Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Hei.

Olen uusi tässä pinossa. Olen kuitenkin lukenut kuulumisianne jo muutaman vuoden, jännittänyt ja toivonut puolestanne niitä parhaita uutisia. Ihanasti niitä on tullutkin! Huonoja uutisia olen surrut vilpittömästi ja ollut hirveän pahoillani pettymyksistä, joita toisille vain tuntuu satavan niinkuin lunta tänä talvena.

En aikanaan arvannut, että tänne vielä siirtyisin. Ihan niinkuin en voinut aikanaan kuvitella, että koko lapsenteossa olisi mitään ongelmaa... Aika kauan toivoin, IVF-vaiheen alkaessa, että jospa se kuitenkin toimisi. Reaalimaailman ystävät ja nettikaverit plussasivat, plussasivat, plussasivat, epäonnistuivat mutta sitten kuitenkin plussasivat. Minä en. Tai nojaa, ollaanpa rehellisiä: raskautunut olen muutaman kerran mutta ne ovat keskeytyneet heti alkumetreillä.

Olemme sopineet mieheni kanssa luovutetuista munasoluista jo viime syksynä ja lääkärini kanssa (olen hoidossa Felicitaksessa Helsingissä ) asia on jo alustavasti puhuttu selväksi. Muutaman viikon kuluttua on tarkoitus mennä vastaanottoajalle ja pistää tämä prosessi kunnolla liikkeelle psykologeineen kaikkineen.

Olisin kysynyt teiltä konkareilta, onko mahdollista jonottaa useamassa klinikassa? Entä onko totta, että Fertinovassa jono kestää vähemmän kuin vuoden? Emme suoraan sanottuna jaksaisi enää odottaa yhtään kauempaa kuin on pakko.

Mietin eilen, että miksi se on alunperin tuntunut vähän vaikealta ajatukselta, että minun lapseni saisi alkunsa jonkun muun kuin minun munasoluistani. Miksi se vihlaisee, että ruumiillinen vajaavaisuus liittyy lisääntymiskykyyn? Entä jos minulla olisi sydänsiirrännäinen tai maksasiirrännäinen, jotka olisivat olennaisen tärkeitä hengissä pysymiselle (ja siten äitiydellekin!) - häpeäisinkö tai surisinko sitä? En päivääkään. Niinpä otan jonotusnumeron, toivon kohdalleni hyväsydämistä luovuttajaa ja nostan katseeni maasta.

Voimia teille kaikille, olette pieniä suuria naisia.

 

Eipä taaskaan tärpänny... Negahan sieltä tuli :'( . Nyt on enää yksi alkio jäljellä. Pidän nyt jonkun aikaa taukoa, ennen uutta yritystä...

Pahoittelut ja :hug: Dreamille ja Typyliinille negan johdosta.

 

Dream, Typyliini ja Jonsku :hug: Onpas nyt negapainotteista pinossa..
Mites Aliisa?!

Hienoa, että Discoveryn oireet on palanneet, koskas sulla on se ultra?

Selalle ja Pohtivalle tervetuloa!!

Pohtiva kyseli useaan paikkaan jonottamisesta yhtäaikaa.
Mä olin jonossa useaan paikkaan yhtä aikaa, enkä olisi sitä edes tiennyt, että niin voi tehdä, jos joku tällä palstalla olijoista ei olisi kertonut joten pistän nyt sitten omalta osaltani tietoa eteenpäin..
Eli meidän tilannehan oli vuosi sitten se, että 5 ivf-icsi hoitoa omilla soluilla oli tehty, ja kuudes vielä suunnitteilla (tehtiin huhtikuussa, josta tietty nega..).
Me oltiin myös hoidossa Felicitaksessa, johon olin kyllä tyytyväinen, ja oltais siellä jatkettukin, mutta varmuuden vuoksi päätettiin mennä jonoon myös muihin paikkoihin, kun välillä klinikkakohtaisesti voi jonotilannekin venyä aika paljon, ja ajatus parin vuoden jonotuksesta tuntui kauhealta..
Mentiin jonoon Fertinovaan ja Graviditakseen, joka juuri silloin avattiin. Molemmilla klinikoilla tämä vaati käynnin lääkärillä, Fertinovassa tämä eka käynti oli ilmainen.
Elokuussa päästiinkin aloittamaan Fertinovassa hoito (eli ensikäynnistä meni noin 6 kk), josta nyt olen raskaana, joten olen tosi onnellinen, että jonotin useampaan paikkaan, sillä muuten olisin varmaan vieläkin jonossa..

