**Keskenmenon jälkeen kuumeilevat**KESÄLLÄ 2013**

Kun minulla oli toukokuussa keskenmeno tuulimunan takia, niin ainoat, jotka osasi oikeasti lohduttaa miehen lisäksi, oli äiti, sisko, esimies ja keskeytyksessä tukena ollut kätilö. Kavereista 4 tiesi raskaudesta ja kun kerroin keskenmenosta, jokaisen reaktiot olivat aivan erilaiset. Ensimmäinen (lapsensa loppuraskaudessa menettänyt) sanoi, että hänen on vaikea yrittää käsitellä miun keskenmenoa, kun se repii auki hänenkin vanhat haavansa, mutta sanoi kuitenkin, että vaikka kyseessä oli tuulimuna, hänen mielestä minulla on silti täysi oikeus surra ja itkeä. Ja tulla käymään, jos siltä tuntuu. Tai soittaa vaikka keskellä yötä. Yksi sanoi, että "uutta putkeen vaan, käytä ovistikkuja niin ovulaatiot selviää paremmin, minun kavereilla on ainakin toiminut" (hänellä on yksi lapsi, joka sai alkunsa heti kun jättivät ehkäisyn pois). Yksi pahoitteli ja voivotteli, ettei pysty vielä edes aloittamaan yritystä, kun mies on työkomennuksella Amerikassa. Ja neljäs sanoi, että "ajattele, hän yritti 4 vuotta lasta ennen kuin tuli edes ensimmäinen keskenmeno, kyllä sä siis jaksat". Se oli kamalaa. Ja minä niin toivoin jotain lohduttavia sanoja... Seuraavasta keskenmenosta en kerro kellekään!

Yksi kaveri sanoi myös, että "tehän olette vielä nuoria". Sanoin, ettei se ajatus helpota asiaa yhtään. Kaveri sanoi, että "ei varmasti juuri nyt, mutta toiset voi olla sinua 20 vuotta vanhempia ja yritystä voi olla takana jo 10 vuotta". Se oli ainut fiksu perustelu, minkä olen kuullut tuolle "lohdutukselle".

Yksi työkaveri syytteli, että minä olen laiminlyönyt toukokuussa yhtä projektia, kun olin pari viikkoa sairaslomalla. Täräytin sille suoraan, että minä en keskenmenon ajankohtaa juuri siihen valinnut. Ei ehkä ollut asiallisesti sanottu minulta, mutta ainakin se ämpyttäminen siitä projektista loppui siihen paikkaan.

Jokainen kokee sen keskenmenon niin omalla tavallaan, joten toiselle ihmiselle voi olla todella vaikea löytää lohduttavia sanoja, varsinkin jos itse ei ole mitään vastaavaa kokenut. Kannattaa yrittää ymmärtää myös sitä kaveria, että hekin ovat vaikeassa paikassa sanojensa kanssa eivätkä välttämättä osaa valita niitä oikeita. En minäkään tiennyt aiemmin, minkälainen tunnemyrsky se keskenmeno on, ennen kuin koin sen itse. Tai että miten vaikea niiden kavereiden on löytää oikeita sanoja ja kuinka vaikea kaikkea lohdutukseksi tarkoitettua on ymmärtää siinä tilanteessa niin, ettei ymmärrä väärin.

Minut voi lisätä plussanneisiin. Vaikea vaan iloita asiasta, kun edelliset ovat päättyneet huonosti. Viikon olen oireista jo ennustellut jotain tapahtuneen, mutta tänään uskalsin vasta testin tehdä (kp 28). Ja täälläkin on niin paljon surua ja murhetta :hug:

 

Oi paljon onnea ralliruutu!! :flower: Pidän kovasti sulle peukkuja että tällä kertaa kaikki menee hyvin! :heart:

Minnah88 Sulle kans kovasti peukkuja r-testin viivan vahvistumiselle! :heart:

 

ralliruutu: Paljon onnea plussasta :heart:

Mulla menkat ovat loppuneet, jee ja taas pääsee uusi yritys alkuun. Ovistestit otan käyttöön ja ne ovat jo tuolla odottamassa Toivottavasti myös minä ja muutkin pääsevät sinne plussanneisiin.

Sanna-M kp 7/?

