Tuolta kantilta rakkaus olisi ehkä suurempaa lapsia kohtaan, koska se on niin pyyteetöntä ja siihen liittyy vähemmän odotuksia ja ehtoja, jotenkin epäitsekkäämpää. Harva kykenee olemaan puolisonsa onnesta yhtä onnellinen kuin lasten. Jos vaikka kumppani löytäisi uuden ja olisi onnellinen niin aika harva kykenisi olemaan onnellinen hänen puolestaan ja vailla mustasukkaisuutta. Sen taas kykenee yleensä hyväksymään, että lapsi muuttaa vaikka toiselle puolelle maapalloa perheineen. Toisaalta onhan se vanhemman rakkauskin itsekästä, koska siihen liittyy esim. omat geenit jne.
Ei siis ihan yksiselitteistä.