mitä ajattelet miehestä, joka haluaa maksaa vain oman osuutensa, ja nainen maksaa omansa?

[QUOTE="vieras";28019927]Siis Keittiönoidan mielestä naisen pitää antaa seksiä, jos mies tarjoaa sapuskat?

Sullahan kuulostaa olevan hyviä miehiä...[/QUOTE]
No niinpä Mitä isomman summan mies investoi tapailuun, sitä nopeammin mielestäni on reilua miehelle kertoa, johtaako tapailu mihinkään vai ei. Mä luulen, että aika monikin mies alkaa miettiä kustannuksia, jos vaikkapa neljän kuukauden ajan on kustantanut sekä omat että naisen kulut ja rahaa on palanut useampi tonni, mutta edelleenkin on saanut naiselta vain nätin hymyn eikä vieläkään mitään takeita, tuleeko koskaan saamaankaan mitään muuta. Sellaisessa tilanteessa mä kokisin itseni hyväksikäyttäjäksi. Kun kumpikin maksaa oman osuutensa tai maksetaan vuorotellen, kumpikaan ei käytä toistaan hyväksi eikä myöskään ole paineita päättää, johtaako tapailu mihinkään vai jatkuuko se vain tapailuna.

 

Automaattinen oletus siitä, että mies maksaa, ei kuulu tasa-arvoa korostavaan nykyaikaan. Se ei kuulu samanlaisiin peruskohteliaisuuksiin kuin vaikkapa oven avaaminen tai takin auttaminen päälle. Se kuuluu siihen aikaan, jolloin palkkatyössä kävivät pääsaääntöisesti miehet ja naiset hoitivat kodin (malli, joka ei sitä paitsi ole Suomessa - toisin kuin vaikkapa monessa Keski-Euroopan maassa - koskaan ollut vallitseva; Suomi on siirtynyt agraariyhteiskunnasta suoraan kahden elättäjän palkkatyöyhteiskuntaan).

Itse maksan kyllä mielelläni, mikäli kumppani on merkittävästi pienituloisempi (opiskelija tms.) tai olen syystä tai toisesta illan isännän tms. roolissa. Mutta kahden aikuisen työssäkäyvän ihmisen kohdalla kokisin tämän kyllä kummalliseksi. Maksaisin toki, mikäli toinen sitä selkeästi odottaisi, mutta pelkäänpä, että seuraavia treffejä ei välttämättä tulisi. Mieleen hiipisi väkisinkin ajatus siitä, että tällainen "rusinat pullasta" -ajattelutapa saattaisi heijastua yhteiselämään muutoinkin ikävällä tavalla; koska en itse halua tulla kohdelluksi minään "perheen päänä" tms., niin en toivo myöskään naiseni haluavan itseensä kohdistuvan mitään prinsessakohtelua.

Saa kivittää.

EDIT: Parisuhteessa ei ole väliä kumpi maksaa; meillä menee varmaan aika lailla puoliksi.

 

On teillä kyllä säännöt sitten ihan joka asiaan..

Itse vedän tämänkin ihan go with the flow-periaatteella, jos treffit menee hyvin niin annan miehen maksaa ja sanon että mä voinkin tarjota seuraavat.

Jos treffikumppani on kamala niin tarjoudun aina maksamaan oman osani, ettei sitten harmita kaveria jos jostain syystä olisikin halunnut nähdä vielä toiste.

Toistuvasti en rupea kenenkään ruokia tarjoamaan, mutta ihan sama jos joskus tarjoaa, rahalla ei ole minulle kovastikaan väliä.
Minusta se on ihan hyvin käytetty 40e kun tutustuu vieraaseen ihmiseen, vaikka ei siitä sitä unelmien prinssiä tulisikaan.

 

Automaattinen oletus siitä, että mies maksaa, ei kuulu tasa-arvoa korostavaan nykyaikaan. Se ei kuulu samanlaisiin peruskohteliaisuuksiin kuin vaikkapa oven avaaminen tai takin auttaminen päälle. Se kuuluu siihen aikaan, jolloin palkkatyössä kävivät pääsaääntöisesti miehet ja naiset hoitivat kodin (malli, joka ei sitä paitsi ole Suomessa - toisin kuin vaikkapa monessa Keski-Euroopan maassa - koskaan ollut vallitseva; Suomi on siirtynyt agraariyhteiskunnasta suoraan kahden elättäjän palkkatyöyhteiskuntaan).

