Olenko "kohtuuton", jos en päästä miestä risteilylle?

  • Viestiketjun aloittaja "Irmeli"
  • Ensimmäinen viesti
juuh
no jos olet väsynyt lasten kanssa niin eihän mies silloin voi oikein lähteä.

Nuo höpinät viikoista ja jos jotain sattuu on ihan turhaa,, sulla on viikkoja vasta 29, lentokone voi myös tippua talon päälle.
 
mamma vaan
Kuulehan Irmeli, tuollasella kohtuuttomalla ja rajoittavalla valivali-käytöksellä suorastaan ajat miehesi munan úimaan muualla! Onneksi olkoon vaan! Ja sitten vielä ihmettelet, että miksi se mies kävi uittamassa sitä kaluaan vieraissa. Hohhoijaa
 
[QUOTE="vieras";25907247]Eli säkään et oo tainnu elää tilanteessa jossa mies käy usein ryypyllä ja ördää kotiin oksennellen kauheessa krapulassa? :) Teillä siis käydään silloin tällöin ja kohtuudella,niin että molemmat on ok sen asian kanssa? No miten sä sit,ihan kaikella kunnioituksella,kuvittelet tietäväs miltä tästä ap:sta saattaa tuntua? :)[/QUOTE]

Kyllä sen silti terveellä järjellä tietää kuka tahansa, että ryypyllä käyvää äijää ei millään kielloilla ja kontrolloimalla voi toinen ihminen ruotuun laittaa ja muuttaa.

Jos se ei ota huomioon, kun Irmeli kertoo, että hän on väsynyt ja kokee, ettei jaksa eikä pärjää, niin sitten se on vastuuton tapaus.

Irmelin tilanteessa itse en kieltäisi. Ja en silti koe olevani mikään superhyper vuoden vaimo.
 
Viimeksi muokattu:
Heiiii
Mä annan nyt ihan selkeitä neuvoja:

Oot väsynyt ja yksinäinen ja teidän suhde ei ehkä oo maailman paras.

Keskustelkaa ja hankkikaa apua esim neuvolasta. Kun uskaltaa puhua väsymyksestä siihen saa apua. Olin väsynyt toisen lapsen jälkeen, miehellä meni monta kuukautta tajuta kuinka väsynyt olin joten asioista pitää puhua. Ennen toisen lapsen syntymää olisi hyvä tarkistaa oletteko samalla aaltopituudella miehesi kanssa ja yrittää löytää vähän uutta suuntaa omalle suhteelle

Hanki ystäviä: perhekahvilat, puistot, netistä joku samalta paikkakunnalta? Jos et ole sosiaalinen niin yritä kuitenkin puhua ihmisille ja sano vaikka että olet uusi täällä, haluaisit löyttää ystäviä ja pyydä kahville. Muutkin kotiäidit ovat usein vähän yksinäisiä.

Ensisijaisesti sinusta tulee mieleen väsynyt ja tylsistynyt äiti. Voit itse vaikuttaa näihin asioihin hyvinkin helposti. Voimia loppuraskauteen ja perhe-elämään.
 
ddaadd
Et ole kohtuuton. Jo pelkästään se, että olet väsynyt on "hyvä" syy vaatia miestä jäämään kotiin.

Sitten olisi eri asia jos mies ei ikinä kävisi missään mutta jos mies muutenkin käy juhlimassa kavereiden kanssa, hänellä on työmatkoja ynm. niin minusta on ihan kohtuullista se, että mies jää kotiin jos raskaana oleva vaimo sitä pyytää.
 
"hohhoijaa"
Joo, sitten ap:n perhe vasta pississä onkin, kun kuopus syntyy. Nyt jo kaikki noin hemmetin vaikeeta ja mitkään ehdotukset ja ideat eivät käy. Tätä keskustelua on oikeastaan ihan turha jatkaa, sillä ap on jo etukäteen päättänyt, että mikään muu ei käy kuin se, että mies jää kotiin. Mikäs siinä, sen kun kiellät miestäsi. Meet vaikka oviaukkoon esteeksi, jos koettaa lähteä.

