~KesäMassut 2007~

Riina-Niina harmaana
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.11.2006 klo 16:09 feverish kirjoitti:
Anteeksi jos toistan itseäni, mutta kun en saanut vastausta :kieh: ;) jos rv on nyt 8+0, niin sanotaanko, että olen kahdeksannelle vai yhdeksännellä viikolla, mitäh?

Olen ymmärtänyt, että jos esim. rv7+6= kahdeksannella viikolla ja jos rv8+0= yhdeksännellä viikolla.

Itselläni on nyt rv10+3 eli olen 11 viikolla.

Riina-Niina + satuaarre 10+3
 
Pennonen80
tänään oli sitten ensimmäinen neuvola (8+1). Ultrattiin mutta sydänääniä ei näkynyt. Sikiö oli pieni eikä vastannut viikkoja. Hoitaja veikkaili tuulimunaa..

Otettiin verikoe josta seurataan raskaushormoni määrää. Ensi viikon torstaina ultrataan uudestaan... Hoitaja sanoi että on toki vielä mahdollisuus että raskaus olisi alkanut myöhemmin, mutta en jaksa siihenkään enää uskoa.

Tuntuu tosi pahalta, itkettää...

surullisin miettein pennonen80
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.11.2006 klo 16:14 Riina-Niina harmaana kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.11.2006 klo 16:09 feverish kirjoitti:
Anteeksi jos toistan itseäni, mutta kun en saanut vastausta :kieh: ;) jos rv on nyt 8+0, niin sanotaanko, että olen kahdeksannelle vai yhdeksännellä viikolla, mitäh?

Olen ymmärtänyt, että jos esim. rv7+6= kahdeksannella viikolla ja jos rv8+0= yhdeksännellä viikolla.

Itselläni on nyt rv10+3 eli olen 11 viikolla.

Riina-Niina + satuaarre 10+3
Nuin se minunkin mielestä menee, kiitos!
 
Annmari76
Osanottoni teille muillekin joilla raskaus ei ole sujunut onglemitta, on tullut keskenmeno tai on muutoin epävarmuutta. Meitä on aika paljon, se tieto meitä lohduttakoon. Ja tältä palstalta saa paljon tukea!

Ja teille joilla kaikki on kunnossa, tsemppiä jatkoon, rentouttavaa odotuksen jatkoa! Itse joudun poistumaan tältä listalta. Menen ensi viikon tiistaina kaavintaan.
Olisin jo tänään halunnut että olisivat kaapineet mutta olin ajattelemaatomana menny aamupalaa syömään ja tovi ennen Kättärille lähtöä vedin hedelmänkin... Pitäisi olla tyhjä masu!
Nyt täällä himassa tuskastelen, vuotoa tulee ja supistelee parin minuutin välein. Voi olla että joudun tässä viikonlopun aikana jo Kättärille menemään.
En haluaisi itseäni tainnuksiin asti ylivahvoilla särkylääkkeillä lääkitä!

Tulen vielä jossian vaiheessa käväisemään tällä palstalla ja sanomassa heiheit! Ja tulen varmaan välillä lukemaan kuulumisianne =) Tämä on hieno porukka! Ja vaikka en ite aina ole kommentoinut teidän kirjoituksiin luen kuitenkin kaikki tekstit lävitse ja joskus huomaan iltaisin miettiväni jotakuta teistä, pohdin tilanteitanne ja elän siten mukana. Välillä kirjoittelen ja kommentoinkin.
Hyvää viikonloppua =) Ja tsemppiä kaikille !!

 
Pennonen80... :hug: Voimia! Toivottavasti saat hyviä uutisia.
Annmari76... Sulle kans :hug: ja voimia! Tosi surullista, että kävi noin. :'(

Taitaa olla sellainen aika, että porukkaa nyt tipahtelee, jos on tippuakseen... :'( Onneks aika pian ollaan kaikki turvallisemmilla vesillä. (Herää taas pelko omasta listalta tippumisesta...) Tosi surullisia noi km:t ja tuulimunajutut... Ei kyl toivo kellekään sellasia koettavaks. On pistäny ajattelemaan omaakin tilannetta, kun on noita epävarmuuksia ja suruja täällä lukenu. Toivottavasti tippuneet pääsee jossain vaiheessa kertomaan iloisia uutisia, vaikka tää kerta ei onnistunu.

Ootteko kokeillu väsymykseen ja pahoinvointiin ulkoilua? Oon lukenu, että auttaa monilla. Mulla on helpottanu rauhallisella kävelyllä käynnit, väsyneenä pienet lenkit. Raitis ilma tekee hyvää molempiin vaivoihin, mut tässä niin ku muissaki kannattaa kuunnella omaa oloa. Siinä mielessä hyvä lääke, kun ei maksa mitään ja tekee hyvää myös henkisesti.

Mies lähti työporukan kanssa saunomaan, joten mä päätin vähän herkutella... Ostin iltapalaks kanan tulisia siipiä, naposteltavaks ja sipsien korvikkeeks kurkkua, porkkanaa ja paprikaa valkosipulidipin kanssa ja jälkkäriks mustikkapiirakkaa vaniljajätskin kanssa. Glögiä ostin myös ja yhden mukillisen ehdin jo maistella. Masu turpoo ja närästyslääkkeelle saattaa tulla tarvetta, mut mua se ei haittaa... Oon hillinny viikon ajan mun loputtoman pullahimon, joten nyt annan itelleni luvan mässätä, kun ei noi mun eväät o jälkkäriä lukuun ottamatta epäterveellisiä. Saa nähdä minkä verran jaksan syödä lähes jatkuvaan nälkääni leffaa kattoessa. :p Mut kun se ravintolaskuri väitti mun syövän liian vähän, niin oon sit ainakin kerran syöppö. :kieh:

Muksaa iltaa kaikille!
 