Itse maksan kyllä mielelläni, mikäli kumppani on merkittävästi pienituloisempi (opiskelija tms.) tai olen syystä tai toisesta illan isännän tms. roolissa. Mutta kahden aikuisen työssäkäyvän ihmisen kohdalla kokisin tämän kyllä kummalliseksi. Maksaisin toki, mikäli toinen sitä selkeästi odottaisi, mutta pelkäänpä, että seuraavia treffejä ei välttämättä tulisi. Mieleen hiipisi väkisinkin ajatus siitä, että tällainen "rusinat pullasta" -ajattelutapa saattaisi heijastua yhteiselämään muutoinkin ikävällä tavalla; koska en itse halua tulla kohdelluksi minään "perheen päänä" tms., niin en toivo myöskään naiseni haluavan itseensä kohdistuvan mitään prinsessakohtelua.

Saa kivittää.

EDIT: Parisuhteessa ei ole väliä kumpi maksaa; meillä menee varmaan aika lailla puoliksi.

Peesi. Suuri osa naisista kyllä meuhkaa tasa-arvon perään. Mutta itse eivät suostu mistään eduistaan luopumaan.

Mun mielestä nämä perheenpää jutut saisi heittää jo pikku hiljaa romukoppaan. Molemmat sukupuolet ottavat vastuuta perheestä. Niin kotitöissä, lasten hoidossa kuin talouden ylläpidossa. Toista ihmistä voi kunnioittaa niin monella muullakin tapaa kuin vaan 50-lukulaisilla roolituksilla. Miehet ja naiset ansaitsevat molemma samankaltaista kohtelu - kyllä se varmasti monen miehen mieltä miellyttää jos jo deittailuvaiheessa nainenkin välillä kaivaa lompakkoaa ja maksaa viulut. Oman kykynsä mukaan - jos on pienituloinen niin kuittaa huumorilla että tarjoan sinulle romattisen illallisen Hesessä...

Jos tahtoo tulla kohdelluksi prinsessana - olisi syytä kohdella miestä myös kunnioittavasti eikä vaan olettaa että saa olla "kuin lehmä pellossa" kun toinen kuittaa viulut.

 

Minä taas naisena haluaisin hiukan sitä epätasa-arvoa takaisin.

En tykkää kun mistään ei nykyään löydä sellaista vahvaa, määrätietoista miestä isolla M:llä.
Nykyajan nyssykkämiehet jää aina jalkoihin, niitä saa paapoa, komentaa ja niistä saa huolehtia.

Naiset varmaan tavoitteli 50-50 valtaa, mutta tosiasiassa suomessa se on kyllä jo reilusti akkavallan puolella.

 

Mä olen tuosta eri mieltä. Nainen ei ole mikään lemmikkieläin, joka voidaan ostaa.

Et sitten tiedä paljoakaan naisista. Nainen kukoistaa kun saa olla avuton lemmikki josta pidetään huolta. Mies joka ei pysty elättämään naisensa ja perheensä on epäseksikäs ja turha ja joutaa ennen pitkään kiertoon.

Naisen kuuluu käyttää omat rahansa itseensä, vaatteiden shoppailuun ja kodin koristeluun. Mies maksaa kaikki juoksevat kulut ja tekee isot investoinnit.

 

Ajattelen, että se on pihi, kömpelö, tai tosi nuori. Opetin pojallekin, että pitää maksaa tyttö syömään. Ja sitten me annettiin sille rahaa mukaan, ettei se joudu häpeään.

Mutta vaan siinätapauksessa, jos ollaan muutakin kuin kavereita. Kaveri ei tietenkään maksa, sehän olisi vähän kiusallista, ellei sitten vuorotella.

