Huomenta.
Kiva oli lukea synnytystarinoita, kiitos niistä.
Tippahan niistä silmäkulmaan tuli... :heart: Eilen olikin aikasta herkkä päivä: nuo Jokelan koulun tapahtumat veti olotilat todella ikäviksi! Hormonimyräköissä ehdin vähän joka uutisia katsellessa vetistellä... :'(
Mä en, ainakaan vielä, ole synnytyksen suhteen juurikaan sitä kipua yms jännittänyt. Jotenkin ajattelen, että se vaan on väistämätöntä ja millasena se sit tuleekin, se vaan pitää ottaa vastaan (vaikka luomusynnytykseen en sentään suostu!! ). Mulla on alkanut mielessä yhä enemmän pyöriä se, että meneekö kaikki hyvin, ettei tule pahempia komplikaatioita. :| Tuo irtisanoutumisuhka on mitä todennkäköisimmin pistänyt vielä voimakkaammin nuo ajatukset päässä pyörimään, laskettu aika kun on ihan siinä... Siinä synnytystilanteessa tulee olemaan niin täysin toisten ammattitaidon varassa... :heart:
Mulla on tuo etova olo tosissaan taas noussut pintaan. Toissa-aamuna ja eilisiltana piti oksennusta useaan otteeseen niellä (anteeksi kiehtovat jutut), kun se yritti pukkaa aivan yllättäen ylös. :x Olen tässä yrittänyt miettiä voiko joku ruoka tms vaikuttaa siihen, mutta mitään en keksi. Jotenkin masukki kai vaan painelee tuonne elimistöön tms? Mutta jotain positiivistakin: yöt menee nykyisin taas paremmin.
Heräilen kyllä edelleen ainakin kerran-pari yössä, mutta aina ei tarvitse edes syystä tai toisesta nousta jaloittelemaan, uni tulee takaisin silmään melkein heti. Lisää näitä öitä, kiitos! Mies sanoo, että hyörin nykyisin öisin tosi paljon. Mulla ei moisesta hyörimisestä ole tietoa, joten unissaan kyljenvaihtokin on tainnut alkaa luonnistua. Jei!
*koputetaan puuta*
Ja mitäköhän sitä tälle päivälle keksisikään... Siirryn sitä miettimään...
mussu & pulla 37+6