Maaliskuun Mussukat 2011 *TAMMIKUUSSA*
- Viestiketjun aloittaja tombatar
- Ensimmäinen viesti
Urholiina Onnea pikkuisesta :heart:
Mä kävin silloin veriseulassa ja siinä riski oli tosi pieni. Mutta pienen laajentuneet munuaisaltaat nosti nyt sitten riskiä. Ja kun kävimme nyt ennen joulua uudestaan ultrassa, niin munuaisaltaat ja se suolisto oli ok.
Pienellä oli sydän kunnossa ja kaikki raajat löytyi, liikkuu ja aivot löytyi mitä piti. Joten jos hänellä on down niin ei pitäisi ainakaan olla sydän leikkauksia tiedossa.
Päätimme että lapsi saa tulla juuri semmoisena kun tulee. Meistä ei kumpikaan olisi voinut alkaa tapattamaan tätä pientä. Jokainen lääkäri on vielä sanonut ja th että hyvä vahva syke on pienellä.
Monena aamuna se on selvästi ollut poikittain tuolla mahassa. Ylhäällä o paljon väljempää ja potkuja tuntuu kyljessä ja toisessa kyljessä taas tuntuu hikka.
Nyt vauva o hikotellut tosi paljon. Heräsin aamuyöstä hänen hikkaan ja kun aamulla heräsin niin taas oli pienellä hikka.
Tuo tuleva baba jo niin odottaa, että milloin saisi pienen syliinsä. Tuntuu niin ihanalta kun hän oikeasti välittää tästä pienestä.
Ex ilmoitti kylmästi mulle silloin, että hän ei lapsia halua, mutta yhteen hän voi suostua. Mutta ei enempää. Nyt nykyisen kanssa olemme puhuneet, että jos meidän elämän tilanne on ihan toinen 2-3v. päästä niin voisi yrittää toista lasta. Mutta siihen on vielä onneksi aikaa.
Tuntuu vaan niin lyhyeltä ajalta tää 6 viikkoa. Olen taas pohtinut, että osaanko mä edes hoitaa tätä pientä...
Yritän hokea itselleni, että olen lastenhoitaja, minulla on hyvä tukiverkosto... Mutta silti sitä pohtii ja muuttuuhan siinä elämä tosi paljon.
Ennen saatoin mennä töihin klo 6.15 ja tulin illalla kotiin klo 20. Eipä enää olla kokopäivää omilla asioilla
Nyt mulla on alkanut puuskutus. Mutta kyllä mä vielä saan kynnet lakattua.
Jalka vaan tuohon eteen poikittain sängyn päälle ja sitten käännän varpaita ja saan lakattua.
Silvia ja viliANNA 33+2
Mä kävin silloin veriseulassa ja siinä riski oli tosi pieni. Mutta pienen laajentuneet munuaisaltaat nosti nyt sitten riskiä. Ja kun kävimme nyt ennen joulua uudestaan ultrassa, niin munuaisaltaat ja se suolisto oli ok.
Pienellä oli sydän kunnossa ja kaikki raajat löytyi, liikkuu ja aivot löytyi mitä piti. Joten jos hänellä on down niin ei pitäisi ainakaan olla sydän leikkauksia tiedossa.
Päätimme että lapsi saa tulla juuri semmoisena kun tulee. Meistä ei kumpikaan olisi voinut alkaa tapattamaan tätä pientä. Jokainen lääkäri on vielä sanonut ja th että hyvä vahva syke on pienellä.
Monena aamuna se on selvästi ollut poikittain tuolla mahassa. Ylhäällä o paljon väljempää ja potkuja tuntuu kyljessä ja toisessa kyljessä taas tuntuu hikka.
Nyt vauva o hikotellut tosi paljon. Heräsin aamuyöstä hänen hikkaan ja kun aamulla heräsin niin taas oli pienellä hikka.
Tuo tuleva baba jo niin odottaa, että milloin saisi pienen syliinsä. Tuntuu niin ihanalta kun hän oikeasti välittää tästä pienestä.
Ex ilmoitti kylmästi mulle silloin, että hän ei lapsia halua, mutta yhteen hän voi suostua. Mutta ei enempää. Nyt nykyisen kanssa olemme puhuneet, että jos meidän elämän tilanne on ihan toinen 2-3v. päästä niin voisi yrittää toista lasta. Mutta siihen on vielä onneksi aikaa.
Tuntuu vaan niin lyhyeltä ajalta tää 6 viikkoa. Olen taas pohtinut, että osaanko mä edes hoitaa tätä pientä...
Yritän hokea itselleni, että olen lastenhoitaja, minulla on hyvä tukiverkosto... Mutta silti sitä pohtii ja muuttuuhan siinä elämä tosi paljon.
Ennen saatoin mennä töihin klo 6.15 ja tulin illalla kotiin klo 20. Eipä enää olla kokopäivää omilla asioilla
Nyt mulla on alkanut puuskutus. Mutta kyllä mä vielä saan kynnet lakattua.
Jalka vaan tuohon eteen poikittain sängyn päälle ja sitten käännän varpaita ja saan lakattua.
Silvia ja viliANNA 33+2
Silvia Logo onko miehesi turkkilainen? ajattelin kun puhuit babasta
Eikös tää ollut just se paikka mihin voi tulla marisemaan ja narisemaan
Eilinen päivä meni sänky potilaana kun koko yleiskunto oli niin heikko plus sitten alkoi yht´äkkiä lantiokipuilut. Tänään olo on hiukan parempi mutta lantiota särkee enemmän ja enemmän. Iski pelko että jos molemmat olivat viimeksi päät alespäin tulossa ja nyt ovat jotenkin laskeutuneet samanaikaisesti ja kiilautuneet niin voikohan siitä olla pojille haittaa...hhmm.
Eikös tää ollut just se paikka mihin voi tulla marisemaan ja narisemaan
Eilinen päivä meni sänky potilaana kun koko yleiskunto oli niin heikko plus sitten alkoi yht´äkkiä lantiokipuilut. Tänään olo on hiukan parempi mutta lantiota särkee enemmän ja enemmän. Iski pelko että jos molemmat olivat viimeksi päät alespäin tulossa ja nyt ovat jotenkin laskeutuneet samanaikaisesti ja kiilautuneet niin voikohan siitä olla pojille haittaa...hhmm.
kr1sse luulen,et sulla se kipuilu johtuu vaan siitä,että siel on kaks ihunaista tulossa.
tuntuuko siulla poikien takapuolet miten selvästi ihon läpi? siitähän voit tarkistaa onko laskeutuneet. mut sinähän voit soittaa neuvolaan,jos kipuilu ei hellitä. neuvolassa tarkistaavat sydänäänet ja poikien sijainnit.
( . )
eipä sitte nukuttu viime yönä :headwall: ukkeli tuli kotiin ja sitte KOKO yön nukku ihan kii! siis ihanaahan se on,mut mä tarviin tilaa nukkua varsinki nyt ku sitä hyvää asentoo ei niin vaan löydykkää. siis tiedossä :kieh: päivä.
tuntuuko siulla poikien takapuolet miten selvästi ihon läpi? siitähän voit tarkistaa onko laskeutuneet. mut sinähän voit soittaa neuvolaan,jos kipuilu ei hellitä. neuvolassa tarkistaavat sydänäänet ja poikien sijainnit.
( . )
eipä sitte nukuttu viime yönä :headwall: ukkeli tuli kotiin ja sitte KOKO yön nukku ihan kii! siis ihanaahan se on,mut mä tarviin tilaa nukkua varsinki nyt ku sitä hyvää asentoo ei niin vaan löydykkää. siis tiedossä :kieh: päivä.
En mä osaa sanoa takapuolen sijainnista että onko laskeutunut yhtään sen enempää...mulla on ma taas erikoislääkäri niin että jos sinne asti jaksais odotella
Toi on kivaa joo..meillä ollaan jo nukuttu2 kk erisängyissä, toinen joutuu muuten heräilemään kohtuuttoman paljon kun juoksen vessassa ja mulla taasen ei ole tilaa kääntyillä, ihanaahan tuo on<3
Toi on kivaa joo..meillä ollaan jo nukuttu2 kk erisängyissä, toinen joutuu muuten heräilemään kohtuuttoman paljon kun juoksen vessassa ja mulla taasen ei ole tilaa kääntyillä, ihanaahan tuo on<3
Huomenta :wave:
Vammaisuudesta. Enpä minäkään mennyt edes veriseulaan. Jos tulisi vammainen lapsi niin rakastaisin häntä kuitenkin ihan yhtä paljon kuin tervettäkin lasta.
Vatsakivut yöllä vaivaavat täälläkin, mutta menevät ohi vessassa käynnin jälkeen. Ihan normaalia tuo on ja muistelisin, että mulla oli pahempi tuo vaiva esikoista odottaessani.. Tosiaan supistelujakin tulee herkemmin kun on rakko täynnä ja mulla onkin nyt yöaikaankin niitä tullut, mutta helpottavat pissaamisen jälkeen niin että saan taas unta.
Pissalirahduksia ei ole mulla tullut kuin viimeksi flunssassa syksyllä ja yhden ainoan kerran yskiessä... tietysti jos tässä vaiheessa vielä tulisin kipeeksi niin varmaan lirahtaisi kerta jos toinenkin, sen verran on paikat venyneet ja vauva painaa rakkoa jo aikas paljon tuolla alhaalla
LD. Kuulosti tuo pyöräilysi aika hurjalta kun itse en varmastikaan enää taipuisi vatsani kanssa polkimia polkemaan! Mutta hienosti olet selvinnyt siitäkin, muista vaan varovaisesti mennä jos polkupyöräilet vielä ettet vaan kaadu! Mulla vatsa on sen verran tiellä jo kaikessa (sf oli 32 cm) :O eli ähinää ja puhinaa tuottaa jo kaikki kumartelut ja nostelutkin maasta, eikä tässä jalka enää nouse entiseen tapaan... Mikä sulla muuten on tuo sf-mitta? Meinasin vaan kun samoissa viikoissa mennään, vaikka mullahan tää on jo toinen lapsi ettei kyllä verrata voisikaan mutta mielenkiinnosta kyselen...sullahan on tuo vauvamassu niin suloisen pikkuinen kun mulla tällainen möhkömaha
Ja tuo uinti kuulostaa aivan ihanan rentouttavalta kynttilöineen päivineen...mukavaa ja rentouttavaa uintia sulle siis toivotan!!! Nauti nauti ja nauti
Kr1sse. samoin kuin Tombatar uskoisin minäkin, että lantiokipuilut johtuu niistä kahdesta ihanuudesta siellä massussa, jotka puskevat siellä lantiota...enemmän nuo kaksi pientä tarvitsevat tilaa kuin yksi, niin varmasti kipuilutkin ovat kovemmat sitten. Ehkäpä ovatkin laskeutuneet jo jos kovin alhaalla siellä ovat tai hakevat sitä tilaa itselleen...neuvolaan vaan jos kipuilut jatkuu.
Silvia ihan normaaleja ajatuksia nuo ovat ja eihän se elämä siihen lopu vaikka vauva tuleekin taloon, menoja joutuu vaan karsimaan ja muokkaamaan sen mukaan mikä vauvan syöttöihin ym. parhaiten soveltuu.. Ja hyvin sä tulet pärjäämään!! Sulla on jo lastenhoitokokemusta, vaikkei ehkä noin pienistä, mutta ajankanssa me kaikki ollaan opittu olemaan lapsillemme ne parhaat äidit maailmassa!!! =)
Samalla tavalla täälläkin tuo kynsien lakkaus ja leikkaus onnistuu kuin sullakin...jalka vaan suht korkealle ja sivuttain ja hyvin sujuu
Tombatar tuo teidän pikkuinen tulokas kuulostaa niiiiin ihanalta!! Varmasti riittää tekemistä sun loppuviikoille ja lapsetkin varmasti tykkäävät ja auttavat mielellään =) ...tulee ihan oman koiran pentuajat mieleen, kun se oli vielä pieni ja tuhiseva ja pissaili ympäri kämppää sanomalehtien päälle oli se vaan niin suloinen kun nukkui pikkuriikkisenä sylissä ja omassa pikku pedissään... :heart: jaahas, täytyy ryhditäytyä ettei meillekin tule kohta pentua
Naurukohtauksella ihanan pyöreä massu!
Nyt syömään aamupalaa...
Mukavaa viikonloppua kaikille!!
dogitar ja pikku-E 32+4 :heart:
Vammaisuudesta. Enpä minäkään mennyt edes veriseulaan. Jos tulisi vammainen lapsi niin rakastaisin häntä kuitenkin ihan yhtä paljon kuin tervettäkin lasta.
Vatsakivut yöllä vaivaavat täälläkin, mutta menevät ohi vessassa käynnin jälkeen. Ihan normaalia tuo on ja muistelisin, että mulla oli pahempi tuo vaiva esikoista odottaessani.. Tosiaan supistelujakin tulee herkemmin kun on rakko täynnä ja mulla onkin nyt yöaikaankin niitä tullut, mutta helpottavat pissaamisen jälkeen niin että saan taas unta.
Pissalirahduksia ei ole mulla tullut kuin viimeksi flunssassa syksyllä ja yhden ainoan kerran yskiessä... tietysti jos tässä vaiheessa vielä tulisin kipeeksi niin varmaan lirahtaisi kerta jos toinenkin, sen verran on paikat venyneet ja vauva painaa rakkoa jo aikas paljon tuolla alhaalla
LD. Kuulosti tuo pyöräilysi aika hurjalta
kun itse en varmastikaan enää taipuisi vatsani kanssa polkimia polkemaan! Mutta hienosti olet selvinnyt siitäkin, muista vaan varovaisesti mennä jos polkupyöräilet vielä ettet vaan kaadu! Mulla vatsa on sen verran tiellä jo kaikessa (sf oli 32 cm) :O eli ähinää ja puhinaa tuottaa jo kaikki kumartelut ja nostelutkin maasta, eikä tässä jalka enää nouse entiseen tapaan... Mikä sulla muuten on tuo sf-mitta? Meinasin vaan kun samoissa viikoissa mennään, vaikka mullahan tää on jo toinen lapsi ettei kyllä verrata voisikaan mutta mielenkiinnosta kyselen...sullahan on tuo vauvamassu niin suloisen pikkuinen kun mulla tällainen möhkömaha Ja tuo uinti kuulostaa aivan ihanan rentouttavalta kynttilöineen päivineen...mukavaa ja rentouttavaa uintia sulle siis toivotan!!! Nauti nauti ja nauti
Kr1sse. samoin kuin Tombatar uskoisin minäkin, että lantiokipuilut johtuu niistä kahdesta ihanuudesta siellä massussa, jotka puskevat siellä lantiota...enemmän nuo kaksi pientä tarvitsevat tilaa kuin yksi, niin varmasti kipuilutkin ovat kovemmat sitten. Ehkäpä ovatkin laskeutuneet jo jos kovin alhaalla siellä ovat tai hakevat sitä tilaa itselleen...neuvolaan vaan jos kipuilut jatkuu.
Silvia ihan normaaleja ajatuksia nuo ovat ja eihän se elämä siihen lopu vaikka vauva tuleekin taloon, menoja joutuu vaan karsimaan ja muokkaamaan sen mukaan mikä vauvan syöttöihin ym. parhaiten soveltuu..
Ja hyvin sä tulet pärjäämään!! Sulla on jo lastenhoitokokemusta, vaikkei ehkä noin pienistä, mutta ajankanssa me kaikki ollaan opittu olemaan lapsillemme ne parhaat äidit maailmassa!!! =)Samalla tavalla täälläkin tuo kynsien lakkaus ja leikkaus onnistuu kuin sullakin...jalka vaan suht korkealle ja sivuttain ja hyvin sujuu
Tombatar tuo teidän pikkuinen tulokas kuulostaa niiiiin ihanalta!! Varmasti riittää tekemistä sun loppuviikoille ja lapsetkin varmasti tykkäävät ja auttavat mielellään =) ...tulee ihan oman koiran pentuajat mieleen, kun se oli vielä pieni ja tuhiseva ja pissaili ympäri kämppää sanomalehtien päälle
oli se vaan niin suloinen kun nukkui pikkuriikkisenä sylissä ja omassa pikku pedissään... :heart: jaahas, täytyy ryhditäytyä ettei meillekin tule kohta pentua Naurukohtauksella ihanan pyöreä massu!
Nyt syömään aamupalaa...
Mukavaa viikonloppua kaikille!!
dogitar ja pikku-E 32+4 :heart:
Urholiinalle paljon onnea pikkumiehestä:heart:
Musta tuntuu että me ollaan enkkapino siihen nähden että kuka on saanut eniten ennenaikaisia vauvoja:O
vammaisuudesta en tässä raskaudessa käynyt veriseulassa kun viimeksi narahdettiin siitä niin en halunnut aiheuttaa enempää päänvaivaa itselleni enkä miehelle. Tulee mitä tulee,rakas on silti. Luotan kyllä siihen että ihan perusultralla näkee ainakin kaikista pahimmat jos on nähdäkseen ja kun mulla niitä ultria on vielä niin monta niin luotan että ainakin elinkelpoinen vammainen sieltä tulee jos on tullakseen.
ON Eilen istuin melkein viisi tuntia yhdessä tuotekoulutuksessa illalla ja kyllä oli selkä kipeä ja karmee olo sen jälkeen:x Toki meillä pari jaloittelutaukoa oli mutta silti en kotiin mennessä voinut enää istua bussissakkaan kun oli niin huono olo.
Tänään mennää katsomaan serkkuni 3 viikon ikäistä tyttövauvaa:heart: Ovat vaimonsa kanssa yrittäneet yli 5 vuotta ja nyt viimein onnistuivat,alan varmaan itkeä kun näen vauvan:heart:
Muuten suht normi viikonloppu tulossa,huomenna menen illaksi parhaan ystäväni synttärijuhliin ja kun väki siitä alkaa baariin liikkua niin meikä lyllertää kotio päin Ihan mukava pitkästä aikaa päästä jonnekkin- Ens viikonloppuna onkin esikoisen synttärit,touhua riittää molempina päivinä.
Sitä piti kysymäni että onko kukaan lukenut Juha Vuorisen tuotantoa? Tarkoitan siis näitä Juoppohullun päiväkirjoja. Mulla on ne kaikki 4 osaa ja on mielestäni kyllä niin mainio että Varsinkin se kolmas ja neljäs osa missä eka kertoo raskaudesta ja toka vauvan synnytyksen jälkeisestä ajasta raavaan supisuomalaisen miehen silmin Meinaan vieläkin kuolla nauruun kun luen kirjaa,jotenkin osaa kuvitella että oma mieheni jossain määrin samaistuisi kirjan hahmoon Suosittelen kaikille ainakin sitä Raskausarpi-kirjaa,aivan hulvaton
Nyt pitäs lähteä pukemaan ja hakea kirjastosta pari koulukirjaa:wave:
-Naurukohtaus ja Poikani 33+4-
Musta tuntuu että me ollaan enkkapino siihen nähden että kuka on saanut eniten ennenaikaisia vauvoja:O
vammaisuudesta en tässä raskaudessa käynyt veriseulassa kun viimeksi narahdettiin siitä niin en halunnut aiheuttaa enempää päänvaivaa itselleni enkä miehelle. Tulee mitä tulee,rakas on silti. Luotan kyllä siihen että ihan perusultralla näkee ainakin kaikista pahimmat jos on nähdäkseen ja kun mulla niitä ultria on vielä niin monta niin luotan että ainakin elinkelpoinen vammainen sieltä tulee jos on tullakseen.
ON Eilen istuin melkein viisi tuntia yhdessä tuotekoulutuksessa illalla ja kyllä oli selkä kipeä ja karmee olo sen jälkeen:x Toki meillä pari jaloittelutaukoa oli mutta silti en kotiin mennessä voinut enää istua bussissakkaan kun oli niin huono olo.
Tänään mennää katsomaan serkkuni 3 viikon ikäistä tyttövauvaa:heart: Ovat vaimonsa kanssa yrittäneet yli 5 vuotta ja nyt viimein onnistuivat,alan varmaan itkeä kun näen vauvan:heart:
Muuten suht normi viikonloppu tulossa,huomenna menen illaksi parhaan ystäväni synttärijuhliin ja kun väki siitä alkaa baariin liikkua niin meikä lyllertää kotio päin
Ihan mukava pitkästä aikaa päästä jonnekkin- Ens viikonloppuna onkin esikoisen synttärit,touhua riittää molempina päivinä.Sitä piti kysymäni että onko kukaan lukenut Juha Vuorisen tuotantoa? Tarkoitan siis näitä Juoppohullun päiväkirjoja. Mulla on ne kaikki 4 osaa ja on mielestäni kyllä niin mainio että
Varsinkin se kolmas ja neljäs osa missä eka kertoo raskaudesta ja toka vauvan synnytyksen jälkeisestä ajasta raavaan supisuomalaisen miehen silmin Meinaan vieläkin kuolla nauruun kun luen kirjaa,jotenkin osaa kuvitella että oma mieheni jossain määrin samaistuisi kirjan hahmoon Suosittelen kaikille ainakin sitä Raskausarpi-kirjaa,aivan hulvaton Nyt pitäs lähteä pukemaan ja hakea kirjastosta pari koulukirjaa:wave:
-Naurukohtaus ja Poikani 33+4-
Huomenta!
LD: Hui mä en uskaltais pyöräillä!!! En ole kyllä itsekään kaatunut aikuisiällä pyörällä paitsi maastossa mutta se meno on möykkyisempää ja kuuluu asiaan. Tuossa syksyllä pyöräilin esikon kanssa päiväkotiin jne. mutta ekojen liukkaiden tullessa se jäi.
Pissavaivat ei onneksi ole täälläkään ongelmana... Tosin sitten taas ilmavaivat on ja se on noloa
Ihania masukuvia taas laitettu!!! Tuplamasu muakin kiinnostais nähdä :wave:
ON: Mä olen niin iloinen materialistisesta jutusta kylläkin mutta kurkkasin ihan vahingossa eilen illalla Elloksen sivuille ja siellä oli kaikki Espritin jo alennetut vaatteet vielä -30% 4 päivän ajan... Tuli sitten tilattua lähes 1000 euron vaatteet alle 300 eurolla, ja tosiaan jokaiselle perheenjäsenelle jotain. Myös äidille, vaikkakin enemmän pojille Eipä tartte taas vähään aikaan ostella lisää!
Nyt suihkuun ja päivä käyntiin. Tänään nukuttiin liian pitkään ja juon vielä aamukahvia. Tosin kun kerrankin näin käy ei saa valittaa =)
LD: Hui mä en uskaltais pyöräillä!!! En ole kyllä itsekään kaatunut aikuisiällä pyörällä paitsi maastossa mutta se meno on möykkyisempää ja kuuluu asiaan. Tuossa syksyllä pyöräilin esikon kanssa päiväkotiin jne. mutta ekojen liukkaiden tullessa se jäi.
Pissavaivat ei onneksi ole täälläkään ongelmana... Tosin sitten taas ilmavaivat on ja se on noloa
Ihania masukuvia taas laitettu!!! Tuplamasu muakin kiinnostais nähdä :wave:
ON: Mä olen niin iloinen materialistisesta jutusta kylläkin mutta kurkkasin ihan vahingossa eilen illalla Elloksen sivuille ja siellä oli kaikki Espritin jo alennetut vaatteet vielä -30% 4 päivän ajan... Tuli sitten tilattua lähes 1000 euron vaatteet alle 300 eurolla, ja tosiaan jokaiselle perheenjäsenelle jotain. Myös äidille, vaikkakin enemmän pojille
Eipä tartte taas vähään aikaan ostella lisää!Nyt suihkuun ja päivä käyntiin. Tänään nukuttiin liian pitkään ja juon vielä aamukahvia. Tosin kun kerrankin näin käy ei saa valittaa =)
Kr1sse Baba on arabi. Mun mielestä isä on arabiaksi oikeasti abu, mutta babaa siellä käytetään (isi, iskä). Mitenhän mulla nyt yht äkkiä iski tälläinen musta aukko ton isä sanan kanssa : / Korjaan illalla ku tuo arabian kielinen saapuu tänne
Mä olen ostanut pienelle jo ensi syksyksi ryömimis haalarin Saa ihan rauhassa siinä sitten mennä maata pitkin puistoissa ja pihalla. UUsi haalari, mutta maksoin yhdellä nettikirppiksellä vain muutaman kympin (jonathan) siinä oli siis vielä laput kiinni. Ja sain tältä myyjältä vielä ison kasan tytön vaatteita. Ihania, siistejä vielä. Ja onhan mulla jo ensi talveksi myös haalari (tosin tyttömäinen)
Ei tarvii sitten syksyllä pienistä rahoista alkaa ostamaan niitä.
Silvia ja viliANNA 33+3
Mä olen ostanut pienelle jo ensi syksyksi ryömimis haalarin
Saa ihan rauhassa siinä sitten mennä maata pitkin puistoissa ja pihalla. UUsi haalari, mutta maksoin yhdellä nettikirppiksellä vain muutaman kympin (jonathan) siinä oli siis vielä laput kiinni. Ja sain tältä myyjältä vielä ison kasan tytön vaatteita. Ihania, siistejä vielä. Ja onhan mulla jo ensi talveksi myös haalari (tosin tyttömäinen) Ei tarvii sitten syksyllä pienistä rahoista alkaa ostamaan niitä.
Silvia ja viliANNA 33+3
Naurukohtaus, minä oon tuore Vuorinen-addikti En oo ehtinyt lukea muuta kuin 1. juoppiksen ja sitten blogikokoelman ja Kristianin nuoruusvuodet. Pitäis lukee muutkin juoppikset, mutta ei meinaa ehtiä Vuorinen on aivan mahtava kirjailija ja ihan liian vähän arvostettu!
Kisak mäkin olisin vaikka kuinka materialisti, jos vain olis rahaa Eilen illalla haaveilin lottovoitosta ( ) ja mietin mihin nettikauppaan ekaks surffaisin ja mitä tilaisin
Tosi realistista myöskin...
( . )
Tää nainen lähtee pikapuoliin vyöhyketerapiaan ja aion tulla sieltä pois mieli ja kroppa virkeänä kuin kevätpeipponen! Sheivasinkin viikonlopun kunniaksi (kaiken) ja lakkasin varpaankynnet. Tänään on jotenkin sellainen päivä, että pitää olla mahdollisimman sievä ja ihastuttava =) Jos vaikka sais illalla ukon taivutettua vaakamamboon...
Joka tapauksessa palaan raportoimaan vyöhiksen ja kerron, kannattaako teidän kaikkien suunnata vastaavaan experienceen näin "viimeisinä" hetkinä...
GCS15 & Touko-Pouko rv 34+3
En oo ehtinyt lukea muuta kuin 1. juoppiksen ja sitten blogikokoelman ja Kristianin nuoruusvuodet. Pitäis lukee muutkin juoppikset, mutta ei meinaa ehtiä Vuorinen on aivan mahtava kirjailija ja ihan liian vähän arvostettu!Kisak mäkin olisin vaikka kuinka materialisti, jos vain olis rahaa
Eilen illalla haaveilin lottovoitosta ( ) ja mietin mihin nettikauppaan ekaks surffaisin ja mitä tilaisin Tosi realistista myöskin...
( . )
Tää nainen lähtee pikapuoliin vyöhyketerapiaan ja aion tulla sieltä pois mieli ja kroppa virkeänä kuin kevätpeipponen! Sheivasinkin viikonlopun kunniaksi (kaiken) ja lakkasin varpaankynnet. Tänään on jotenkin sellainen päivä, että pitää olla mahdollisimman sievä ja ihastuttava =) Jos vaikka sais illalla ukon taivutettua vaakamamboon...
Joka tapauksessa palaan raportoimaan vyöhiksen ja kerron, kannattaako teidän kaikkien suunnata vastaavaan experienceen näin "viimeisinä" hetkinä...
GCS15 & Touko-Pouko rv 34+3
Vammaisuudesta, toivottavasti kukaan ei käsittänyt kun asian otin esille, että mulle vammainen lapsi olis jotenkin "ei-niin-rakas" tai mitään! En missään nimessä meinannut sitä!
dogitar: Viimeksi kun sf otettiin rv 31+2 niin se oli 29cm Saattaa olla että nyt on kasvanut. Ens viikolla on taas neuvola
Naurukohtaus: Hui, kuin kauan oot joutunut istumaan! Mäkään en kyllä kivuitta selviäis. Tuolla kun perhevalmennus kestää sen 1,5h niin selkä on jo siinä ajassa katkeamispisteessä.
Mun kaveri täällä ollessaan luki jotain Vuorisen kirjoja ja luki mullekin välillä kun tuli joku hauska pätkä Vois itekin kokeeksi lainata seuraavan kerran yhden kun käyn kirjastossa. Mä oon aina ollut tosi kova lukemaan. Suosikkeja on kyllä rikoskirjat ja semmoset draamat. Nyt on luvussa sellanen Piikki-niminen kirja joka on tositarina yhden huumeidenkäyttäjän elämästä Kööpenhaminassa. Pitäsköhän sitä tänään taas käydä kirjastossa.. Uskon että tuun lapsellekin lukemaan paljon ja kirjastossa käydään usein
Ihana ilma ulkona, ihan keväinen ja taitaa plussan puolella olla asteet En mä tohdi lähteä pyörällä jos tiet menee sulaksi ja solskeiseksi.
LD + Pikkunen 32+4
dogitar: Viimeksi kun sf otettiin rv 31+2 niin se oli 29cm
Saattaa olla että nyt on kasvanut. Ens viikolla on taas neuvola Naurukohtaus: Hui, kuin kauan oot joutunut istumaan! Mäkään en kyllä kivuitta selviäis. Tuolla kun perhevalmennus kestää sen 1,5h niin selkä on jo siinä ajassa katkeamispisteessä.
Mun kaveri täällä ollessaan luki jotain Vuorisen kirjoja ja luki mullekin välillä kun tuli joku hauska pätkä
Vois itekin kokeeksi lainata seuraavan kerran yhden kun käyn kirjastossa. Mä oon aina ollut tosi kova lukemaan. Suosikkeja on kyllä rikoskirjat ja semmoset draamat. Nyt on luvussa sellanen Piikki-niminen kirja joka on tositarina yhden huumeidenkäyttäjän elämästä Kööpenhaminassa. Pitäsköhän sitä tänään taas käydä kirjastossa.. Uskon että tuun lapsellekin lukemaan paljon ja kirjastossa käydään usein Ihana ilma ulkona, ihan keväinen ja taitaa plussan puolella olla asteet
En mä tohdi lähteä pyörällä jos tiet menee sulaksi ja solskeiseksi. LD + Pikkunen 32+4
uinti siis mä tykkään mennä ihan kuntouintia, ei tule edes supistuksia... se onkin kummallista, koska jos lähden koiran kanssa lenkille tai muuten vaan kävelylle, niin kyl niitä tulee.. että uiskentelemaan vaan kaikki kellä ei mitään aukenemisia ole tapahtunut
liitoskivuista siis yks älyttömän hyvä konsti lievittää näitä kipuja, on venytellä... et menee kyykkyy jalat harallaan, ja antaa kropan painon venyttää... kehoitettu näin toimimaan joskus aikoinaan tässä raskaudessa ei siis ole tarvinnu...
nukkuminen hyvin mahdutaan miehen kanssa, ja mua ei kyllä unta häiritse vaikka toisen käsi olisi mun ympärillä tai mies muutoin lähellä.. päinvastoin tulee tosi turvallinen olo vaan...:heart: ja jos mä meen sohvalle tai laiskanlinnaan jos en saa nukuttua, mies herää et mä puutun, ja lähtee ettimään mua haluu mut takas viereen iiiihanaaaa :heart: ja onha meillä ihan täyslevee sänkykin, niin miksei sinne mahtuis
enkä vois kuvitellakaan että nukuttais eri sängyissä saati kokonaan eri huoneissa....
tää lähtee lasten kanssa uimahalliin mukavaa perjantaita kaikille aurinko paistaa, muistakaa hymyillä, on paljon parempi mieli kun näkee itsensä peilistä ohimennen ja huomaa hymyilevänsä
liitoskivuista siis yks älyttömän hyvä konsti lievittää näitä kipuja, on venytellä... et menee kyykkyy jalat harallaan, ja antaa kropan painon venyttää... kehoitettu näin toimimaan joskus aikoinaan
tässä raskaudessa ei siis ole tarvinnu... nukkuminen hyvin mahdutaan miehen kanssa, ja mua ei kyllä unta häiritse vaikka toisen käsi olisi mun ympärillä tai mies muutoin lähellä.. päinvastoin tulee tosi turvallinen olo vaan...:heart: ja jos mä meen sohvalle tai laiskanlinnaan jos en saa nukuttua, mies herää et mä puutun, ja lähtee ettimään mua
haluu mut takas viereen iiiihanaaaa :heart: ja onha meillä ihan täyslevee sänkykin, niin miksei sinne mahtuis enkä vois kuvitellakaan että nukuttais eri sängyissä saati kokonaan eri huoneissa....
tää lähtee lasten kanssa uimahalliin
mukavaa perjantaita kaikille aurinko paistaa, muistakaa hymyillä, on paljon parempi mieli kun näkee itsensä peilistä ohimennen ja huomaa hymyilevänsä Dodiin kotiuduin osastolta keskiviikkona alko kipeet supistukset ja 3 aikaan lähdin käymään sairaalalla. Tiputuksessa 2 litraa nestettä ja pari nappia estämään supistuksia. Tänään päästivät kotiin. Enää ei estellä jos alkaa taas. Viikko lepoa... Vauva oli 2154g muita mittoja en muista. Paikat oli kiinni ja kaulaakin oli, et ei tässä mitään vahinkoa kerennyt sattumaan...
SuzZ + masukki 34+0 POKS!!!!
SuzZ + masukki 34+0 POKS!!!!
Onnittelut Urholiinalle pojasta!
Täällä taisi joskus aiemmin olla keskustelua HARSOLIINOISTA, mutta en nyt muista, mistä olitte tilanneet niitä. Voisiko joku antaa vinkin, mistä löytäisin niitä OHUITA harsoliinoja. Olen katellut kaupoissa, mutta vastaan on tullut vain yhtä paksuja kuin äitiyspakkauksen liinat. Minusta ne sopii lähinnä peppupyyhkeiksi ja hoitopöydälle alustaksi. Mutta pukluliinoiksi kaipaisin sitä ohuempaa mallia.
Pitää jatkaa töitä taas. Hyvää viikonloppua!
Täällä taisi joskus aiemmin olla keskustelua HARSOLIINOISTA, mutta en nyt muista, mistä olitte tilanneet niitä. Voisiko joku antaa vinkin, mistä löytäisin niitä OHUITA harsoliinoja. Olen katellut kaupoissa, mutta vastaan on tullut vain yhtä paksuja kuin äitiyspakkauksen liinat. Minusta ne sopii lähinnä peppupyyhkeiksi ja hoitopöydälle alustaksi. Mutta pukluliinoiksi kaipaisin sitä ohuempaa mallia.
Pitää jatkaa töitä taas. Hyvää viikonloppua!
Urholiinalle onnittelut pienestä pojasta! :flower:
Sukupuolesta me ei haluttu tietää sukupuolta etukäteen. Rakenneultrassa olin kuiteskin näkevinäni kivekset ja pippelin, samat näki mieskin, mutta ei pitänyt omaa havaintoaan varmana. Kätilö ei asiasta sanonut mitään, kun olimme ilmoittaneet että ei sukupuolta haluta tietää..
Jotenkin nyt oletan, että odotan poikaa. Näin ennen ultraa unta että vauva on tyttö ja nyt näen tosi usein unia, joissa lääkäri/kätilö/ tai mun mies sanoo, että vauva on tyttö ja minä intän, että sehän on poika.
Yllätys on kyllä melkoinen jos vauva onkin tyttö, niin varma olen niistä kulkusten näkymisestä!
Näettekö te muut unia vauvasta? kumpaa sukupuolta se on unissa ollut jos olette niitä nähneet? Onko teillä aiemmin pitänyt unet sukupuolesta paikkaansa?
Mä näin kuopuksesta unta että on poika, se näkyi tosi selvästi unessa olleella ultralaitteella. Poikahan se sit olikin. Nyt tosiaan on niin ristiriitaisia nuo unet, että paha mennä sanomaan..
Vammaisuudesta minä kävin veriseulassa. Riskin vammaisuuteen pitäisi olla tosi pieni.
Mutta ikinä ei tiedä mitä synnytyksessä tapahtuu jne.
Olen ollut paljon kehitysvammaisten kanssa tekemisissä työni puolesta, niin aikuisten kuin lastenkin. Enkä silti tiedä yhtään mitä olisimme tehneet jos seulassa ois "narahdettu". Samoin mies on työskennellyt heidän parissaan ja kyllä meillä olisi pohdittu pitkään ja kovasti asiaa. Ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, että olisimme vauvan pitäneet jokatapauksessa... Tämä asenne tulee juurikin siitä, että olemme nähneet niin paljon eritasoista kehitysvammaa ja omalla kohdalla olisimme vain olleet realistisia omista voimavaroista. Olisimme myös ajatelleet paljon tulevan lapsen elämää ja asiaa olisi mietitty myös jo olemassa olevien lasten näkökulmasta.
Ei ole siis mikään "kaikki otetaan vastaan" juttu meidän perheessä. Saattaa kuulostaa tylylle, mutta niin se vaan on. Kaikki kehitysvammaisuus kun ei ole Downia, vaan on oikeasti niin pahasti vammaisia joilla ainoa kehitys on kasvaa isommaksi, mutta muuten ei sitten mitään kehitystä tapahdu.
Tosin jos nyt jotain sattuis niin toki tilanne olisi sitten aivan eri.
Huoh, kun vaikea selittää mitä tarkoitan, mutta toivottavasti joku ymmärsi mitä tarkoitan eikä pidä mua täysin sydämettömänä...
Kr1sselle tervetuloa mukaan! Pistähän vaan nyt sitä masukuvaa kaksoismasusta. Kiva kuulla, että odotus on sujunut hyvin, vaikka vaivojakin löytyy.
Itsekkin odotin kaksosia, mutta toinen meni kesken rv 11. Tuntuu hurjalle ajatella, että olisi kaksi potkivaa vauvelia masussa yhden sijaan...
Isyyslomaa mies pitää 2 viikkoa. Onneksi hiihtoloma ajoittuu juuri samoihin aikoihin niin lomaa tulee sit yhteensä 3 viikkoa, ihanaa! :heart: Muutenhan mies tekee tällä hetkellä päivätyötä, joten illat ja viikonloput on jatkossa yhteistä aikaa.
Mulla on vielä huomenna 11h työpäivä ja sunnuntaina aamuvuoro. Sen jälkeen alkaa äitysloma ja ei tarvi viikonloppuja töissä olla vaan saa nauttia perheestä.
LD hui, minäkään en enää ois uskoltanu pyöräillä. Kiva kuulla, että isäsi on alkanut ajattelemaan terveyttä ja odottaa jo innolla vauvaa.
( . ) Täällä juostaan yöt vessassa ja joka kerta se nouseminen tekee yhtä kipeää... Alapäätä ja lonkkia pakottaa, samoin maha on kipeä. Muuten meinaa olla selkävaivaa, mutta se menee levolla ohi.
Nyt on flunssa, kurkku kipeä ja nenä vuotaa. Kuhan ei tulis kuumetta jotta pääsee vielä töihin.
Mindi Ihana potkupuku!:heart:
Nyt pannukakun tekoon ja kotihommatkin odottais tekijää :wave:
Tiitulipiituli 34+4
Sukupuolesta me ei haluttu tietää sukupuolta etukäteen. Rakenneultrassa olin kuiteskin näkevinäni kivekset ja pippelin, samat näki mieskin, mutta ei pitänyt omaa havaintoaan varmana. Kätilö ei asiasta sanonut mitään, kun olimme ilmoittaneet että ei sukupuolta haluta tietää..
Jotenkin nyt oletan, että odotan poikaa. Näin ennen ultraa unta että vauva on tyttö ja nyt näen tosi usein unia, joissa lääkäri/kätilö/ tai mun mies sanoo, että vauva on tyttö ja minä intän, että sehän on poika.
Yllätys on kyllä melkoinen jos vauva onkin tyttö, niin varma olen niistä kulkusten näkymisestä!
Näettekö te muut unia vauvasta? kumpaa sukupuolta se on unissa ollut jos olette niitä nähneet? Onko teillä aiemmin pitänyt unet sukupuolesta paikkaansa?
Mä näin kuopuksesta unta että on poika, se näkyi tosi selvästi unessa olleella ultralaitteella. Poikahan se sit olikin.
Nyt tosiaan on niin ristiriitaisia nuo unet, että paha mennä sanomaan..Vammaisuudesta minä kävin veriseulassa. Riskin vammaisuuteen pitäisi olla tosi pieni.
Mutta ikinä ei tiedä mitä synnytyksessä tapahtuu jne.
Olen ollut paljon kehitysvammaisten kanssa tekemisissä työni puolesta, niin aikuisten kuin lastenkin. Enkä silti tiedä yhtään mitä olisimme tehneet jos seulassa ois "narahdettu". Samoin mies on työskennellyt heidän parissaan ja kyllä meillä olisi pohdittu pitkään ja kovasti asiaa. Ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, että olisimme vauvan pitäneet jokatapauksessa... Tämä asenne tulee juurikin siitä, että olemme nähneet niin paljon eritasoista kehitysvammaa ja omalla kohdalla olisimme vain olleet realistisia omista voimavaroista. Olisimme myös ajatelleet paljon tulevan lapsen elämää ja asiaa olisi mietitty myös jo olemassa olevien lasten näkökulmasta.
Ei ole siis mikään "kaikki otetaan vastaan" juttu meidän perheessä. Saattaa kuulostaa tylylle, mutta niin se vaan on. Kaikki kehitysvammaisuus kun ei ole Downia, vaan on oikeasti niin pahasti vammaisia joilla ainoa kehitys on kasvaa isommaksi, mutta muuten ei sitten mitään kehitystä tapahdu.
Tosin jos nyt jotain sattuis niin toki tilanne olisi sitten aivan eri.
Huoh, kun vaikea selittää mitä tarkoitan, mutta toivottavasti joku ymmärsi mitä tarkoitan eikä pidä mua täysin sydämettömänä...
Kr1sselle tervetuloa mukaan!
Pistähän vaan nyt sitä masukuvaa kaksoismasusta. Kiva kuulla, että odotus on sujunut hyvin, vaikka vaivojakin löytyy. Itsekkin odotin kaksosia, mutta toinen meni kesken rv 11. Tuntuu hurjalle ajatella, että olisi kaksi potkivaa vauvelia masussa yhden sijaan...
Isyyslomaa mies pitää 2 viikkoa. Onneksi hiihtoloma ajoittuu juuri samoihin aikoihin niin lomaa tulee sit yhteensä 3 viikkoa, ihanaa! :heart: Muutenhan mies tekee tällä hetkellä päivätyötä, joten illat ja viikonloput on jatkossa yhteistä aikaa.
Mulla on vielä huomenna 11h työpäivä ja sunnuntaina aamuvuoro. Sen jälkeen alkaa äitysloma ja ei tarvi viikonloppuja töissä olla vaan saa nauttia perheestä.
LD hui, minäkään en enää ois uskoltanu pyöräillä. Kiva kuulla, että isäsi on alkanut ajattelemaan terveyttä ja odottaa jo innolla vauvaa.
( . ) Täällä juostaan yöt vessassa ja joka kerta se nouseminen tekee yhtä kipeää... Alapäätä ja lonkkia pakottaa, samoin maha on kipeä. Muuten meinaa olla selkävaivaa, mutta se menee levolla ohi.
Nyt on flunssa, kurkku kipeä ja nenä vuotaa. Kuhan ei tulis kuumetta jotta pääsee vielä töihin.
Mindi Ihana potkupuku!:heart:
Nyt pannukakun tekoon ja kotihommatkin odottais tekijää :wave:
Tiitulipiituli 34+4
Heips!
Vammaisuus: Ei ole liiemmin pelottanut. Veriseulat on aina otettu. Jos lapsella ois joku kehitysvamma, niin oppisin varmaan sen kanssa elämään.
Metsola: joo ei noihin ihan hirveesti viitsi laittaa rahaa menemään, nuokin kyseiset potkarit oli ALESSA! Hyvä bisnes noissa lastenvaatteissa, kun tuntuu että pienestä kankaanpalasta saa maksaa pienen omaisuuden joskus, rahastetaan kyllä surutta!
Eilen katselin omia vauvanvaatteita, ne on aika paljon samantyylisiä kuin noi metsolat, noin materiaalilta ja ihan hyvin kestänyt siskon ja mun käytössä ja nyt näillä meidän ipanoilla, ihania retrovaatteita, eniten on tutan potkareita joissa joku tuommoinen kalakuosi. Ihanaa, kun on vanhemmat säästäneet!
Materialistiksi: en silti itseä kutsuisi, totta kai kiva katsella nättejä juttuja, mut harvoin tulee kuitenkin ostettua mitään älykallista vaan sen takia että näyttää hyvältä. Ja sisustuksessakaan en mene niin pitkälle, että uusisin astiastoja tai mitään sellaista, enempi tulee ilmettä vaihdettua kankailla.
Pyöräily: En enää kyllä uskaltais, en uskaltanut edes luistelemaan mennä. Uiminen on yksi kanssa mitä välttelen, pelkään joskos siitä jonkun pöpön tonne alakertaan saisin. Oon rapakunnossa siis
Mun täytyy nyt sitten varmaan huhtikuuta silmällä pitäen alkaa hevoshullun (vai mikä se nyt oli ) tilajaaksi (huom. tarjous ) , oon sitten perillä jutuista
Lukutoukka en oo...
Jaahas, täytyy kohtapuolin lähteä esikkoa hakemaan. Eilen tuli postissa kouluunilm. paperit, mihin tää aika menee! Mut ihanaa kun itse saan olla kotona kun hän kouluun menee, on aina sitten kotona joku odottamassa...
Hyvää viikonloppua kaikille! :wave:
Mindi83 31+5
Vammaisuus: Ei ole liiemmin pelottanut. Veriseulat on aina otettu. Jos lapsella ois joku kehitysvamma, niin oppisin varmaan sen kanssa elämään.
Metsola: joo ei noihin ihan hirveesti viitsi laittaa rahaa menemään, nuokin kyseiset potkarit oli ALESSA! Hyvä bisnes noissa lastenvaatteissa, kun tuntuu että pienestä kankaanpalasta saa maksaa pienen omaisuuden joskus, rahastetaan kyllä surutta!
Eilen katselin omia vauvanvaatteita, ne on aika paljon samantyylisiä kuin noi metsolat, noin materiaalilta ja ihan hyvin kestänyt siskon ja mun käytössä ja nyt näillä meidän ipanoilla, ihania retrovaatteita, eniten on tutan potkareita joissa joku tuommoinen kalakuosi. Ihanaa, kun on vanhemmat säästäneet!
Materialistiksi: en silti itseä kutsuisi, totta kai kiva katsella nättejä juttuja, mut harvoin tulee kuitenkin ostettua mitään älykallista vaan sen takia että näyttää hyvältä. Ja sisustuksessakaan en mene niin pitkälle, että uusisin astiastoja tai mitään sellaista, enempi tulee ilmettä vaihdettua kankailla.
Pyöräily: En enää kyllä uskaltais, en uskaltanut edes luistelemaan mennä. Uiminen on yksi kanssa mitä välttelen, pelkään joskos siitä jonkun pöpön tonne alakertaan saisin. Oon rapakunnossa siis
Mun täytyy nyt sitten varmaan huhtikuuta silmällä pitäen alkaa hevoshullun (vai mikä se nyt oli ) tilajaaksi (huom. tarjous ) , oon sitten perillä jutuista
Lukutoukka en oo...
Jaahas, täytyy kohtapuolin lähteä esikkoa hakemaan. Eilen tuli postissa kouluunilm. paperit, mihin tää aika menee! Mut ihanaa kun itse saan olla kotona kun hän kouluun menee, on aina sitten kotona joku odottamassa...
Hyvää viikonloppua kaikille! :wave:
Mindi83 31+5
Nukkumisesta me kans nukutaan niin lähellä toisiamme kuin vain mahdollista :heart: Joskus mies sanoo, että vauvan hikka tuntuu epämieluisalle tai sit ihmettelee, että mitä vauveli tekee kun potkii niin kovasti (noin kun nukkuu niin liikkeet tuntuu myös miehelle selvästi. ) Olen sit ehdottanu, että nukutaan hiukan erillään, mutta miehelle se ei ole käynyt vaan vauvan hikasta ym. huolimatta haluaa nukkua ihan kiinni, ja mullehan se sopii!
Ehdotin, että kun vauva syntyy niin voin sit nukkua olohuoneessa vauvan kanssa jos se kovasti itkee. Mies kun kummiskin lähtee aamulla aikasin töihin niin ois kiva että sais nukuttua... Mutta siihenkin mies sano heti myrtsinä, että eiiih, hän haluu nukkuu mun vieressä. :heart:
On se vaan niin ihanaa mennä toisen kainaloon tai lusikkaan nukkumaan. Oho, mulle tuli ihan ikävä mun rakasta...
Nyt lähen tekeen jotain järkevää (mitenkään väheksymättä tätä pinoilua. ;D ), mutta ei tää koti itsestään siistiinny :wave:
) Olen sit ehdottanu, että nukutaan hiukan erillään, mutta miehelle se ei ole käynyt vaan vauvan hikasta ym. huolimatta haluaa nukkua ihan kiinni, ja mullehan se sopii! Ehdotin, että kun vauva syntyy niin voin sit nukkua olohuoneessa vauvan kanssa jos se kovasti itkee. Mies kun kummiskin lähtee aamulla aikasin töihin niin ois kiva että sais nukuttua... Mutta siihenkin mies sano heti myrtsinä, että eiiih, hän haluu nukkuu mun vieressä. :heart:
On se vaan niin ihanaa mennä toisen kainaloon tai lusikkaan nukkumaan. Oho, mulle tuli ihan ikävä mun rakasta...
Nyt lähen tekeen jotain järkevää (mitenkään väheksymättä tätä pinoilua. ;D ), mutta ei tää koti itsestään siistiinny :wave:
Urholiinalle onnittelut vauvasta.
SuzZ, toivottavasti vauva vielä hetken matkustaa yksiössään ja lepääminen ei käy ylivoimaiseksi!
LD Mulla on myös kokemusta isästä, johon ei ihan aina ole voinut luottaa, tsemppiä sulle ja hänelle ja täällä peukut pystyssä, että pysyisi "kaidalla tiellä". Mun isä on nyt jo reilun vuoden ollut raitis ja siltikin edelleen olen skeptinen ja ahdistunut hänen alkoholismistaan välillä.
Nukkuminen sujuu meillä myös mukavasti lähekkäin. Mulla on öisin ihan tuskaisen kuuma ja nukun kovin leveästi, mutta siinä sitten tehdään tilaa puolin ja toisin eikä oikein osata nukkua ilmankaan toista. Nukkumaan meno on monesti se päivän paras hetki, kun saa olla ihan vaan kahdestaan toisen kanssa lähekkäin, ei tarvi pingottaa ja tehdä ja touhottaa. Ja pitäähän meidän nyt viimeiset viikot vielä nukkua lähekkäin, kun vauvan synnyttyä sänkyä on jakamassa sitten joku muukin.
Vammaisuudesta (tai vauvan sairaudestakin). Seuloissa kävimme, mulle oli itsestäänselvää, haluan mieluummin tietää etukäteen, jos jotain on vialla. Lapsivesipunktioon emme olisi kuitenkaan menneet. Kyllä niitä ajatuksia on varmaan kerran-kaksi viikossa, että mitä jos kaikki ei olekaan hyvin ja normaalia ja jos vauvalla on joku sairaus tai vamma.. Vaan sitten sitä sopeutuisi tilanteeseen. Ja jos vauva kaipaa sairaalahoitoa niin tiedän, mihin haluaisin vauvan menevän hoitoon (kun itsekin niitä pieniä olen hoidellut). Joten perimmäinen ajatus vammaisuudesta täällä suunnalla on se, että tulee mitä on tullakseen. Oma rakas pieni siellä on kasvamassa!
Vuorisen kirjoja olen ostanut miehelle, joka ei muuten paljon lue. Hän on kuitenkin viihtynyt Vuorisen parissa, lukee vähän kerrassaan. Itse en tyylistä oikeastaan välitä, olen ehkä liian romantikko.. Miehinen kirjoitustyyli ei vaan iske. Sama koskee näitä suomalaisia miesdekkarikirjailijoita, joiden nimet ovat nyt juuri kadonneet dementian hapertamiin aivoihin. Tyyli ei vaan yksinkertaisesti iske minuun. Luen kuitenkin paljon muuta, aina kun vaan ehdin/jaksan.
Uimaan olisi ihana päästä, tämä viikko on ollut niin kiireinen, etten ole ehtinyt ajatellakaan mitään uintiin liittyvää. Ehkä ensi viikolla sitten. Oltiin miehen kanssa ennen joulua Flamingon "aikuisten puolella" kylpylöimässä ja hieronnassa ja se oli kyllä aivan ihanaa ja sinne haluaisinkin uudelleen. On vaan melkoisen tyyristä. Kelluminen vedessä painottomana on ihanaa ja rentouttaa mukavasti.
Yölllisiä vatsakipuja on tässäkin osoitteessa, ja komppaan muita, vessassa käytyä helpottaa.
Materialismista vaan sen verran, että kyllä oliskin ihanaa, jos voisi huoletta hankkia aivan mitä lystää vauvalle.. Ja oikeastaan kaikille tai jotain. Mun sydän huutaa aina kaikkien ihanien retroluomuvaatevalmistajien tuotosten perään, mutta kyllä se vaan on niin, että ei anna sisu myöten maksaa 20-30 euroa bodysta, jonka käyttöikä on kovin lyhyt. Kirpputorilta tekee välillä löytäjö, mutta toisaalta sielläkin mun pihi sielu huutaa, jos joutuisin maksamaan mielestäni liikaa vaatteen kuntoon ja käyttöikään nähden..
Harsoista, en nyt tiedä, minkälaisiin harsoihin olet Novelle törmännyt, meille on ostettu NameIt:n harsoja, jotka ihanasti pesussa pehmentyy. Ne ei mun mielestä ole kovin paksuja, ainakaan verrattuna äitiyspakkauksen harsoihin. Tosin, kun mä etsin harsoja vaipoiksi, niin mun mielipide voi olla vähän vinoutunut.
( .) Vino maha.
Eilen käytiin ostamassa kolmas pyykkiteline tähän talouteen, kun toinen vanhoista alkaa hajota kokonaan. Pyykin määrä vaan kasvaa ja kasvaa.. Vaipatkin tulevat lisäämään taakkaa omalta osaltaan. Apteekista kaikenlaista, mitä pienen vauvan kanssa tarvitsee.. Tekee mieli valmistautua pienen miehen tuloon huolella jo ajoissa, tosin riskinä se yliaikaisuus, mitä odotellessa ei sitten olisi mitään tekemistä.
Esikoinen on ollut yökylässä mummolassa ja eilen sitten illalla katsottiin miehen kanssa elokuvaa ja syötiin tavallista hiilihydraattisemmin ja rasvaisemmin ja yöllä sitä syömistä sitten kirosin, kun valvoin huonon olon kanssa yksinään.. Miten sitä aina sortuu, vaikka tietää, ettei kannattaisi..
Sain viimeinkin ajan myös Haikaranpesään synnytyskeskusteluun.. Tosin vasta helmikuun 17. päivä, että saahan sitäkin tässä odottaa. Aika tuntuu tässä vaiheessa kamalan pitkältä, vaikka jälkeenpäin kun ajattelee niin sehän suorastaan hujahtaa ohitse.
Tsemppiä kaikille tähän perjantaipäivään, jos lähtisi tästä tekemään jotain hyödyllistä, vaikka mittaamaan kankaita tai järjestämään kirjahyllyä. :flower:
SuzZ, toivottavasti vauva vielä hetken matkustaa yksiössään ja lepääminen ei käy ylivoimaiseksi!
LD Mulla on myös kokemusta isästä, johon ei ihan aina ole voinut luottaa, tsemppiä sulle ja hänelle ja täällä peukut pystyssä, että pysyisi "kaidalla tiellä". Mun isä on nyt jo reilun vuoden ollut raitis ja siltikin edelleen olen skeptinen ja ahdistunut hänen alkoholismistaan välillä.
Nukkuminen sujuu meillä myös mukavasti lähekkäin. Mulla on öisin ihan tuskaisen kuuma ja nukun kovin leveästi, mutta siinä sitten tehdään tilaa puolin ja toisin eikä oikein osata nukkua ilmankaan toista. Nukkumaan meno on monesti se päivän paras hetki, kun saa olla ihan vaan kahdestaan toisen kanssa lähekkäin, ei tarvi pingottaa ja tehdä ja touhottaa. Ja pitäähän meidän nyt viimeiset viikot vielä nukkua lähekkäin, kun vauvan synnyttyä sänkyä on jakamassa sitten joku muukin.
Vammaisuudesta (tai vauvan sairaudestakin). Seuloissa kävimme, mulle oli itsestäänselvää, haluan mieluummin tietää etukäteen, jos jotain on vialla. Lapsivesipunktioon emme olisi kuitenkaan menneet. Kyllä niitä ajatuksia on varmaan kerran-kaksi viikossa, että mitä jos kaikki ei olekaan hyvin ja normaalia ja jos vauvalla on joku sairaus tai vamma.. Vaan sitten sitä sopeutuisi tilanteeseen. Ja jos vauva kaipaa sairaalahoitoa niin tiedän, mihin haluaisin vauvan menevän hoitoon (kun itsekin niitä pieniä olen hoidellut). Joten perimmäinen ajatus vammaisuudesta täällä suunnalla on se, että tulee mitä on tullakseen. Oma rakas pieni siellä on kasvamassa!
Vuorisen kirjoja olen ostanut miehelle, joka ei muuten paljon lue. Hän on kuitenkin viihtynyt Vuorisen parissa, lukee vähän kerrassaan. Itse en tyylistä oikeastaan välitä, olen ehkä liian romantikko..
Miehinen kirjoitustyyli ei vaan iske. Sama koskee näitä suomalaisia miesdekkarikirjailijoita, joiden nimet ovat nyt juuri kadonneet dementian hapertamiin aivoihin. Tyyli ei vaan yksinkertaisesti iske minuun. Luen kuitenkin paljon muuta, aina kun vaan ehdin/jaksan.Uimaan olisi ihana päästä, tämä viikko on ollut niin kiireinen, etten ole ehtinyt ajatellakaan mitään uintiin liittyvää.
Ehkä ensi viikolla sitten. Oltiin miehen kanssa ennen joulua Flamingon "aikuisten puolella" kylpylöimässä ja hieronnassa ja se oli kyllä aivan ihanaa ja sinne haluaisinkin uudelleen. On vaan melkoisen tyyristä. Kelluminen vedessä painottomana on ihanaa ja rentouttaa mukavasti. Yölllisiä vatsakipuja on tässäkin osoitteessa, ja komppaan muita, vessassa käytyä helpottaa.
Materialismista vaan sen verran, että kyllä oliskin ihanaa, jos voisi huoletta hankkia aivan mitä lystää vauvalle.. Ja oikeastaan kaikille tai jotain. Mun sydän huutaa aina kaikkien ihanien retroluomuvaatevalmistajien tuotosten perään, mutta kyllä se vaan on niin, että ei anna sisu myöten maksaa 20-30 euroa bodysta, jonka käyttöikä on kovin lyhyt. Kirpputorilta tekee välillä löytäjö, mutta toisaalta sielläkin mun pihi sielu huutaa, jos joutuisin maksamaan mielestäni liikaa vaatteen kuntoon ja käyttöikään nähden..
Harsoista, en nyt tiedä, minkälaisiin harsoihin olet Novelle törmännyt, meille on ostettu NameIt:n harsoja, jotka ihanasti pesussa pehmentyy. Ne ei mun mielestä ole kovin paksuja, ainakaan verrattuna äitiyspakkauksen harsoihin. Tosin, kun mä etsin harsoja vaipoiksi, niin mun mielipide voi olla vähän vinoutunut.
( .) Vino maha.
Eilen käytiin ostamassa kolmas pyykkiteline tähän talouteen, kun toinen vanhoista alkaa hajota kokonaan. Pyykin määrä vaan kasvaa ja kasvaa.. Vaipatkin tulevat lisäämään taakkaa omalta osaltaan. Apteekista kaikenlaista, mitä pienen vauvan kanssa tarvitsee.. Tekee mieli valmistautua pienen miehen tuloon huolella jo ajoissa, tosin riskinä se yliaikaisuus, mitä odotellessa ei sitten olisi mitään tekemistä.
Esikoinen on ollut yökylässä mummolassa ja eilen sitten illalla katsottiin miehen kanssa elokuvaa ja syötiin tavallista hiilihydraattisemmin ja rasvaisemmin ja yöllä sitä syömistä sitten kirosin, kun valvoin huonon olon kanssa yksinään..
Miten sitä aina sortuu, vaikka tietää, ettei kannattaisi..Sain viimeinkin ajan myös Haikaranpesään synnytyskeskusteluun.. Tosin vasta helmikuun 17. päivä, että saahan sitäkin tässä odottaa. Aika tuntuu tässä vaiheessa kamalan pitkältä, vaikka jälkeenpäin kun ajattelee niin sehän suorastaan hujahtaa ohitse.
Tsemppiä kaikille tähän perjantaipäivään, jos lähtisi tästä tekemään jotain hyödyllistä, vaikka mittaamaan kankaita tai järjestämään kirjahyllyä. :flower:
Viimeksi muokattu:
Moi!
Tervetuloa uusille, mukava saada aina uutta verta ja ajatuksia porukkaan!:flower:
Vuorinen on meillä etenkin miehen suosikki. Taitaa olla ainoo kirjailija jolta se on lukenu useemman kirjan. Meillä on koko tuotanto, Kristianin koettelemukset on mun suosikkeja niiden nolouden takia. Raskausarpia on odottanu mua koko raskausajan, en vaan oo jaksanu alottaa.
Pissavaivoja ei oo vielä ollut, en ees öisin nouse vessaan, mutta aamulla sitten onkin jo kiire. Mä oon aina ollu kova juomaan mutta käyny vaan ehkä 4 kertaa päivässä vessassa...
Äitiyspakkauslaatikko on meillä edelleen täynnä vaavin pienimpiä vaatteita. Otan ja laitan ne valmiiks sitten samalla kerralla. Kaikki on pestynä valmiiks suojassa pölyltä ja sairaalakassin kamat kaikki yhdessä lipastonlaatikossa. Luulis miehenkin ne sieltä löytävän, ehkä
Synnytys alkaa jo olla ajatuksissa. Mies on aina sanonu ettei hän sitten halua tulla mukaan synnytykseen. Nyt se alkaa olla jo aivopesty ja suostuu mukaan tuleen. Se on aiemmin luullu että mä haluan sen sinne vaan seuraks, nyt se ymmärtää että se voi oikeesti auttaa. Sille on aina ollu tärkeetä ettei se koe olevansa tiellä ja että se voi olla ees jollain lailla apuna. No, ehkä se saa mut pidettyä synnytyksen ajan järjissäni... Mä oon noihin synnytystoiveisiin kirjaamassa että haluan kokeilla kaikki mahdolliset lääkkeettömät vaihtoehdot ensin, vasta sitten ilokaasut ja puudutukset. Mulle on tehty useempi selkäydinnestenäytteen otto ja se näyte oli ihan kivuton juttu kunnes sain aina sen painepäänsäryn useemmaks päiväks. Piti kontata pää vaaka-asennossa vessaankin! Mutta jos en kipua siedä synnytyksessä, oon sen epiduraalinkin valmis ottaan!
Etenkin miestä on vauvan mahdollinen vammaisuus askarruttanu. Sen serkku on syvästi kehitysvammainen ja vaikean epilepsian vuoks elinikää oli luvattu max 10 vuotta, mutta nyt ikää on jo 16vuotta. En halunnu noihin veriseuloihin, koska tuun aina hulluks todennäkösyyksien kanssa. Jos joku on joskus voinu voittaa lotossa, on vammainen vauvakin mahdollinen todennäkösyyksistä huolimatta. Tää on se mun ajatus enkä saa sitä muutettua vaikka kuulemma muuten yltiöpositiivinen oonkin. Onneks ultrissa kaikki oli kunnossa, jos ei ois ollu, ois seulat katottu vakavampien vammojen löytämiseks. Oishan se ollu tärkee tietää jos vaikka heti vastasyntyneenä ois sydänleikkausta tarvittu...
( . ) Mies on lihonu 10kiloo mun raskauden aikana! Se on kyllä pitkä, roteva ja lihaksikas MUTTA SILTI! :headwall: Mulle on painoo tullu 4-5kg ja periaattees meiän pitäs syödä samaa ruokaa. No, mies vetää sen lisäks 3-4 levyä suklaata viikossa(ehkä töissä vähän lisää) , majoneesia ainakin yhden tuubillisen ja yhen ruuan työpaikalla eli anoppilassa. Työ sillä on fyysisesti raskasta, muttei se kyllä sen lisäks liiku yhtään. Mä oon supistelujeni kans tehny enemmän lumitöitä kun se, se on kuulemma liian rankkaa työpäivän jälkeen! :stick: Oon ihmetelly miks oon nyt puol vuotta nähny unia että mies kuolee mitä erilaisemmilla tavoilla. No, viime yönä sekin selvis. Olin puolihorteessa kun miehen kuorsaus taukos ja säpsähdin että nyt se oikeesti kuolee! Se olikin vaan hengityskatkos, niitä ei vielä kesällä ainakaa ollu. Sen jälkeen miehelle ei oo riittäny mikään unimäärä, kuorsaus on ollu jatkuvaa, aamusin sillä on ollu päänsärkyä ja Kaikki täsmää uniapneaan. Laihduttaan se pitäs saada, mutta kun mä en voi tehä sitä sen puolesta. Mies hakee aina pikakikkoja, tabletteja, kuureja tai vastaavaa. Mitä mä teen?!? Mies on kolmikymppinen mutta fyysisesti kuuskymppinen ja 70 vee lihavia miehiä ei oo olemassa...
Mahassa on kaikki kai ok, en oo nyt ehtiny sitä miettiä...
Pilleriina ja toivottavasti ei pian isätön Bibi 33+0 poksis
Tervetuloa uusille, mukava saada aina uutta verta ja ajatuksia porukkaan!:flower:
Vuorinen on meillä etenkin miehen suosikki. Taitaa olla ainoo kirjailija jolta se on lukenu useemman kirjan. Meillä on koko tuotanto, Kristianin koettelemukset on mun suosikkeja niiden nolouden takia. Raskausarpia on odottanu mua koko raskausajan, en vaan oo jaksanu alottaa.
Pissavaivoja ei oo vielä ollut, en ees öisin nouse vessaan, mutta aamulla sitten onkin jo kiire. Mä oon aina ollu kova juomaan mutta käyny vaan ehkä 4 kertaa päivässä vessassa...
Äitiyspakkauslaatikko on meillä edelleen täynnä vaavin pienimpiä vaatteita. Otan ja laitan ne valmiiks sitten samalla kerralla. Kaikki on pestynä valmiiks suojassa pölyltä ja sairaalakassin kamat kaikki yhdessä lipastonlaatikossa. Luulis miehenkin ne sieltä löytävän, ehkä
Synnytys alkaa jo olla ajatuksissa. Mies on aina sanonu ettei hän sitten halua tulla mukaan synnytykseen. Nyt se alkaa olla jo aivopesty ja suostuu mukaan tuleen. Se on aiemmin luullu että mä haluan sen sinne vaan seuraks, nyt se ymmärtää että se voi oikeesti auttaa. Sille on aina ollu tärkeetä ettei se koe olevansa tiellä ja että se voi olla ees jollain lailla apuna. No, ehkä se saa mut pidettyä synnytyksen ajan järjissäni...
Mä oon noihin synnytystoiveisiin kirjaamassa että haluan kokeilla kaikki mahdolliset lääkkeettömät vaihtoehdot ensin, vasta sitten ilokaasut ja puudutukset. Mulle on tehty useempi selkäydinnestenäytteen otto ja se näyte oli ihan kivuton juttu kunnes sain aina sen painepäänsäryn useemmaks päiväks. Piti kontata pää vaaka-asennossa vessaankin! Mutta jos en kipua siedä synnytyksessä, oon sen epiduraalinkin valmis ottaan!Etenkin miestä on vauvan mahdollinen vammaisuus askarruttanu. Sen serkku on syvästi kehitysvammainen ja vaikean epilepsian vuoks elinikää oli luvattu max 10 vuotta, mutta nyt ikää on jo 16vuotta. En halunnu noihin veriseuloihin, koska tuun aina hulluks todennäkösyyksien kanssa. Jos joku on joskus voinu voittaa lotossa, on vammainen vauvakin mahdollinen todennäkösyyksistä huolimatta. Tää on se mun ajatus enkä saa sitä muutettua vaikka kuulemma muuten yltiöpositiivinen oonkin.
Onneks ultrissa kaikki oli kunnossa, jos ei ois ollu, ois seulat katottu vakavampien vammojen löytämiseks. Oishan se ollu tärkee tietää jos vaikka heti vastasyntyneenä ois sydänleikkausta tarvittu...( . ) Mies on lihonu 10kiloo mun raskauden aikana! Se on kyllä pitkä, roteva ja lihaksikas MUTTA SILTI! :headwall: Mulle on painoo tullu 4-5kg ja periaattees meiän pitäs syödä samaa ruokaa. No, mies vetää sen lisäks 3-4 levyä suklaata viikossa(ehkä töissä vähän lisää) , majoneesia ainakin yhden tuubillisen ja yhen ruuan työpaikalla eli anoppilassa. Työ sillä on fyysisesti raskasta, muttei se kyllä sen lisäks liiku yhtään. Mä oon supistelujeni kans tehny enemmän lumitöitä kun se, se on kuulemma liian rankkaa työpäivän jälkeen! :stick: Oon ihmetelly miks oon nyt puol vuotta nähny unia että mies kuolee mitä erilaisemmilla tavoilla. No, viime yönä sekin selvis. Olin puolihorteessa kun miehen kuorsaus taukos ja säpsähdin että nyt se oikeesti kuolee! Se olikin vaan hengityskatkos, niitä ei vielä kesällä ainakaa ollu. Sen jälkeen miehelle ei oo riittäny mikään unimäärä, kuorsaus on ollu jatkuvaa, aamusin sillä on ollu päänsärkyä ja Kaikki täsmää uniapneaan. Laihduttaan se pitäs saada, mutta kun mä en voi tehä sitä sen puolesta. Mies hakee aina pikakikkoja, tabletteja, kuureja tai vastaavaa. Mitä mä teen?!? Mies on kolmikymppinen mutta fyysisesti kuuskymppinen ja 70 vee lihavia miehiä ei oo olemassa...
Mahassa on kaikki kai ok, en oo nyt ehtiny sitä miettiä...
Pilleriina ja toivottavasti ei pian isätön Bibi 33+0 poksis
Moikka!
Tiitulipiitulin kanssa samoilla linjoilla vammaisuudesta... Luulen, että jos on itse nähnyt läheltäkin työelämän sekä lähipiirin kautta mitä se tekee perheelle ja miten vaikuttaa kaikkien elämään suhtautuu siihen hieman erilailla. Itse ei tosiaan olisi ollut ollenkaan selvää mitä olisimme tehneet. Jokaisella on tietysti omat voimavaransa mutta rankkaa se on vaikkei kyse olisi kuin keskiasteen kehitysvammaisuudesta. Mitä pahemmaksi mennään sitä enemmän se myös vaikuttaa elämään... Normaalia se ei missään tapauksessa ole. Mutta mikä sitten lasketaan normaaliksi. Down voi myös olla niin eriasteinen... Karua tai ei suurimpana kysymysmerkkinä oman jaksamisen lisäksi olisi onko oikein lasta kohtaan tuoda sitä tieten tahtoen maailmaan elämään sivussa ja rajoitetusti... Kysymään mikä vika minussa on, miksi olen erilainen?! No nämä on näitä ikuisia pohdintoja joihin ei ole vain yhtä oikeaa vastausta!
Mä olen kyllä kai jonkin asteen materialisti mutta ostan kyllä yleensä esim. vaatteita vain tarpeeseen ja katson tarkasti mitä ostan. Vain siksi, että joku on halpa en sitä osta... Mutta samalla siis en osta yleensä mitään ellei se ole vähintään -50% alennuksella Paitsi ehkä noita jotain sisustusjuttuja mutta nekin on yleensä pitkällisen harkinnan tulos, mahdollisesti alessa ja niiden alta laitetaan aina jotain pois .
Kodissa ei meillä pahemmin turhaa tavaraa ole tai varastoissa laatikoittain mitään ei käytössä olevia. Astiat on vain ne mitä käytetään ja yleensä vien muutenkin nopsaan kaikki turhat (on ne sitten kenkiä, laukkuja, vaatteita, astioita tms. tavaroita) kirppikselle sen sijaan et mietin et jaa ehkä haluan vuoden kuluttua käyttää.
Mulla on myös vähän niin et jos vaikka maksaisin jostain 100e ja kahden kuukauden päästä se olisi myynnissä -50% niin mua v*tuttaisi niin paljon... Siksi aattelenkin et jos nyt käy niin ettei sitä "jotain" saakkaan niin eipä sitä varmasti edes tarvitse... Mutta mä olenkin oikea alehaukka ja kyttään aina niitä... Sen takia yleensä mulla on pojallekin vaatteissa seuraavaa kokoa valmiina tarvittavat määrät ja ostelen jo alesta sitä seuraavaa
Ainoa mikä nyt vähän hävettää on käsipyyhkeet... Huomasin aamulla et kamalaa missä kunnossa ne on! Viimeksi varmaan ostettu viis vuotta sitten uusia. No aleaikoja odotellessa
Tiitulipiitulin kanssa samoilla linjoilla vammaisuudesta... Luulen, että jos on itse nähnyt läheltäkin työelämän sekä lähipiirin kautta mitä se tekee perheelle ja miten vaikuttaa kaikkien elämään suhtautuu siihen hieman erilailla. Itse ei tosiaan olisi ollut ollenkaan selvää mitä olisimme tehneet. Jokaisella on tietysti omat voimavaransa mutta rankkaa se on vaikkei kyse olisi kuin keskiasteen kehitysvammaisuudesta. Mitä pahemmaksi mennään sitä enemmän se myös vaikuttaa elämään... Normaalia se ei missään tapauksessa ole. Mutta mikä sitten lasketaan normaaliksi. Down voi myös olla niin eriasteinen... Karua tai ei suurimpana kysymysmerkkinä oman jaksamisen lisäksi olisi onko oikein lasta kohtaan tuoda sitä tieten tahtoen maailmaan elämään sivussa ja rajoitetusti... Kysymään mikä vika minussa on, miksi olen erilainen?! No nämä on näitä ikuisia pohdintoja joihin ei ole vain yhtä oikeaa vastausta!
Mä olen kyllä kai jonkin asteen materialisti mutta ostan kyllä yleensä esim. vaatteita vain tarpeeseen ja katson tarkasti mitä ostan. Vain siksi, että joku on halpa en sitä osta... Mutta samalla siis en osta yleensä mitään ellei se ole vähintään -50% alennuksella
Paitsi ehkä noita jotain sisustusjuttuja mutta nekin on yleensä pitkällisen harkinnan tulos, mahdollisesti alessa ja niiden alta laitetaan aina jotain pois .Kodissa ei meillä pahemmin turhaa tavaraa ole tai varastoissa laatikoittain mitään ei käytössä olevia. Astiat on vain ne mitä käytetään ja yleensä vien muutenkin nopsaan kaikki turhat (on ne sitten kenkiä, laukkuja, vaatteita, astioita tms. tavaroita) kirppikselle sen sijaan et mietin et jaa ehkä haluan vuoden kuluttua käyttää.
Mulla on myös vähän niin et jos vaikka maksaisin jostain 100e ja kahden kuukauden päästä se olisi myynnissä -50% niin mua v*tuttaisi niin paljon... Siksi aattelenkin et jos nyt käy niin ettei sitä "jotain" saakkaan niin eipä sitä varmasti edes tarvitse... Mutta mä olenkin oikea alehaukka ja kyttään aina niitä... Sen takia yleensä mulla on pojallekin vaatteissa seuraavaa kokoa valmiina tarvittavat määrät ja ostelen jo alesta sitä seuraavaa
Ainoa mikä nyt vähän hävettää on käsipyyhkeet... Huomasin aamulla et kamalaa missä kunnossa ne on! Viimeksi varmaan ostettu viis vuotta sitten uusia. No aleaikoja odotellessa
Pilleriina: Hmm, ei kai sitä oikeen mitään voi tehdä jos aikuinen ihminen ei itse halua laihduttaa tai ei ole motivaatiota : / Tietysti voi puhua laihtumisen eduista ja siitä miten ite on huolissaan jos toisella terveys menee ja koittaa tsempata. Ja ettei osta kotiin mitään herkkuja, mutta vaikeahan sitä on kontrolloida kun toinen voi ostaa niitä kaupasta itsekin.. Mun äidillä kans oli uniapnean oireet ja sitä tutkittiinkin muttei kumminkaan ollut.
Onneks kokeilin päälle tuota uimapukua jo nyt enkä uimahallissa, ei nimittäin mahtunut alkuunkaan päälle!!! :kieh: Kuvittelin jotenkin että en mä nyt niin iso ole ja uimapukuhan venyy, mutta hitto vie sitä kangasta ei riittänyt enää rintojen päälle melkeen ollenkaan Pitää lainata jostain toinen puku.
Onneks kokeilin päälle tuota uimapukua jo nyt enkä uimahallissa, ei nimittäin mahtunut alkuunkaan päälle!!! :kieh: Kuvittelin jotenkin että en mä nyt niin iso ole ja uimapukuhan venyy, mutta hitto vie sitä kangasta ei riittänyt enää rintojen päälle melkeen ollenkaan
Pitää lainata jostain toinen puku.Pilleriina
Mitäs jos yritätte saada yhdessä miehen ruokavalion kuntoon. Lihaa, kasviksia ja täysjyvä tuotteita. Joku porkkana sitten vielä. Kun saa -10kg niin saa jotain mistä o pitkään haaveillut...
Mitäs jos yritätte saada yhdessä miehen ruokavalion kuntoon. Lihaa, kasviksia ja täysjyvä tuotteita. Joku porkkana sitten vielä. Kun saa -10kg niin saa jotain mistä o pitkään haaveillut...
Ihan ekana Urholiinalle lämpimät onnittelut :flower:
lähekkäin nukkuminen ei onnistu mulla. Jos halituttaa, halitaan nukahtamiseen asti mutta uni ei tule ilman omaa tilaa. Sellainen oon ollut aina. Myöskään perhepeti ei tule meillä kyseeseen. Ihanaa olisi lasten kanssa nukkua, mutta omiin sänkyihin ne on kannettava kunkeskelle ryömivät tai minä valvon. Tälle asialle ei kyllä mitään mahda. Mulla on aika säännöllisesti vaikeuksia nukkua joten kyllä sen mitä voin nukkuakseni tehdä, on tehtävä. Silloin tällöin tarvitsen nukahtamislääkkeitä. Onneksi nyt raskaana uni on tullut kohtuullisen hyvin kun nythän ei voi nukahtamiseen lääkkeistä apua ottaa.
Suzz mulla oli molempien lasten kanssa niin et halusin antaa korviketta imetyksen lisäksi. Ja saihan siitä Kättärillä aika tiukkaakin noottia. Mulle oli tärkeää ettei vauva ole nälässä ja tiesin et maidon nousun kans kestää kun tehtiin sektio. Ja niin sitten molempien kanssa kävi, että ensin kuuntelin hirveät syyllistykset korvikkeen antamisesta ja seuraavana päivän tultiin sanomaan, että pitää antaa korviketta herkästi koska vauvan paino on lähtenyt laskuun! Mua kiehuttaa kaikenmoinen fanaattisuus ja mustavalkoisuus, ja imetys on kyllä sellainen asia missä fanaattisuuteen välillä törmää. Tsemppiä, sä tiedät jo kokemuksesta miten sulla menee toi maidon tulo, yritä luottaa siihen ja olla välittämättä mahdollisesta kohtaamastasi paatoksesta.
JennyAdeliina kovasti onnea ja jaksamista sulle. Toivotaan et pian tapahtuisi, tosi raskasta sulla.
Silvia eihän sitä kukaan tiedä miten reagoi kun tapaa ekan kerran vauvan. Osalle vauva on "vieraan" tuntuinen ja osa tuntee vauvaa kohtaa heti syvää rakkautta. Ja varmaan kaikkea siltä väliltä. Ja minusta tuntuu että kahden lapseni välillä tunnetila ensi hetkillä on ollut vähän erilainen. Eli en osaa sitä ennakoida vaikka olen kolmannella kierroksella.
Pilleriinalle tsemppiä kun nyt pitää malttaa ottaa iisisti.
kr1sse tervetuloa!
virtsankarkailua on pienesti vaikka treenaan kyllä lantionpohjaa. Ei ollut edellisissä raskauksissa. Ehkäpä kolmas raskaus suhteellisen pienen ajan sisällä tekee sen, etten oo jotenkin niin palautunut tässä välissä. Eipä tuo niin kamalaa ole, kun uskon loppuvan tämänkin vaivan sit kun vauva syntyy. Pikkarisuojalla pärjää.
karvojen kasvu on hidastunut! Ja jossain telkkuohjelmassa joku sanoi että se on merkki tytöstä. No, meille tulee tyttö että mun osalta näin on.
Mulla supistelu on vaan yltynyt ja soittelin jo eilen Kättärille varmuuden vuoksi kun kivuliaitakin tulee. Pitää levätä enemmän ja jos eivät levolla asetu, niin sitten aikaistan kahden viikon päästä olevaa synnytystapa-arviota. Yritän nyt pari päivää ainakin olla mahdollisimman paljon levossa, mutta liikuntaa en voi kokonaan jättää kun vain pakon edessä, koska liikkuminen pitää mut järjissäni. On niin vaikea ja tukala olla että tuskaa olisi luopua liikunnasta joka on mulle valtava voimavara.
vammaisuuden pelko ei ihme kyllä vaivaa. Lähinnä olen pelännyt vauvan kuolemaa ihan hirvittävästi välillä, mutta en juuri vammaisuutta. En mennyt veriseulaan. En osaa sanoa mitä tekisin jos alkuraskaudessa selviäisi jokin vaikeampi vamma. Minusta on mahdoton veikkailla etukäteen niin vaikeaa tilannetta, mutta vaikea uskoa että päätyisin juuri missään tilanteessa aborttiin. Ja minä olen myös työni puolesta paljon ollut tekemisissä eri tavoin vammaisten kanssa. En silti koe että pystyn sanomaan kenenkään elämästä onko se elämisen arvoista... Nämä ovat niin mahdottomia ja vaikeita kysymyksiä että huh. Kenenkään päätöksiä en lähde arvostelemaan, ja mietin vaan miten vaikeiden ratkaisujen edessä sitä ihmiset voivatkaan joutua olemaan.
sukupuoli olen niin utelias että pakko aina saada tietää mahdollisimman aikaisin! Ja on ihanaa kun saa ostella jo vaatteita sitten joko pojalle tai tytölle. Nytkin helpotti kun sain jo katsottua esikoisen vaatteet tälle pienelle tyttöselle, ehdin ajoissa kaivella ne esille ja pestä.
Vuorisen kirjoitustyyli ei yhtään uppoa mulla. Yritin joskus lukea sen Raskausarpia, mutta ei ollut mun juttu. En ole muutenkaan himolukija, lomalla lähinnä luen kirjoja. Lapsille luen innokkaasti ja käydään paljon kirjastossa.
6 viikon päästä olen jo viimeistään päässyt masusta eroon. Kunpa tämä supistelu vaan rauhoittuisi niin jaksaisi sen ajan paremmin. Jos tosi hyvä tuuri käy, saan sektioajan jo tasan 5 viikon päähän 39+0 mutta epäilen et seuraavalle viikolle menee.
Masuun tuskastunut ja jo kovasti vauvaa odottava Leppismom 34+0
lähekkäin nukkuminen ei onnistu mulla. Jos halituttaa, halitaan nukahtamiseen asti mutta uni ei tule ilman omaa tilaa. Sellainen oon ollut aina. Myöskään perhepeti ei tule meillä kyseeseen. Ihanaa olisi lasten kanssa nukkua, mutta omiin sänkyihin ne on kannettava kunkeskelle ryömivät tai minä valvon. Tälle asialle ei kyllä mitään mahda. Mulla on aika säännöllisesti vaikeuksia nukkua joten kyllä sen mitä voin nukkuakseni tehdä, on tehtävä. Silloin tällöin tarvitsen nukahtamislääkkeitä. Onneksi nyt raskaana uni on tullut kohtuullisen hyvin kun nythän ei voi nukahtamiseen lääkkeistä apua ottaa.
Suzz mulla oli molempien lasten kanssa niin et halusin antaa korviketta imetyksen lisäksi. Ja saihan siitä Kättärillä aika tiukkaakin noottia. Mulle oli tärkeää ettei vauva ole nälässä ja tiesin et maidon nousun kans kestää kun tehtiin sektio. Ja niin sitten molempien kanssa kävi, että ensin kuuntelin hirveät syyllistykset korvikkeen antamisesta ja seuraavana päivän tultiin sanomaan, että pitää antaa korviketta herkästi koska vauvan paino on lähtenyt laskuun! Mua kiehuttaa kaikenmoinen fanaattisuus ja mustavalkoisuus, ja imetys on kyllä sellainen asia missä fanaattisuuteen välillä törmää. Tsemppiä, sä tiedät jo kokemuksesta miten sulla menee toi maidon tulo, yritä luottaa siihen ja olla välittämättä mahdollisesta kohtaamastasi paatoksesta.
JennyAdeliina kovasti onnea ja jaksamista sulle. Toivotaan et pian tapahtuisi, tosi raskasta sulla.
Silvia eihän sitä kukaan tiedä miten reagoi kun tapaa ekan kerran vauvan. Osalle vauva on "vieraan" tuntuinen ja osa tuntee vauvaa kohtaa heti syvää rakkautta. Ja varmaan kaikkea siltä väliltä. Ja minusta tuntuu että kahden lapseni välillä tunnetila ensi hetkillä on ollut vähän erilainen. Eli en osaa sitä ennakoida vaikka olen kolmannella kierroksella.
Pilleriinalle tsemppiä kun nyt pitää malttaa ottaa iisisti.
kr1sse tervetuloa!
virtsankarkailua on pienesti vaikka treenaan kyllä lantionpohjaa. Ei ollut edellisissä raskauksissa. Ehkäpä kolmas raskaus suhteellisen pienen ajan sisällä tekee sen, etten oo jotenkin niin palautunut tässä välissä. Eipä tuo niin kamalaa ole, kun uskon loppuvan tämänkin vaivan sit kun vauva syntyy. Pikkarisuojalla pärjää.
karvojen kasvu on hidastunut! Ja jossain telkkuohjelmassa joku sanoi että se on merkki tytöstä. No, meille tulee tyttö että mun osalta näin on.
Mulla supistelu on vaan yltynyt ja soittelin jo eilen Kättärille varmuuden vuoksi kun kivuliaitakin tulee. Pitää levätä enemmän ja jos eivät levolla asetu, niin sitten aikaistan kahden viikon päästä olevaa synnytystapa-arviota. Yritän nyt pari päivää ainakin olla mahdollisimman paljon levossa, mutta liikuntaa en voi kokonaan jättää kun vain pakon edessä, koska liikkuminen pitää mut järjissäni. On niin vaikea ja tukala olla että tuskaa olisi luopua liikunnasta joka on mulle valtava voimavara.
vammaisuuden pelko ei ihme kyllä vaivaa. Lähinnä olen pelännyt vauvan kuolemaa ihan hirvittävästi välillä, mutta en juuri vammaisuutta. En mennyt veriseulaan. En osaa sanoa mitä tekisin jos alkuraskaudessa selviäisi jokin vaikeampi vamma. Minusta on mahdoton veikkailla etukäteen niin vaikeaa tilannetta, mutta vaikea uskoa että päätyisin juuri missään tilanteessa aborttiin. Ja minä olen myös työni puolesta paljon ollut tekemisissä eri tavoin vammaisten kanssa. En silti koe että pystyn sanomaan kenenkään elämästä onko se elämisen arvoista... Nämä ovat niin mahdottomia ja vaikeita kysymyksiä että huh. Kenenkään päätöksiä en lähde arvostelemaan, ja mietin vaan miten vaikeiden ratkaisujen edessä sitä ihmiset voivatkaan joutua olemaan.
sukupuoli olen niin utelias että pakko aina saada tietää mahdollisimman aikaisin! Ja on ihanaa kun saa ostella jo vaatteita sitten joko pojalle tai tytölle. Nytkin helpotti kun sain jo katsottua esikoisen vaatteet tälle pienelle tyttöselle, ehdin ajoissa kaivella ne esille ja pestä.
Vuorisen kirjoitustyyli ei yhtään uppoa mulla. Yritin joskus lukea sen Raskausarpia, mutta ei ollut mun juttu. En ole muutenkaan himolukija, lomalla lähinnä luen kirjoja. Lapsille luen innokkaasti ja käydään paljon kirjastossa.
6 viikon päästä olen jo viimeistään päässyt masusta eroon. Kunpa tämä supistelu vaan rauhoittuisi niin jaksaisi sen ajan paremmin. Jos tosi hyvä tuuri käy, saan sektioajan jo tasan 5 viikon päähän 39+0 mutta epäilen et seuraavalle viikolle menee.
Masuun tuskastunut ja jo kovasti vauvaa odottava Leppismom 34+0
Heips
Tulin sit taas vaihteeks kotiin, vielä toistaiseks ilman vauvaa... Kohdunsuu pehmeä ja yhdelle sormelle auki, mut kanavaa jäljellä ainakin 3 senttiä. Eli ei ole syntymässä vielä ja vaikka oliskin, niin nyt saa sit tulla. Painoarvio oli keskiviikkona n. 2,2 kg.
Lääkäri mulle siinä vitsaili, et katopa vaan että ollaan sit 8 viikon päästä tässä miettimässä, et millä tää vauva saadaan ulos. Toivottavasti ei ihan niin kauaa tartte odottaa, kun ei näitä kipuja jaksa kovin pitkään...
Nyt taas sohvalle pötkölleen. Tuo 130 kilsaa autossa ei tunnu tän mahan kans ollenkaan mukavalta
-JennyA & pikkuhäärä 33+6-
Tulin sit taas vaihteeks kotiin, vielä toistaiseks ilman vauvaa... Kohdunsuu pehmeä ja yhdelle sormelle auki, mut kanavaa jäljellä ainakin 3 senttiä. Eli ei ole syntymässä vielä ja vaikka oliskin, niin nyt saa sit tulla. Painoarvio oli keskiviikkona n. 2,2 kg.
Lääkäri mulle siinä vitsaili, et katopa vaan että ollaan sit 8 viikon päästä tässä miettimässä, et millä tää vauva saadaan ulos. Toivottavasti ei ihan niin kauaa tartte odottaa, kun ei näitä kipuja jaksa kovin pitkään...
Nyt taas sohvalle pötkölleen. Tuo 130 kilsaa autossa ei tunnu tän mahan kans ollenkaan mukavalta
-JennyA & pikkuhäärä 33+6-
Heippa!
Enpä jaksa hirveesti nyt raapustaa, mutta lyhyesti nyt päivän kuulumiset.
Polilla tuli käytyä ktg-käyrässä taas tänään, ja niinkuin aikaisemminkin niin käyrä oli taas melko tasaista... mä en nyt tiedä mitä tässä pitäis ajatella : / yleensä käyrillä ollaan n.20 minuuttia, mut mä oon maannu siinä joka kerta nyt tunnin verran. Joka kerta mulle tarjotaan mehua ja kysellään liikkuuko vauva. Ja vauva kyllä liikkuu ja potkii anturia mutta syke on silti n. 130-140 välillä, ilman sen suurempia vaihteluita. No lääkäri kuitenkin "hyväksyi" käyrän tänään (niinkuin ennenkin), mutta totesi vielä; eihän toi nyt mitään priimaa ole : / Ajatukset pyörii nyt aika tiiviisti tuon asian ympärillä... Uuden ajan sain jo maanantaiksi, vaikka ulunperin pelkkä torstain lääkäri aika piti olla riittävä. Huoh...
Tänään rv 34+0 !!! *POKS* :heart:
siinä kuvaa vielä tältä päivältä
~ miraci ja pikku-ukko rv 34+0 ~
Enpä jaksa hirveesti nyt raapustaa, mutta lyhyesti nyt päivän kuulumiset.
Polilla tuli käytyä ktg-käyrässä taas tänään, ja niinkuin aikaisemminkin niin käyrä oli taas melko tasaista... mä en nyt tiedä mitä tässä pitäis ajatella : / yleensä käyrillä ollaan n.20 minuuttia, mut mä oon maannu siinä joka kerta nyt tunnin verran. Joka kerta mulle tarjotaan mehua ja kysellään liikkuuko vauva. Ja vauva kyllä liikkuu ja potkii anturia mutta syke on silti n. 130-140 välillä, ilman sen suurempia vaihteluita. No lääkäri kuitenkin "hyväksyi" käyrän tänään (niinkuin ennenkin), mutta totesi vielä; eihän toi nyt mitään priimaa ole : / Ajatukset pyörii nyt aika tiiviisti tuon asian ympärillä... Uuden ajan sain jo maanantaiksi, vaikka ulunperin pelkkä torstain lääkäri aika piti olla riittävä. Huoh...
Tänään rv 34+0 !!! *POKS* :heart:
siinä kuvaa vielä tältä päivältä
~ miraci ja pikku-ukko rv 34+0 ~