Edes joku vielä tänä päivänä kasvattaa hyväeleisiä poikia. :/
Tuntuu etä iso osa miehistä on vain nyhveröitä jotka eivät osaa alkeellisimpiakaan käytöstapoja, pipo päässä maataan pöydässä ja naiset on muijia. Naiset taas tasa-arvoa karjuvia ylifeministejä joille tasa-arvo ajatuksena on yliarvoa oikeasti ja minähän en perkele muilla maksata, en ole huora! Tosi harvalla on enää mitään hyviä vanhoja, mutta niin helposti toteutettavia muodollisuuksia mielessä. Yliopistossa on ainakin ihan omat ohjeet naisille ja miehille käytöstavoista kun on illallisia. Onneksi edes viimeistään siellä oppivat pieniä kohteliaita tapoja jotka antavat erittäin hyvän kuvat henkilöstä, kun ei muuten kotona opeteta. Ja on minunkin mielestäni kohtuullista jos nainen sitten seuraavalla kerralla sanoo, että tarjoaa. Ei kai kukaan tässä olekaan väittänyt että maksettava olisi aina. Perusteet käytöstavoista monella hukassa. Omalla pojalle haluan myös opettaa, että tarjoat naiselle ja annan vaikka rahat kouraan jos on nuori ja vähän rahaa.

 

[QUOTE="vieras";28021519]Et sitten tiedä paljoakaan naisista. Nainen kukoistaa kun saa olla avuton lemmikki josta pidetään huolta. Mies joka ei pysty elättämään naisensa ja perheensä on epäseksikäs ja turha ja joutaa ennen pitkään kiertoon.

Naisen kuuluu käyttää omat rahansa itseensä, vaatteiden shoppailuun ja kodin koristeluun. Mies maksaa kaikki juoksevat kulut ja tekee isot investoinnit.[/QUOTE]

Höpön löpö. Taas yksi elämänsä prinsessa vaan harmittelee kun kukaan ei suostu häntä elättämään.

Mulla on rinnalla mies isolla m:llä. Ei todellakaan ole syntynyt peukalo keskellä kämmentä, osaa tehdä itse käsillään paljon, on ahkera, vahva ja todellakin mies.

Silti meillä kotona vallitsee sellainen tasa-arvo jossa asioita tehdään yhdessä ja elämää eletään yhdessä. Tasavertaisina kumppaneina. Minä tienaan meillä tuntuvasti enemmän - ja siis toki varmasti maksan elämästämme enemmän kuin mieheni. Mitä sitten? Kun lapset oli pieniä mieheni SAI jäädä OMASTA tahdostaan kotiin lapsien kanssa. Minä pystyi tarjoamaan hänelle sen mahdollisuude - mahdollisuuden olla pois oravanpyörästä. Miehen ollessa hoitovapaalla hän rakensi meille ihanan savusaunan, ihan omin kätösin tuonkin. Lapset oli mukana hommissa. Minä kustansin.

Minusta on suht koht outoa että joku ottaa oikeudekseen olla prinsessamainen - itsekeskeisyys. Haluaa ne miehetkin ottaa joskus rennommin, eikä elää jässähtäneesti siinä pakotetussa roolissa että on oltava perheen pää ja elättäjä.

 

[QUOTE="vieras";28021519]Et sitten tiedä paljoakaan naisista. Nainen kukoistaa kun saa olla avuton lemmikki josta pidetään huolta. Mies joka ei pysty elättämään naisensa ja perheensä on epäseksikäs ja turha ja joutaa ennen pitkään kiertoon.

Naisen kuuluu käyttää omat rahansa itseensä, vaatteiden shoppailuun ja kodin koristeluun. Mies maksaa kaikki juoksevat kulut ja tekee isot investoinnit.[/QUOTE]

Miten nainen on jokin lemmikki jos mies tarjoaa ensitreffeillä illallisen tai kahvin? Se on vain hyvä ele, ei muuta. Onpa nykyaikana sitten junttia porukkaa jos yhden kahvikerrankin muodollisuudet ovat toisen alistamista ja pillun perään ajattelua. Yököttää.

 

[QUOTE="niinpä";28021541]Yliopistossa on ainakin ihan omat ohjeet naisille ja miehille käytöstavoista kun on illallisia. [/QUOTE]

Kerropas tästä hiukan lisää. Millaisia illallisia tarkoitat?