Teidän meno ei todellakaan kuulosta sellaiselta, että teidän parisuhteessanne ja perhe-elämässänne olisi kaikki hyvin. Sopii pohtia sitäkin, miksi mies haluaa paeta sinne risteilylle, vaikka olet sanonut, että olet väsynyt. Mies ei tunnu ottavan sinun tarpeitasi vakavasti, muttet myöskään sinä ymmärrä miestäsi. Sinun mielestäsi sinulla on paljon rankempaa kuin miehelläsi töissä ja siksi sinun pitää saada levätä. Ilmeisesti miehesi on toista mieltä. Mä en ymmärrä teitä, mä en kerta kaikkiaan tajua, mikseivät ihmiset parisuhteissa keskustele keskenään. Kompromissitkin ovat parisuhteessa kova sana.
 
[QUOTE="vieras";25907265]Toki niitä ihmisiä tapaa vaikka kaupassa :) Mutta ei kaikista tule sydänystäviä,ei kaikkien kanssa sovi kemiat yhteen. Jos on luonteeltaan arka ja hiljainen,niin se ystävystyminen on vaikeampaa,puhumattakaan siitä että veisi ystävyyden sille tasolle että uskaltaisi avautua ongelmistaan tai pyytää käytännön apua.[/QUOTE]

En kai sanonutkaan että kaikista pitäisi tulla sydänystäviä? Kuitenkin aika nopeasti sitä huomaa jos jonkun kanssa kemiat pelaa yhteen ja tällaisen ihmisen seuraan sitä mielellään hakeutuukin ja aikas pian voikin ehdottaa jo tapaamista muissakin merkeissä. Tai sitten olen vaan outo tyyppi (ja törmännyt muihin yhtä outoihin)...
 
-
Olen kyllä aikalailla täysin samalla linjalla kanssasi.
Perhettä perustaessa on pitänyt olla se ajatus, että se on sit sitä perhearjen pyörittämistä. Ja oma aika on tuntematon käsite siinä määrin, mitä se oli ennen lapsia.
Mutta siltikin soisin miehelleni sen työristeilyviikonlopun jos sellainen eteen tulisi. Vaikka se on yön yli oleva reissu, niin tekeehän se hyvää olla pois siitä arjesta. Ikävä tietty tulee, mutta olo on kuin uudesti syntynyt kun tehnyt jotain muuta kun sitä duunia-kodinhoitoa-duunia-lapsenhoitoa.

Ja jos tuollainen työristeily viikonloppu kohdalle tulee, niin ei sitä voi olla niin avuton, ettei pärjäisi viikonloppua lasten kanssa kotona ilman sitä miestä. Siinä vaiheessa pitäisi miettiä, onko jokin hullusti..
Ja kun tässäkin ketjussa sille jossittelu-linjalle on lähdetty, niin mitäs jos mies joutuu auto-onnettomuuteen kotimatkalla? Mitäs jos miehelle käy työtapaturma? Kaikkea voi sattua ja jos ei ilman miestä pärjää niin mitäs sitten..
Ymmärrän kyllä sun pointin ja se sopii toisille pariskunnille mainiosti.

Itse olin niin uuvuksissa toisen raskauden kanssa, että siinä meinasi lähteä järki. En osannut edes kuvitella ensimmäisen äärimmäisen helpon raskauden jälkeen, millaista on, kun voimat on täysin kadoksissa. Joten päätin, että tästälähin, kun raskaana oleva nainen sanoo olevansa aivan helvetin väsynyt, niin en vähättele sitä väsymystä. Siksikin ymmärrän ap:n ahdistuksen. Itselläni olisi kertakaikkisesti hajonnut nuppi, jos kyseisessä tilassa ollessani mies olisi vielä lähtenyt risteilylle ja haukkunut minut kohtuuttomaksi vastustaessani sitä. Jotenkin vaan näen asian niin, että jos raskaana oleva nainen on oikeasti älyttömän väsynyt, eikä tukiverkostoa ole lähellä (ja vaikka olisikin), niin ensisijaisesti miehen tulisi ajatella perhettään enemmän, kuin omaa virkistymistään. Äidillä ei nimittäin pääse virkistäytymään viikonloppuna, joten se seuraavan viikon arki voi alkaa ottaa jo äärimmäisen koville.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
"Irmeli"
[QUOTE="vieras";25907268]Ja milläs ajattelit sitten sen miehen pitää sieltä pois? Jos olisit fiksu, luovuttaisit tässä vaiheessa ja menisit siksi viikonlopuksi vaikka vanhempiesi luo käymään, kivaa lepoa kun hoitavat lasta ja ruoka suoraan pöytään.[/QUOTE]