 

Plussanneille onnee ja tsemppiä niin paljon kun mahdollista! :flower:

Minnah88 mulla viimeksi rakaus selvisi juuri noin, ovistestissä oli vahva viiva ja raskautestissä haalea haamu, joten raskaus sulla tosiaan mahdollinen ja ovistesti siihen reagoi. Uutta raskaustestiä tekemään parin päivän päästä jos siinä viiva vahvistuisi, tai sitten kokeilet ihan digiä, mulle ainakin viimeksi antoi hyvän varman tuleksen kun noihin tikkuihin niin haaleita viivoja tuli =)

Omia kuulumisia: Tämänkin viikon r-testi puhdas negatiivinen. No parina päivänä jo tuntunut siltä kuin menkat alkaisi mutta ei niin ei. Maha onkin nyt ollut eilis illan ja tämän aamun aivan hirveän kipeä, ihan kosketusarka paineltaessa.. toivotaan ettei tää nyt olis mitään vakavaa. Mulla on ensi viikolla nyt jälkitarkastus yksityiselle, katsotaan sitten mikä tilanne on, kannattaako niitä menkkoja odotella vähään aikaan..

Lisäksi tunnekuohut on olleet mitä kamalampia. 6viikkoo tyhjennyksetä takana ja ei meinaa olo henkisesti helpottaa, itkettää ja suru on kova. Millon tää tuska helpottaa? Siskoni vauvaa en ole vieläkään pytynyt mennä tapaamaan.. Pyysin kuitenkin lähettämään kuvia. Sitten yksi asia minkä oon pistänyt merkille. Kävelen työmatkaani n.15-20minuttia suunta. Tällä matkalla minua vastaan kävelee päivittäin n. 3-7 raskaana olevaa (niin että maha selvästi näkyy) naista.. mietin jos näin moni vastaantulija on tällähetkellä raskaana, moniko vastaantulevista on kokenut sen minkä minä? Moniko kärsii ehkä jopa lapsettomuudesta? Tai monenko syntynyt lapsi on kuollut? Tällaiset kysymykset herää mieleen.. jotenkin haluaisin tietää onko tämä mitä mulle tapahtui harvinaisempaa kuin että raskaus jatkuu onnellisena loppuun asti. Olenko minä epäonnen kohtaamaa vähemmistöä vai ovatko nuo raskausmahansa kanssa vaappuvat naiset kuin lottovoiton saaneet? Rankkoja tunteita läpikäytäväksi päivittäin.

Mulla monet kaverit keskenmenon kuultuaan suoraan sanoivat "olen pahoillani, en osaa sanoa mitään muuta" Toisaalta olin tyytyväinen ettei kukaan yrittänytkään keksiä mitään. Äiti oli tosi iso tuki mulle, vannotti jatkuvasti että en saa antaa tän pilata elämääni, käski puhua siitä ja tunteista avoimesti ettei kaikki tuska olis vaan mun sisällä, hän oli mukana koko prosessin ajan mun tukena. Myös sinä päivänä kun tulin ultrasta kotiin suru-uutiseni kanssa oli mun mies jotain niin mahtavaa tukea etten voi edes uskoa, sanoi juuri ne oikeat sanat. En oo koskaan itse ollut hyvä ihmisten surujen ja tragedioiden kanssa, en ole hallinnut lohduttavia sanoja, halaus ja läsnäolo auttaa kuitenkin jo paljon jos oikeita sanoja ei löydä. Tai se kun mun ystävä sanoi vaan "olen ajatellut sua paljon". Mä en ainakaan halunnut sääliä, lähinnä ymmärrystä ja aikaa toipua.

 

Sori, jos kyselen samoja mitä täällä on aiemmin juteltu, mutta miten teillä on km:n vuoto loppunut? Onko loppunut niin kuin menkoissa, että muuttunut lopussa rusehtavaksi vai loppunut kuin seinään? Eilen jo luulin, että vuoto loppui, kun ei koko päivänä tullut tipan tippaa, mutta tänään se jatkuikin sitten (aika niukkana). Sinänsä siis ihan hyvä asia, kun pitäisi se pikkuhyytymä saada vielä ulos..
Millään en malttais odottaa seuraaviin kuukautisiin asti uutta yritystä, mutta kai se olis fiksuinta, kun lääkärikin sitä suositteli tuon jääneen hyytymän takia...