 

[QUOTE="niinpä";28021541]Edes joku vielä tänä päivänä kasvattaa hyväeleisiä poikia. :/
Tuntuu etä iso osa miehistä on vain nyhveröitä jotka eivät osaa alkeellisimpiakaan käytöstapoja, pipo päässä maataan pöydässä ja naiset on muijia. Naiset taas tasa-arvoa karjuvia ylifeministejä joille tasa-arvo ajatuksena on yliarvoa oikeasti ja minähän en perkele muilla maksata, en ole huora! Tosi harvalla on enää mitään hyviä vanhoja, mutta niin helposti toteutettavia muodollisuuksia mielessä. Yliopistossa on ainakin ihan omat ohjeet naisille ja miehille käytöstavoista kun on illallisia. Onneksi edes viimeistään siellä oppivat pieniä kohteliaita tapoja jotka antavat erittäin hyvän kuvat henkilöstä, kun ei muuten kotona opeteta. Ja on minunkin mielestäni kohtuullista jos nainen sitten seuraavalla kerralla sanoo, että tarjoaa. Ei kai kukaan tässä olekaan väittänyt että maksettava olisi aina. Perusteet käytöstavoista monella hukassa. Omalla pojalle haluan myös opettaa, että tarjoat naiselle ja annan vaikka rahat kouraan jos on nuori ja vähän rahaa. [/QUOTE]


Tota piposääntöä mä kyllä vastustan.

 

[QUOTE="vieras";28021519]Et sitten tiedä paljoakaan naisista. Nainen kukoistaa kun saa olla avuton lemmikki josta pidetään huolta. Mies joka ei pysty elättämään naisensa ja perheensä on epäseksikäs ja turha ja joutaa ennen pitkään kiertoon.

Naisen kuuluu käyttää omat rahansa itseensä, vaatteiden shoppailuun ja kodin koristeluun. Mies maksaa kaikki juoksevat kulut ja tekee isot investoinnit.[/QUOTE]
Mä taidan tuntea kovin erilaisia naisia . Mun tuntemani naiset kukoistavat mm työelämässä, saadessaan mainetta työnsä puolesta, väitellessään tohtoreiksi, edetessään työurillaan, remontoidessaan kotejaan, päristellessään moottoripyörillään pitkin Eurooppaa, tehdessään itsenäisesti hankinta- ja sijoituspäätöksiä (omilla rahoillaan tietenkin) jne.

 

'
No juuri siksi. Mulla ei ole pienintäkään aikomusta alkaa elättämään toista aikuista. Sen vuoksi myös odotan, että potentiaalisen kumppanin tulotaso on kutakuinkin samaa luokkaa kuin omani, jotta kummallakin on varaa siihen, mitä yhdessä tehdään, eikä kumpikaan joudu toiselle maksumieheksi eikä myöskään laskemaan toisen vuoksi omaa elintasoaan.

En nyt menisi asiassa ihan näin pitkälle, että toisen tulotason täytyy olla sama koska se rajaa kovasti potentiaalisia kumppaneita. Mutta lähtökohtaisesti niin että kumpikin maksaa itse omat kulunsa, tai sitten maksetaan vuorotellen. Varakkaampi voi halutessaan tarjota jotain asioita enemmän kuin köyhempi osapuoli, jotta pariskunnalla ei tule eritasoista elintasoa perheen sisällä.

Mutta en suostuisi siihenkään että tosiaan toisen kokonaan elättäisin tai aina maksaisin kaiken. Ainakin se vaatisi sitä että molempien täytyisi tehdä töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Eri asia esim. se jos puoliso on yhteisestä sopimuksesta kotona ja ansaitsee siksi vähemmän.

Palstalta on kyllä saanut lukea että paljon on perheitä joissa nainen haluaisi olla pidempään kotona ja mies taas ei tätä halua, koska joutuisi maksamaan kaiken.

 

En oikein ymmärrä miksi keittis ja muut puhuvat aivan älyttöän rumasti naisista jotka arvostavat tuota pientä elettä ensitreffeillä, kategorisoivat elukoiksi ja epäitsenäisiksi siipeiliöiksi ne ja ne joilla mies tienaa enemmän, jotenkin kauhea ketju. Tuleepa paha olo ihmisten asenteista.

