olisko tääl juttuseuraa äidestä jotka saa ensimmäisen pienokaisen 2012 ?
- Viestiketjun aloittaja pamppa88
- Ensimmäinen viesti
m0u mamat!
Olenko minä oikeasti kummallinen että annan poikakaverin olla kuukauden kiertämässä Amerikkaa? Sisko on sitä mieltä että poikakaverini ei todellakaan olisi saanut lähteä. Siis vaikka en olisi edes raskaana tuo reissu on kuulema väärin parisuhdetta kohtaan. Siis mitä mitä ja miten? Tekeekö se minusta oudon että en omista miestäni ja kohtele häntä käsieni jatkeena? Mielestäni jos on luottamus toista kohtaan niin jees. Toimii!
Kuuluuko raskaana olla ärsyttävä vain siksi että hormonit niin "käskevät"? Mitä jos ne käskevät olemaan ilkeä mutta taisteleekin vastaan? Ehkä meikällä ja poikkiksella kävi vaan säkä etten muuttunut hirviömonsteri tyttikseksi. Toisaalta en näe olleeni sellainen aijemminkaan. En minäkään joka päivä ole mukava häntä kohtaan mutta en nyt tahallani kiusaa ja tee hänen elämästään hankalaa. Yhdessähän tässä eletään ja kivempi että molemmilla hyvä olla. Ovatko hormonit pistäneet teidän päät ihan sekaisin? Vai onko se vasta edessä jopa minulla?
Ajatuksia kehiin.
Terkuin, Lisa Love ja mahansisus 19+2
Olenko minä oikeasti kummallinen että annan poikakaverin olla kuukauden kiertämässä Amerikkaa? Sisko on sitä mieltä että poikakaverini ei todellakaan olisi saanut lähteä. Siis vaikka en olisi edes raskaana tuo reissu on kuulema väärin parisuhdetta kohtaan. Siis mitä mitä ja miten? Tekeekö se minusta oudon että en omista miestäni ja kohtele häntä käsieni jatkeena? Mielestäni jos on luottamus toista kohtaan niin jees. Toimii!
Kuuluuko raskaana olla ärsyttävä vain siksi että hormonit niin "käskevät"? Mitä jos ne käskevät olemaan ilkeä mutta taisteleekin vastaan? Ehkä meikällä ja poikkiksella kävi vaan säkä etten muuttunut hirviömonsteri tyttikseksi. Toisaalta en näe olleeni sellainen aijemminkaan. En minäkään joka päivä ole mukava häntä kohtaan mutta en nyt tahallani kiusaa ja tee hänen elämästään hankalaa. Yhdessähän tässä eletään ja kivempi että molemmilla hyvä olla. Ovatko hormonit pistäneet teidän päät ihan sekaisin? Vai onko se vasta edessä jopa minulla?
Ajatuksia kehiin.
Terkuin, Lisa Love ja mahansisus 19+2
Viimeksi muokattu:
I.love: Minä en ymmärrä miksi sinun EI olisi pitänyt päästää miestä reissaamaan:O Ehkä jos viimeisillään raskaana kituuttelisit niin tilanne on eri, mutta koska synnytyskään tai mikään vastaava mullistava asia ei ole tiedossa kuukauden sisään, niin minun mielestäni reissun ajoitus on jopa loistava! Siis siinä mielessä, että nyt vielä voi hyvillä mielin lähteä ja sinä varmastikin osaat huolehtia itsestäsi (toivon ainakin), jälkikasvun siirryttyä mahan sisältä sen ulkopuolelle onkin tilanne jo hieman toinen. Minusta on ihan huippua, että luottamus yms. ovat sillä tasolla, että toisen pidempikin reissu tuntuu teistä molemmista täysin lúonnolliselta ratkaisulta!
Minusta tuo "laitetaan kaikki hormonien piikkiin" -soopa menee muutenkin ihan överiksi. Ok, olen ehkä vähän herkemmällä päällä nykyään helposti, mutta en minä silti oleta tai odota että oman miekkoseni pitäisi sitä sietää. Joku roti olla pitää, oli raskaana taikka ei. Ehkä vähän ymmärrystä joihinkin ylilyönteihin olisi kiva saada, mutta jos käyttäydyn typerästi niin kyllä toisen pitää se minulle kertoa.
), jälkikasvun siirryttyä mahan sisältä sen ulkopuolelle onkin tilanne jo hieman toinen. Minusta on ihan huippua, että luottamus yms. ovat sillä tasolla, että toisen pidempikin reissu tuntuu teistä molemmista täysin lúonnolliselta ratkaisulta!Minusta tuo "laitetaan kaikki hormonien piikkiin" -soopa menee muutenkin ihan överiksi. Ok, olen ehkä vähän herkemmällä päällä nykyään helposti, mutta en minä silti oleta tai odota että oman miekkoseni pitäisi sitä sietää. Joku roti olla pitää, oli raskaana taikka ei. Ehkä vähän ymmärrystä joihinkin ylilyönteihin olisi kiva saada, mutta jos käyttäydyn typerästi niin kyllä toisen pitää se minulle kertoa.