Heippa kaikille!

Ensinnäkin, Enni80 ja Annmari76 :hug: :hug: :hug: Tsemppiä teille molemmille, ja plussaonnea uuteen yritykseen kun sen aika tulee. :heart: Pennonen80:lle myös kovasti tsemppiä ja toivotaan parasta :heart:

Tästä palstalle kirjoittelusta ja kommentoinnista, voin sanoa että mielelläni kommentoin jos on jotain mistä itse tiedän, tai mikä liippaa itseäni läheltä, mutta usein kun käyn kurkkimassa muiden kuulumisia, niin niitä on (kaikkien iloksi) tullut niin paljon, että muiden juttujen kommentoiminen jää vähemmälle ja kysymykset unohtuvat. Voihan sitä aina toistaa kysymyksensä jos on jokin mikä mieltä askarruttaa. :) Ja kyllä mä tykkään, että täällä saa kirjoittaa niin iloisista kuin surullisista asioista, ihan miltä tuntuu.

Kukapas se täällä kyseli niistä raskausviikoista, se on tosiaan ymmärtääkseni tosiaan niin, että jos on esim. rv 11+2, niin on 12. raskausviikko.

PikkuMyy80, mä oon huomannut, että ulkoilu auttaa huonoon oloon. Ja muutenkin levottomiin jalkoihin. :) Oon alkanut ehkä entistä enemmän käymään lenkillä, kun tuntuu että siitä saa niin paljon irti; raitista ilmaa sekä kunnon ylläpitöä.

Mutta nyt, question for you, kesämasut ;)
Oletteko huomanneet, että raskausoireet olisivat jotenkin muuttuneet jossain vaiheessa, näin niin kuin alkuraskaudessa?
- Mulla väheni n. 10+0 paikkeilla pahoinvointi ja nyt sitä tuskin on lainkaan. Tilalle tuli sitten erittäin hyvä ruokahalu :kieh:
- Väsymystä edelleen, päivästä riippuen enemmän tai vähemmän
- Masussa pieniä nopeita vihlaisuja silloin tällöin, ne on ilmeisesti niitä kohdunkannattimien "kasvukipuja". Se on musta hassua, että ne tuntuu yleensä enemmän oikealla puolella.
- Nyt saa rampata enemmän WC:ssä
- Rinnat ei enää niin arat kuin aiemmin

Helistimen ja Liberon raskauskalentereista olen tutkinut, että nännipihat ja nännit tummuisivat rv. 12 paikkeilla, mutta itse en ole huomannut ainakaan vielä sellaista... Kaipa ne ehtii vielä tummua :whistle:

Tänään yksi työkaveri kysyi suoraan, olenko raskaana. Hämmennykseltäni sain soperrettua, että olen kyllä :whistle: Oli kuulemma arvannut, kun en ollut osallistunut pariin työporukan pippaloihin... Noh, kahden viikon kuluttua voin sitten kertoa töissä laajemmallekin porukalle, kun 13+1 on ultrakäynti. :heart:

Mukavaa viikonloppua, kesämassut!

Nti Kesäheinä & salamatkustaja 11+2<br><br>
 
Voi mikä päivä.... Olin menossa yhteen tänään töihin ja aamulla lueskelin tätä palstaa ja sain äkkiä ihan hirveen ahdistus-kohtauksen, että onko mahassa elämää enää? Että mitä jos ne ens viikolla ultrassa sanookin, että ei sykettä ja koko vastaa jotain ihan muita viikkoja??? Niin mä sitten lähdin itkien neuvolaa kohti (joka muuten on ihan melkein meidän vieressä) kahdeltatoista kun tiesin, että siellä on silloin puhelintunti. No, neuvolatätihän huolestui ihan mut nähdessään ja lupasi yrittää kuunnella sydänääniä vaikkakin muistutteli samaan hengenvetoon, ettei ne välttis vielä kuulu.. No, eka ei kuulunut kuin rätinää ja mun syke, sitten selvis että olin rasvaillut aamulla ihoani (vaikuttaa kuulemma jotenkin häiritsevästi, tiedoksi vaan..) No, putsattiin iho ja kekeiltiin vielä ja sieltähän se nopee 'viuh-viuh-viuh-viuh..' alkoi heti kuulua!!! Mieletöntä!!! Helpotti aivan hurjasti, mutta sittenhän siitä itkusta ei oikeesti meinannut tulla loppua. Vaihtui vaan onnen kyyneliksi. Jouduin työpaikan pihalla vielä seisoskelemaan viitisen minuuttia että rauhoittuisin :) Huh Huh!