 

[QUOTE="niinpä";28021541]Edes joku vielä tänä päivänä kasvattaa hyväeleisiä poikia. :/
Tuntuu etä iso osa miehistä on vain nyhveröitä jotka eivät osaa alkeellisimpiakaan käytöstapoja, pipo päässä maataan pöydässä ja naiset on muijia. Naiset taas tasa-arvoa karjuvia ylifeministejä joille tasa-arvo ajatuksena on yliarvoa oikeasti ja minähän en perkele muilla maksata, en ole huora! Tosi harvalla on enää mitään hyviä vanhoja, mutta niin helposti toteutettavia muodollisuuksia mielessä. Yliopistossa on ainakin ihan omat ohjeet naisille ja miehille käytöstavoista kun on illallisia. Onneksi edes viimeistään siellä oppivat pieniä kohteliaita tapoja jotka antavat erittäin hyvän kuvat henkilöstä, kun ei muuten kotona opeteta. Ja on minunkin mielestäni kohtuullista jos nainen sitten seuraavalla kerralla sanoo, että tarjoaa. Ei kai kukaan tässä olekaan väittänyt että maksettava olisi aina. Perusteet käytöstavoista monella hukassa. Omalla pojalle haluan myös opettaa, että tarjoat naiselle ja annan vaikka rahat kouraan jos on nuori ja vähän rahaa. [/QUOTE]

Eikös hyvätkin tavat voi muuttua ajan mukana? Kunnioittavaa käytöstä voi olla muukin kuin nämä kivikautiset tavat jotka on kiveen mukamas kirjoitettu? Maailma muuttu - miksi ei hyvät tavatkin voi muuttua. On toki ihan selvää miksi ennen muinoin mies on maksanut viulut. Naiset eivät ole tuolloin niinkää tienaneet. Mutta kun maailma on muuttunut. Minusta on enemmän kuin asiallista että nainen tarjoutuu maksamaan - sanoin ainakin. Ja oikeastaan mitä pahaa siinäkään on jos jo ensi treffeillä tarjoaa miehelle? Luulisi miehen olevan otettu kunniasta (jollei kotona ole pakotettu kivikauden roolituksiin jo poikana ja mies saa ahdistuskohtauksen tuosta).

Mä en edes käsitä mitä yhtäläisyyttä on kohteliaalla tavalla ja sillä kuka maksaa? Kohteliaita tapoja on olla läsnä ja kuunnella kun toinen puhuu. Olla ystävällinen ja huomioon ottava. Osata sanoa Kiitos. Voihan sen oven avata, mutta miks hitossa nainen ei voisi kohteliasuudesta välillä avata ovea miehelle? Kyse ei ole mistään feministi-soopasta. Vaan siitä että nainen kunnioitaa miestä käytöksellään, siinä missä mies naista.

Liian usein vaan opetetaan että nainen saa olla se heikko prinsessa jolle pitää suurin piirtein hakea kuu taivaalta. Se on kohteliasuutta se että toinen saa ja toinen antaa, niinkö? Kohteliasuutta on vastavuoroisuus.

 

Ei mahdu mun ymmärrykseen että puoliso valitaan sen omaa vastaavan tulotason mukaan... :O

Mitäs jos sattumalta törmää aivan mahtavaan mieheen, joka tienaakin selkeästi vähemmän?
Tekee kyllä töitä kokopäiväisesti, mutta tulotaso on heikompi kuin oma, sittenkö jää ukko kuin nalli kalliolle?

Ei voi olla raha noin tärkeää.

 

En oikein ymmärrä miksi keittis ja muut puhuvat aivan älyttöän rumasti naisista jotka arvostavat tuota pientä elettä ensitreffeillä, kategorisoivat elukoiksi ja epäitsenäisiksi siipeiliöiksi ne ja ne joilla mies tienaa enemmän, jotenkin kauhea ketju. Tuleepa paha olo ihmisten asenteista.

On muuten kaksi eri asiaa arvostaa elettä kuin olettaa sellaisen saavansa. Voin minäkin olla otettu siitä että mies tarjoutuu maksamaan mutta maksan silti itse oman osuuteni siksi ettei tule mitään kiitollisuudenvelkaa kellekään. Jos tiedän että varmasti haluan tavata uudestaan, voi olla että kuittaan sen niin että maksan seuraavalla kerralla.

 

En oikein ymmärrä miksi keittis ja muut puhuvat aivan älyttöän rumasti naisista jotka arvostavat tuota pientä elettä ensitreffeillä, kategorisoivat elukoiksi ja epäitsenäisiksi siipeiliöiksi ne ja ne joilla mies tienaa enemmän, jotenkin kauhea ketju. Tuleepa paha olo ihmisten asenteista.

Kuka mitäkin arvostaa. Mä arvostan sitä miten mies on osannut keskustella. Onko osannut kuunnella ja onko osannut puhua itsestään. Arvostan myös sitä miten mies kohtelee vaikkapa tarjoilijaa ravintolassa tai miten puhuttelee mahdollisia muitakin ihmisiä.