Voi pyhäsylvi! Mun isäni on matkoilla ja äitini kuollut. Isän puoleisia isovanhempia ei ole kuvioissa. Mutta ihana ajatus.. Hämmästyttää ettei tämäole sulle tullut jo selväksi, ettei tukiverkkoa ole.
 
"vieras"
[QUOTE="Irmeli";25907289]Sadannen kerran, miehellä on vapaa aikaa. Nyt en enää halua olla lapsen kanssa öitä yksin ellei ihan pakko, kun olen väsynyt ja stressaantunut raskauden kulusta, joka siis ei ole mistään oppikirjasta verenvuotoineen ja supisteluineen, vaikka täällä niin jotkut väittävätkin.[/QUOTE]

No miksi miehesi sitten ei ymmärrä sinua? Vai eikö hän jaksa välittää?
Onko teillä kommunikaatio-ongelma, oletko kertonut tunteistasi, vai pelkästään nalkuttanut ja kieltänyt menot?

Oletko tyytyväinen suhteeseenne? Eiköhän kannattaisi keskustella miehen kanssa rakentavasti, jos on toinenkin tulossa, niin suoraansanoen siinä vaiheessa teillä on iso kriisi! Jos toinen on noin poikki kuin sinä, ja toinen menee risteilylle dokaamaan, niin eihän siinä suhteessa kaikki ole kohdallaan?
Mitä voisitte tehdä toisin?

Haluaisitko tässä ketjussa tukea sille, että olisi oikein kieltää miestä menemästä? Minusta se ymmärrys pitäisi tulla sinun mieheltäsi,eikä meiltä palstalaisilta. Jos hän ymmärtää kuinka väsynyt olet, hän ei mene. Vai mikä siinä mättää ettet ole tyytyväinen? Luulen että sinun on järjestettävä kuviot uusiksi ,ennen kuin vauva syntyy! Sillä noinhan tuo ei tule toimimaan.
Ensimmäisenä varmaan kannattaisi hakea hoitopaikka esikoiselle.
 
"Irmeli"
Olen kyllä aikalailla täysin samalla linjalla kanssasi.
Perhettä perustaessa on pitänyt olla se ajatus, että se on sit sitä perhearjen pyörittämistä. Ja oma aika on tuntematon käsite siinä määrin, mitä se oli ennen lapsia.
Mutta siltikin soisin miehelleni sen työristeilyviikonlopun jos sellainen eteen tulisi. Vaikka se on yön yli oleva reissu, niin tekeehän se hyvää olla pois siitä arjesta. Ikävä tietty tulee, mutta olo on kuin uudesti syntynyt kun tehnyt jotain muuta kun sitä duunia-kodinhoitoa-duunia-lapsenhoitoa.

Ja jos tuollainen työristeily viikonloppu kohdalle tulee, niin ei sitä voi olla niin avuton, ettei pärjäisi viikonloppua lasten kanssa kotona ilman sitä miestä. Siinä vaiheessa pitäisi miettiä, onko jokin hullusti..
Ja kun tässäkin ketjussa sille jossittelu-linjalle on lähdetty, niin mitäs jos mies joutuu auto-onnettomuuteen kotimatkalla? Mitäs jos miehelle käy työtapaturma? Kaikkea voi sattua ja jos ei ilman miestä pärjää niin mitäs sitten..
Huomaatko ristiriidan tekstissäsi? :)

Eli naisen on tyytyminen osaansa mutta miehelle vähän vapauksia, eikös.