Vilhelmiina ja pojat 28+3

 

Pahoittelut Dreamille, Typyliinille ja Jonskulle Kurjuuksien kurjuus Voimia kaikille. Toivottavasti Aliisalla olis tärpännyt?

Vilhemiina miten sulla on seurattu raskautta? Mulla nyt siis 23. vko menossa ja taisin olla meijän neuvolassa ensimmäinen tapaus luovutetuilla, kun neuvolantäti ei ihan osannut kertoa miten/mitä jatkossa seurataan. Jos oikein ymmärsin niin seuraavalla käynnillä ultraavat neuvolassa ja sen jälkeen naisten klinikalla. Onko sulla mennyt tähän tapaan? Tosin mullahan on "vaan" yks asukki, sulla varmaan seuraavat vielä tarkemmin.

Uusille tervetuloa mukaan :wave:

 

MATILDA: Mulla oli raskausaikana tän lahjasoluhoidon johdosta 2 ylimäärästä ultraa sairaalassa. Mutta käytännöt vaihtelee paikkakunnittain. Muuten jouduin ravaan ultrassa useasti, kun vauva perätilassa..

 

Kiitos mukaantulotoivotuksista ja kiitos Vilhelmiinalle tuon jonotusvinkin antamisesta. Teen samalla tavalla, jospa onni olisi suosiollinen jonkun jonon kautta.

Onko kukaan muuten huomannut uusimmassa Olivia-lehdessä juttua munasolun luovuttajasta, 30 v Niinasta (Maaliskuu 3/10, s. 120)? Olin niin onnellinen kun löysin jutun (joskin jotkut lääketieteelliset yksityiskohdat kävivät hämäämään, kuten Pregnyl-piikki 12 h ennen irrotusta...Mutta todnäk se oli toimittajan "epäammattimaisuutta" tällä saralla) että laitoin saman tien palautetta Olivia-lehteen. Hienoa, että tuommoinen juttu julkaistiin vielä tuollaisessa lehdessä, joka osuu ikäryhmältään varmasti sopivaan kohderyhmään. On toki ihmisiä, joilla aihe nostaa ihokarvat pystyyn mutta onneksi - kuten tiedätte - on niitä toisenlaisiakin.

 

Minulla oli ongelmia toisen alkion/sikiön kanssa. Kävin Taysissa 14 kertaa ja aina ultrattiin tietenkin. Myöhemmin tuli vielä raskausdiabetes ja lopuksi se raskausmyrkytys. Ja muutenkin tietenkin riskiraskaus, kun kaksoset yli nelikymppisenä.

Tekee pahaa niin, että. Ja väsyttää. Lähdemme Thaimaahan kahden viikon päästä. Huh !

Ikävää nuo negat. Minulla "tuomion päivä" tiistaina. Jotain siellä ainakin on ollut. Ei tämä kuvitteluakaan ole.