Se kuka maksaa on ihan toissijainen juttu. Pakollinen paha, jonkun se on hoidettava.

taas nähdään kuinka merkittävässä roolissa raha on toisille naisille.....

 

[QUOTE="vieras";28021622]Ei mahdu mun ymmärrykseen että puoliso valitaan sen omaa vastaavan tulotason mukaan... :O

Mitäs jos sattumalta törmää aivan mahtavaan mieheen, joka tienaakin selkeästi vähemmän?
Tekee kyllä töitä kokopäiväisesti, mutta tulotaso on heikompi kuin oma, sittenkö jää ukko kuin nalli kalliolle?

Ei voi olla raha noin tärkeää. [/QUOTE]

Mitä olen Keittiksen juttuja palstalta lukenut, niin raha ei taida olla hänelle niitä tärkeimpiä asioita.

Mä ymmärrän kommentin niin, että se jos puolisoiden tulotasot on suunnilleen samasta tasosta, on helpompi luoda tasa-arvoinen suhde kun kumpikaan ei ole suhteessa se elättäjä ja toinen elätettävä.

Vaikka sillä ei rakastuneena olisi merkitystä se voi myöhemmin olla tekijä joka erottaa puolisot. Samoin kuin hyvin erilainen rahankäyttötyyli.

 

[QUOTE="vieras";28021596]En nyt menisi asiassa ihan näin pitkälle, että toisen tulotason täytyy olla sama koska se rajaa kovasti potentiaalisia kumppaneita. Mutta lähtökohtaisesti niin että kumpikin maksaa itse omat kulunsa, tai sitten maksetaan vuorotellen. Varakkaampi voi halutessaan tarjota jotain asioita enemmän kuin köyhempi osapuoli, jotta pariskunnalla ei tule eritasoista elintasoa perheen sisällä.

Mutta en suostuisi siihenkään että tosiaan toisen kokonaan elättäisin tai aina maksaisin kaiken. Ainakin se vaatisi sitä että molempien täytyisi tehdä töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Eri asia esim. se jos puoliso on yhteisestä sopimuksesta kotona ja ansaitsee siksi vähemmän.

Palstalta on kyllä saanut lukea että paljon on perheitä joissa nainen haluaisi olla pidempään kotona ja mies taas ei tätä halua, koska joutuisi maksamaan kaiken.[/QUOTE]
Toisessa viestissäni kirjoitinkin, että vaikka pidänkin ihannetilanteena suht koht samanlaista tulotasoa, annan silti ihan mielelläni mahdollisuuden myös sellaisille miehille, joilla on pienet tulot. Ainahan on olemassa mahdollisuus, että rakastuessani en enää haluaisikaan käydä ravintoloissa syömässä vaan mieluummin nojailisin kultaani nakkikioskin jonossa. Ja sitä ei tietysti voi tietää, jos ei anna edes mahdollisuutta. Tähän ikään mennessä mulla on kuitenkin varsin vakiintuneita ne asiat, joista pidän ja joita toisen ihmisen kanssa haluaisin tehdä. Asioita, joita teen joka tapauksessa joko yksin tai ystävieni kanssa. Joitain asioita - varsinkin pitkän kaavan mukaan syömistä - ei ole kovin hauskaa tehdä yksin, joten erityisesti silloin seura kelpaisi.

Mä ajattelen niin, että yksittäinen ravintolaillallinen ei varmaan ketään ulosottoon vie, mutta ei kaikilla miehillä välttämättä ole varaa ja/tai halua olla jatkuvasti maksumiehenä. Varsinkaan silloin, jos naisella on ihan hyvät - kenties suuremmatkin kuin miehellä - tulot.

 

Minusta se kertoo erittäin paljon siitä miehestä, jos hän kuvittelee mun reisien aukeavan jollain illallisen hinnalla, tai kahden.
Hyvä vaan että selviää heti tuollainen ajatusvamma, niin voin sitten hypätä seuraavaan kukkaan nopiasti.

 

[QUOTE="vieras";28021649]Mitä olen Keittiksen juttuja palstalta lukenut, niin raha ei taida olla hänelle niitä tärkeimpiä asioita.

