Mies ei halua naimisiin,miksi sitten kihlasi minut vuosi sitten?

Niinpä,no eilen tuli häistä puhetta,hän kertoi kaverinsa häävouhotuksesta ja aloin puhumaan meidän "häistä" hän sanoi ettei halua naimisiin.... Olin ihan että hei miksi me sit ollaan kihloissa? Hän sanoi että kihlat riittää,ei hän "tarvitse" kuulema naimisiinmenoa rakastaakseen minua.
No minä tietty aloin puhumaan että jopas minulle tuli kusetettu olo yms... Puhuin omista ajatuksistani liittyen avioliittoon ja sen merkityksestä. Mies ärähti ja käski minun olla hiljaa,hän pitää sitä (avioliittoa) tyhmänä asiana....vouhotuksena yms.
Huh huh,sanoin että en halua isoja häitä,mutta että se on kaunis sinetti suhteelle ja sanoin että,haluan hänen sukunimensä,niin siihen hän sanoi että no käy maistraatissa vaihtamassa...

Tuli niin paha mieli,etten tiedä mitä ajatella.Minulle tuo olisi niin tärkeä asia siis avioliitto ja sen yhteisen nimenkin saaminen ja hän ehdottaa että voin silti nimeni vaihtaa

meillä on yksi lapsi ja talo tekeillä,luulin että ollaan onnellisia ja ollaankin,miksei mies halua sitoutua? kysyin ja vastaukset ovat nuo,hän ei "tarvitse" avioliittoa. Ollaan oltu yhdessä useita vuosia.Lähivuosina tuo avioliitto voisi olla ajankohtainen...

Tulee luonnollisesti tunne,ettei hän vaan halua minua. Helppo lähteä kun joku "parempi" osuu kohdalle.
Ihan pönttö olo,muutenkin mies oli eilen jopa vihaisen oloinen että,nostin asian edes esille.
Minun mielestä on sitten ihan turha edes olla kihloissa,otanko sormuksen pois?

Valaiskaahan minua,ajatuksia? Mitä se mies mahtaa OIKEESTI tarkoittaa?

 

että se EI halua naimisiin.

 

ei kaikki vaan tahdo naimisiin, ehkä miehesi pitää kihlausta riittävänä sitoutumisena sinuun, onhan teillä sormukset sormssa todistamassa rakkauttanne kuitenkin.

 

no itse asiassa tuossa tilanteessa olisi ennenkaikkea juridisesti järkevää olla naimisissa koska teillä perheenlisäystäkin on ja omaisuutta.

mutta, miehellesi kihlaus ei näemmä ole merkki avioliitosta vaikka sinulle se sitä on. teitkö tämän asian selväksi miehellesi jo seurusteluaikana? miehesi ei halua naimisiin, jos haluais niin olis miettiny jo hääpäivää kanssasi kihlauksen aikana. eikä ainakaan vetäis herneitä nenään kun alat puhumaan aiheesta.

ja miehellesi sen verran uutisia että sitä sukunimeä nyt ei niin vaan vaihdeta maistraatissa. sinä et voi ottaa miehesi sukunimeä ellei hän astu kanssasi avioon tai tuo sama sukunimi ole sinulla suvussa kulkeva (muistaakseni pari ikäpolvea taaksepäin maksimissaan). kaikki sukunimet ovat suomessa suojattuja.

 

kihlaus on lupaus avioliitosta...

 

Mies ei halua sitoutua? En nyt sanoisi noinkaan jos teillä on lapsi ja talo rakenteilla.

Monet menee kihloihin, koska se nyt vaan on muotia. Mun kaveripariskunta meni kans kihloihin vuos sitten ja ne sano heti et ne ei ikinä mene naimisiin.

 

Miehelläsi on toinen nainen.

 

Voi herranen aika, miten ikivanha tapa voi olla jollekin noin tärkeä?!

 

Mun ex alkoi puhua tollasia ja syy oi toinen nainen Mutta en nyt tarkoita että sulla olis noin. Kaikki ei vaan halua naimisiin, mutta musta se pitäisi tehdä selväksi kihlauksen yhteydessä tai mielummin ennen sitä.

 

No toiseen naiseen en usko,ei hällä ole aikaa moiseen,rakennetaan koko ajan sitä taloa ja hvyin menee. Mutta ajattelen kanssa että kihlaus on lupaus avioliitosta... Mutta epäilen vahvasti ettei vaan halua naimisiin minun kanssa... Ei halua sellaiseta sidettä ja sitoutumista minuun...jos ei sitten oikeesti sydämmestään rakastan....en tiedä kuhan spekuloin.Minulle tuo vanha tapa on äärettömän tärkeä. Kyllä minä haluisin tuon miehen kanssa olla loppuelämäni yhdessä ja ihan virallisestikin "Harjun "perhettä.