Nti Kesäheinä kyseli muutoksista oireissa ja mulla ainakin oireet on tasaisesti vähentyneet. Siis niitä on vielä (väsy, pahoinvointi, nippailut mahassa..) mutta vähemmän kuin ennen. Neuvolatäti totes, että en varmana oo eka saatikaan vika, jonka oireet vähenee just tässä kohtaa ja huolestuuhan siitä tietenkin. Niin ja unohdin mainita, että nälkä on tosiaan kasvamaan päin...

Toivon meille kaikille nyt hurjasti onnea matkaan, ettei enää kukaan tippuisi!!! kaikille tippuneille voimaa ja onnea tulevaisuudelle...

Sisi ja bébé 11+2
 
Heissan :wave:

Maha täynnä kiinalaista sapuskaa täällä valvoskellaan. Oltiin nyt työpaikan pikkujouluissa ja tulihan vedettyä sapuskaa varmasti kahden edestä :whistle: Mutta pakkohan se oli, kun kerrankin talo makso ruoat. Yleensä ei meinaan saada talon puolesta mitään. Otettiin vielä tuon yökkökaverin kanssa yli jääneet sapuskat mukaan ettei vaan pääse nälkä yöllä yllättämään :D

Enni, Pennonen ja Annmari Voimia teille, olen niin pahoillani teidän puolesta. Todella, todella kurjaa :'( Koittakaa jaksaa :hug:

Pikku Myy-80 Laitoin sulle yv:tä!

Nti kesäheinä kyselit oireiden muuttumisesta. Itselläni ovat sen verran muuttuneet, että ruokahaluttomuuden tilalle on tullut jatkuvanälkä. Ja nälän laatu on jotenkin erilainen, se iskee päälle hetkessä ja heti aivan tolkuttomana ja silloin on heti saatava ruokaa tai muuten tulee tosi huono olo. Pahoinvointi on myös hieman helpottanut, ei kuitenkaan vielä ole ihan kokonaan poissa. Nykyään on myös jatkuvasti pissahätä, pienikin virtsa määrä rakossa saa aikaan tosi kovan hädän tunteen.

Maanantaina oliskin sitten eka neuvola :) Vähän jänskättää vaikka tuttua puuhahaan se on, mutta joka kerta se vaan jännittää vähäsen ja nyt on vielä edellisestä kerrasta aika kauan aikaa. Saapi nähdä kuunnellaanko jo sydänääniä. En yhtään tiedä onko tuolla neuvolassa ultraa, en usko.

Mutta sellasia yökuulumisia tälläkertaa! Jakselkaahan :flower:

Teppana & pikku-ukko puolen tunnin päästä 9+3 B)
 
Heippa!

:hug: ja voimia kaikille tipahtaneille! Itselläni suru keskenmenosta helpotti oikeastaan vasta nyt puolen vuoden päästä, kun uusi vauva ilmoitteli tulostaan. Voi sitä tyhjyyden tunnetta keskenmenon jälkeen!

Mä oon ainakin omaan napaan tuijottelija parhaasta päästä, mutta toisaalta en kyllä loukkaannu siitäkään, jos juttujani ei huomioida mitenkään. Mulle tämä on juurikin eräänlainen päiväkirjan korvike, ja mikä parasta saa kurkistella samalla käynnillä muidenkin "päiväkirjoja"! :D Mutta siis vertaistukea parhaimmillaan, ruusunpunat ja kiukkukohtaukset ja kaikki! Kiitos siitä :flower:

Pikkumyy: Ollaan "uushämäläisiä", asuttu vasta 8 kk täällä. Hyvinkäältä päin tultiin. Tai tarkemmin kun miettii niin ollaanhan me miehen kanssa kumpikin syntyjään hämäläisiä.. Paluumuuttajia siis!

Mun raskausoireet on muuttunut tähän asti vain huonompaan suuntaan. Tai ehkä oireet on ollut yhtä pahat kuin aikaisemminkin, mutta ajan mittaa on alkanut fyysinen ja psyykkinen kantti heikkenemään ja olo on sen takia vaan huonompi koko ajan. Väsymys on ehkä vähän hellittänyt, koska nytkin olen vielä hereillä :whistle: No onneksi (?) poika valvoi klo 23 asti, niin nukkuu varmaan aamulla ainakin yhdeksään.

Palaillaan! -ebbuliini rv 8+1, koska nythän on jo lauantai!-
 
Aika hauska toi toivotus tossa, kun on kirjautunu... Hyvää yötä! Ihan ku pienenä vihjeenä. :LOL: Ajattelin silti vielä vähän kommentoida ennen unille menoa, kun ei vielä nukuta.

Kiitos Teppana viestistä! Vastailin...

Nti Kesäheinä kyselit oireiluista... Juu kyl! Mulla kans oireet muuttu selkeesti, ku tuli 10 täyteen ja tutulta sun kuvailu "kuulosti". Tuntu vähä kummalta... Jatkuva etomus muuttu aaltoilevaks, nyt enää suunnilleen kerran päivässä. Rintojen arkuus helpotti huomattavasti, tosin edelleen arat. Väsymys lisäänty samoin ku nälkä, luonnollisesti ruokahalun palattua. Tilanne tasaantuu, ku eka ei oikein kyenny syömään ja nyt pitää mutustaa vähän väliä. Vessassa on tarvinnu käydä yllättäen vähemmän, mut jos pitkä aika edellisestä kerrasta, pitää käydä kahdesti lyhyen ajan sisään... Kumma juttu. Mulla kans nippailut ollu jostain syystä pääasiassa oikeella puolella... Ihmetyttää.