Hellou!
Meikäläinen olis nyt kovasti tyrkyllä mukaan tähän ketjuun.
Elikkä torstaina oli tarkoitus lähteä kavereiden kanssa juhlimaan ja ajattelin siinä aamulla varmuuden vuoksi tehdä raskaustestin, ihan vaan poissulkeakseni raskauden mahdollisuuden ja sitten hyvillä mielin lähteä radalle. (meillä on siis ollut tarkoitus aloittaa yritys nyt tammikuussa ja katsoa mitä tapahtuu, mutta erinäisten syiden takia ehkäisy jäi jo joulukuussa pois. Tosin ei miehen työkuvioiden takia ehditty edes paljon petihommia harrastaa, joten raskautumisen todennäköisyys oli pieni)
Tämän torstain juhlimisien piti olla mun viimeinen biletysilta "tyttöjen kesken". ja niinhän siinä kävi että se testi oli positiivinen, minä meinasin tukehtua hammasharjaani, ja baarireissu jäi tekemättä.
Loppiaisena tein vielä cb:n digitestin, koska en ihan täysin uskonut siihen ekaan testiin. Ja digissä luki nätisti "raskaana 2-3"
Olen vielä ihan hämmennyksissäni, paniikissa ja järjettömän onnellinen.
Yhtäkkiä tämän viikon kestänyt järjetön meetvurstin himo (jota en yleensä voi sietää), väsymys ja jatkuva "krapula" saivat syyn. Itse olin jotenkin niin ehdollistunut siihen että tammikuussa vasta saattaa napsata, että en noista oireistakaan osannut oikein mitään arvata, odottelin vaan menkkojen saapumista.
Sen verran itsestäni vielä että 27-vuotias olen, pääkaupunkiseudulla asustelen, kanssani kodin jakaa mies ja kirpun kokoinen koira.
Maanantaina soitan neuvolaan ja varailen sinne aikaa, mutta näillä näkymin, ja omienkin laskujen mukaan nyt ois menossa noin rv 5
Meikäläinen olis nyt kovasti tyrkyllä mukaan tähän ketjuun.
Elikkä torstaina oli tarkoitus lähteä kavereiden kanssa juhlimaan ja ajattelin siinä aamulla varmuuden vuoksi tehdä raskaustestin, ihan vaan poissulkeakseni raskauden mahdollisuuden ja sitten hyvillä mielin lähteä radalle. (meillä on siis ollut tarkoitus aloittaa yritys nyt tammikuussa ja katsoa mitä tapahtuu, mutta erinäisten syiden takia ehkäisy jäi jo joulukuussa pois. Tosin ei miehen työkuvioiden takia ehditty edes paljon petihommia harrastaa, joten raskautumisen todennäköisyys oli pieni)
Tämän torstain juhlimisien piti olla mun viimeinen biletysilta "tyttöjen kesken". ja niinhän siinä kävi että se testi oli positiivinen, minä meinasin tukehtua hammasharjaani, ja baarireissu jäi tekemättä.
Loppiaisena tein vielä cb:n digitestin, koska en ihan täysin uskonut siihen ekaan testiin
. Ja digissä luki nätisti "raskaana 2-3"Olen vielä ihan hämmennyksissäni, paniikissa ja järjettömän onnellinen.
Yhtäkkiä tämän viikon kestänyt järjetön meetvurstin himo (jota en yleensä voi sietää), väsymys ja jatkuva "krapula" saivat syyn. Itse olin jotenkin niin ehdollistunut siihen että tammikuussa vasta saattaa napsata, että en noista oireistakaan osannut oikein mitään arvata, odottelin vaan menkkojen saapumista.
Sen verran itsestäni vielä että 27-vuotias olen, pääkaupunkiseudulla asustelen, kanssani kodin jakaa mies ja kirpun kokoinen koira.
Maanantaina soitan neuvolaan ja varailen sinne aikaa, mutta näillä näkymin, ja omienkin laskujen mukaan nyt ois menossa noin rv 5
Piikikäs, onnea plussasta ja tervetuloa mukaan! Oijoi, tuo tunne kun ensimmäisen kerran (nojoo, siis meikäläinenkin saattoi tehdä muutaman testin ennen kuin uskoi todeksi) testi näyttää plussaa on jotenkin niin absurdi, hämmentynyt ja onnellinen ja epäuskoinen. Teidän pikkuinen halusikin ilmoittaa itsestään jo aiottua aiemmin, ei jaksanut odotella sinne tammikuulle
Ja um91, tervetuloa myös sinulle! Näkyykö sulla jo ihana vauvamaha?