 

onhan toi ihan epäloogista.
jos kihloihin haluaa, muttei naimisiin. kihlat on ikivanha perinne, siinä missä naimisiinmenokin ja jos ei muodollisuuksista piittaa, niin se kihloihin meno pitäisi myös olla ihan yhdentekevä ja merkityksetön hänelle. miksi joku menee kihloihin ilman, että asiasta edes keskustellaan??? puhutaanko vaan, että mennään kihloihin ja sit käydään ostamassa sormukset?? ei mitään juttua jatkosta?
mä en ymmärrä ollenkaan, mitä järkeä on "noudattaa osin" vanhaa perinnettä ja muodollisuutta ja samalla julistaa, että muodollisuudet on typeriä...
kyl mulle tulis sellanen olo, et mies ei mua rakasta, jos toimii noin omituisesti, enkä kyllä alkujaankaan huolisi merkityksetöntä kihlasormusta sormeeni.

 

Purkaisin tossa tilanteessa sen kihlauksenkin sitten. Sehän on päätös naimisiinmenosta, jos ei kerran naimisiin olla menossa, niin ei ole syytä olla kihloissakaan.

 

Meistä se olen minä joka ei halua naimisiin:| Mutta kihloissa ollaan oltu kohta 20vuotta. ja elämämme sujuu oikein hyvin ,vaikka naimisiin ei olla menty ja jos nyt mentäs ei se meidän elämää muuttaisi mihinkään suuntaan.
Ehkä miehesi ei vaan ole vielä valmis naimisiin tai sitten ei vaan pidä sitä niin tärkeänä.

 

Aika perseestä! Mun mies ei myöskään halua naimisiin, mutta ymmärtää kyllä olla kihlaamatta mua. Olen sanonut, että jos kihloihin mennään, haluaisin nopeasti naimisiinkin, ja mies on sinänsä samaa mieltä, mutta ei ainakaan toistaiseksi ole naimisiin halunnut, mikä on myös perseestä.

 

Ap:lle en osaa muuta kuin esittää pahoittelut. Muille sen sijaan sanon, että mikäli todella haluatte naimisiin, älkää tehkö niitä lapsia ja ottako talolainoja ennen avioitumista, ettei vaan käy näin. Koska nyt kun on tuollaiset sitoumukset (lapsi ja talo) jo olemassa, kihlausta ei niin vaan puretakaan. Talon voi myydä, mutta lasta ei tekemättömäksi saa. Älkää huijatko itseänne, että kyllä se mun kanssa haluaa olla ja naimisiinkin joskus jos lapsenkin haluaa, päädytte vain yksinhuoltajiksi. Tämä siis, jos avioliitto on teille oikeasti merkityksellinen, kuten se ap:lle on.

 

[QUOTE="vieras";23354266]Purkaisin tossa tilanteessa sen kihlauksenkin sitten. Sehän on päätös naimisiinmenosta, jos ei kerran naimisiin olla menossa, niin ei ole syytä olla kihloissakaan.[/QUOTE]

Siis ajattelen samoin.Mies kosi minua ja oli varannut meille matkan,jossa juhlimme kihlaustamme ja sanoin miehelle että kihlaus on lupaus avioliitosta,onko hän miettinyt asiaa ja kuulema oli. Kihlaus oli hälle selkeesti tärkeä hetki,huomasin kuinka häntä jännitti ja lisäksi ennen kihlausta hän uteli minulta kaikenlaista,lähinnä sitä miten paljon häntä rakastan.
Hän ajatteli ehkä enemmänkin että kihlaudutaan ja naimisiin mennään joskus kun on sopiva hetki,mutta näköjään sitä sopivaan hetkeä ei ole tulossa.
Siis eilen käsitin jotenkin että,kihlaus on riitävä sinetti.
Otin sormuksnei pois ja sanoin että,hän voi toimia samoin.Hän sanoi että,haluaa pitää omaansa.
Miten tämä asia ei voi olla hälle tärkeä jos halusi kihloihinkin?

Olen päästä pyörällä ja parempia vastauksia en hältä saa....

 

Ette sitten ole vuosien aikana ikinä puhuneet avioliitosta? :O Meillä on tapana keskustella asioista jolloin ei tule ikäviä yllätyksiä...

 

AP:n tilanne on ihan liian yleistä nykyään. Naiset luulee kihloihin mennessään, että se on miehellekin lupaus avioliitosta, mutta koska kihlautuessa eivät puhu tarkemmin kihlauksen merkityksestä, vasta myöhemmin heille paljastuu, että "kihla"sormukset olivatkin miehelle vaan pelkkä "leikki"kihlaus, jolla saa naisen suun tukittua joksikin aikaa naimisiinmenopuheilta.

Mutta törkeetä tuollainen kusettaminen on. Jos on valmis laittamaan kihlasormuksen sormeen, miksi ei ole valmis menemään naimisiin? Koska sehän kihlauksen tarkoitus on.

Mutta itse naiset antavat höynäyttää itseään, kun eivät ota selvää onko mies kihlautuessaan tosissaan. Ja miksi tuollaisia asioita pitää rueta selvittämään VASTA kun on jo lapsikin hankittuna? Eikös ensin sitouduta tosissaan ja sitten kun sitoutumisesta ollaan varmoja, sitten vasta hankitaan lapsia?