Ja voi ilon päivä... Ei tarvi enää mun surkutella ja jatkuvasti miestä joutua torjumaan mun haluttomuuden takia. Onneks vaikuttaa nyt siltä, että tilanne on normalisoitunu. Varmaan se johtu noista epämiellyttävistä oireista ja hormonitoiminnan muutoksesta... Osasin kyl vähän odottaa, ku hormoonallinen ehkäisy on mulla aina tehny ittensä tarpeettomaks. Nyt sit voidaan olla monipuolisemmin lähekkäin useemmin... ;)

Ebbuliini... Hyvinkää on melkein Hämettä. ;) Siinähän se on ihan vieressä. :) Mihinkäs asetuitte ja ootteko viihtyny?? Mä vaikutin Hämeenlinnassa, mut nyt kasvatan asukaslukua rannikolla (En paljasta ainakaan vielä tarkemmin kuin on rohviilissa...).

Onko se "turvallisempien vesien" raja siinä ku alkaa 12. viikko vai siinä, ku 12 tulee täyteen? Eli pääsinkö mä just paalulle vai vasta ultraan mennessä ens perjantaina (ku on 12+0)?

PikkuMyy-80 ja asukki masussa rv 11+1 (lauantaina)<br><br>
 
Huomenta KesäMassut!

Olipa kiva ja huojentavaa kuulla, että te muutkin olette huomanneet muutoksia raskausoireissa., ja tosiaan monen nykyiset oireet kuulosti tosi tutuilta. Järki sanoo, että se on ihan luonnollista, mutta sitten kuitenkin huolestuin vähän. Mutta näin monta KesäMassua ei voi olla väärässä B)

Voi Sisi, onnea niiden sydänäänten kuulumisesta! :heart:
Oli varmaan ihan ikimuistoinen kokemus! Sun ajatukset ennen sinne neuvolaan menoa kuulosti ihan tutuilta, tuossa juurikin puoltoista viikkoa sitten kun havaitsin muutoksia oireissa (esim. ruokahalussa, ei ollutkaan jatkuva paha olo, tms) niin pelästyin ja ajattelin ihan samoin, että entä jos siellä masussa ei olekaan elämää. Mutta nyt jotenkin luottavainen fiilis on tullut taas takaisin ja hyvillä mielillä ollaan ja odotellaan ultraa. :) Yritän myös tuijottaa tilastoja, eli kun alkuraskauden ultrassa näkyi sykkivä sydän, niin ilmeisesti 90% todennäköisyydellä loppuraskaudenkin pitäisi edetä normaalisti.

Hiukan tosiaan harmittaa, kun neuvolassa terveydenhoitaja sanoi, ettei mun tarvitse käydä neuvolan lääkärillä ennen seuraavaa neuvolakertaa, koska olen jo käynyt alkuraskauden ultrassa. Niin siis harmittaa, etten sanonut, että voin kyllä mennä, koska siellähän oltais varmaan kuunneltu sydänääniä. Noh, enää 12 päivää ultraan, ehkä mä yritän jaksaa odottaa sinne. :)


Nti Kesäheinä & salamatkustaja 11+3
 
Annmari76; Ei tässä tahdo oikein löytää sanoja.... Se on niin surullista, eikä voi ymmärtää miksi näin pitää käydä... Paljon voimia ja paljon plussatuulia, kunhan vain koet olevasi valmis uuteen yritykseen.

Pennonen80 Toivottavasti kaikki kääntyy vielä parhain päin!! Tuntuu varmasti pitkältä ajalta odottaa... mutta en tosiaan halua ketään enää listasta pois, ellei kaikki ole jo ihan varmaan. Voimia!!

Musta tuntuu, että meitä on tippunut jo ihan älyttömän paljon... itselläkin rupeaa taas kummittelemaan se heinäkuinen ultra.... eipä tässä auta oikein muu kuin odotella, mulla se ultra on vasta 7.12 (12+4). No jos se sydänäänet kuuluisi sitten perjantaina neuvolassa :)

Joku kyseli niistä raskausoireiden muuttumisesta, niin mulla on kyllä selkeästi menty helpompaan päin.
Ei enää väsytä samalla tavalla kuin aiemmin, ei tartte päiväunia nukkua välttämättä, riittää, että makoilee ja rentoutuu vaikka sohvalla hetken ja illallakin jaksaa valvoa jo vähän kauemmin ku 8 :D
Paha olokin on helpottanut, vaikka mulle ei missään vaiheassa kauhean pahaksi se edes yltynyt, mutta nyt ei tartte joka välissä ahtaa ruokaa suuhun.
Muutenkin toi syöminen on vähän tasoittunut, ei enää niin hillittömän paljon.
Kahvi ei maistu, suklaa eikä oikeastaan muutkaan karkit maistu.. Mulla tosiaan noi nännipihat kasvoi huimasti jo viikon 8 paikkeilla ja isot ovat vieläkin... rinnat ei ole ollut missään vaiheessa arat. Nyt on kuitenkin havaittavissa jonkun asteista kasvamista, kun rintaliivit jää liian pieniksi.
Oikealla puolella mullakin tuntuu välillä sellainen hassu tunne, varsinkin jos on kyljellään... vaikea selittää, mutta ihan niinkuin joku venyisi ja paisuisi ja äh. Mutta niiksi kohdun kasvukivuiksi olen kuvitellut.
Menkkajuiluja ei ole olut enää pitkään aikaan.