Tuli tässä mieleen sellainen juttu kaikkia koskien, että kun täällä aika paljon porukkaa alkaa olla,niin pitäisikö tehdä uusi pino mihin etusivulle voisi vähän kerätä tietoja keitä täällä kirjoittelee ja missä vaiheessa ollaan menossa? Kun itse tahdon koko ajan unohdella kuka oli mitenkin pitkällä (kun niin eri vaiheissa raskautta ollaan) jne,enkä jaksa koko ajan selailla viestejä taaksepäin. Voisin vaikka itse sen väsätä jos teille tämä suunnitelma sopii.
Terveisin Kuurupiilo ja salaisuus 13+3
) testi näyttää plussaa on jotenkin niin absurdi, hämmentynyt ja onnellinen ja epäuskoinen. Teidän pikkuinen halusikin ilmoittaa itsestään jo aiottua aiemmin, ei jaksanut odotella sinne tammikuulleJa um91, tervetuloa myös sinulle! Näkyykö sulla jo ihana vauvamaha?
Tuli tässä mieleen sellainen juttu kaikkia koskien, että kun täällä aika paljon porukkaa alkaa olla,niin pitäisikö tehdä uusi pino mihin etusivulle voisi vähän kerätä tietoja keitä täällä kirjoittelee ja missä vaiheessa ollaan menossa? Kun itse tahdon koko ajan unohdella kuka oli mitenkin pitkällä (kun niin eri vaiheissa raskautta ollaan) jne,enkä jaksa koko ajan selailla viestejä taaksepäin. Voisin vaikka itse sen väsätä jos teille tämä suunnitelma sopii.
Terveisin Kuurupiilo ja salaisuus 13+3
l.love Täällä ainakin yksi tunnustautuu olleensa aivan totaalinen hormonihirviö alkuraskauden aikana. Enkä edes tajunnut olevani kamala ämmä, olen monesti pyytänyt anteeksikin sitä ukolta kun on tuntunut niin kurjalta, mutta tuo on naurulla kuitannut onneksi kaiken :heart: Mä olen sellainen ihminen, että flunssakin tekee musta aika kärttysen, niin voittepa sitten kuvitella mitä se alkuraskaudesta oli :snotty: Enkä mä tajua vieläkään sitä, mutta enhän mä muuta tehnytkään kuin nukuin ja kiukkuilin silloin. Nykyisellään mies sanoo, että olen jopa raskautta edeltävää aikaa mukavampi ja että saas nähdä kuinka viimeisellä kolmanneksella käy
Ei niitä hormoneja ainakaan tekosyynä tarvi käyttää. Mä en itse edes omaa kärttyilyäni huomannut. Ja jos huomasin niin yritin olla kiva, mutta kyllä pää oli yhtä puuroa ja voi vain sanoa, että yritys hyvä kymmenen..
Mä en osaa kuvitella tilannetta, jossa osapuoli lähtis kuukaudeks omille reissuilleen. Mutta se nyt aika puhtaasti johtuu siitä, ettei sellainen juolahtais meille kummallekaan edes mieleen, koska opiskelu- ja työkuvioiden takia ollaan useimmiten viikot erillään, yhteistä aikaa on hyvällä tuurilla torstai-illasta maanantaiaamuun, jos viikonloppu menee oikein pitkän kaavan mukaan. Mulle on kyllä hankalaa olla reissuleski, olin itse sitten reissussa tai kotona odottamassa. Mutta meidän suhde on ollut sitä alusta saakka. Toki perheen myötä pyritään tilanne toisenlaiseksi muuttamaan.
Onko se sitten sen kummempaa luottamusta, että voi päästää toisen kuukaudeksi pois luotaan tai tehdä sitä jatkuvalla syötöllä, en tiedä. Kyllä mä mielummin päästäisin ukon kuukaudeksi rälläämään maailmalle, jos sen jälkeen tietäisi, että tuo olisi jatkossa saman katon alla
Piikikäs onnea ja tervetuloa
miitu toivottavasti tärppää
Tulipa muuten miitun viestistä mieleen, te plussanneet, yritettiinkö ja suunniteltiinko teillä oikein vauvaa, olitteko asenteella "tulee jos tulee" vai oliko jopa ihan puhdas vahinko/yllätys? Meillä elettiin luulossa, ettei lapsia välttämättä siunaannu ollenkaan, joten jätettiin sitten ehkäisy pois ja oltiin sillä fiiliksellä, että tärppää sitten joskus, jos tärppää.. Kappas, meni pari hassua kuukautta ja olin paksuna Joten ainakin yksi saatiin aikaan, vaikka shokki olikin kun ei sitä ihan noin äkkiä odoteltu..
Ja Kuurupiilo, hyvä idea! Minulle ainakin passaa enemmän kuin hyvin, jos jaksat meidät listata
Ei niitä hormoneja ainakaan tekosyynä tarvi käyttää. Mä en itse edes omaa kärttyilyäni huomannut. Ja jos huomasin niin yritin olla kiva, mutta kyllä pää oli yhtä puuroa ja voi vain sanoa, että yritys hyvä kymmenen..