 

Mulla kaavinnan jälkeen vuoto loppui pikku hiljaa, ja muuttui sellaseksi rusehtavaksi tuhruksi lopulta. Ja sitten meni kaavinnan jälkeen 4 viikkoa kun ekat menkat alkoi.

ON: Testasin ovistestillä ja sain viivan joka alkaa olla aika vahva, ei vielä plussa mutta pikku hiljaa vahventumaan päin. Eli ovis toivottavasti tulossa.

 

Mut vois laittaa piinailijoihin ja tänään dpo 1

 

Huomenta!

Kysymys äitiysrahasta. Jos vaihdan nyt työpaikkaa ja palkkani tippuu n. 800€. Sanotaan, että raskautuisin heti seuraavassa kuussa eli elokuussa. Vauva siis syntyisi toukokuussa 2014 ja äitiysraha alkaisi joskus huhtikuussa?? Eikös se äitiysraha lasketakin viimeiseltä kuudelta kuukaudelta? Näin ollen jos rahaa miettii, niin ei kannattaisi vaihtaa nyt työpaikkaa. Nykyinen työni on kuitenkin ihan jees.

 

Rosuliina äitiysraha menee edellisen vahvistetun verotuksen mukaan ellet erikseen itse hae edeltävän puolen vuoden mukaan sitä. Eli tässä tapauksessa sun ei kannata hakea sitä itse, vaan meet vahvistetun verotukse (eli 2012) mukaan silloin

 

Nykyään se itseasiassa menee niin, että se puolen vuoden jakso voi olla myös ollut aiemmin eikä just se edeltävä puol vuotta. Mutta Kela laskee aina automaattisesti sen "parhaimman rahan" mukaan, ihme kyllä!

 

KiitosAmbro ja Eltsu81. Täytyy punnita molempien duunien huonoja ja hyviä puolia.

 

Mulla töissä ilmeisesti ei oo mitään tekemistä Laskeskelin mun viimesimmän keskenmenon jälkeen kuinka pitkiä kiertoja mulla on ollu
Maaliskuu kp 37
Huhtikuu kp 30
Toukokuu kp 38
Kesäkuu-heinäkuu kp 33

Aika erilaisia kiertoja onko täälä muut pitäny mitään listää kierroista, olis kiva lukea minkälaisia kieroja teillä on, onko isojakin heittoja

 

Miwwi myös mulla on tylsää töissä. Tai oikeastaan kiinnostus on tällä hetkellä lähes pakkasen puolella. Sen takia mietinkin työpaikan vaihtamista.

Mulla on aina ollut hyvin säännöllinen kierto. Ennen keskenmenoa kierto oli keskimäärin 29, mutta nyt se on muuttunut 30. Mulla on ovulaatio-appsi, jonne on tallentunut kiertohistoriaa pitkältäkin ajalta. Lyhin kierto on ollut 28 ja pisin 32.

 

Kävin tänään toisen kerran verikokeissa ja siellä selvisikin että hyytymätekijöiden lähete puuttuu. Olin yhteydessä asiasta lääkäriini ja asia selvisi kyllä. Samalla hän kertoi että oli ajatellut tilannettani tällä välillä ja sanoi laittavansa lähetteen eteenpäin gynelle, jotta katsovat tilanteeni myös siellä! Aiemmin jäi puhe vaan että tarvittaessa verikokeiden tulosten selvittyä laitetaan eteenpäin. Käyn vielä kolmannen kerran labrassa mutta ei harmita yhtään kun tiedän että asiani hoitoihin pääsystä etenee

 

Mullakin on viimeisen vuoden aikana heitellyt kierto 23-32 päivän välillä. Yritystä ei ole ollut koko vuotta, mutta huvikseni noita vähän laskeskelin. Useimmiten kierto on ollut 26-30 päivää, vaikka viime kierto olikin sen 32 päivää. Onneksi olen tähän asti joka kuukausi tunnistanut lähestyvän oviksen, joten sen perusteella ollaan ajoitettu.

Nyt tosin on jotenkin sellainen masiskausi, että jotenkin tuo yrittämällä yrittäminen ottaa päähän eikä yhtään kiinnosta "väkisin" harrastaa seksiä. Jos vaan menis halujen ja jaksamisen mukaan. Johan tässä on reilu kaksi vuotta kuumeiltu ennen yrityksen alkua..