-Hiiviö & Elvis 9+6-
 
Jonina harmaana
Pahoittelut ja lohtuhalit :hug: teille, joiden raskaus ei jatku tai siinä on ongelmia. On tämä sillä tapaa aina surullista, että ensin odotellaan kovasti ja sitten pelätään yhtä kovasti, että meneekö kaikki hyvin.

Löysin kirjakaupasta sellaisen raskausajan päiväkirjan ja mietin, että pitäiskö alkaa pitämään sellaista. En vielä ainakaan sitä ostanut. Tuntuu jotenkin vieläkin epätodelliselta tämä odotusasia, vaikka olen jo ultrassa ollut ja sydämen sykkeenkin nähnyt. Ehkä sitä sitten alitajuisesti odottelee sen viikon 12 ohimenoa, että istukka on kehittynyt ja pahin vaara on ohi.

Ultraava lääkäri sanoin meille, että reilu 90 % niistä sikiöistä, joiden sydänäänet kuullaan, selviää. Eli prosentti on sillä tapaa lohdullisen suuri.

Pahoinvointi on minulla hiukan helpottanut. Väsymystä on ylipäätään ollut aika vähän, joten siitä en osaa sanoa. Join eilen kahviakin pienen tilkan ja se alkanut tuoksumaan taas ihan kohtuulliselta, kun jossain vaiheessa kuvotti pelkkä hajukin.


 
kesäkuinen
Nyt pitkästä aikaa minäkin kirjoitan jotain...
Huoh, mikä muuttoruljanssi on kesken meillä. Nyt sitten jo toinen muutto kolmen kuukauden sisällä ja toivottavasti nyt voimme viimein asettua takaisin tänne Hämeeseen =)
Taisi olla pari muutakin kesäkuista odottajaa hämeestä? :attn: :wave:

Oma olo on ollut uskomattoman paljon parempi kuin esikoisen raskaudessa :) Silloin oksentelin usein monta kertaa päivässä koko sen 7 kuukautta, ennenkuin poika näki viimein päivänvalon. Jotenkin sekin on ajan kanssa "unohtunut" ja huomaa tässä tilassa vanhojen asioiden ja pelkojenkin tulevan mieleen uudelleen...
Viikkoja alkaa nyt omien laskujen mukaan olemaan 8.
Jännitää jotenkin myös niin kovasti se ensiviikkoinen ensimmäinen neuvolakäynti... :\|
Kuunnellaankohan siellä vielä sydänääniä vai? Osaako joku kertoa?

Todella surullisia juttuja ovat nuo teidän kertomuksenne, kun vauvaa ei ole tulossakaan ja asia tulee niin totaalisena yllätyksenä :hug: Pahaa aavistamatta.
Jaksuja teille kaikille kovasti :hug: Neljä keskenmenoa ennen esikoista ja muistan sen tyhjyyden vieläkin kuin eilisen... :'(

Päivä kerrallaan eteenpäin :)
 
vauvaunelma harmaana
Sinulle kesäkuinen. Jos olet nyt 8. viikolla ja ens neuvolassa siis 9 viikko meneillään niin tuskin kuuntelevat sydänääniä, ne kun niin harvoin kuuluu ennenkuin on vähintään 10 viikkoa täynnä. Kävin viime viikolla neuvolassa 9+4, yritettiin kuunnella muttei vielä kuulunut. Toisaalta jos silti haluat yrittää kuulla niin eiköhän se neuvolantäti siihen suostu jos pyydät :)

Oireiden muutoksista, aivan uskomatonta miten päivässä muuttui olo paremmaksi!! Torstai oli vielä kamala päivä, eilen oksensin vain aamulla mutta silti oli hirveä olo ja tänään oksensin aamulla mutta muuten ollut suht hyvä olo. Niinkun monella muullakin niin mullakin on nyt sillain että ykskaks tulee nälkä ja on PAKKO saada jotain suuhun just sillä hetkellä tai tulee sellai nälkäolo ettei olis viikkoon syöny. Äskenkin syötiin ennen kaupungille lähtöä ja ruoka maittoi.Tunti oltiin ehditty olla kaupungilla niin oli aivan pakko melkein juosta heseen ostaan juustopurilainen, tuntu että taju lähtee jollei saa :LOL:

Joku puheli päiväkirjasta (kamala kun en muista ikinä kuka kirjoitti mistäkin). Mie olen pitäny sellaiseen omaan vihkoon pientä päiväkirjaa, en päivittäin mutta silloin tällöin. Siellä on tuntemuksia ekasta haamuplussasta lähtien iloineen ja suruineen. Monet aina puhuu ettei sitä jälkeenpäin enää muista millaista se raskausaika sitten olikaan niin ajattelin ikuistaa nämä tuntemukset ja olotilat :)

Kohta on joulu!..just tuossa vaan joulukortteja askartelin ja ajateltiin laittaa sitten kortteihin toivottajaksi minut, miehen ja pikkuisen. Sitten saa koko suku tietää meidän ihmeestä :) En vaan vielä uskalla sitä pikkuista kirjoittaa, sitten vasta kun on np takana ja 12 viikkoa täys :)

