Olen tarkoituksella pitänyt hiljaiseloa hetken, käynyt kyllä lukemassa, mutta en ole jaksanut postailla. Veetuttaa nyt koko vauvahomma ja raskaana olevat ihmiset. En halua olla katkera, mutta epäreilulta tuntuu välillä niin, että päässä jytisee.
Perjantaina alkoi uusi kierto. Oisin niin toivonut, että olis heti tärppi käynyt, mutta näääh. Toisaalta, hyvä puoli tässä on se, että kierto ei pitkittynyt. Gynellä käydessä sillon 6.5. oli johtofollikkeli (eli ovis ihan käsillä) mutta yrityksistä huolimatta ei tärpännyt. Gyne silloin varoitteli, että kierto venyy, jos folli ei puhkea. Eli toisaalta hyvä näin.
Parhain ystäväni ei ollut kovin otollinen maaperä tän vitutuksen purkamiseen (odottaa heinäkuun lopulla/elokuun aikana syntyviä kaksosia). Hän kyllä kuunteli, mutta ei ymmärrä. Purkasin tuntojani siitä, kun turhauttaa kun puol vuotta ollaan yritetty ja se onnistunut yrityskin epäonnistui. Seksi maistuu välillä puulta, kun ei huvita ja silti pitäis jaksaa peittoja heilutella. Ovistuntemuksia miulla ei oo minkäänlaisia, kierrot epäsäännöllisiä enkä haluis koko kiertoa alkaa tikuttamaan ovista. Jotenka seksiä täytyy harrastaa vähän niiku läpi kierron. Alkaa vähemmästäkin tökkimään. Taukoa jos pitää, niin kiertokin menee mahdollisesti ihan harakoille.
Plah, tää oli tämmöinen omanapainen purkaus. Yritän tästä eteenpäin taas olla enemmän positiivinen ja osallistua keskusteluun.
Olen ymmärtänyt, että toisilla hormonitoiminta on vähän sekoittunut raskauksien/keskenmenojen myötä.