Mä en osaa kuvitella tilannetta, jossa osapuoli lähtis kuukaudeks omille reissuilleen. Mutta se nyt aika puhtaasti johtuu siitä, ettei sellainen juolahtais meille kummallekaan edes mieleen, koska opiskelu- ja työkuvioiden takia ollaan useimmiten viikot erillään, yhteistä aikaa on hyvällä tuurilla torstai-illasta maanantaiaamuun, jos viikonloppu menee oikein pitkän kaavan mukaan. Mulle on kyllä hankalaa olla reissuleski, olin itse sitten reissussa tai kotona odottamassa. Mutta meidän suhde on ollut sitä alusta saakka. Toki perheen myötä pyritään tilanne toisenlaiseksi muuttamaan.
Onko se sitten sen kummempaa luottamusta, että voi päästää toisen kuukaudeksi pois luotaan tai tehdä sitä jatkuvalla syötöllä, en tiedä. Kyllä mä mielummin päästäisin ukon kuukaudeksi rälläämään maailmalle, jos sen jälkeen tietäisi, että tuo olisi jatkossa saman katon alla
Piikikäs onnea ja tervetuloa
miitu toivottavasti tärppää
Tulipa muuten miitun viestistä mieleen, te plussanneet, yritettiinkö ja suunniteltiinko teillä oikein vauvaa, olitteko asenteella "tulee jos tulee" vai oliko jopa ihan puhdas vahinko/yllätys? Meillä elettiin luulossa, ettei lapsia välttämättä siunaannu ollenkaan, joten jätettiin sitten ehkäisy pois ja oltiin sillä fiiliksellä, että tärppää sitten joskus, jos tärppää.. Kappas, meni pari hassua kuukautta ja olin paksuna
Joten ainakin yksi saatiin aikaan, vaikka shokki olikin kun ei sitä ihan noin äkkiä odoteltu.. Ja Kuurupiilo, hyvä idea! Minulle ainakin passaa enemmän kuin hyvin, jos jaksat meidät listata
Hei!
Täällä ois yks, joka sai keskiviikkona tietää olevansa raskaana.
Tein kaks testiä, joista molemmat rävähti samantien plussan puolelle.
Raskaus ei ole suunniteltu, olen vastikään eronnut, mutta seksiä on tullut harrastettua eronkin jälkeen.... Näin siinä sitten kävi.
Alkuun olin täysin hysteerinen, itkin exälle, että en tiedä mitä teen. Onneksi hän on viilipytty, joka käski vain rauhoittua. Mietin sitten töitä ja kaikkea, miksi en lasta voisi pitää. Kuitenkin parin päivän aikana alko päätös muuttua pitämisen puolelle ja nyt päätös ois sit tehty. Exä lupasi ottaa vastuuta ja olla isä lapselle ja pitää siitä huolta, mikä päätöstäni helpotti huomattavasti!
Mulla tiistaina neuvola-aika, joka oli tarkotus pitää keskusteluaikana lähinnä vaihtoehtojen suhteen, mutta nyt se taitaakin muuttua..
Mietin, että onko mahd. pyytää varhaisraskauden ultraa, jotta saisi tietää kuinka pitkällä on (menkkojen päivämäärää en muista millään), kun pelottaa sekin, onko kaikki ok, kun viimeksi uutenavuotena kuitenkin alkoa ottanut...
Oireista sen verran, että vatsassa vähän väliä "menkkakipuja", ilman niitä menkkoja ja huomattavasti lievempiä. Tissit tosi arat ja turvoksissa (kohta jo ensimmäiset rintsikat pienet). Jatkuva nälkä... Oon tosi kärttyinen, mutta se johtuu siis lähinnä siitä nälästä! Ja itkettääkin välillä...
Itse laskeskelin, että oisin jossain 7-8 viikkojen paikkeilla, mutta varmuutta menkoista ei tosiaan oo..
Täällä ois yks, joka sai keskiviikkona tietää olevansa raskaana.
Tein kaks testiä, joista molemmat rävähti samantien plussan puolelle.
Raskaus ei ole suunniteltu, olen vastikään eronnut, mutta seksiä on tullut harrastettua eronkin jälkeen.... Näin siinä sitten kävi.
Alkuun olin täysin hysteerinen, itkin exälle, että en tiedä mitä teen. Onneksi hän on viilipytty, joka käski vain rauhoittua. Mietin sitten töitä ja kaikkea, miksi en lasta voisi pitää. Kuitenkin parin päivän aikana alko päätös muuttua pitämisen puolelle ja nyt päätös ois sit tehty. Exä lupasi ottaa vastuuta ja olla isä lapselle ja pitää siitä huolta, mikä päätöstäni helpotti huomattavasti!
Mulla tiistaina neuvola-aika, joka oli tarkotus pitää keskusteluaikana lähinnä vaihtoehtojen suhteen, mutta nyt se taitaakin muuttua..