Nyt simpsoneita kattelee!! Jakseluja kaikille!! :heart: =)
 
Heipsis... raskausoireiden muuttumisesta on ollut puhetta... nännipihoihin on ilmestyny tummempia kohtia ja rinnat ovat kipeä sivuilta, ei enää kokonaan..pahoinvointi on lakannaut lähes täysin, ruokahalua ei ole, mutta eipä juuri mikään edokaan. Väsymys on voimistunut ja alavatsassa tuntuu välillä kipeesti,m yleensä vasemmata puolelta....

tehtiin vesselin kanssa pitsaa, kun se taas tuli viikonlopuksi.... ei ole helppoa jaksaa reilun kolmevuotiaan kanssa kokopäivää, varsinkaan kun ei ole oma, mutta hauskaa on taas ollut ja onneksi tuo isukki hoitaa hyvin noi vessatukset ja muita hommia=)

Mutta jospas menisin hiukan taas huilaileen, kun käytiin saunassa....

Maariana+masukki 11+4
 
Huomenta!

Minä päivystän täällä taas aamuvirkkuna kun uni ei tullut silmään seitsemän jälkeen. ;)

PikkuMyy80, olitkin aiemmin kysellyt siitä keskenmenon vaaran ohimenemisestä. Olen jostain lukenut, että pahin vaara on ohi, kun raskaus on jatkunut yli 12 viikkoa. Toisaalta olen taas lukenut, että viikoilla 11-12 riski vähenee.

Jäin vielä miettimään niitä vihlaisuja alavatsalla (kirjoitin muuten vahingossa aiemmin, että niitä tuntuu vasemmalla puolella, tarkoitin oikealla puolella) Sen ymmärrän tietty, että ne on niitä kohdun kannattimien venymisestä johtuvia vihlaisuja, ja että kun vauva kasvaa, niin kasvaa kohtukin. Mutta tietääkö kukaan, miksi ne tuntuvat monella olevan yksipuoleisia, eli jommalla kummalla puolella vihloo enemmän?

Päiväkirjoista puhuttiin täällä, mä hankin ekoilla viikoilla sellaisen "Äidiksi - minun odotukseni"- päiväkirjan, mihin voi kirjoitella fiiliksiä ja laittaa tärkeitä juttuja ylös. Siellä on myös taskuja, mihin voi laittaa muistoksi ultra-kuvia ja muita juttuja. Oon tykännyt kyllä, voipi olla että on ihan hauska lukea niitä juttuja joskus myöhemmin. :) Lisäksi kirjoitin plussatestin jälkeisinä päivinä paljon juttuja ylös oireista ja testien tekemisistä sun muista.

Oletteko ajatelleet otattaa itsestänne masukuvia raskauden edetessä? Me ajateltiin, ja ajateltiin että mies vois ottaa ensimmäisen masukuvan tänään kun tuntuu, että pientä masun alkua tuohon eteen alkaa pukata. Niistä voi sitten konkreettisesti vertailla masun muutosta ajan myötä.

Leppoisaa sunnuntaita! :heart:

Nti Kesäheinä & salamatkustaja (11+4)<br><br>
 
Pitihän minunkin nyt kirjoitella omat kuulumiseni. Tosi kiva lukea mit muille kuuluu, ja jotenkin lohduttaa kun ei ole ainut jonka mielialat vaihtelee jaksamisesta puhumattakaan.

Minullakin on hieman tuo kuvotus helpottanut oloa ja viikon päästä olisi ensimmäinen ultra, eipä tahdo malttaa odottaa että kuulisi ne sydänäänet; jotenkin siihen asti sitä on aika epävarma olo.

Mies alkaa varmaan olemaan kohta puhki mun ainaisesta halipulasta ja läheisyyen tunteesta. Se ei tahdo ymmärtää sitä miksi haluan pitää sen kotona. Vaikka olen kyllä yrittänyt sille selvittää väsymistä sekä sitä että 3v. poika verottaa oman energiamäärän. Miehelle raskaus on tuonut nämä perinteiset auto-talo-projektit...jotka ei varmaan lopu koskaan.

Voi mihin ne miehet joutuvat meidän kanssa =)

Heinäsirkka (poika nimesi maha-asukin) 9+ jotain
 
Täällä pyörähtää tänään käyntiin 11 viikko!!

Olo on aika epätodellinen, taas on jotenkin niin vaikea uskoa, että tuolla masussa joku todella olisi ja kasvaisi.
Taas eilen tuli kauhea pelkokohtaus, että mitä jos kaikki ei olekkaan hyvin. Voi kun tulisi äkkiä se perjantai, että pääsisi kuuntelemaan niitä sydänääniä!! Mä olen niin kyllästynyt tähän pelkoon....

Mullakin on tosiaan ne oireet vähentynyt aika paljonkin, mutta eikös näillä viikoilla voi jo alkaa helpottaa huomattavasti? Milloin muilla on helpottanut?

Mäkin otin vanhat äitiyshousut tuolta kaapista käyttöön, kun vanhat farkut meni rikki, eikä nyt kuitenkaan viitsi enää ostaa uusia. Kahdet housut siellä olikin ja sopivat vielä tosi hyvin :) Sitten löytyy parit ä-mekotkin, mutta ei vissiin yhtään mitään paitoja. Täytyy sitten ale myynneistä ostella.

