kuitenkin, ja onnea syysvauvan yritykseen.
(.) Mulla on niin hermot kireällä, ettei ole tosikaan. |O Ei kai siihen mitään syytä ole, kaikki vaan ottaa päähän.
Lisäksi mulla on koko ajan pää kipeä, ja huimaa, välillä molempia yhtäaikaa, välillä erikseen. Niskatkin on jumissa, eikä tämä koneella istuminen auta asiaa.
*huh helpottihan, kun sai valittaa*
Niin, viikkoja mulla on 12+3
jo pois kesävauvoista :'( Toissa maanantaina ultrassa sit lopullisesti selvis että kesken oli mennyt.Torstaina aloin vuotamaan ja nyt tiistaina menin lähetteellä keskussairaalaan ja saman tie osastolle ja kaavintaan.Eilen aamusta pääsin kotio.Illalla nousi sit lämpö ja yöllä kamalat masukivut.Kohtutulehdushan se heti pamahti ja kahet antibiootit sain.Nyt jo olo hiemen helpottanut.
Mutta on se niin väärin...
Muille halauksia ja toivoa joilla kans jarrusukista jarrut pettäny nyt tällä reissulla :hug:
Ja muille odottaville ihanaa odotusaikaan ja vointeja.Nauttikaa odotuksesta vaik kuin onkin ylimääräistä pahoinvointia ja muuta,sillä sehän on se merkki et kaikki on ok!
Tää käy tääl taustalla kurkkimas jatkossakin et mitä teille kuuluu :wave:
Mutta on se niin väärin...
Muille halauksia ja toivoa joilla kans jarrusukista jarrut pettäny nyt tällä reissulla :hug:
Ja muille odottaville ihanaa odotusaikaan ja vointeja.Nauttikaa odotuksesta vaik kuin onkin ylimääräistä pahoinvointia ja muuta,sillä sehän on se merkki et kaikki on ok!
Tää käy tääl taustalla kurkkimas jatkossakin et mitä teille kuuluu :wave:
Tervehdys kaikille!
Ja voimia kaikille kesävauvan menettäneille. Kauhee paniikki itelläki et jos kaikki ei ookkaa hyvin... mutta kai siitä on turha stressata etukäteen. Seuraava neuvola on 10.12 ja luulis et sillon kuunnellaan ne sydänäänet. Ja 18.12 sit eka ultra...
Pahoinvointi on ehkä vähän nyt hellittänyt, eilen oli jo ihan hyvä päivä ja tänään vielä parempi, tiistai oli kaamea! Kerrassaan mikään ei pysyny sisällä, sai pönttöä halailla kokopäivän... Jospa uskaltaisi ensiviikolla jo yrittää takaisin töihin... Rupeen olee jo ihan loppu tähän ainaiseen pahaanoloon ja oksenteluun.
Miumukka + masu 10+1
Ja voimia kaikille kesävauvan menettäneille. Kauhee paniikki itelläki et jos kaikki ei ookkaa hyvin... mutta kai siitä on turha stressata etukäteen. Seuraava neuvola on 10.12 ja luulis et sillon kuunnellaan ne sydänäänet. Ja 18.12 sit eka ultra...
Pahoinvointi on ehkä vähän nyt hellittänyt, eilen oli jo ihan hyvä päivä ja tänään vielä parempi, tiistai oli kaamea! Kerrassaan mikään ei pysyny sisällä, sai pönttöä halailla kokopäivän... Jospa uskaltaisi ensiviikolla jo yrittää takaisin töihin... Rupeen olee jo ihan loppu tähän ainaiseen pahaanoloon ja oksenteluun.
Miumukka + masu 10+1
NASU-masu ymmärrän fiiliksesi, ihan samoissa ajatuksissa itsekkin olin ennen ultraan menoa. Kovasti pelotti ettei siellä mitään olekkaan :/ onneksi toisin kävi ^^
Kaa, paljon onnea syysvauvan yritykseen, toivottavasti tärppää nopeasti
Karmea ahistus ollut koko päivän kun en ole pystynyt menemään keittiöön ja tekemään siellä mitään koko raskauden aikana. Siellä leijailee joku ihan kamala haju. En ymmärrä mistä se tulee. Inhottavaa kun joutuu miestä pyytämään jos vaikka edes leivän haluaa :ashamed:
Kaa, paljon onnea syysvauvan yritykseen, toivottavasti tärppää nopeasti
Karmea ahistus ollut koko päivän kun en ole pystynyt menemään keittiöön ja tekemään siellä mitään koko raskauden aikana. Siellä leijailee joku ihan kamala haju. En ymmärrä mistä se tulee. Inhottavaa kun joutuu miestä pyytämään jos vaikka edes leivän haluaa :ashamed: