Marraskuun masuasukit <3 *lokakuussa*

Täälläkin on supistellut koko illan, noin kymmenen minuutin välein ja alaselkää polttelee eli juurikin näitä menkkakipuja. No, mutta eiköhän ne tosta taas kerran rauhotu ja kun aamulla herään niin tadaa, kaikki on ennallaan... :stick:

Joo, en tosiaan tarkottanut tolla ruokien pakastamisjutullani vihjata, että muiden miehet täällä olisivat jotain avuttomia ja kädettömiä jotka eivät itse osaa tehdä ruokaa Vaan lähinnä tarkotin vaan että itse en ole sellaiseen nähnyt vielä tarvetta, tosin kyse on varmaan osaksi ihan saamattomuudestakin. Jos vielä ensi viikolla ollaan yhtenä kappaleena niin varmaan voisi jotain ruokaa tehdäkin, kun on tosiaan on nuo isommatkin lapset ruokittavana Ja kokemuksesta tiedän, että kun vauvan kanssa on kotiuduttu niin en ole kykenevä mihinkään järjelliseen toimintaan.. muuhun kuin vauvan hoitoon. Siksipä oonkin vähän kauhuissani ajatellut, että miten tuon esikoisen kanssa pärjää.. kun ei tosiaan tällä kertaa voi keskittyä vain itseensä ja vauvaan. Sitten lohduttaudun ajatuksella, että onhan ne muutkin pärjännyt.

annis_ Vitsi että oon kateellinen... että lääkäri tollai oma-alotteisesti ehdottaa käynnistystä, ettei tarvitse mitään jättiläistä synnyttää. Ottaa niin päähän nämä oman sairaalan idioottilekurit (sori..) jotka vaan hyssyttelee ja pyörittelee päätään.. "tällasia nämä vauvat nyt vaan nykypäivänä ovat". Aijaa??! En yhtään ihmettele että PHKS:ssa on Suomen ylivoimaisesti suurimmat repeytymistilastot, kun toiminta on tätä tasoa.. Aion kyllä olla tiukkana ja sanoa, että musta ei sitten imukupilla aleta väkisin repimään mitään 4,5 kiloista vauvaa ulos, kun pelkopolillakin on kerran käyty ja luvattu että sektion tarvittaessa saa. Pelkopolin kätilöäkin jo varottelin että mun mies on sitten sellanen että se ei paljon sanojaan säästele, eli siinä mielessä oon ainakin hyvissä käsissä, kun mies ainakin pitää siellä mun puolia. Ja ihan oikeasti toi sairaalan touhu on aika outoa, pari ihan ihme kämmiä käynyt siellä, eli ei ihan niin luottavainen mieli ton synnyttämään lähtemisen suhteen. Olivat synnäriltä esimerkiksi pari viikkoa sitten lähettäneet neuvolaan tiedon, että minä olisin jo synnyttänyt?! Terkkari oli sitten vähän ihmeissään kun mahani kanssa ilmestyin neuvolaan.. Siis miten tollastakin voi tapahtua. :headwall: Menin tosta uutisesta niin hämilleni että en tajunnut edes terkalta kysyä että no kumpis tuli


Mutta, jos sitä taas kokeilisi nukkumista vaihteeksi

PikkuA ja poika 39+4

 

Risiiniöljy: Mä en edes ollut huomannut koko kommenttia.. Mulle asia oli kyllä entuudestaan tuttu eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että olen/en ole esikoisen odottaja. Itse en aio sitä kokeilla mutta synnytyksen käynnistymistä olis tarkoitus sitten lasketun ajan mentyä yrittää avittaa sillä perinteisellä kolmen ässän menetelmällä vaikka siitä kyllä sanotaan ettei siitä mitään apua ole. No ei se synnytyksen käynnistyminen nyt tietysti mitään helppoa olekaan millään konstilla mutta esikoisella se toimi (SIIS MEILLÄ TOIMI) eli siivoamisen ja seksin jälkeen mentiin vielä kävelylle ja kun saunaan päästiin, niin supistukset alkoivat. Aika sattumaa sanoisin.. Mutta toki jos tilanne ei ole kypsä, tuskin mikään auttaa.

annis: Hyviä uutisia sinulla!

Palstailu: Jos itse kommentoi kärkkäästi asioita, saa myös kärkkäitä vastauksia. Kannattaa sitten jo siinä vaiheessa miettiä kun viestiä kirjoittaa että kestääkö palautteen. Minusta on ihan turha joka välissä inistä että mä en kyllä enää täällä kirjoita ja te olette kaikki ihan idiootteja. Pikkasen pitää hormonihuuruistakin huolimatta olla sitä pinnaa.

Lähdekritiikki tuntuu monelta nykypäivänä unohtuvan. Kyllä jokainen vastaa omista tekemisistään viime kädessä eli anonyymipalstalla saadut vinkit on syytä kyllä tarkistaa jostain luotettavammasta lähteestä. Tosin minusta kyllä pelin henki on nykyään sellainen että moni perustelee esim. luontaistuotteiden käyttöä sillä että kun niitä niin ja niin paljon mainostetaan, niiden on pakko olla hyviä. Tämä D-vitamiinikohu on nyt yksi hyvä esimerkki: ravintolisillä ei ole mitään valvontaa. Ja siitä huolimatta porukka niitä ostaa vaikka samaan aikaan markkinoilla on lääkkeeksi rekisteröityjä vitamiineja, joilla kontrolli on. Toki ei se lääkestatuskaan takaa että kaikki on kunnossa mutta todennäköisempää se kyllä on. Sitä paitsi +- 20 % vaihtelu on sallittu myös lääkkeille. Ja kun tämäkin tieto on saatavilla ja tiedossa, niin siitä ei piitata. Ihmiset loppupeleissä uskoo ketä ja mitä tahtoo eikä sillä ole mitään tekemistä tietolähteen luotettavuuden kanssa.

Keskustelun aiheet: Minusta olisi kiva että aina välillä voitaisiin puida näin anonyymisti myös vähän syvällisempiä asioita kuten äitiyttä, isyyttä jne. Niistä asioista kun on joskus vaikea puhua kasvotusten/omalla nimellä, etenkin silloin kun kaikki ei mene niin kuin oppikirjoissa. Se tietysti tarkoittaa sitä että erimielisyyksiäkin varmasti tulee.. Jaksan minä mielenkiinnolla näitä kuulumsia neuvolasta jne. myös pelkästään lueskella mutta jos mä nyt jotenkin saisin teidät innostumaan myös vähän syvällisemmistä aiheista

HilmaVilma 38+2

 

Pitipäs tulla poksumaan. Nyt olis sitten 36 viikkoa täynnä ja viikko vielä niin oltas täysaikaisia.

Risiiniöljystä olen kuullu ja kait jotku on kokeillukin, ei ole käynyt mielessäkään kyllä itellä kokeilla. Vaikka kahta ekaa saikin odotella yliajalle.

Lunta oli yönaikana tullut niin, että immeiset ihan helisemässä autojen kanssa, kun ei mihinkään päässyt. Aurat ei oikein ollut täällä pikkukylässä pysyneet ajantasalla. Puoleen sääreen oli lunta kun autoa kävin laittamassa lämmitykseen.

Kivuttomia supistuksia on oikeestaan koko ajan. Yöllä sängyssäkin. Jospa ne jotain sais aikaseksi, kun kivuliaita supistuksia, mulle tulee vasta kun olen synnyttämässä ihan tosissani. Kahdella edellisellä oli sen 3-4cm aukaisseet kun käynnistykseen meni, että riitti kalvojen puhkaisu. Toivon sitä tälläkin kertaa.

Eilen ei meinannut kirpputoria pystyä kiertämään kun viilteli ja supisteli koko sen ajan. Saipa ainakin ajatuksella tutkia pöyät kun piti joka välissä huilata

Pari viikkoa sais kyllä vielä mennä kun viikon päästä olis mökki-iltaa naisporukalla ja esikoisen synttärit, et niihin haluisin päästä. Mutta eipäs niistä vaaveista tiedä, kukaan ei ole syntynyt ennen la:ta joten en ole nytkään siihen valmistautunut, mut just eilen illalla mies alko kyseleen, että mihin nuo neljä muuta muksua jos yöllä tulee lähtö Ööö, enpä ollut miettinyt..no kyllä me siihenkin sitten ratkaisu keksittiin, jos mun äiti tulee yöllä tänne kun asuu 20km päässä ja hälyytetään toinen mummo, joka on eläkkeellä tuolta 100 kilsan päästä aamuksi. Niin eiköhän se niin onnistu.

En taaskaan muista mitä piti kommentoida, omaa napaa vaan...

Aapaliini ja mukelo 36+0

Häpyliitos on kans alkanut eilen vähän oireileen, ei mitenkään pahasti vielä, et ihan hyvin pääsee sängystä ylös ja kävelemään.

 

Huomenta!

Telakka on meilläkin hankittuna. Meillä on Brion kaukalo ja siihen telakka maksoi muistaakseni n.70€. Käyttökokemusta ei vielä ole, mutta muut ovat kovasti kehuneet ja niinpä itsekin ehdottomasti sellaisen halusin. Vaikuttaa kovin kätevältä systeemiltä.

Rentoutuminen Luin saman jutun vauva-lehdestä. Lisäksi terv.hoitaja viime neuvolakäynnillä kehotti harjoittelemaan rentoutumista eli että menee välillä aina sohvalle maate ja keskittyy rentouttamaan koko kropan ja mielen. Takaa-ajatuksena hänelläkin, että sitten olisi helpompi rentoutua supistusten aikana. Täytyy myöntää, etten ole muistanut/jaksanut/viitsinyt tehdä rentoutumisharjoituksia, vaikka hyväksi se kyllä varmasti olisi. "Pahintahan" on, jos yrittää estää supistusten tulon, silloin ei synnytyskään ilmeisesti etene ja päin vastoin rentoutuminen edistää avautumista supistusten aikana. Vai olenko ymmärtänyt oikein?

HilmaVilma ja äitiys&isyys Mielelläni myöskin keskustelisin tällaisista asioista. Kysynpä nyt teiltä kaikilta muiltakin, että miten olette ajatelleet tukea miehen isyyttä? Tai te keillä on jo lapsia, niin sujuiko mieheltä isänä oleminen heti vai kasvoiko hän siihen pikku hiljaa? Mieheni pitää lapsista ja oman lapsen syntymä monien vaikeuksien jälkeen on sanomattakin hänelle todella tärkeää. Olen kuitenkin huomannut ja hän itsekin on monesti sanonut, ettei osaa olla vauvojen kanssa, vaan vasta 1-2-vuotiaiden kanssa, joiden kanssa voi leikkiä ja touhuta. Oma vauva tietenkin voi olla eri asia ja siihen vauvan kanssa oloon kasvaa pikku hiljaa. Olen kuitenkin ajatellut, että tukeakseni heidän suhdettaan mun pitäisi "järjestää" heille alusta alkaen tilaisuuksia olla kahden kesken. Vaikka vauva aluksi onkin tississä kiinni, niin toki voin irtautua yksin kauppareissulle tai koiran kanssa lenkille. Ja tärkeää mielestäni myös on antaa isän itsensä opetella esim. miten vaipanvaihto sujuu helpoiten, miten hän haluaa pitää vauvaa sylissä jne. eikä mennä siihen viereen opastamaan, että tee näin. Helpostihan me naiset sorrumme opettamaan miehiä emmekä anna heille mahdollisuutta tehdä asioita omalla tavalla, joka on ihan yhtä oikein kuin meidän tapamme.

idylli 38+6

 

firesunille tsemppiä! Toivottavasti se vauva pian tulee maailmaan!

Nellielli ja pötkö 38+5

 

Täällähän on ollut taas paljon keskustelua, Firesun laitoksella ja kukas se oli joka sai kans käynnistys ajan viikon päähän. Alkaa vauvoja putkahtelemaan maailmaan

Eilen oli sitten se perhevalmennuksen ensimmäinen osa. Aiheena lähinnä vanhemmuus, baby blues, hormoonit ja se muutos mitä se vauva tuo. Enemmän keskustelu tilaisuutena tuo olis tarkoitus järjestää, mutta on se aika vaikea keskustella asioista jotka on itselle ihan outoja ja osasta asioista on vain kuullut että näinkin voi sitten käydä. Ensi viikolla aiheena vauvan hoito ja sitten viimeinen kerta sattuiskin 15.11 jolloin toivon, että olen laitoksella sillon kun tulee 40+0 täyteen no aihekkin on semmoinen, että ei se minua hirveämmin enää koske. Nimittäin raskauden ajan liikunta ja sitten nämä kaikki tukivyöt sun muut saatavissa olevat apuvälineet. Että saatamme jättää suosiolla väliin. Meillä ei ole sotkettu tähän pakettiin mitään uskonnollista eikä maistraatin tai kelan asioita ne joutuu sitten selvitellä itsekseen ja se on minusta hyvä juttu.

Olot Täällä on nyt nuo menkkajomotukset tulleet illan kuvioihin. Niitä tuli illan mittaan muutamia ja ne on tosiaan semmoisia aaltoilevia inhottavia, kestävät jonkin aikaa loppuvat ja sitten taas alkavat. Pari ihan supistustakin tuli huomattua. Lisäksi illalla vaivaa lievä närästys vieläkin se menee kyllä ohi kunhan vain muistaa ottaa troppia ennen nukkumaan menoa.

ON ja avautumista Tänne sataa tällä hetkellä ensilumi. Ja mikäs sen mukavampaa kun tieto siitä että mies on töissä autolla jossa on kesärenkaat alla ja se auto sattuu kaiken lisäksi olemaan takavetoinen. Eilen oli puhe että ne renkaat vaihdetaan mutta sitten mies tuumas että kerkeää ne huomennakin kun oli se valmennukseen lähtökin siinä ja töistä lähtö oli vähän venähtänyt niin tuli normaalia myöhemmin kotiin. Kiva olis saada mies ja auto ehjänä kotiin koska tuo auto nyt vaan sattuu olemaan meidän tämän hetken ainoa kulkupeli. Maalla asumisen ihanuuksia ilman autoa tai traktoria ei pääse mihinkään kun joka paikkaan on pitkä matka. Julkinen liikenne ei edes osaa tänne kerrankin sitä kaipais No nää on niitä valinta kysymyksiä enkä mä täältä helpolla taajamaan muuta.

Joulu jatkan fiilistelyjä ekat glögit on juotu jo viime viikolla. Tänään leivon torttuja ekaa kertaa tälle vuodelle ja ajattelin vielä riisipuuronkin pyöräyttää että semmonen vaikutus tuolla ensilumella, vaikka lunta inhoan yli kaiken . Se on ok kun sitä on vain vähän ja sitä ei tule joka päivä vähän lisää mutta just nyt mua ei jaksa kiinnostaa lumitöiden tekeminen joka ikinen aamu.

Oliskohan mun taikinat jo sulaneet niin pääsis leipomaan. Hirveästi tsemppiä siellä laitoksella olevalle ja jaksamiset niille käynnistyksen odottajille. Ei olis enää pitkästi odotettavaa.

iia ja Anselmi 37+1

 

Tervehdys!

Vieläkö mahtuu yksi mamma mukaan? Täällä toista lasta odotellaan viikkoja kasassa 37+1. LA olisi meillä 15.11, mutta sektio on sovittuna viikkoa tuosta aikaisemmaksi, joten kaksi viikkoa kärvistelyä vielä

Olen jo jonkun aikaa käynyt lukemassa kirjoituksianne, kiitos vaan jo siitä vertaistuesta, mutta nyt tuli jotenkin sellainen olo että josko sitä oikein kirjoittelisi

Tyttö tosiaan ennestään ja nyt odotellaan poikaa.

Täällä tulee lunta ja kovasti! Täytyy tutustua aiheisiin ja kommentoida tuosta koneelta paremmin

-Likka-

 

Tervetuloa -Likka- tähän sekavaan seurakuntaan =)

Täällä pidetään kateellisena peukkuja kaikille, joilla on tositoimet lähellä ja jotka saa "nauttia" kivuliaista tai kivuttomista supistuksista :flower: Siivoilin täällä eilen koko päivän ja kävely oli hankalaa illasta, mutta eipä muuta Taidampa hylätä siis tämän ässän

Isyyden tukemisesta, meillä on molemmilla nollan vuoden kokemus vauvoista ja lastenhoidosta. Itellä on sen pienen hippusen enempi, että oon vaihtanut kummipojan vaippoja ja ollut mukana hoidossa...ja rattaat/lastenistuimet tulleet tätä kautta tutuksi. Eli siis hyvin minimaalista käytännön tietoutta täällä. Mies ei oo näillä lastenhoitokeikoilla ollut mukana, joten asiat on sinänsä hänelle vieraita. Toki, maalaisjärkevänä tyyppinä nyt "tietää" miten lasta hoidetaan/käsitellään. Tässä kohtaa oon koittanut tukea isyyttä niin, että kun meijän autoon tuli kaukalot ja telakat ja muut, niin mies sai ne laittaa paikoilleen ja tutkia kaikki viispistevaljaat yms. ihan rauhassa ilman, että mä olen siinä välissä säätämässä. Muutenkin, kuten idylli sanoin, tahdon rauhoittaa miehen isyyslomaviikot vauvalle ja isälle...eli vaikka itte se syöttötankki olisinkin, niin miehelle löytyis silti mahdollisimman monta roolia, joihin mä en tule puuttumaan enkä neuvomaan. Ja teräväkielisenä koitan olla sanomatta, jos joku asia menis "pieleen" esim. pukemisen suhteen. Jos vauva on tyytyväinen isänsä hoitoon, niin miksen minäkin olisi Samasta syystä toivon myös, että saataisiin se perhehuone, että mies sais heti ensikäden opetukset kuten minäkin, eikä niin, että mä opetan sitten kotona miten mikäkin juttu kuuluu tehdä. Molemmat kuitenkin kehittää oman tapansa lapsen kanssa olla. Oon koittanut nyt jo tietoisesti vähän "hätistellä" lähisukua, että antavat ns. pesimisrauhan meille sitten, että löydetään molemmat se oma tapa olla ja hoitaa lasta. Omalle äidillenikin olen sanonut, että on ihanaa, jos tullaa käymään ja ollaan kiinnostuneita ja halutaan auttaa, mutta me myös osataan itse pyytää, jos jotain tarvitaan. Haluisin kovasti, että kukaan vanhempi ei olis selän takana kertomassa, miten meijän kuuluu vanhempia olla. Tälläsiä ajatuksia tässä kohtaa.

Meniköhän pahasti nyt ohi aiheen

sisunen ja seve 39+1 (neljäskymmenes raskausviikko )

 

Tsemppiä Firesun! Pian sulla on vauva sylissä :heart:

Isyyden tukemisessa mulla on samanlaisia suunnitelmia kuin Idyllilläkin. Eli ihan tietoisesti isälle ja vauvalle kahdenkeskistä aikaa ja jotenkin yrittäisin tasavertaistaa sitä vanhemmuutta. Tietysti alkuvaiheessa väkisin sitä äidin ja vauvan lähiaikaa tulee enemmän kun imetys vie monta tuntia päivässä, mutta voisiko sitten vaikka isä hoitaa vaipanvaihdot ja kylvetykset ja muut sylittelyt. En missään tapauksessa halua että isä tuntee itsensä ulkopuoliseksi statistiksi vauvan tultua. Ihan hirveä tsemppaus tässä on tehtävä oman pään sisällä sillä tosi herkästi tulee miestä neuvottua, vaikka tiedän että mies ei siitä yhtään tykkää. Pitää vaan jotenkin kasvattaa sitä sietokykyä että toinen saa tehdä asiat omalla tavallaan ja se ei ole välttämättä väärin vaikka tapa olisi erilainen kuin omani.
Ollaan alustavasti miehen kanssa suunniteltu että hän jäisi sitten ensi syksynä hoitovapaalle vauvan kanssa ja etenkin tämän takia haluan jo tässä alkuvaiheessa tukea isää ottamaan isompaa roolia ja pärjäämään yksinkin vauvan kanssa.

Rentoutuminen synnytyksessä Tosiaan oli hyvä juttu tuosta uusimmassa Vauva -lehdessä. Kävin myös sellaisella synnytyslaulu -kurssilla harjoittelemassa ihan käytännössä noita rentoutustekniikoita. Hengittäminen ja rentoutuminen sielläkin olivat se pääasiallisin viesti. Erityisesti muistutettiin kasvojen ja leuan rentouttamisesta. Katsotaan nyt sitten kuinka nuo opit muistuvat mieleen sitten synnytystilanteessa

Olikos täällä muita Klexanea / Fragminia pistäviä? Oletteko saaneet jotain ohjeita tähän raskauden loppuvaiheeseen? Mulle puhuttiin kesällä äitipolilla että pistellään se vuorokausiannos raskauden loppuvaiheessa kahdessa osassa eli puolet aamulla ja puolet illalla. Ihan vaan varmistamaan että ei tuon pistoksen vuoksi jäisi sitten epiduraalit tai spinaalit saamatta. Tuolla äitipolilla on tietysti joka kerran eri lääkäri ja nyt yritin sitten edellisellä äitipolikäynnillä kysyä asiasta vastaanottavalta lääkäriltä ja hän oli sitä mieltä että ei mitään lähdetä puolittelemaan. Että jos tuntuu siltä että synnytys voisi lähestyä niin pitää jättää pistämättä. Mistähän ihmeestä sitä näin ensikertalaisena voisi vuorokautta ennen sitä tietää (voi olla haastavaa uudelleen synnyttäjällekin)? Hitto jos joudun punnaamaan ulos tän yläkäyrillä kasvavan vauvan ilman puudutteita tai mahdollisuutta siihen että voisin sellaista halutessa saada :O

Sitten piti vielä kysellä tuosta SAGA -testistä (streptococcus agalactiae)! Unohdin sitä viimeksi tuolla äitipolikäynnillä ja neuvolassa kysyä. Otetaanko sitä kuinka yleisesti? Erityisesti HUS:in alueella? Otetaanko testi vasta sairaalassa synnyttämään mennessä vai jo etukäteen? Mulla on lähipiirissä pari vuotta sitten yksi vauva saanut tartunnan äidiltä synnytyksessä (joo, ei testattu äitiä silloin) ja viettänyt elämänsä ensimmäisen viikon teholla.

Ruokien/leipomusten pakastamisesta piti sanomani että ihan kotiutumisvaihetta helpottaakseni tuota teen. Ei ole epäluottamuslause tulevalle iskälle Voi olla sekä tuoreella iskällä että äitillä ajatukset muualla kuin ruuan suunnittelussa kotiutumisen jälkeen. Haluan että voidaan molemmat keskittyä ihan täysillä meidän pieneen perheeseen ja helpottaa arkea vaikka sitten sillä että valmista ruokaa löytyy pakkasesta sulattamalla. Eikä me miehen kokkausvuorollakaan varmaan nälkään kuoltaisi. Joko saataisiin maailman parasta makaroonilaatikkoa tai sitten pizzaa tuotuna kotiovelle
Itse tosin meillä hoidan keittiössä päävastuuta mutta vain siksi että rakastan ruuanlaittoa ja leipomista :heart: Ihanaa tässä äitiyslomassa on ollut just se että nyt on aikaa häärätä keittiössä eikä vaan heittää äkkiä jotain kokoon silmät ristissä työpäivän jälkeen.

Mutta nyt takaisin työmaalle eli raapimaan vanhaa tapettia irti lastenhuoneesta! Ja ehkä vähän jotain leipomuksiakin voisi tehdä... Voisin yllättää anopin ja appiukon lämpimäisillä kun mennään tänään illalla sinne vaihtamaan talvirenkaita.

Tuna ja Sintti 36+4

 

Tervetuloa -Likka- vielä mukaan!

Täällä tuo SAGA-testi on viimeisellä lääkärikäynnillä, ainakin viimeksi tuo neuvolan terkka sanoi että siinä sit samalla otetaan.

Isyyden tukemisesta puhetta nyt, ja aika samoilla linjoilla edellisten kanssa. Molemmille on ensimmäinen lapsi kyseessä, eli molemmilla on sitä opeteltavaa. Minulla tosin enempi tuota lapsenhoitokokemusta, kun pikkuveljiä ja isoveljen poikaa hoitanut paljonkin. Mutta on tuo mieskin jonkun verran noita pikkulapsia hoitanut. Perusasiat siis kyllä tiedetään. Koitan myöskin olla neuvomatta, paitsi jos sitten tarvitsee oikeasti, saa mies hoitaa vauvaa niinkuin itse parhaaksi näkee. Miehellä tosin on enempi se paha tapa, että neuvoo ja toivottavasti ei ala tässä asiassa nyt neuvomaan. Jos alkaa, niin teen kyllä selväksi, että minulla on omat tapani ja ne saa vaan luvan kelvata. Mutta en nyt usko että tästä asiasta tulisi mitään "sanomista" Etenkin kun aika samoilla linjoilla ollaan esim kasvatuksen suhteen.

ON En sitten jaksanut lähteä kaupungille, varmaan ihan hyvä ratkaisu lepäillä vaan tänään. Olo samankaltainen kuin eilen ja tuskin olisin jaksanut kävellä ympäri kyliä. Nytkin riitti että kävin tuolla paikallisessa kaupassa. Etenkin kun siellä on remontti menossa ja taas hyllyt missä sattuu, sai kävellä koko kaupan läpi, että löytää kaiken tarvittavan.
Mies pääsee aikaisemmin töistä tänään ja lupaili vaihtaa talvirenkaat minun autooni. Yöpakkasia on ollut tällä viikolla ja parina aamuna tiet liukkaat. Vaikka ei minun nyt mihinkään heti aamusta tarvitse lähteäkään, on se nyt hyvä jos yhdessä autossa ne nastat jo on. Jos vaikka joku yö tulee lähtö synnärille.
Muuten ihan leppoisaa tää kotona olo, tuo kollikissa vaan osaa välillä käydä hermoille. Ei osaa päättää taaskaan meniskö ulos vai ei. Oven kun käyt avaamassa, miettii puoli päivää siinä vielä. Ja alkanut ahmimaan ruokansa ihan älyttömällä vauhdilla, jos tuo meidän tyttökissa on samaan aikaan syömässä. Ja oma kuppi kun on tyhjä niin yritetään toisen kupille. No, annoin alkuviikosta molemmille matokuurit, jos vaikka siitä johtuu tuo. Epäilen kyllä, että on muut syyt ja on muuten vaan vähän "sekaisi" Se nyt on vaan välillä vähän pöljä. Tai jos se on vihdoin tajunnut, että muutosta on tulossa (vauva) ja se sitten stressaa. Koitettu ollaan sitäkin huomioida, vaikka ei niin sylikissa olekaan kuin tuo tyttö.

Tirppana 35+6

 

On viime yö menikin menkkakipujen ja kohdun kovettumisen kanssa kerkesin jo ajattelee et nytkö tuli lähtö, suppareita tuli,mutta sitten välit pitenivät vielä entisestään. Eivät siis olleet missään vaiheessa 5-10min välein. Mä odotan aivan innoissani synnytystä vaikka ensikertalaisena en tiiä mikä sieltä odottaa vauvan lisäksi! Täällä on niin monella jo ennakoivia,että lähtö on lähellä. Katsotaan et tuleeko vauvoja sitten oikein rutinällä

Uskoa täynnä ja Muru 36+3

 

: /Luminen tervehdys Vaikka ehdoton kesäihminen olenkin niin kyllä on ihanaa kun tuota lunta on hiukan tullut. Ennemmin lumista maisemaa kuin synkkää vesisadetta! Pojukin lähti aamulla pihalle niin reippaasti että piti oikeen ihmetellä.

Yö sujui taas normaaliin malliinsa eli huonosti. Vessareissuja, särkyjä, unettomuutta...No ihmeen pirteänä kuitenkin jaksanut olla tämän päivän ja hiukan siivoskella. Nyt olis kaikki vauvan vaatteet pestynä. Pitää ne vielä hyvin piilotella jos vaikka anoppi sattuu tulemaan käymään. Hän kun ei sais/ halua tietää vauvan sukupuolta ennakkoon.

Turvotuksia ei ole mulle vielä ilmaantunut joten olen kyllä juonut kanssa noita hiilihapotettuja vesiä normi veden lisäksi. Esikoisestahan mulla tuli turvotukset vasta kun sairaalasta lähdettiin eikä meinannut kengät mahtua jalkaan, onneksi niissä oli narut niin sai löysättyä.

Firesun Sulla siellä jännittävät paikat, superisti tsemppiä! :wave:

PikkuA Sulle kanssa tsemppiä sinne suppareiden keskelle, toivottavasti eivät häviä.

Telakka Me otetaan käyttöön esikoisen ajoilta kaukalo, jossa myös tuo telakka. todella kätevä kun ei tarvii vöiden kanssa pelata.

Miehen isyys Mieheni pitää lapsista ja on tottunut jonkin verran olemaankin heidän kanssaan, koska hänellä on siis kaksi nuorempaa sisarusta. Esikoisen syntymästä oli innoissaan ja hoitokin luonnisti heti alkuunsa. en muista suuremmin opettaneeni hänelle vaipan vaihtoa tai muuta vastaavaa. Kylvettämisen hän opetteli silloin synnärillä ja se olikin hänen "tehtävänsä" koko pojan vauva- ajan. Kylvettäminen sujui häneltä paremmin kuin minulta. Öisin hän on todella huono heräilemään, nukkuu vaan niin sikeästi ettei herää, tämä jäikin sitten enemmän minun hommakseni, tosin sain aina yölläkin apua, jos hänet herättelin. Meidän pojalla oli ekat kolme kuukautta koliikkia ja kyllä mies työpäivänsä jälkeen jäi innokkaasti hoitamaan poikaa ja kehoitti minua lähtemään rauhassa kävelylle, koska jouduin koko päivän kuuntelemaan itkua. Kävin myös säännöllisesti uimassa, joten mies on kyllä saanut rauhassa olla pojan kanssa. Miehellä oli myös oma maaginen sylissäpito tapa, jolla vauva rentoutui ja rauhottui. Nyt kun pojalla on jo ikää reilu neljä vuotta niin mies ottaa häntä mukaansa "miesten" hommiin, menevät yhdessä korjaamaan kaivureita ja ajelemaan traktorilla, kun täällä keskellä mettää siis asutaan. Vuorotyöni johdosta hän on joutunut viettämään melko paljon aikaa pojan kanssa ihan keskenään, kun itellä on viikonloppuisinkin ollut töitä, sekä aamuvuoroa että iltavuoroa.

-Likka- Tervetuloa joukkoon mukaan!

Nyt onkin pakko lopetella ei supistele, mutta vatsaa nipistää ihan tolkuttomasti : /

 

Ai jumankauta!!! Soittelin miehelle äsken kysyäkseni milloin mahtaa tulla kotiin töistä, sanoi heti alkuunsa että menee pitkään. Sattumoisin on vielä just tänään töissä tuolla varmaan 80 kilsan päässä.
Vatsaa nipistelee niin järkyttävästi että oli pakko pidätellä itkua puhelun aikana ettei mies turhaan hermostu, no puhelun loputtua sitten parku pääs. Särkylääkkeen nappasin nyt pahimpaan nipistelyyn josko jotain auttaisi. Pojukin oli pihalla leikimässä ja nyt mummi kävi hänet yllättäen tosta hakemassa heille, onneksi! meitsi vetää ittensä pitkälleen tohon sohvalle. Tere!

 

Firesunilla siellä jännät paikat!! jokohan on tositoimet käynnissa tai ehkäpä vauav sylissä jännää!! opcorn:

iia84 minä minä :wave: sain siis käynnistysajan viikon päähän

PikkuA joo mähän olin jo valmistautunut asiasta taistelemaan, että edellisen synnytyksen jälkeen tätä en suostu täysaikaisena ponnistamaan. mutta mikä helpotus olikaan, että lääkäri oli itsekin tätä mieltä. esikoinenhan ei ollut edes mikään niin valtava (4055 g), kun toiset ne synnyttää vaikka puoli kiloa isompiakin tuosta noin vaan. mutta liian iso minulle kuitenkin. kaipa tähän käynnistys päätökseen vahvasti vaikuttaa se, että poika jäi oikeasta pahemman kerran jumiin, mikä ei tietysti ole leikin asia äidille eikä vauvalle. kokemuksesta vaan kun tiesin, että ainakin meillä täälläpäin lääkäreillä on vahvasti eri kantoja käynnistyksen suhteen. toiset ovat ehdottomasti sitä vastaan, oli mikä oli, toiset taas paljon myönteisempiä. tuntuu, että lääkäreillä helposti unohtuu itse potilas ja hänen tilanteensa omien periaatteiden edessä. esikoisen aikana jouduttiin pahemman kerran kokemaan tästä seuraukset ja jouduttiin oikein pallottelun uhreiksi.

tervetuloa -Likka- :wave:

isyys samoilla linjoilla teidän muidenkin kanssa pitkälti mennään pojan kanssa isällä oli omat juttunsa jo alusta asti, esim. kylvetys oli heidän yhteinen asiansa ja niin varmaan tälläkin kertaa. nyt oikeastaan olen ilolla seurannut kuinka miehen ja esikoisen välit ovat tiivistyneet vauvan tulon lähestyessä. oletteko muut huomanneet vastaavaa? juttelevat keskenään, mitä kaikkea tekevät miehen isyysloman aikana, että äiti saa vaikka levätä. liikuttavaa tietysti haluan itsekin viettää isomman kanssa laatuaikaa ja antaa sitä myös miehelle ja vauvalle, mutta jotenkin olen ollut tosi helpottunut ja kiitollinen tästä miehen eleestä ja aidosta innostuksesta viettää aikaa esikon kanssa.

SAGA-testi terkkari otti viime käynnillä, kun tiesi että käynnistys mahdollisesti piankin tulossa. ymmärtääkseni täytyy ottaa etukäteen, niin että vastaus on synnytyksen aikana käytettävissä. jos vastaus on positiivinen, niin äiti saa synnytyksen aikana suonensisäisesti antibiootin ja tämä ehkäisee ettei vauva saa tartuntaa.

taas se lumi yllätti tää on niin vitsi ja joka vuosi i-han sama juttu! hammaslääkäriin (matkaa noin 15 km) piti aamupäivällä mennä ja kesärenkaat alla. kyllä oli matkalla jumala mielessä!

viime yön valvoin hammassäryn kanssa ja todellakin toivon, että hammas saadaan nyt vihdoinkin kuntoon ennen synnytystä! yöllä valvoessa myös vatsaa poltteli kiitettävästi ja limatulppaa todellakin irtosi. ei epäilystäkään. ja oli juuri sen väristä, että on sitä aiemminkin juuri sen värin verran tullut pyyhkiessä. nyt oli ihan kökkeröitä. mielessä kirosin, että nyt kun vielä sitten synnytys käynnistyis tämän tajuttoman hammaskivun ja valvomisen aikaan.. se olisi niin.. klassista.

annis ja bebe 37+1

*muoks* ai niin, Firesun, piti kysyä, että miksikäs sinulla lähdettiin synnytystä käynnistämään? ja mikä sulla oli tuo lähtötilanne kohdunsuulla, kun ruettiin käynnistelemään?

 

Tervetuloa Likka mukaan mahtuu kyllä :wave:

miehen isyyden tukeminen me ollaan molemmat ensikertalaisia niin ei hirveämmin ole tuota kokemusta ihan pienistä. Mies on hyvä leikkimään isompien lasten kanssa ja kyllä hän jo odottaa kovasti tämän oman näkemistä. Annan suosiolla jotkut hommat ns. miehen hommiksi että saavat isä ja poika ne omat hetkensä vaikka itse ruokinta-automaattina näin alkuun olenkin. Samoin ollaan juteltu että molemmat sais mahdollisuuksien mukaan sitä omaa aikaa edes sen tunnin päivässä että pääsee tuulettamaan aivoja parhaaksi katsomallaan tavalla siinähän sitä tulee sitä aikaa lapsen kanssa.
Paljon on samoja ajatuksia kun jo tuolla aikaisemmin mainittiin.

Annishan se oli joka sai sen käynnistys ajan et jännää se on sielläkin. Ettei vaan käynnistyis nyt ihan itsekseen kun on käynnistys päivä tiedossa.

Telakka ei ole tulossa, toiseen autoon se ei mahdu ja toisen kanssa taas olisi jatkuvasti edessä, joten vöiden kanssa pelaaminen on vähän pakollista. Saas nähdä miten tuon toisen auton kanssa nyt sitten käy. Ens viikolla saadaan uutisia sen kohtalosta kannattaako alkaa korjailemaan. olis muuten kyllä todella näppärä keksintö.

SAGA-testi mulle ei ole tuosta puhuttu mitään lähinnä mainittu vaan jossain sivulauseessa et pitääpä ens viikolla ottaa puheeksi neuvolassa. Mulla oli alkuraskaudessa jotain streptokokki kasvustoa jossain pissa näytteessä et kai se olis hyvä ottaa vai meneeköhän suorilta vaan tietoihin et on ollut positiivinen raskauden alussa ja tulee antibiootti. tarttee kirjottaa oikein ylös että muistaa kysyä.

Niipa-85 koita jaksaa siellä. Ei kuulosta nuo mahan nipistelyt yhtään hyvältä

 

Hei mikä ihmeen SAGA-testi??? En mä oo koskaan kuullukaan tollasesta, eli ei kai multa oo sitä otettukaan?

Ja tervetuloa -Likka-!

 

Hellurei!

Äitiydestä ja isyydestä oli puhetta. Molemmille meillä on kyseessä ensimmäinen lapsi, itselläni hieman enemmän tuota lastenhoitokokemusta kahdesta pikkusisaruksesta sekä pienemmin serkuista, sekä työelämän kautta (olen siis päivähoitoalalla). Itseäni jännittää ihan hirveästi tuo vastasyntyneen hoito, päivähoidossa kun pääsääntöisesti on tullut puuhasteltua noiden taaperoiden/leikki-ikäisten kanssa Avokkini on ihan ääneen sanonut, että häntä jännittää hirveästi ja pelkää varsinkin, että tiputtaa vauvan. Olen yrittänyt sanoa hänelle, että sitten kun vauva on sylissä niin on ihan eri refleksit kuvioissa. Toivon, että olen osannut häntä rohkaista tarpeeksi hyvin isyyteen, sillä tämä tosiaan tuntuu olevan hänelle todella tärkeä asia. Hänellä kun ei varsinaista lastenhoito- sekä lasten kanssa leikkimiskokemusta juurikaan ole. Hänellä on yksi pikkuveli 9 vuoden ikäerolla, joten pikkuveljen leikit ei ole jaksanut kiinnostaa silloin kun mieheni on ollut itse teini-ikäinen Kasasin miehelleni isyyspakkauksen, en muista olenko siitä tänne laittanut kuvaa.. Joten pahoitteluni, jos nyt tulee toistamiseen

Vauva - omistajan opas on kirjoitettu juuri insinöörikieltä käyttäville miehille, sitten pakkaukseen kuului Mega-arpa, jonka mahdollisella voitolla avokki saa rahoittaa hänen ja PikkuMotin yhteisiä reissuja/vapaa-ajan juttuja. Kumiankka on tarkoitettu yhteisiä kylpyhetkiä varten ja Battery-tölkki valvottavien öiden jälkeisiä aamuja varten. Tutissa lukee Isin pelikaveri ja tuo, missä lukee My Dad Rocks, on pipo vauvalle

Tiedä nyt sittenmiten muuten voisin tulevan iskän isyyttä tukea.. Ei ole kovin juttelevainen kaveri, tai siis on. Muttei niistä asioista mitä pähkäilee päässään. Joskus kiukuspäissään saattaa tokaista jotain aiheeseen liittyvää, mutta otappa siinä sitten aihe puheeksi, kun toinen kiukuttelee vaikka kaatuneelle sokeriastialle tai on justiin herännyt päikkäreiltä. Vinkkejä?

Tuosta turvakaukalon telakasta oli myös puhetta. Meiltä löytyy telakka kaukaloa varten, mutta... Osaisiko joku neuvoa, mistä löytyisi tietoa siitä, missä autoissa on tuo Isofix-kiinnitys? Mielestäni auton ohjekirjanen ei osannut tähän antaa vastausta ja aina uskollinen ystäväni Google antaa vain aika epämääräisiä tuloksia. Meillä on siis vuoden 1998 Renault Laguna ja minusta on alkanut tuntumaan, että tokko tuon ikäisessä autossa mitään Isofix-kiinnikkeitä on..? Eipä tuossa toisaalta häviäkään, kun onnistuimme hukkaamaan jo ne isofx-kiinnikkeet, jotka saimme kaukalon mukana Varmasti niitä saa ostettua erikseenkin, mutta eipä tuo haittaa kun tuon kaukalon saa kuitenkin turvavyölläkin laitettua

Että tällästä näin äkkiseltään

Ainiin, ja POKS! 36+0!

Mai83 ja PikkuMotti

 

Tuosta isofixista Autosta sen voi tarkistaa, monesti jo siellä takapenkeissä on ne isofix merkit. Ja sitten ne metallikiinnikkeet löytää myös sieltä takapenkkien väleistä jos siellä sellaiset siis on. Eli sieltä penkin ja selkänojan välistä. Tuon ikäisessä autossa tuskin niitä vielä on, minulla on vuoden -99 auto ja siinä ei ole. Miehen toisessa autossa taas on ja se on vuodelta -05. Ja samaa merkkiä ovat keskenään ja nykyään taitaa ihan vakiona olla kaikissa subaruissa.
Tuo on muuten mainio tuo isyyspakkaus
Lisätään nyt vielä kun tuossa mieheltä kysäisin, hän kun noista autoista tietää ja isofixistakin. Eli just jostain 03-04 vuodesta alkanut olemaan noita, volvolla vuoden pari aiemmin. Ja nykyään tosiaan taitaa melkeinpä joka autosta löytyä.

 

Hei mikä ihmeen SAGA-testi??? En mä oo koskaan kuullukaan tollasesta, eli ei kai multa oo sitä otettukaan?

Samma här! Eli mikäs se sellainen SAGA-testi on? =)

 

SAGA-testi no en oo hirveen perehtynyt, kun multakin vasta ensi kertaa otettiin. on otettu kuulemma 3,5 vuoden ajan täälläpäin. mutta siis näyte otetaan emättimestä sellaisella pumpulisella näytteenottotikulla ja siinä tutkitaan äidin mahdollinen streptokokki positiivisuus. se siis voi olla eikä siitä tiedä mitään. jos äiti on streptokokki positiivinen voi vauva saada synnytyksessä tuon tartunnan ja voi olla vakavakin tauti. mutta tuo suonensisäinen antibiootti synnytyksen aikana (annetaan jos siis äiti streptokokki positiivinen) estää tartunnan.

 

Hui kun tullut paljon tekstiä taas

neonrozelle oikein paljon onnea nyytistä! :heart: :flower:
Ja -Likka- tervetuloa joukkoon!

Napa on plumpsahtanut ulos jo joskus kesällä. Tai se on puoliksi "littana" ja yläpuoli on työntyny ulos sellaiseksi "heltaksi".

Kipuja ja supistuksia ei ole ONNEKSI ollut nyt niin hirveästi. Välillä kyllä meinaa noita liitoskipuja olla, mut ei ne hirveästi liikkumista estä. Hammasta purren eteenpäin jos oikein juilii.
Supistukset on olleet aika lieviä, mutta tunnettavissa. Menkkamaista jomotustakin on ollut tässä parina päivänä ilmassa...

Joulu... itseäni lähinnä ÄRSYTTÄÄ koko juhla. Tai ajatus joulusta, koska nythän on vasta LOKAKUU! Postista tunkee jotain joulumainoksia ja Nissen hoilottaa jo tv-mainoksessaan joululauluja. Ja kaupoissa ne joulukrääsät. :stick: Hyiiii.... Enkä kyllä muutenkaan ole mikään jouluihminen. Okei, ruoka on hyvää, mut siihenpä se jääkin.

omaa napaa
Eilen kävin taas neuvolassa. Meinasi hoitajatäti, että taitaa pikkuinen olla jo kiinnittynyt! Olikin sellainen tunne alkuviikosta, että taitaa vekara touhuta jotain erikoista kun sellainen myllerrys kävi mahassa. Mutta ensi viikolla onkin taas lääkärineuvola, joten katsotaan mitä siellä sanotaan.
Painokin oli noussut kilon verran viime viikosta. Ohops...
Yöt on menny toooosi hyvin nyt. Toisaalta, voi vaikuttaa myös se, että oli "anoppi" kylässä ja sen kanssa tuli käytyä kaupungilla päivittäin käppäilemässä niin senkin takia väsyttänyt hyvin öisin.

Hankinnatkin on vaunuja vaille hankittu. Ja ne vaunutkin tulee tässä viikon sisällä!
Sairaalakassikin odottaa oven vieressä lähtöä. Miehen äiti "pakotti" senkin pakkaamaan kun kuuli että on pikkuinen mahdollisesti jo kiinnittynyt tuonne lähtökuoppiin. Ja vauvalle kotiutumisvaatteetkin on valmiina.
Alkaa tuo ukonretalekkin tajuamaan jo että lähtö voi tulla ihan millon vaan! Nyt se kyllä lähti käymään kotopuolessa, mutta tulee jo huomenna takaisin, vaikka normaalisti on noilla reissuilla sen pari päivää viipynyt. Mutta jätti se kuitenkin varmuuden vuoksi taksirahaa ja käski heti soittaa jos on jotain ongelmia. Aiemmin se on ollut sellainen omalla tavallaan "välinpitämätön" huolehtija.

Ensi viikon synnytysvalmennusta ja lääkärikäyntiä odotellen: Charolina ja pötky 36+3

 

Särkylääke auttoi pahimpaan nipistelyyn ja nipistely lakkasi tuossa hiukan neljän jälkeen, mut hitsi että mun on tehnyt mieli syödä koko ajan sen jälkeen :O koko ajan tekis jotain mieli puputtaa.

Oli kyllä hiukan jopa pelottavaa tunnetta kun nipisteli... Ihanaa kun on viikonloppu niin mieskin on kotosalla. Sunnuntaina tosin tarttis mennä hiukan kaupungille käppäilemään.

 

Me lähdettiin tänään Kärkkäisellä käymään ja toiveena tiesti itellä vähän oli, että jos pienimuotoinen shoppailu saisi aikaan jotain. Automatkaa kuitenkin tuonne tunnin verran ja kuutisen tuntia meni yhteensä reissuun.. Sairaalakassikin oli messissä mukana, jos ois vaikka vedet menny. Hyvin jaksoin kuitenki taapertaa meneen ja lähinnä rupes sitte selkään/lonkkiin särkeen, mutta sitte ku hetken istu autossakin paikallaan, niin ai että nivusseudulle sattu ja kävely oli hankalaa! Takasin tullessa supisteli jonku verran ja alapäässä oli inhottava olo, mutta sitte ku tähän kotiuduttiin, niin kummasti oon jaksanu touhuta. Pikku-neitiki munklaa parhaansa mukaan masussa menehän. Saa nähä millanen yö tulee...

Firesunille tsemppiä! Mahtaa olla jo hommat käynnissä!

Nyt on steriloitu rintakumet, maidonkerääjä ja se yksi tutti mikä on. Pitää varmaan neki pistää vielä tohon kassiin. Kotiintulovaatteetki sujautuin eilen jo Eisbärchenin lämpöpussin sisään. Olikohan sielä nyt sitte pitkähihanen body, sukkahousut, sukat, tumput, 2 myssyä ja kietasupotkari. Luotan, että se kaukalopussi riittää aika pitkälle. Mutta vähän kyllä alko hirvittää, että onko meillä tarpeeks vaatteita vauvalle, vaikka saatiin just lisääki, mutta että talvivaatteita ei oikein meinaa olla! Pitääkö sitä luottaa siihen, että se kasvaa nopeesti, kun niitä isompia kokoja on sitte aika paljon, mutten tiiä onko niitäki aika ykspuolisesti..

Jatkan huomenna isyyden tukemisesta ym. Tuleva isä taitaa kaivata mun seuraa tuolla alakerrassa. Tulin vähän niinku koeajamaan "mun huoneen", kun kaikki karvalapsetki jotenki viihtyy täällä tuossa isolla matolla, jonka kaivoin esiin. Koira tulee tänne ylös aina pakoon, kun pelkää takkatulta.

Hih, mutta jännät paikat monilla meistä, kun on jo erilaisia tuntemuksia! Vaikka nyt kokemuksesta tiedän, että ne saattaa loppua tyystin ja sitte ei enää ookaan niin kivaa. Vaikka eihän ne kivistelyt ja nipistelytkään kivalta tunnu, mutta ne sentään on jo merkkejä jostain!

 

:wave: Eka! Ei sitten taas uni tule..Johan sitä tulikin taas 5 h nukuttua :headwall: Eilen ulkoilin ihan normisti ja oltiin koko päivä kyläilemässäkin mutta ei vaan uni enää tule. Tänään saisi normaalisti levätäkin kun mies voi hoitaa esikoista mutta ollaan menossa elokuviin koko perheellä päivällä kun esikoinen 5 v. ei ole koskaan käynyt. Eli iltapäivään pitäisi nyt sitten jaksaa. Yritetään tehdä nyt tällaisia juttuja, joita ei sitten hetken tule tehtyä.. Mä olen vauvantuloon nyt jo jonkin aikaa varustaunut sillai et olen käynyt oikein urakalla ulkona syömässä, esikoisen vauvavuonna en raaskinut vauvasta erossa juuri olla ja ulkonasyömiset jäi aika vähiin. Se on mulle sellaista mukavaa ajanvietettä ja kaipaan sitä kyllä vielä.

Isyys: Meillä mies oli alkuun aika pihalla muuttuneesta tilanteesta, mitä vauvan tulo perheeseen vaikuttaa. Nyt kun toista odotetaan, on osa asioista jo loksahtanut kohdalleen ja voisi olettaa että menee jollain tavalla helpommalla. Esim. alkuun harrasti ja meni varmaan sen ekan vuoden niinkuin ennenkin (=treenasi maratonille 3 kertaa viikossa ja muut treenit 2 kertaa viikossa siihen päälle + työt + työmatkat + muut harrastukset) kunnes tuli järkiinsä. Ei oikein tajunnut sitä että kun mä olen vauvan kanssa päivät ja yöt, miehen pitäisi vähän tauottaa mun vauvahoitaikaa iltaisin tai oikeastaan heti kun tulee töistä ainakin sen tunnin verran, illat kun monesti meni imettäessä.. Mies kyllä alusta asti osallistui vauvan hoitoon kylvettämällä ja vaippoja vaihtamallla muttei juurikaan oma-aloitteisesti. Alkuun oli rasittavaa kun aina piti pyytää tekemään..

SAGA: Siis mikä? Ei multa ainakaan ole otettu, tosin tällä neuvola/ä-polihistorialla ei mikään ihme, eihän multa ole mitään esitietojakaan otettu sairaalaa varten. Voihan se olla ettei noita tietoja tai tuota testiä täällä tehdä. Mene ja tiedä. Pitää maanantain neuvolassa kysyä..

Vauvan navan puhdistus tuli yhtäkkiä yllättäen mieleen. Eikös sen voi tehdä keitetyllä vedellä ja vanupuikolla vai pitikö sitä varten olla Septidin-desinfektioainetta? Sairaalassa se taidettiin viimeksi opettaa mutta siitä kun on jo se 5 v. aikaa, niin meinaa asiat jo unohtua :ashamed:

Synnytyksen käynnistymisestä vielä sen verran että mulla esikoisen aikaan oli viimeinen ä-polikontrolli 40+1 ja silloin kohdunkaula oli kiinni (sisäsuu oli vähän auki) ja 5 cm (ultra, 3 cm sisätutkimus) ja kova. Vauva ei ollut laskeutunut tai kiinnittynyt. Eikä mitään merkkejä alkavasta synnytyksestä. Antoivat viikon päähän seuraavan kontrollin. Niin vaan vauva syntyi 40+3 Että lohdutuksen sana niille, joilla mitään ei tunnu vielä tapahtuvan: vauva voi syntyä koska vaan.

HilmaVilma 38+3

 

Täällä tunti oltu hereillä, kun uni loppui Ja jälleen kerran, hyvä, että loppui, koska mun näkemäni uni oli ihan mahdoton.. Tosin siinä oli hyvätkin hetkensä, kun pikku-jäpikkä oli siinä jo syntynyt, mutta riitelin sitten puolen maailman kanssa siitä, mikä on sopiva ulkoasu pienelle lapselle. Mun uneni lopputulos oli, ettei lasta saa ylipäätään viedä lainkaan ulos talvella, että se äitiyspakkauksen toppahaalarikin on liian kylmä... Ei muuten tällä viikolla tänne tullut talvi ja pakkanen varmaan lainkaan oo vaikuttanut näihin uniin...

Tänään miehen kanssa sukuloimaan, ei tosin kovinkaan pitkästi. Vähän jännittää tuo reisu...ei tosin raskauden vuoksi, mutta muuten...

Viikonlopun tavotteena on kerätä mahdollisimman paljon positiivista energiaa ja rentoutua ilman ylimäärästä häsäämistä Oikein mukavaa viikonloppua kaikille ja tsempit niille, jotka on päässeet tai pääsemässä tosi toimiin :flower:

sisunen ja seve 39+2