-Hiiviö & Elvis 10+0-
 
Moi!! Mulla oli lauantai illalla jotain pientä ruskehtavaa vuotoa...ja arvaa pelästyinkö... :( että tässäkö tää nyt sit oli taas....no tänä aamuna ei mittään vuotoa enää ja oksettikin taas normaalisti aamulla..JEE kaikki taitaakin olla vielä kunnossa... ;) Noita alavatsakipuja ihmettelen...mulla ne tuntuu molemmilla puolilla...sellaisia vihlontoja ja välillä oikeen pitkää kipuakin...mut kai ne niitä kasvukipuja vaan on...*toivoo*

Mulla toi seuraava ultra vasta 7.12. äippäpolilla joten sinne odotellaan sitä kongreettista "näkemistä"...*malttamaton*

Oon nyt ollut 2 vkoa saikilla oksentelun takia...huomenna pitääs töihin takas...saas nähä kuin siellä pärjää...*huolettaa* Mut kokeelemaan joo mennään... ;)

Hyvää sunnuntaipäivää kaikille!!!

Mantsu ja masuasukki 9+6 :heart:
 
Kävin taas lukemassa viimeisimmät tekstit. Ehdin tätä nykyä niin harvoin koneelle, että sillä välin on tekstejä aina tullut roppakaupalla.

Jäin oikein viikonlopuksi miettimään sitä mallan kommenttia tästä ketjusta. Selasin pitkälle taaksepäin näitä kirjoituksia ja katselin, mitä olimme kirjoittaneet. Olin itse kysellyt, miksi siinä perheessä tehtiin ruokalista ravitsemusterapeutin kanssa ja mieleen tuli ensimmäiseksi allergiat. Malla oli vastannut siihen lyhyesti ja selventävästi.

Olemme kuitenkin aika tuntemattomia toisillemme. Tietenkin on helpompi siirtyä suoraan niihin aiheisiin, jotka eniten ovat omaa itseä lähellä. Vastuu täällä krijoittamisesta kuuluu mielestäni jokaiselle itselleen. Jos on joku tärkeä aihe, mistä haluaa puhua, niin ottaa sen itse rohkeasti esille riitävän useasti.

Meissä on selvästi niitä useimmin kirjoittelevia, jotka varmasti pysyvät paremmin selvillä ja pystyvät kommentoimaan enemmän toisten kirjoituksia. Esim. minä olen niitä harvoin kirjoittelevia ja viimeksi lukenut tekstejä näemmä lauantaiaamuna. Sen jälkeen on ehtinyt jo puheenaiheet ehkä vaihtua. Välillä joku kysyy jotain, mutta kun tekstejä tulee niin vauhdilla, ei pysty millään muistamaan kaikkia juttuja, joita joku on jossain kohdin kirjoittanut.

Toinen "vaikeuttava" asia on se, että nyt tässä vastatessa ei pysty näppärästi tarkistamaan, että mitäs siellä tekstissä nyt se ja se kirjoitti.

Paljon on tietysti pohdintaa siitä, että mitä oman masun sisälle kuuluu. Sehän se monesti mietityttääkin ja on hyvä että niistä "hassuistakin" ajatuksista saa puhua ääneen.

Olen itse saanut sen käsityksen, että täällä myötäeletään aika paljon kirjoittajien mukana. Esim. keskenmenon saaneet tai epäilyksen alla olevat ovat saaneet paljon myötätuntoa.

Luonnollisestikin jokaisella on oikeus omaan mielipiteensä. Tässä esim. jotain minun omia mielipiteitä: Minua ei kiinnosta kuunnella yhtään doblerilla, sykkiikö sydän vai ei. Ainut joka kiinnostaa on ultra kun siinä näkee samalla. Keskenmenoa en jaksa pelätä, se tulee jos on tullakseen. Tiedän etten tee mitään sellaista (viinan juonti yms.) joka sitä edistäisi, joten en stressaamisellani siihen voi vaikuttaa. Samoin olen huomannut, että nimimerkeistä tai profiileista päätellen täällä on suurin osa minua nuorempia, helposti kymmenenkin vuotta. Että tietysti ajatukset ja olosuhteet ovat erilaisia, niinkuin meillä kaikilla odottavilla äideillä. Sehän tästä tekeekin sellaisen mielenkiintoisen sekametelisopan :).

Itse mietin, että kuinka maltan jäädä mukavasta työstäni äitiyslomalla saati hoitovapaalle (tämä ajatus kuulemma saattaa onneksi muuttua). Samoin pohdin, että miten rahat riittää kun nykyään minulla on keskivertoa parempi palkka ja äitiysrahassa on leikkuri eli tulot vähenee todella reilusti (kun todellisia tuloja ei huomioida ja vasta siitä leikatusta summasta katsotaan se prosentti äitiysrahaa varten). Opiskeluajoista kun on jo iäisyys, joten kulutustottumukset ovat muuttuneet jo huimasti.

Tuli pitkä kirjoitus näin viikon lopuksi. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille.<br><br>
 
tästä toisesta masuasukista mulla on ollut ihan hullun huono olo lähelle vessaaa on jopitänyt mennä viikkoja nyt 10nen+5la 13.6... ja vatsakipuja tuntuu myös....väsyttää...mutta kyllä tämä tästä.....piasn se toivottavasti rauhoittuu...odotan jo hirveästi sitä kun tunnen potkut.....=)
 
Huomenta!

Taas tuli herättyä n klo 7 miehen lähtiessä töihin... \|O Ihan nuutunu on olo vielä, mut eiköhän tää päivä tästä vähitellen käynnisty. Nään alkuillasta siskon pitkästä aikaa, kun menee laivalle pikkujouluilemaan... Kiva, että satun matkan varrelle, kun muuten nähdään vaan pari-kolme kertaa vuodessa.

Kesäkuinen... Muuttorumbat kuulostaa TOSI tutulta... Muutin kesällä kaks kertaa, nyt alkutalvesta ja vielä yks muutto ennen joulua. Edellisellä paikkakunnalla muutin 7 vuoden aikana (sinne ja tänne muutto mukaan lukien) 10 kertaa, että alkaa jo niin ku pursuamaan korvista se homma. Väliaikaset muutot on ärsyttäviä, vaikka kaikkee ei tarviikaan sillon purkaa... Mut se jatkuva valmistelu! Onneks seuraava muutto tarkottaa asettumista, jos ei jotain odottamatonta sit tapahdu. Toivottavasti vesivahingot ei enää satu mun kohdalle...

Nti Kesäheinä... Hyvä kysymys toi kipujen toispuoleisuus... Oon miettiny ihan samaa, mut mistään en o saanu vastausta. Joskus, kun neuvolaan soitin kipuiluhuolista, sanoi että normaalia. Sen enempää ei kommentoinu enkä o mistään lukenu asiasta... Siis missään en o huomannu mainintaa kipujen toispuoleisuudesta, aina vaan ihan kivuista yleensä. Olis kyllä kiva, jos jollain on tietoa... (???)

Hiiviö... Mulla helpotti oireet viikon 10 ALKAESSA (Edelliseen laitoin täyttyessä... Pahoittelen virhettä! Rupesin miettimään asiaa ja tarkistin muistiinpanoista.). Muuttu tilanne ku seinään olis törmänny... Niin selkee ero oli. Ja lainaan: "Olo on aika epätodellinen, taas on jotenkin niin vaikea uskoa, että tuolla masussa joku todella olisi ja kasvaisi. Taas eilen tuli kauhea pelkokohtaus, että mitä jos kaikki ei olekkaan hyvin. Voi kun tulisi äkkiä se perjantai, että pääsisi kuuntelemaan niitä sydänääniä!! Mä olen niin kyllästynyt tähän pelkoon...." Ihan kopio mun ajatuksista! Mies yritti eilen lohdutella, kun vuodatin kaikki tuulimunat, kuolleet sikiöt ja vauvan olemattomuudet, että kyl se siel on ja kaikki hyvin. Perjantain ultraan asti silti jännitän... Ja pelkään, vaik ei siitä o mitään hyötyä. Se kiinni jääminenkin mietityttää, mut yritän olla sitä nyt murehtimatta.

Jonina... Muitten kirjotuksia voi vastatessa tarkistella, kun painat hiiren oikeaa näppäintä siinä "vastaa"-painikkeen kohdalla ja avaat vastaussivun uuteen ikkunaan. Mä teen niin aina muistaessa, kun muistilapuille en kaikkee jaksa kirjotella. Voi sit kätevästi kurkata mitä muut olikaan kirjotellu. Eli onnistuu kyllä. =)

Mammavaatteita kävin perjantaina kattelemassa ja taitaa ainakin yhdet farkut tiensä mun kaappiin ja käyttöön löytää. Mul on nyt vaan kahdet housut, mitkä mahtuu, ja niissä tulee pakkasella kylmä vaikka pitkikset alla oliskin. Ulkoiluhousut pitää kans ostaa, kun entiset on kittanat. Paidan ostin pikkujouluihin ja jouluks... Se mahtuu isommallekin mahalle ja saan vähän peiteltyäkin. Kyllästyttää jo salailu, mut on kivempi kertoa vanhemmille kasvotusten ja siks odotellaan jouluun. Toivottavasti ultrassa ei löydy mitään, mikä pitkittää salailua...

Tosiaan pelot kummittelee mielessä tosi paljon, mut muuten on ollu aika hyvä mieli. Mitä nyt lauantain puolella aamuyöllä menetin hermoni ja vihottelin pitkälle iltapäivään, kun mies oli pettäny lupauksensa... Lupas tulla saunaillasta suoraan kotiin ja juoda kohtuudella känniintymättä, mut baarissa oli ja tosi päissään könys kotiin. On yleensä pitäny lupauksensa, joten tuli vähä yllättäen ja tosi vihaks pisti. Oli sit pakko sopia, kun mentiin illalla syömään ja teatteriin isommalla porukalla. On kyl ihan turha kuvitella ottavansa uusiks... Yhdellekään risteilylle en varmasti päästä ton jälkeen. V...ttaa tollaset äijien kännäilyt, ku mennään aivottomana muitten mukana ku pässit narussa... Ihan sama mitä sovittu, unohtuu se huomioiminen ja kunnioitus. Tosi pentua mun mielestä.

Pääsinpäs purkamaan... :kieh: :D :saint: Ja hyvällä mielellä päivää jatkamaan... Niin ja kiitokset kommentoineille! :wave: Heipat ja muksaa päivää!<br><br>
 

Yhteistyössä