 

Maaliskuusta eteenpäin mun kierrot on heitellyt tosi paljon. Pikainen katsaus sanoo, että kierrot on olleet
Maaliskuu 17
Maalis-huhtikuu 16
Huhtikuu 25
Toukokuu 31
Kesäkuu 34
Ja nyt menossa heinäkuu ja kp on 19..

Toivottavasti tää olis nyt se kierto, jonka pituus olis suunnilleen 9 kuukautta..

 

Onko täällä ketn jolla on endometrioosi varjostamassa raskautumista???

Haluaisin kuulla muitten kokemuksia kun miulta se löydettiin ihan yllätyksenä kahden lapsen jälkeen , epäilynä että kuopuksen sektion jälkeen se on lähtenyt elämään ja nyt kun se on kerran leikattu ni lääkärit ei sano juuta eikä jaata eikä sitä seurata eikä hoideta...
Nytkin on taas ihme kipuja ja menkatkin juuri loppuneet, johtuuko kivut endosta ja ja ja...
Niin epätietoinen olo ja toive vauvasta vaan karkaa kauemmas...
Näihin ajatuksiin ajaudutaan taas...Meillä siis kp9/28

Onnea Plussista ja onnea Plussiin... :flower:

Onko muilla ollut semmosta että täällä kun plussataan ni olen aidosti onnellinen teidän puolesta mutta jos lähipiiri plussaa ni "katkeruus" kalvaa??

 

Mulle voi päivittää kp 2 ELI VIHDOIN NE MENKAT ALKOI! JEEEE! Nämä nyt siis ne ekat menkat tyhjennyksen jälkeen, 6ja puoli viikkoa meni mutta tulihan ne sieltä. kauan kiusas mahakivuilla eikä vieläkään kovin runsasta vuoto ole mutta lasken menkoiksi kuitenkin, katsotaan kauanko kiusaavat ennen kun yritys pääsee kunnolla alkamaan. Huh, niin helpottava tunne kun pääsi tästä "välitilasta" ja ekojen menkkojen odotuksesta pois.

 

Väpä08 Mulla on juurikin noin. Mä olen vilpittömän onnellinen jos joku täältä plussaa (ehkä se on se alitajuisesti ajattelemani "ansaittu" plussa keskenmenon/-menojen jälkeen) mutta ans olla kun lueskelen Lärvikirjasta noita fyysisten kavereiden raskautumis/vauva-statuksia. ARGH! Katkeruus ottaa vallan, kyllä. Myönnän. Enkä edes häpeä. Eniten ehkä otti yhden "rakenneultra tänään, veikkauksia onko tyttö vai poika" status oikeasti pattiin. Miten olis "terve" ja "elossa" ennemmin? Mutta eihän sitä osaa pelätä jos ei ole pelkoon aihettakaan. Huoh. Mä olen niin kade.

evaparadise jesh! Tiedän miten helpottavalta toi tuntuu! Mullakin menkat kiusas ja kiusas mutta heti kun tänne valittelin niin tulvaportit aukes. =) Se tunne siitä, että välitila vihdoinkin päättyi, oli jotain niin uskomatonta. Ikinä ei ole täti ollut niin odotettu vieras! Eli vilpittömät onnittelut sinne!

Niwhain napa:
Vähän oli ikävä yllätys palata lomalta takas kun kotona odotti vakuutusyhtiöltä lasku, jossa todettiin, että raskaus on kaiken puolin juu tuplavakuutettu (maksetaan siitä satoja per kuukausi) täysin mutta keskenmeno lasketaan sairaudeksi, joten toimenpiteet sairaalassa tulee meidän maksettavaksi, muutama tonni tänne heti, kiitos.
Ihan vähän ehkä itkupotkuraivareita vedeltiin... Lyökää vaan lyötyä lisää, jipii! Vakuutusyhtiöt aina löytää ne porsaanreijät ettei niiden tarttis korvata (eikä täällä ole siis ns. "julkista" terveydenhuoltoa). Ollaan tässä nyt hengitelty hetki mutta ei olla lopetettu kuivaharjoitteluja. Kun nämä laskut on maksettu, mun täppi on tullut täyteen ja kaikki prosedyyrit on tästä eteenpäin täysin ilmaisia...

Että taidan mennä lääkäriin jos kynsi katkeaa ja vaatia leikkausta nukutuksessa, voin kertoa.