Mietin, että onko mahd. pyytää varhaisraskauden ultraa, jotta saisi tietää kuinka pitkällä on (menkkojen päivämäärää en muista millään), kun pelottaa sekin, onko kaikki ok, kun viimeksi uutenavuotena kuitenkin alkoa ottanut...
Oireista sen verran, että vatsassa vähän väliä "menkkakipuja", ilman niitä menkkoja ja huomattavasti lievempiä. Tissit tosi arat ja turvoksissa (kohta jo ensimmäiset rintsikat pienet). Jatkuva nälkä... Oon tosi kärttyinen, mutta se johtuu siis lähinnä siitä nälästä! Ja itkettääkin välillä...
Itse laskeskelin, että oisin jossain 7-8 viikkojen paikkeilla, mutta varmuutta menkoista ei tosiaan oo..
Täältä päin ei olekaan kuulunut aikoihin mitään. Oon ollu ihan törkeen väsynyt, mutta nyt kun käskettiin työt lopettaa niin on alkanu olee helpompaa. Vaavi väsyttää mua ihan kamalasti ja syöminen ei oikeen onnistu ku makuuasennossa, en siis voi pöydän ääressä syödä ollenkaan, mikä rasittaa hyvin paljon normaali arkea. Mutta onneksi "on kuulemma normaalia" : / No mutta... En mä tänne valittamaan tullut vaan kertomaan missä meillä mennään.
Oireet on oikeestaan loppuneet kokonaan, mikäli tuota väsymystä ei lasketa. Viime viikolla oltiin rakenneultrassa ja tytöksi sanottiin, eli just niin kuin mulla onkin ollut ajatuksissa <3 Nyt on viikkoja 20+3 ja pikkuinen potkii ihan päivittäin ja tosi kovaa Maha kasvaa hurjaa vauhtia nyt kun se on oikeesti ruvennu näkymään. Maailman ihaninta on että ollaan jo yli puolen välin!
Onnea tosi paljon kaikille muillekkin vauvoista <3
Oireet on oikeestaan loppuneet kokonaan, mikäli tuota väsymystä ei lasketa. Viime viikolla oltiin rakenneultrassa ja tytöksi sanottiin, eli just niin kuin mulla onkin ollut ajatuksissa <3 Nyt on viikkoja 20+3 ja pikkuinen potkii ihan päivittäin ja tosi kovaa
Maha kasvaa hurjaa vauhtia nyt kun se on oikeesti ruvennu näkymään. Maailman ihaninta on että ollaan jo yli puolen välin!Onnea tosi paljon kaikille muillekkin vauvoista <3
Viimeksi muokattu:
Onnea kaikille uusille! Meillä tämä lapsi oli todella harkittu ja mietitty juttu. Alkunsa pieni sain lapsettomuushoitojen kautta ja voin sanoa että pääsimme paljon helpommalla kuin monet muut saman tien kulkijat, koska pääsimme suoraan "koviin hoitoihin" miehen sterilisaation vuoksi. ICSI+TESA -lapsi on meille tulossa ja kaverille jäi kolme huurunenää oottamaan pakkaseen tulevaa tarvetta varten.
Eilen käytiin miehen veljen perheeltä hieman tarvittavia vauvaa varten. Turvakaukalo, vanna+teline ja sitteri on nyt valmiina. Vaunut odottaa kaverin luona hakijaansa ja sänky pitäisi hakea ukkini vintiltä. Puuttuu enää vaatteet joita on kyllä tulossa miehen veljen perheeltä ja kaverilta.
jauhopeukalo rv 15
Eilen käytiin miehen veljen perheeltä hieman tarvittavia vauvaa varten. Turvakaukalo, vanna+teline ja sitteri on nyt valmiina. Vaunut odottaa kaverin luona hakijaansa ja sänky pitäisi hakea ukkini vintiltä. Puuttuu enää vaatteet joita on kyllä tulossa miehen veljen perheeltä ja kaverilta.
jauhopeukalo rv 15
Heippa taas kaikille!
Kukaan ei ainakaan ole esittänyt eriävää mielipidettä siitä, jos uuden pinon teen ja lisäilen sinne jonkinlaisen listan siitä keitä täällä pyörii kirjoittelemassa ja missä vaiheessa raskautta mennään. Helpottaisi vähän työtäni jos jokainen viitsisi vielä kertaalleen ilmoittaa vaikka punaisella tekstillä ainakin lasketun aikansa ja esim. ikänsä ja asuinpaikkansa. Tuo LA nyt lähinnä, ei ole pakko muita tietoja kertoa jos ei tahdo
(teen sen uuden pinon varmaan huomisen aikana, kun vapaata, kunhan muistan)
Lottiina: ihanaa,onnea tyttölupauksesta:heart:
taruolento: Vaikeasta alusta huolimatta kovasti onnea sinne,nyt kun olette päättäneet lapsen pitää:flower: Vaikeita päätöksiä nämä asiat on muutenkin,puhumattakaan jos elämässä muutenkin jotain myllerryksiä meneillään samaan aikaan. Kannattaa varmaan siellä neuvolassakin rohkeasti puhua tilanteesta yms kun sinne menette, tosin varmaan jo osaavat kyselläkin jos alunperin meinasitte mennä vielä miettimään vaihtoehtoja.