 

Meistä se olen minä joka ei halua naimisiin:| Mutta kihloissa ollaan oltu kohta 20vuotta. ja elämämme sujuu oikein hyvin ,vaikka naimisiin ei olla menty ja jos nyt mentäs ei se meidän elämää muuttaisi mihinkään suuntaan.
Ehkä miehesi ei vaan ole vielä valmis naimisiin tai sitten ei vaan pidä sitä niin tärkeänä.

Mikä merkitys niillä kihloilla sitten on???
Meilläkin menee tosi hyvin ja ollaan onnellisia,mutta pakosti tulee fiilis että,"hengaillaan kun on kivaa"tai en osaa selittää,mutta pitkään ollaan yhdessä oltu ja nyt kun olisi suhteen virallistamisen aika niin mies on äkänen ja ei halua naimisiin kun on sen mielestä "valtiollinen keksitö yms mitä muuta turhanpäivästä se selitti"
Siis jos rehellisiä ollaan niin kerron että,vit..aa...
Sormus sormessa riittää että,kuulutaan toisillemme... ei vaan riitä mulle.En tarvitse isoja häitä vaan vaikka kahden keskinen hetki ( todistajat, ja pappi) mutta minulle se on tärkeää.

 

Ette sitten ole vuosien aikana ikinä puhuneet avioliitosta? :O Meillä on tapana keskustella asioista jolloin ei tule ikäviä yllätyksiä...

Me puhuimme ja puhuimme kihlajaismatkallakin,mutta emme sopineet mitn päiviä,koska itsekkin ajattelin että tottakai mennään naimisiin ja ajan kanssa katsomme hyvän päivän.
Siksi tuolla kirjotinkin että,kusetettu olo! ja hain syytä siihen,koska parempia syitä en mieheltä saa.....

 

Mitäs jos sillä on vaan stressiä talonrakennuksesta, taloudellista painetta ja huolia, ja kun on vielä pieni lapsikin? Voipi olla ettei osaa ilmaista itseään sen kummemmin, mutta jos aikaisemmin on sanonut ajatelleensa naimisiinmenoa, veikkaan, että nyt vaan on liikaa asioita lautasella ja haluaa aiheesta eroon. En puolustele, mutta yrittäisin ymmärtää asian näin.

 

Kihloihin menohan tarkoittaa sitä, että ollaan menossa naimisiin. On erikoista olla kihloissa, jos naimisiin ei olla menossa. Tuon asian ois tietysti voinut sopia jo saman tien. Meillä ainakin kihlautumisen yhteydessä saman tien sovittiin milloin mennään naimisiin, koska sehän on kosinta oikeestaan naimisiin eikä mikään muu tila tavallansa.

Jos ei tykkää olla juhlien keskipiste, niin silleen ymmärrän. Ettekö voi mennä maistraatissa naimisiin? Järjestätte jotku pienet juhlat sitte vaikka? Tai jos on lapsia utlossa, niin ristiäisten yhteydessä? Vai onko kyse siitä, ettei tosiaan halua naimisiin?

Oon samaa mieltä, että naimisiin kannattaa mennä jo ihan perintäasioiden kanssa. Jos toinen yllättäin kuolee, niin se on yksinekrtaisesti halvempaa jo niin. Naimisiinhan voi mennä sitten avioehdon kanssa, jos toisella on enemmän omaisuutta (tai viakka ei oiskaan) ja on sitä mieltä että se siitä kiikastaa.

Tämä on tietysti semmonen asia, että sun täytyy sopia miehen kanssa nyt tämä. Kyllä mun mielestä kumppani voi antaa periksi. Jos toiselle on erittäin tärkeää mennä naimisiin ja toiselle saman tekevää, niin eikö se ole sitten sama mennä naimisiin jos se sille omalle rakkaalle on tärkeää ja itselle yhdentekevää?

 

Jos mies tarkoitti asialla sitä että ei halua niitä hääjuhlia (rahan menoa, stressiä, keskipisteenä olemista).

Me olemme menneet naimisiin maistraatissa ja söimme sen jälkeen juhlallisesti pienessä tunnelmallisessa ravintolassa. Kävimme myös hääkuvassa. Tämä oli meidän tapa. JA menimme naimisiin toki rakkaudesta ja myös siksi että meillä on yhteisiä lapsia.

 

Voi kyynel. Ota ero siitä äijästä jos et kestä sitä ettei halua sua vihille viedä. Ei vaan halua susta taakkaa, jos ja kun joskus eroote niin pääseen nopeemmin eroo kun ette oo naimisissa.

 

Voi kyynel. Ota ero siitä äijästä jos et kestä sitä ettei halua sua vihille viedä. Ei vaan halua susta taakkaa, jos ja kun joskus eroote niin pääseen nopeemmin eroo kun ette oo naimisissa.

Kyynel vaan itsellesi kuule ihan kiva tätä pohtia järkevien naisten kanssa täällä,monen moisiahan aiheita täällä käsitellään,jotan omani mahtuu varmaan joukkoon.
Mutta eroa en ota,en lapselta ehjää perhettä tämän takia riko. se nyt kuitenkin avioliittoa tärkeämpi minulle!