Muutenkin tekstisi kuulostaa siltä ettet edes ole lukenut mitään mitä olen kirjoittanut. Ehkä on parempi että jätän kommenttisi lukematta.
 
....
Kyllä olet kohtuuton.

Vaikuttaisi siltä että olet jotenkin kateellinen ja katkera siitä että miehelläsi on kavereita (ja elämä) ja haluaa viettää aikaa myös heidän kanssaan.
Mielestäni firman juhlat ovat vähän eri asia kuin tavallinen baari-ilta. Siitä jos kieltäytyy, niin voi saada vähän semmoisen tylsän miehen maineen. Tai ainakin vaimoke saa pirttihirmun maineen. Mutta sitähän sinä taidat vähän ollakkin ;D

Et ole kovinkaan fiksusti ainakaan osannut selittää tätä asiaa: että miten mies voisi sinua auttaa jos sinulle iskisi joku hätä viikonloppuna ja hän ois ihan änkyräkännissä lähibaarissa? Hoitaisiko hän sitten kännissä esikoista vai mitenkä olit oikein suunnitellut?
 
[QUOTE="Irmeli";25907366]Huomaatko ristiriidan tekstissäsi? :)

Eli naisen on tyytyminen osaansa mutta miehelle vähän vapauksia, eikös.

Muutenkin tekstisi kuulostaa siltä ettet edes ole lukenut mitään mitä olen kirjoittanut. Ehkä on parempi että jätän kommenttisi lukematta.[/QUOTE]


En huomaa.
Ajatukseni vain on, että rankat työt vaativat myös ne vapaa-ajat. Molemmin puolin.
Enkä missään vaiheessa ole sitten sanonut, että ne vapaa-ajan menot pitäisi olla jokaikinen viikonloppu.
 
[QUOTE="vieras";25907354]Luulen että sinun on järjestettävä kuviot uusiksi ,ennen kuin vauva syntyy! Sillä noinhan tuo ei tule toimimaan.
Ensimmäisenä varmaan kannattaisi hakea hoitopaikka esikoiselle.[/QUOTE]

Tuo on ihan totta, koska niitä työmatkojakin sille miehelle varmasti tulee tulevaisuudessakin ja kahden pienen kanssa voi olla todella raskasta välillä. Kannattaisi muutenkin koittaa rakentaa itselleen turvaverkkoa jollain keinolla, koska niin monenlaisia vaikeita tilanteita voi tulla eteen. Yritä tutustua naapureihin tai hankkia kavereita jostain, missä voisit tavata muita äitejä. Ei siinä mitään häviä jos edes yrittää, ja ajanmittaan ne verkostot sitten syntyvät.
 
sivu
[QUOTE="hohhoijaa";25907318]Joo, sitten ap:n perhe vasta pississä onkin, kun kuopus syntyy. Nyt jo kaikki noin hemmetin vaikeeta

Teidän meno ei todellakaan kuulosta sellaiselta, että teidän parisuhteessanne ja perhe-elämässänne olisi kaikki hyvin. Sopii pohtia sitäkin, miksi mies haluaa paeta sinne risteilylle, vaikka olet sanonut, että olet väsynyt. Mies ei tunnu ottavan sinun tarpeitasi vakavasti, muttet myöskään sinä ymmärrä miestäsi. Sinun mielestäsi sinulla on paljon rankempaa kuin miehelläsi töissä ja siksi sinun pitää saada levätä. Ilmeisesti miehesi on toista mieltä. Mä en ymmärrä teitä, mä en kerta kaikkiaan tajua, mikseivät ihmiset parisuhteissa keskustele keskenään. Kompromissitkin ovat parisuhteessa kova sana.[/QUOTE]

Samaa mieltä, erityisen vahvasti tummennetuista kohdista.
 
pöllötöllitin
Olet kohtuuton.