Kaikkea hyvää teille muillekin odottajille, minä aloitan nyt siivouksen ennen iltavuoroon lähtöä.
Terveisin Kuurupiilo ja salaisuus 13+5
Kukaan ei ainakaan ole esittänyt eriävää mielipidettä siitä, jos uuden pinon teen ja lisäilen sinne jonkinlaisen listan siitä keitä täällä pyörii kirjoittelemassa ja missä vaiheessa raskautta mennään. Helpottaisi vähän työtäni jos jokainen viitsisi vielä kertaalleen ilmoittaa vaikka punaisella tekstillä ainakin lasketun aikansa ja esim. ikänsä ja asuinpaikkansa. Tuo LA nyt lähinnä, ei ole pakko muita tietoja kertoa jos ei tahdo
(teen sen uuden pinon varmaan huomisen aikana, kun vapaata, kunhan muistan
)Lottiina: ihanaa,onnea tyttölupauksesta:heart:
taruolento: Vaikeasta alusta huolimatta kovasti onnea sinne,nyt kun olette päättäneet lapsen pitää:flower: Vaikeita päätöksiä nämä asiat on muutenkin,puhumattakaan jos elämässä muutenkin jotain myllerryksiä meneillään samaan aikaan. Kannattaa varmaan siellä neuvolassakin rohkeasti puhua tilanteesta yms kun sinne menette, tosin varmaan jo osaavat kyselläkin jos alunperin meinasitte mennä vielä miettimään vaihtoehtoja.
Kaikkea hyvää teille muillekin odottajille, minä aloitan nyt siivouksen ennen iltavuoroon lähtöä.
Terveisin Kuurupiilo ja salaisuus 13+5
Helou kaikille uusille ja vanhoille odottajille unohtamatta tietenkään muita ketjun seuraajia.
Tuossa edellisessä postauksessa heitin asiaa myös luottamisesta kumppaniinsa. Olen tässä vähän ajan sisään törmännyt kummalliseen ilmiöön että emännät eivät päästä miehiään edes morjestamaan kavereitaan. Tuo oman mieheni kuukauden jenkkilä matka tuntui jopa minusta hiukan pahalle, mutta mikäpä minä olen kieltämään häneltä sellaista joka ei periaatteessa ole minulta pois. Ihan super ilkeää on kieltää toiselta kaikenlainen muu elämä kuin oman emännän kanssa oleminen. Tietysti miehenkin kuuluu ottaa ja kantaa vastuuta perheestään. Tämä jäi sanomatta viime postissani jossa puin parisuhdetta ja toisen omistamista.
Se on kiva palata viikon palkattomalta takaisin töihin kun aamu alkaa perinteiseen tapaan.. Oksensin tänään pitkästä aikaa kivasti Siwan eteen. Talkkari tuli siivoamaan jälkeni ja arvatkaa vaan nolottiko! :< Missä ovat päältä täytettävät roskikset kun niitä tarvitaan? Kaikki ovat sivusta sisään systeemillä. Siwan myyjälle sopersin että tämä raskaus saa niin voimaan pahoin.. Hän naureskeli hyväntahtoisesti.
Se on sitten meilläkin rakenneultra ensi viikon maanantaina. Saispas tietää kumpi siellä on ja toimiihan kaikki niinkuin kuuluukin. Kovasti tuo kaveri alkanut telmiä mahassani ja villeimmillään hän on aamupäivästä. Oikein näkyy että joku takoo vatsaani sisäpuolelta. On miehellä ihmetteleminen kun tulee itsekkin vihdoin kotiin reissultaan.
25-vuotias l.love Tampereelta jonka la 30.5.12
Tuossa edellisessä postauksessa heitin asiaa myös luottamisesta kumppaniinsa. Olen tässä vähän ajan sisään törmännyt kummalliseen ilmiöön että emännät eivät päästä miehiään edes morjestamaan kavereitaan. Tuo oman mieheni kuukauden jenkkilä matka tuntui jopa minusta hiukan pahalle, mutta mikäpä minä olen kieltämään häneltä sellaista joka ei periaatteessa ole minulta pois. Ihan super ilkeää on kieltää toiselta kaikenlainen muu elämä kuin oman emännän kanssa oleminen. Tietysti miehenkin kuuluu ottaa ja kantaa vastuuta perheestään. Tämä jäi sanomatta viime postissani jossa puin parisuhdetta ja toisen omistamista.