 

Töistä kotiuduttu, ihana ilma ulkona, ja huomenna vasta iltaan.

Ovistestillä testattu ja se oli melkein plussa, tein sen kyllä päiväpissasta ja pidätystä oli n. 1tunti joten voisi olla ehkä vahvempikin. Huomenna aamusta teen ovistestin uudestaan.

Sanna-M kp 9/?

 

Ovistesti tehty aamulla, suunnilleen samanlainen kuin eilen. Mutta limailu alkanut joten ovis tulossa, toivottavasti. Ovistestejä vielä jäljellä joten testailu jatkuu

Nyt ulkoilua ennen töihin menoa. Hauskaa päivää kaikille :heart:

Sanna-M kp 10/?

 

Täällä on ollut menoa ja meininkiä, niin että aika lentää. Nyt jo dpo2.. Kyllä se ihan ovista oli, kun limat tuli ja tissit kipeenä. Nyt vaan jännitetään, että näinköhän simpat ehti ajoissa perille, kun keskiviikkoaamuna viiva oli vielä aika vaalea, ja ajattelin etten enää illalla testaa. Sitten torstai-aamuna pamahti se kirkuva viiva testiin.. Torstai-iltana vasta päästiin petipuuhiin, ja vielä varmisteltiin perjantai-aamuna. Mutta mietinkin, että jos se ovisplussa oliski ollu jo sillon ke-iltana, millon en testannut, niin me myöhästyttiin kyllä varmasti, ja TÄMÄKIN ovis meni sivu suun. Ärsyttää..

 

Minna88 onko sulla aina tissit kipeinä oviksen aikaan? Mä kysyn tätä ihan siksi, että mä kun en tiedä tämänhetkisestä kierrosta tuon taivaallista, me ei vielä haluta tikutella mitään (viimeksi nappasi heti ekasta kerrasta sokkona ja samaa yritetään nytkin) enkä ole varma tunnistanko omaa ovistani lainkaan. Luulin sen tunnistavani nyt keskenmenon jälkeen ekaa kertaa ever limoista. Ehkä. Ainakin meni yksiin menkkojen kanssa mun veikkaukset oviksen ajoituksesta.

Tisseistä kysyn koska mun tissit luulee olevansa raskaana. Mulla on aina ennen menkkoja rinnat kipiät mutta sisäpuolelta mutta raskaana kun olin, rintojen ulkopuolet poltteli kauheasti. Nyt se polttelu ulkopuolelta on alkanut taas, ensin oikea rinta, nyt vasen. En usko, että mulla on vielä ovista mutta kuka kertois mun tisseille, että ne eivät ole raskaana?
Toisaalta, voiskohan mun ryntäät yrittää kertoa mulle tosiaan nyt oviksesta...? Jännää jos näin on! Mä en tunne enää omaa kroppaani.

 

Mullakin on aina tissit kipeänä ennen menkkoja, mutta tosiaan eri tavalla sitten raskaana, silloin enempi rintojen alta ja sivuilta. Itse oon vaan limojen ja vatsakipujen perusteella tunnistanut oviksen, mutta on se vähän sellasta arvailua aina..

Nyt on viikko km:sta ja vuoto rusehtavaa eli ehkä kohta jo loppumassa..ei vaa mitään jännäiltävää ole tässä kierrossa, kun pitää kumia käyttää vielä. Eli toivottavasti menkat tulee pian (harvoinpa niitä tulee toivottua..).

Endosta kyseltiin, ei ole omaa kokemusta, mutta yhdellä kaverilla on ja heillä kesti ekan lapsen yritys lähemmäs vuoden (jona aikana myös leikattiin), mutta toinen sitten tärppäsikin melkein heti yrityksen aloitettua. Monestihan kai raskaus/synnytys lieventää endoa?

Plussia toivottelen!

 

Heipparallaa!

Onnea kaikille plussanneille ja toivottavasti jännääjät saa toivotun tuloksen :wave:

Täällä on vihdoin vuoto ohi ja hcg laskini muutamassa päivässä nolliin =) mutta tällä hetkellä ei tee kyllä mieli ruveta lastenteko hommiin tai miettiä mittään siihen suuntaan, pittää katella rauhassa mihin kantille se mieli muuttuu. Mies ois valmis samantien mutta asiasta ei sen kummemmin oo keskusteltu.