JOS joku hätätilanne tulisikin sen vaivaisen reilun vuorokauden aikana (mikä on äärettömän epätodennäköistä), niin soittaessasi hätänumeroon, saat hoitajan myös lapsellesi. Miten yksinhuoltajan pärjää lainkaan, jos näin ei olisi?!? Se, että lapsi on yhden tai kaksi yötä hoidossa kriisiperheessä tai lastensuojelulaitoksessa ei sitä lasta RIKO ja hoitokin on taatusti hyvää. Ihan turhaan stressaat tästä asiasta. Miehenkin kanssa voit sitten jutella, että tämä on nyt sitten viiminen reissu vähän aikaan. Jos miehesi on fiksu, hän kyllä asian ymmärtää.

Maailma ei pysähdy, vaikka oletkin raskaana ja väsynyt ikävä kyllä. Itse olen alkuraskaudesta kuukauden ihan yksikseni, kun mies lähtee kuukaudeksi ulkomaille. Jos tämä raskaus menee kesken, niin joudun siitä yksin selviämään. Koska keskenmeno on kuitenkin epätodennäköistä, en asiasta sen kummemmin stressaa. Ja kyllä, olen väsynyt ja ei, ei ole aiempia lapsia.

Haluan mieheni lähtevän, koska vauvan synnyttyä lähteminen ei ole enää niin yksinkertaista. Mielummin ennen lapsen syntymää kuin pian sen jälkeen.
 
"vieras"
Miten sä pärjäät ne arkipäivät kun mies on töissä ja sinä lapsen kanssa kotona?

Miten tämä viikonloppu eroaa sun arkipäivistä, paitsi siten että olet myös sen yön yksin lapsen kanssa?

Eihän toi nyt niin jumalattoman vaikeaa voi olla. Puolitoista vuorokautta.
 
-
Miten niin perhe on kusessa kun toinen lapsi syntyy?
En tajua... mulla olo ainakin helpotti hetkessä, kun olin synnyttänyt nurimmaiseni ja jaksetaan aivan hyvin. Paljon mielummin päästäisin mieheni nyt ryyppyreissuillensa, kuin raskaana ollessa.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
peerro
Itse olin niin uuvuksissa toisen raskauden kanssa, että siinä meinasi lähteä järki. En osannut edes kuvitella ensimmäisen äärimmäisen helpon raskauden jälkeen, millaista on, kun voimat on täysin kadoksissa. Joten päätin, että tästälähin, kun raskaana oleva nainen sanoo olevansa aivan helvetin väsynyt, niin en vähättele sitä väsymystä. Siksikin ymmärrän ap:n ahdistuksen. Itselläni olisi kertakaikkisesti hajonnut nuppi, jos kyseisessä tilassa ollessani mies olisi vielä lähtenyt risteilylle ja haukkunut minut kohtuuttomaksi vastustaessani sitä. Jotenkin vaan näen asian niin, että jos raskaana oleva nainen on oikeasti älyttömän väsynyt, eikä tukiverkostoa ole lähellä (ja vaikka olisikin), niin ensisijaisesti miehen tulisi ajatella perhettään enemmän, kuin omaa virkistymistään. Äidillä ei nimittäin pääse virkistäytymään viikonloppuna, joten se seuraavan viikon arki voi alkaa ottaa jo äärimmäisen koville.
Komppaan tätä. Kyllä sen miehen pitää kuitenkin ensisijaisesti ajatella perhettä ja vaimoaan. Itsekin olin toisen raskauden ihan helvetin huonossa jamassa suurimmaksi osaksi ja jokainen ylimääräinen ponnistus arjessa tuntui ihan kamalalta. Eli siis pahoinvointi jatkui melkein koko raskauden ja olin sitä myöten myös koko ajan ihan helevetin väsynyt. Eka raskaus oli lastenleikkiä verrattuna toiseen.

Meillä mies rajoitti kaikki ylimääräiset menonsa raskausajalla. Töissä kävi ja työmatkoilla mutta eipä paljon juuri muuta kun minä sain juuri ja juuri pyöritettyä arkea niinä työaikoina. Muutenpa juuri nukuin ja oksensin. Jos mies olisi tullut minulle jostain yön yli ryyppyreissusta puhumaan, niin olisin repinyt ukolta silmät päästä. Sen verran kuitenkin on miehellä silmää, että tajusi olla edes haaveilematta ääneen tällaisista keikoista.