Se on kiva palata viikon palkattomalta takaisin töihin kun aamu alkaa perinteiseen tapaan.. Oksensin tänään pitkästä aikaa kivasti Siwan eteen. Talkkari tuli siivoamaan jälkeni ja arvatkaa vaan nolottiko! :< Missä ovat päältä täytettävät roskikset kun niitä tarvitaan? Kaikki ovat sivusta sisään systeemillä. Siwan myyjälle sopersin että tämä raskaus saa niin voimaan pahoin.. Hän naureskeli hyväntahtoisesti.
Se on sitten meilläkin rakenneultra ensi viikon maanantaina. Saispas tietää kumpi siellä on ja toimiihan kaikki niinkuin kuuluukin. Kovasti tuo kaveri alkanut telmiä mahassani ja villeimmillään hän on aamupäivästä. Oikein näkyy että joku takoo vatsaani sisäpuolelta. On miehellä ihmetteleminen kun tulee itsekkin vihdoin kotiin reissultaan.
25-vuotias l.love Tampereelta jonka la 30.5.12
Viimeksi muokattu:
Kuurupiilo: Kiitoksia vaan onnitteluista! Onhan tää melkosta myllerrystä tunteiden ja kaiken kanssa, mutta koko ajan varmempi, että tää on oikee päätös.
Mulla pelottaa huominen neuvola ihan hirveesti, kun yksin sinne menen
ja kun ensimmäinen kyseessä, ei oikein tiedä mitä pitäis kysellä yms.
Mut huomenna ehkä hieman viisaampi. Ajattelin tosiaan kysäissä sitä varhaisraskauden ultraa..
Miten, oletteko missä vaiheessa kertoneen töissä/opiskelupaikassa raskaudestanne? Vaikka oonkin niin alussa raskauden kanssa, mulla pelottaa jo nyt kertoa töihin asiasta, vaikka pakko ei olekaan sitä heti olla kuuluttamassa!
Onko asiasta pakko kertoa töissä, jos töissä on nostelua ynnä muuta fyysistä työtä, sekä mahdollisesti aggressiivisia asiakkaita??
Ja pakko viel lisätä, että muutenkin pelottaa kertoa kavereille yms, koska onhan tää melko koominen tilanne kaikin puolin. Vastikään eronnut pitkästä parisuhteesta ja pätkähtää sen päätteeksi sitten raskaaksi. Lisäksi oon juuri saanut vakipaikan.....
Mulla pelottaa huominen neuvola ihan hirveesti, kun yksin sinne menen
ja kun ensimmäinen kyseessä, ei oikein tiedä mitä pitäis kysellä yms.
Mut huomenna ehkä hieman viisaampi. Ajattelin tosiaan kysäissä sitä varhaisraskauden ultraa..
Miten, oletteko missä vaiheessa kertoneen töissä/opiskelupaikassa raskaudestanne? Vaikka oonkin niin alussa raskauden kanssa, mulla pelottaa jo nyt kertoa töihin asiasta, vaikka pakko ei olekaan sitä heti olla kuuluttamassa!
Onko asiasta pakko kertoa töissä, jos töissä on nostelua ynnä muuta fyysistä työtä, sekä mahdollisesti aggressiivisia asiakkaita??
Ja pakko viel lisätä, että muutenkin pelottaa kertoa kavereille yms, koska onhan tää melko koominen tilanne kaikin puolin. Vastikään eronnut pitkästä parisuhteesta ja pätkähtää sen päätteeksi sitten raskaaksi. Lisäksi oon juuri saanut vakipaikan.....
Viimeksi muokattu:
Hetken jo lueskellut tätä keskustelua ja nyt itsekkin liittyisin joukkoon.
Elikkäs sancho/25v/Espoo/26.7.
Täällä ollaan sellaisin pelon sekaisin tuntein menossa huomenna ensimmäiseen ultraan, ja tosiaan siis ei olla päästy kuuntelemaan edes sydänääniä neuvolassa joten siksikin tämä jännittävää.
Ja oireitahan minulla ei pahemmin ole ollut, paitsi turvotus ja väsymys. Nyt on alavatsa lähtenyt pyöristymään ja turvotus poistumaan.
Minulla myös ollut kuukautisten aikaan pientä vuotoa, joten sekin hieman säikäyttänyt. Toivottavasti keskiviikkona olisi kaikki hyvin ja voisi jakaa mukavan uutisen muidenkin kanssa. Olemme pitäneet pienessä piirissä tiedon, jotta jos jotain tapahtuisi niin ei tarvitse sitten selitellä kaikikke tai kuunnella sitä voivottelua.
Kuurupiilo onkin jo tutumpi tuolta hellemasujen puolelta
Tuosta mielialasta/angstauksesta/pirttihirmuudesta kun oli puhe niin minä kyllä myönnän olevani aivan hirveä välillä. Tosin huomaan sen kyllä yleensä pian ja yritän korjata sanomisiani ja mies on onneksi ihana ja sanonut että koska me kaksi olemme tärkeintä hän kyllä ymmärtää. Mies on muuttunut kyllä raskauden takia aivan mielettömästi, ja ihan omasta tahdostaan. Aikuistumista mahdollisesti
S & Tirriäinen 11+5
Elikkäs sancho/25v/Espoo/26.7.