Mä ymmärrän kommentin niin, että se jos puolisoiden tulotasot on suunnilleen samasta tasosta, on helpompi luoda tasa-arvoinen suhde kun kumpikaan ei ole suhteessa se elättäjä ja toinen elätettävä.

Vaikka sillä ei rakastuneena olisi merkitystä se voi myöhemmin olla tekijä joka erottaa puolisot. Samoin kuin hyvin erilainen rahankäyttötyyli.[/QUOTE]
Juuri näin :flower:

 

Jos mie meen miehen kanssa treffeille niin perusoletus on, että mies tarjoaa kahvit. Ei sillä ettei olisi varaa itsellä maksaa vaan et se kuuluu peruskohteliaisuuteen mun mielestä. Jos treffeillä mies maksaa vaan oman kahvinsa niin.. no seuraavia ei tule Ja en oo ikinä törmännyt sellaiseen moukkaan joka ei olis sitä mun kahvia tai leffalippua kustantanu

 

Toisessa viestissäni kirjoitinkin, että vaikka pidänkin ihannetilanteena suht koht samanlaista tulotasoa, annan silti ihan mielelläni mahdollisuuden myös sellaisille miehille, joilla on pienet tulot. Ainahan on olemassa mahdollisuus, että rakastuessani en enää haluaisikaan käydä ravintoloissa syömässä vaan mieluummin nojailisin kultaani nakkikioskin jonossa. Ja sitä ei tietysti voi tietää, jos ei anna edes mahdollisuutta. Tähän ikään mennessä mulla on kuitenkin varsin vakiintuneita ne asiat, joista pidän ja joita toisen ihmisen kanssa haluaisin tehdä. Asioita, joita teen joka tapauksessa joko yksin tai ystävieni kanssa. Joitain asioita - varsinkin pitkän kaavan mukaan syömistä - ei ole kovin hauskaa tehdä yksin, joten erityisesti silloin seura kelpaisi.

Mä ajattelen niin, että yksittäinen ravintolaillallinen ei varmaan ketään ulosottoon vie, mutta ei kaikilla miehillä välttämättä ole varaa ja/tai halua olla jatkuvasti maksumiehenä. Varsinkaan silloin, jos naisella on ihan hyvät - kenties suuremmatkin kuin miehellä - tulot.

en tiedä tarviiko tulo tasonkaan olla suht koht sama. Oleellista olisi se että molemmat ymmärtävät että se rahan hankkiminen vaatii yleensä jotain. Vaikka kuinka työstään tykkääkin, kyllä se väliilä on kaikille rankaa. Ei ne rahat työstä ilmaiseksi tule. Tällöin mielestäni tietynlaista kunnioitusta osoittaa se että ei heittäydy toisen "elätiksi" vaan maksaa asioita oman kykynsä mukaan. Mitä sitten jos toisella on vara maksaa se kallis illallinen. Toinenhan voi kuitata tuon vuorostaan herkullisilla makkaraperunoilla. Eli molemmat mukana omalla panoksellaan.

ei se raha vaan puussa kasva. Ei. Ei edes miehillä , hekin joutuu sen eteen töitä tekemään

 

[QUOTE="veiras";28021671]Jos mie meen miehen kanssa treffeille niin perusoletus on, että mies tarjoaa kahvit. Ei sillä ettei olisi varaa itsellä maksaa vaan et se kuuluu peruskohteliaisuuteen mun mielestä. Jos treffeillä mies maksaa vaan oman kahvinsa niin.. no seuraavia ei tule Ja en oo ikinä törmännyt sellaiseen moukkaan joka ei olis sitä mun kahvia tai leffalippua kustantanu [/QUOTE]

Mä jätän kanssa homman siihen jos nainen ei edes kysy saisinko oman osuuteni maksaa. Jos naisella ei ole edes tuota vertaa käytöstapoja niin adios. Saa mennä. Ei meinaan mene kauaa kun tämä elämänsä prinsessa odottaa että elätän hänet kotona. Maksan meikit ja korkkarit... Ja minä kyllä elätän toisen jos elämän tilanne niin vaatii. Mutta kyse on siitä että jos naisella on heti alussa oletus että toinen maksaa eikä osaa kohteliaasti tarjoutua maksamaan laskuaan - niin saa mennä. Vaikka minä taatusti laskun maksan, tuo oletusarvo sotii minun ajatuksia vastaan.