Kyllä meilläkin on omia harrastuksia ja menoja mutta ne eivät saa ikinä olla pois toisen selkärangasta. Jos toinen on väsynyt, kipeä, lapset kipeitä jne jne, niin sitten jäädään kotiin. Ja edelleenkään kukaan ulkopuolinen ei voi tulla sanelemaan, että kuka muka valittaa ns. turhasta tai raskaus ei ole sairaus tai mitään muuta paskaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
mamma vaan
Kannattaisko miettiä tuota perhekuviota uudelleen? Jos et nyt yhtä yötä ja päivää jaksa kahden lapsesi kanssa, niin miksi teette vielä toisenkin riesaksi? Ota yhteyttä kuntasi lastensuojeluun ja kysy tukiperhettä tai lapsellesi vaikka lyhytaikaista sijoituspaikkaa toiseen perheseen (tai laitokseen.)
 
"vieras"
Mies käy ryypyllä 1-10 kertaa vuodessa, riippuen onko mitään menoja. Joten siitä oksentelusta ja ördäämisestä ei tosiaan ole niin paljoa kokemusta.
Molemmat ollaan ihan ok omien menojemme kanssa.
Mies on kuitenkin työnsä vuoksikin poissa, joten olen yksin arkea lasten kanssa pyörittänyt - ihan kuten ap. Joten siltä osin tiedän hänen ajatuksensa, että kun itse on 24/7 lasten kanssa ja mies poissa kotoa ja viikonloppuna kun olisi mahdollisuus istahtaa sohvalle kun mies kotiutuu niin mies haluaakin lähteä risteilylle. Tottakai se korpeaa itseään, mutta en näe syytä siihen miksi miestä pitäisi kieltää siltä omalta menolta.
Vaikka itse on ollut kotona sen viikon jo lasten kanssa, niin se ei poista sitä, etteikö miehelle olisi ollut rankkaa työnsä kanssa.
Nyt lähtee sitten taas siihen toiseen tarinaan taas, mutta ehkä sait jo vastauksen?
Ihmetystä aiheuttaa se,miksi mies haluaa lähteä risteilylle jos on ollut jos viikon pois. Mut kaikilla on ne omat prioriteetit :)
 
"Mamma"
Ymmärrän vähän liiankin hyvin ap:tä, jos kyse on väsymyksestä. Itse olen yrittänyt vangita miestäni kotiin kokien, ettei hän tee mitään ja että jättää minut aina yksin lasten kanssa hoitamaan arjen askareet. Tässä ei ole kysymys mustasukkaisuudesta tai itsekkyydestä. Kun on tarpeeksi väsynyt, mieliala laskee ja ei ole enää voimia tehdä arkea helpottavia asioita. Silloin tuntuu siltä että tekee yksin kaiken ja kantaa vastuun kaikesta, on vankina omassa kodissaan ja omassa kropassaan. Ei enää huomaa toisen yrittävän tehdä jotain auttaakseen. Tuntuu ylivoimaiselta saattaa edes lapselle ruokaa pöytään, saatika huolehtia lapsen viihtymisestä, kun uni tulee silmään vaikka lapselle kirjaa lukiessa. Ja kyllä silloin täytyy olla myös itsekäskin. Vaarana on että menee niin huonoon kuntoon kuin minä aikoinaan. Loppu aikana syötin vain lapsille suklaata maaten itse sängyssä. Lopulta neuvola puuttui peliin ja saimme apua. Väsymys voi olla kaiken voittavaa ja uuvuttavaa. Silloin toisten ohjeet lapsen kanssa pärjäämisestä ei auta, vaan tulee vielä ahdistavampi olo. Myötätunto auttaa paremmin sekä avun tarjoaminen. Silloin ei tule olo että on yksin. Kun tietää avun olevan lähellä, ei sitä välttämättä edes tarvitse. Ahdistavinta on kun kukaan ei ymmärrä, kaikki tuomitsee, eikä mistään heru apua. (Eli juuri niin kuin valtaosa tällä palstalla tekee)