Täällä ollaan sellaisin pelon sekaisin tuntein menossa huomenna ensimmäiseen ultraan, ja tosiaan siis ei olla päästy kuuntelemaan edes sydänääniä neuvolassa joten siksikin tämä jännittävää.
Ja oireitahan minulla ei pahemmin ole ollut, paitsi turvotus ja väsymys. Nyt on alavatsa lähtenyt pyöristymään ja turvotus poistumaan.
Minulla myös ollut kuukautisten aikaan pientä vuotoa, joten sekin hieman säikäyttänyt. Toivottavasti keskiviikkona olisi kaikki hyvin ja voisi jakaa mukavan uutisen muidenkin kanssa. Olemme pitäneet pienessä piirissä tiedon, jotta jos jotain tapahtuisi niin ei tarvitse sitten selitellä kaikikke tai kuunnella sitä voivottelua.
Kuurupiilo onkin jo tutumpi tuolta hellemasujen puolelta
Tuosta mielialasta/angstauksesta/pirttihirmuudesta kun oli puhe niin minä kyllä myönnän olevani aivan hirveä välillä. Tosin huomaan sen kyllä yleensä pian ja yritän korjata sanomisiani ja mies on onneksi ihana ja sanonut että koska me kaksi olemme tärkeintä hän kyllä ymmärtää. Mies on muuttunut kyllä raskauden takia aivan mielettömästi, ja ihan omasta tahdostaan. Aikuistumista mahdollisesti
S & Tirriäinen 11+5
Uusi keskustelu löytyy täältä
-> http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/aidit-20-30v/2081015-ensimmainen-pienokainen-tulossa-2012-a/
Jättäkää huomioitta se toinen, minkä otsikon tosiaan mokasin enkä osannut muokata sitä enää
Tuohon nyt listasin kaikki jotka tietojaan tänne ilmoittivat, ja poimin mukaan muitakin jotka täällä ovat keskustelleet. Jos joku tietojaan listalle haluaa tai itsensä listalta pois, niin minä vastaan hommasta
-> http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/aidit-20-30v/2081015-ensimmainen-pienokainen-tulossa-2012-a/
Jättäkää huomioitta se toinen, minkä otsikon tosiaan mokasin enkä osannut muokata sitä enää
Tuohon nyt listasin kaikki jotka tietojaan tänne ilmoittivat, ja poimin mukaan muitakin jotka täällä ovat keskustelleet. Jos joku tietojaan listalle haluaa tai itsensä listalta pois, niin minä vastaan hommasta
Lottiina, 20v, Porvoosta, LA 24.5.2012
taruolento Ei mitään paniikkia. Mä kerroin kavereille vasta 12. viikon jälkeen, samoihin aikoihin ilmoitin töihinkin. Sitä ennen tiesivät ainoastaan muru ja pienen tulevat isovanhemmat ja mun isosisko
Mullakin oli alussa hirveä paniikki, että mitä pitäis tehdä ja minne hakeutua yms. Kouluterveydenhoitajan kautta sitten sain ilmoitettua neuvolaan ja siitä asti neuvolassa ovat pitäneet meistä kovasti huolta.
Tänne ei ton edellisen kirjotuksen jälkeen kuulu mitään sen kummallisempaa, kun että väsymys ei kyllä oo helpottanu minnekään. Rv 21 (jos huomioidaan toi päivän vaihtuminen noin niinkuin ajallisesti)
taruolento Ei mitään paniikkia. Mä kerroin kavereille vasta 12. viikon jälkeen, samoihin aikoihin ilmoitin töihinkin. Sitä ennen tiesivät ainoastaan muru ja pienen tulevat isovanhemmat ja mun isosisko
Mullakin oli alussa hirveä paniikki, että mitä pitäis tehdä ja minne hakeutua yms. Kouluterveydenhoitajan kautta sitten sain ilmoitettua neuvolaan ja siitä asti neuvolassa ovat pitäneet meistä kovasti huolta.
Tänne ei ton edellisen kirjotuksen jälkeen kuulu mitään sen kummallisempaa, kun että väsymys ei kyllä oo helpottanu minnekään. Rv 21 (jos huomioidaan toi päivän vaihtuminen noin niinkuin ajallisesti)
Huom huom!
Siirtykää tekin tänne uuden pinon puolelle kirjoittelemaan
---> http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/aidit-20-30v/2081015-ensimmainen-pienokainen-tulossa-2012-a/
Siirtykää tekin tänne uuden pinon puolelle kirjoittelemaan
---> http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/aidit-20-30v/2081015-ensimmainen-pienokainen-tulossa-2012-a/