 

POHTIVA Kuule, mä luulen et kaikki miettii tota kysymystä siitä, miten suhtautua lapseen joka ei oo "omaa perimää". Varmasti jokainen kokee ainaki hetken sitä vajavaisuutta, onhan se ns. "itsestään selvyys" että naisen kuuluu lisääntyä tuosta noin vaan, e-pillerimarkkinat on maailman suurimmat jne. Ja onhan se luonnollinen halu jatkaa sukuaan, jokainen nainen varmasti haluaisi alunperin ainakin ihan "oman" vauvan jne. Mutta ne ajatukset kuuluu tähän hoitoon, pelottavaa jos joku ei niitä miettisi. Vain siten voi tarkastella ja pohtia loppuun tämän kysymyksen. Kaikkihan ei voi kuvitella tällaista vaihtoehtoa vaan mieluummin ottavat sitten täysin" vieraan "lapsen jossa ei sit kummankaa perimää. Mulle ainaki oli iha älytön kriisi myöntää aluks et mä en oo nainen enkä mikään koska voi saada normaalisti lasta ja mä surin myös miehen puolesta et sil on tällane vajaa nainen (mies ei todellakaa ajatellu noin!) .. Mut ajan oloon mä mietin tota asiaa nii monelta kantilta ja eihän se ole "kuin" solu, lapsi on paljon enemmän. Jo kohdussa se kasvaa sun aineksista, kuulee sun ja miehes äänen, synnyttyä oppii teidän eleet ja tavat jne. hänelle sinä olet äiti.
Mut tsemppiä ajatustyöhön. Asia on hyvä miettiä.. Ja ihan voin senkin kertoa, et vaikka kuinka oli asian pohtinu ns.loppuun, nii edelleen matkan varrella tulee kaikenlaisia ajatuksia. Niin raskaana ollessa kuin nyt synnytettyä.
:heart:
kauniskuu ja typy 3kk + viikko ja rapiat

 

ps. mä kävin ylim. ultrissa alkuraskaudessa vain sen rajun vuodon takia. Muusta ei edes ollu puhetta

 

Täältä kanssa pahoittelut Jonskulle, Dreamille ja Typyliinile.

Tervetuloa uudet.

Matilda, mulla ei ole ollut mitään erityistä seurantaa, en edes ole ajatellut että pitäisi olla. En tiedä onko tyhmä kysymys, mutta miksi pitäisi enemmän seurata, jos kaikki mennyt ihan normaalisti? Tarkoitan tässä sitä, että onko tässä luovutetussa "munasoluraskaudessa" jotain mitä pitäisi enemmän seurata tai riskiä? Kaksoisraskaus on eri asia, mutta sitähän seurataan muutenkin enemmän.

Discoverylle tsempit tiistaille.

Mulla on rakenneultra maanantaina...vähän jännittää.


Minni 19+5

 

Pahoittelut Typyliini, Dream ja Jonsku

Kyllä täällä niin vain kävi, että taas vaihteeksi raskaana ollaan. En halua onnitteluja raskaudesta. En aio kertoa tästä kenellekkään kuin vasta sitten, jos päästään sinne rv.12 asti.. Nyt vaan pelottaa ihan pirusti taas, että jos tulee km. Joka ikistä lorausta saa pelätä mikä lääkkeistäkin tulee. Tuossa piinisajallahan minulla lorahti verta, mutta sen jälkeen ei ole tullut kuin kerran ihan ministi ruskeaa tuhrua.. Kyllä tää on vaan niin hirveää piinailua kun taustalla jo niin monta keskenmenoa.. Pitäis yrittää ottaa rauhallisesta ja olla stressaamatta.. Aina menee 1 pv hyvin ja sitten taas panikoin.. mielessä käy kaikki kohdun ulkoisesta keskeytyneeseen keskenmenoon ja tuulimunaan.. Nyt täytyis vaan rauhoittua.. Pitänee kysyä joltakin, kuinka tässä pystyy olemaan stressaamatta.. No.. niin ikävää kuin se onkin, mutta ajan kanssa sitä varmaan pystyy sitten rauhoittumaan, jos näkee, että kaikki menee hyvin.. Mutta todellinen piinailu alkoi vasta + testin jälkeen..

Minnille tsemppiä rakenneultraan huomiseksi!

Matilda ja Vilhelmiina porskuttelettekin jo hyvillä viikoilla Kiva, että teillä kaikki sujunut hyvin

Terkkuja kaikille tasapuolisesti

-Aliisa rv 4+2

 

Hyvinhän siinä "kävi" Aliisa ! Jos oikein epäilyttää, katsohan vain minunkin piinistelyä. Nyt ei verta ole tullut ollenkaan. Eilen oli pahoinvoinnin suhteen todellinen ennätyspäivä, tänään taas parempi. Vielä ultra jännitettävänä. Ja jännitystähän riittää senkin jälkeen. Minullahan edellisellä kerralla vuoto vasta alkoi rv. 12.

Täältäkin terkkuja kaikille olotilaan katsomatta.

 

Hyviä uutisia Aliisa!!! Peukut pystyssä kaiken hyvän edestä!! :hug: =)

Terveiset ja halit tällä kertaa epäonnistuneille... :'( Tuttu tunne jo vaikka kuinka moneen kertaan. Mutta kyllä sieltä vaan kummasti alkushokin jälkeen noustaan, todella paljon tsemppiä kaikille!!!

Discovery :llä on ollut jännäämistä nyt oikein kunnolla! No kokemuksella jo tunnet omaa kroppaa, joten näyttäisi että kaikki ok. =)

Hillevi kiitos kun valaisit sitä tilannettasi siitä oman luovuttajan etsimisestä. En ollut ajatellut sitä puolta asiasta ollenkaan, että ikä tosiaan tekee tenän tässä asiassa. Hyvä kun sinulla nyt tilanne valoisampaan suuntaan menossa! =)

Muuten, onko kaikilla niin, että Kela ei korvaa tästä varsinaisesta hoidosta mitään? Siis siitä kuustonnia ja rapiat summasta? Meille tuli tieto, että Kela ei katso tätä sairauden hoidoksi, joten korvaus 0 euroa. Siirroista ja muista käynneistä tulee korvaus kyllä normaalisti.
Mulla on huomenna viimeinen siirto edessä. Kaksi on siis pakkasessa ja siirto, jos sulatus onnistuu. Jotenkin tuntuu, että ollaan parin viikon päästä "lähtoruudussa". Mies on ottanut tämän lapsettomuuden jotenkin raskaasti, kai tää alkaa tulla todelliseksi nyt pikkuhiljaa. Raskasta on tukea, vaikka en itse niin kovin surullinen olekaan. Kai suren sitten omalla tavallani pohtien ja mietiskellen. Paljon ollaan mietitty, että milloin puhalletaan peli poikki? Puhuttiin, että tehdään vielä toinen hoito luovutetulla ja sitten katsotaan, että mitä tapahtuu, jos sekään ei onnistu. Lohdutin miestä, että vielä on se alkioadoptio vaihtoehtona, jotenkin sain miehen mielen kirkastumaan sillä. Harvoin mies mitään kyynelehtii, nyt näyttää että kyynel kimmeltää silmäkulmassa kun asioita jutellaan. On tää niin epäreilua ja välillä niin surullista! Voimia kaikille!!! :heart:

 

Mitä te siis Tuuttituulia saitte kaiken kaikkiaan takaisin siitä ensimmäisen siirron hoidosta? Meille ei tullut mitään kielteistä päätöstä.. Saimme kiltisti takaisin 647,21?.. En minä sitä sen kummemmin alkanut sitten edes miettimään.. Me saimme ainakin takaisin sen mitä "kuuluikin" saada..

Tsemppiä sinulle huomiseen! Toivotaan, että alkiot jaksavat selviytyä ja tarrata lujasti kiinni!