Toivon sinun ap, ottavan yhteyttä pikimiten neuvolaan ja kertovan tunteistasi. Sieltä voivat antaa apua ja opastaa paikkoihin jossa saat sosiaalisia kontakteja ja vertaistukea. Koska miehesi tekee muutenkin reissu hommaa, voit saada kodinhoito apua itsesi virkistykseen. Riippuen kunnasta sitä voi saada muutenkin, ja etenkin kun nla henkilökunta sitä suosittelee. Siitä voisi löytyä ratkaisu ongelmaanne. Mutta muistakaa kuitenkin rehellisesti kertoa tunteistanne, välttäen kiihtymistä ja riitaa. Se lähentää ja lisää molemmin puolin läheisvastuuta. Miettikää yhdessä ratkaisuja ongalmaanne.

Olen samaa mieltä yleensä tuosta miehen lähdöstä kuin muutkin. Eli aikuista miestä et voi vangita ja että kieltäminen tekee vain hallaa suhteelle. Ja mitä enemmän kieltää, sitä enemmän on menohaluja. Nykyään kerron tunteistani miehelle kun hän tekee päätöstä lähdöstä, mutta en syyllistä ja kehotan silti menemään vaikka olisin väsynyt. Vakuutan että pärjäämme. Sitä kyllä itse löytää lopulta keinot pärjätä. Ja kun on hyvillä mielin laittanut toisen matkaan odottamatta selväpäistä miestä matkasta, on mukava yllätys jos mies tuleekin kohtuu kunnossa kotiin. Myös mieheni kertoi, että on mukavampi olla reissussa ja ottaa huomioon minutkin, kun tietää, ettei vastassa ole myrkynniellyttä vaimoa. Vastavuoroisuutta alkoi arjesta löytyä kun keskustelimme tunteista ja siitä millaista kohtelua itse haluaa. Nykyään mies tulee lähes aina lasten hoito kunnossa kotiin ja kun toivotan halaten tervetulleeksi, hän passittaa minut lepäämään tai tekemään jotain omia juttujani. Meillä sitä apuakin olisi aina ollut tarjolla, mutta koin olevani huono äiti sitä pyytäessäni. Avun pyytäminen vain lisäsi stressiä ja väsymystä.

Nyt olisi hyvä jos löytäisit teille viikonlopuksi jotain mielekästä tekemistä. Mieti mikä on budjettisi, onko auto vkl käytössä tai millä julkisilla voisitte kulkea. Lähde ihmisten ilmoille seikkailemaan. Varaa teille evästä mukaan, että vältätte puolin ja toisin kiukkukohtaukset. Vie lapsesi vaikka eväsretkelle linja-automatkan päähän johonkin leikkipuistoon tms. jotta saatte ajan kulumaan. Vuokraa itsellesi illaksi vaikka joku leffa ja osta jättisäkki herkkuja. Tee jotain mistä nautit.

Ja heitä pelko narikkaan. Naisen elimistö on niin viisas, että ainakaan synnytys ei käynnisty ellei isä ole paikalla. ;) Tämä on vanhan kansan neuvo, joka meillä on pitänyt paikkansa. :) Jos asut Tampereen seudulla, voitaisiin vaikka nähdä ja piristää toistemme arkea.

Ja kaikille veitsen haavassa kääntäjille: Nämä tunteet ovat hyvinkin yleisiä ja niiden tunteiden myöntäminen on liikahdus parempaan päin. Ap:lta vaati varmasti rohkeutta aloittaa edes koko keskustelua tietäen teidän kaltaistenne ihmisten jyrkät ja tuomitsevat kommentit. Ihmisenä kasvaminen kun tarvitsee paljon rohkeutta kohdata omat rajansa ja myöntää olevansa itsekin vain ihminen joka erehtyy ja väsyy. Mutta näitä tunteita ei voi kohdata ennen kuin käy syvällä. Tsemppiä ap:lle!!! <3
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia ja Sintu74

Yhteistyössä