 

Niin ja Discovery olen kyllä lueskellut noita kirjoituksiasi ja kovin tutulta kuulostaa kaikki. Minkälaisen hcg arvon muuten silloin saitkaan? Sitä en tainnut löytää mistään.. Sinullakin oli se verinen loraus.. kuulostaa jotenkin niin samalta.. Tsemppiä sinulle! Onneksi pian pääset jo ultraan

Onko jollain vinkkejä tuohon klexaneen? Mulla ilm. niin herkkä iho, kun pistää miten tahansa niin aina tuntuu tulevan mustelmia.. maha on ihan sinikeltainen Mutta mulle tosiaan tulee muutenkin tosi helposti mustelmia eli voi olla, että vaikka kuinka pistää niin mustelma tulee...

 

Minä olen saanut korvauksen vain yhdestä hoidosta Kelan tekemänä virheenä. Takana on kolme tuoresiirtoa omilla, kolme luovutetuilla ja neljä PAS-siirtoa. Niin, että...

Minullehan ei ole veritestiä tehty. Olin jo menossa ja luopumassa lääkehoidostakin, mutta sitten tilanne taas korjautui. En kyllä käynyt veritestissä pojiltakaan. Jotenkin tuo palelu ainakin on aika selvä merkki ja tietenkin tuo pahoinvointi, rintojen arkuus, hajuaistin herkistyminen. Niin ja nuo kuusi plussatestiä pissasta.

Tuota Fragminia olen jo pistänyt 31 kertaa ! Toinen puoli vatsasta reagoi herkemmin ja tulee helpommin mustelma. Välillä vähän kirveleekin. Pääsääntöisesti menee hyvin ok. En tiedä mistä johtuu. Yritän aina tietenkin pistää samalla tavalla. Jos jotain ultrassa näkyy, kysyn että, voisinko jo luopua piikittämisestä ja kortisonista. Samoin päivällä työnnettävästä 100 mg:n Lugesta.

Tuttituualialle nyt etenkin tsemppiä huomiselle !

 

Hienoja uutisa Aliisa! Hirmuisesti voimia kakkospiinistelyyn. Voin vaan koittaa kuvitella millasta vuoristorataa mielesi tällä hetkellä menee.. Tsemppiä! Samoin Tuuttituulialle huomiselle ja Discoverylle ultraan.

Kiitokset Bartsu, Kauniskuu ja Discovery tiedoista. Minni: mulle ainakin sanoivat, että nämä on aina riskiraskauksia ja vaativat erikoisseurantaa. Paikasta tosin riippuu miten seuraavat tai seuraavatko laisinkaan. Mun lääkäri sanoi, että jos ei muuten tule lähetettä niin soitto hänelle ja hän kirjoittaa sen, koska normiseuranta ei hänen mielestään ole riittävä. Oli miten oli, mielellänihän mä tietty menen aina ultraan kurkkimaan

 

Sehän on hyvä Matilda että pääset tiuhempaan seurantaan, mutta vielä tankkaan että siellä klinikallahan lääkäri varmaan sanoi sulle, että riskiraskaus...kertoivatko vielä, että mikä/mitkä ovat suurimpia riskejä. Mulle eivät klinikalla sanoneet mitään. Mähän voin tuota huomenna kysellä myös ultrassa, tosin hoitajahan sen viimeksikin teki mutta aina kantsii kysyä.

Aliisalle tsemiä ja hyviä hermoja.

Tuuttituulia sun kirjoitus raapasi mun sydäntä......ei ole kauaa kun noissa samoissa fiilareissa täälläkin oltiin, kovasti nyt onnea sinne teille huomiseen siirtoon ja piinistelyyn.

 

Hei,

Negan saaneille pahoittelut. Ja voimia (ja paksua lompakkoa) kokeilla vielä uudelleen :hug: Joskus täytyy yrittää monta kertaa ja sitten vain eräällä kerralla onnistuu. Toivottavasti teillä kaikilla!

Tuttituulialle paljon onnea huomiseen siirtoon!

Aliisa, jospa tämä nyt olisi se kerta, että pääsette maaliin saakka. Toivon sitä teille oikein kovasti! db

Tervetuloa joukkoon sela ja toinen uusi (en pääse tarkastamaan nimimerkkiäsi)! Haluatko nimesi meidän listaamme?

Hyvää hiihtolomaa, ketkä sellaisesta pääsevät nauttimaan ja muille mukavaa viikkoa!
Hillevi :wave:

 

Pikalista tämä ei korvaa pidempää listaa, mutta nopeampi päivittää ja hahmottaa..

Odottelee hoitoa/luovuttajaa/pitää taukoa (ikä suluissa)

Josko (30+) Esikoista toivomassa. Hoito elokuussa.
Marisabel (28) 3 siirtoa tehty, haaveissa eka, elokuu: suunnittelu
Cornelius (33) Haaveissa 1
Saaga (39)
Tinulinen (30) eka lapsi haaveissa.
EliseT (31) Haaveena ensimmäinen lapsi.
Papillon (40+)
Viinirypäle (33) haaveissa ensimmäinen.
Hillevi (45), haaveissa eka, odottelee luovuttajaa
NellaMaija (32) eka
Maijatar (41) ekaa haikaileva
Lotta(32) eka haaveissa, endoleikkaukseen
Sharlin (35) eka haaveissa
Emilia (xx), jonossa
Miimi78,
Alma (34) eka haaveissa
Iituska (38), haaveissa eka
Jaasminia (xx)
lokakuu, (40+) haaveissa eka
Teekuppi ( ) haaveissa eka, PAS maaliskuussa
OnniUnelma76 (33) haaveissa eka, PAS maaliskuussa
Tuuttituulia (39), haaveissa eka, pakasteessa 2 alkiota
sela (40), 2. yhteinen toiveissa (1. kuollut hoitovirheeseen), jonossa
Jonsku-78 (31) haaveissa eka
Typyliini (28) haaveissa pikkusisarus esikolle
Dream73 (36), haaveissa eka

Piinistelijät


Plussanneet =) (kun sydämet laskettu ultrassa, saa sen/ne sitten tännekin)

assari77 (32)toinen lapsi, siirto 13.5. ultra 17.6. :heart:
Pomppaduu (27) haaveissa kakkonen, + 5.6. ultra 23.6. :heart:
Nennuliini (35) Haaveena eka lapsi. siirto 5.6. LA 26.2.10 :heart:
Vilhelmiina (37), eka, 2 alkion siirto, ultra 23.9. :heart: :heart:
Matilda (30), plussa 13.10 , ultra viikolla 47 LA 22.6.2010 :heart:
Minni (45), plussa 2.11, HCG 3.11, ultra 22.12, LA 12.7.2010 :heart:
Kaipuu, eka haaveissa, plussa 21.11.09, ultra 11.12, LA 31.7.2010 :heart:
Discovery (40+), haaaveissa kuudes, 2 alkion siirto 22.1.2010 :heart:
Aliisa08 (26), ensimmäinen haaveissa, siirto 5.2.


Maaliin päässeet :flower:

Lutuliini, poika 1.6.2008
Bea, esikoinen tyttö 10/2008
Enkelitytön äiti, tyttö 23.1.2009
Watrossi, esikoinen poika 5.2.2009
Suzyanne, esikoinen, poika, 7.5.2009
Pihla, esikoinen tyttö 3/2009
Piri, toinen lapsi, tyttö 6.6.2009
Bardolino(30) eka, tyttö 3.11.2009
Kauniskuu (32) eka, tyttö 8.11.2009
Juuni (48) 2. lapsi tyttö 16.11.2009
Rudy, kaksostytöt 1/2010
Marru (35) esikoiskaksostytöt
Simmis (38) toinen lapsi, tyttö 1/2010
Vekara (45) eka yhteinen, peikkotyttö 2/2010

 

Niin, eikö näissä keinoalkuisissa keskeytymisprosentti ole jostain syystä suurempi. Lisäksi luin, että jos tehty ICSI, niin joissain maissa tehtäisiin aina lapsivesipunktio.

Vähän alkaa jännitys tiivistyä. Minulla on ollut kerran tuulimunaraskaus nuorempana. Silloinkin oli kyllä voimakkaat raskausoireet. Raskaus keskeytyi viikolla 8 ja oli ns. luomuraskaus.

Yksi on kyllä minulla voimakas merkki, nimittäin kahvin tekeminen pahaa. Se ihan haittaa, kun normaalisti juon noin 10 kuppia päivässä. Tänä aamuna sain alas 1 1/2 kuppia. Alavatsassa on lisäksi pieniä vihlaisuja. Viimeksi vatsa alkoi kasvaa nopeasti. Nyt on jo valmiiksi niin iso röllykkä.

Hyvää päivänjatkoa kaikille. Työt kutsuvat

:/

 

Heips!

Meillä 8 ICSIä takana omilla soluilla. Aikaan saatu 3 raskautta ja 3 keskenmenoa. Ei siis yhtään lasta. Mulla paha endo. Nyt viimeisin hoito (5000e) valuu verenä housuun.... harmittaa

Klinikalta ehdottivat luovutettuja munasoluja, hoito voitais tehdä Espanjassa siis espanjalaisen luovuttajan soluilla. Onko kellään kokemusta? Mitä olette mieltä vieläkö meidän kannattaa tämäkin tie kokeilla vai olisko aika jo luovuttaa..... rehellisiä mielipiteitä toivoisin...

 

No niin rakennultra käyty, kaikki oli mallillaan ja kohdallaan :heart: , hoitaja yritti tsekkailla kumpi on, kun erikseen pyydettiin, mutta eipä oikein päässyt näkemään kunnolla, eikä ollut varma (kyllä se toista ehdotti vähän varmemmaksi, mutta ei 100 %:sti), kun napanuora juurikin edessä, mutta ei todellakaan haittaa jää synnytykseen kivaksi yllätykseksi.

Kyseltiin noista lisäultrista, mutta sanoi että niitä aikaisemmin seurattiin tarkemmin mutta eivät kuulemma loppuraskaudessa eroa normaalista niin ei enää seurata.

Itse olen myös käsittänyt että alkuraskauden keskenmenoja on enemmän näissä hoidoissa raskautuneilla kuin myös jos hoito tehty omilla soluilla.

Minni 20+0

 

Tyyne73 Miksi et mene hoitoon Riikaan ? Minulla ihan hyviä kokemuksia.

 

Tulin tuossa miettineeksi, et kun puhutaan esimerkiksi 5 kk on jono niin millaisella aikataululla siitä ilmoituksesta sitten päästään sitten siirtoon? Eikös se kuitenkin nin ole, että esim. sen 5 kk menee kun tulee ilmoitus, etä on luovuttaja löytynyt ja sitten kaikki siihen päälle? ja mitä kaikkea siinä on sen jälkeen?
Sen tiedän et piikki pitää ottaa jotta saadaan kieto samoihin ja sit limakalvoa vahvistavaa lääkettä, mut siihen minun tietoni sitten jääkin.
Olette näitä varmaan käynyt läpi jossain vaiheessa mut en löytänyt ihan tuosta suht nopealla etsimisellä.
Mitäs sitten jo kuukautiset ei jostain syystä päätäkkään nyt tulla pitkään aikaan niin onnistuuko sitten ollenkaan vaan saadaanko ne kuitenkin jotenkin tulemaan(sillä piikilläkö, en muista lääkkeen nimeä)
Tällaisia aloittelijan kysymyksiä tähän väliin jos jonkun hermo vaikka kestäisi jotain vastailla =)