Pelkosektiosta...

\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 13:17 minä vaan kirjoitti:
No kyllä on terttulillakin jäänyt pari nappulaa ottamatta tai on mennyt siniset ja vihreet sekaisin.. Vai että ihan jees?? säälin tätä"ihan jees" lasta!!!
Etkö säkään tajunnut?! :eek:
Sä tarkoitat tällä kommentillasi sitä, että säälit niiden lapsia jotka eivät ole näitä olen-ihan-aina-halunnut-lapsen tyyppejä.
Ihan normaalia mun mielestä, että ensin ajatus lapsesta tuntuu vieraalta, sitten pikkuhiljaa "ihan jees" vaiheen kautta päädytään siihen "vauvakuumeeseen" vai miksi sitä nyt kukin nimittääkin.
Jos sun mielestä terttuli kirjoitti jossain kohtaa, että lapsi oli jo olemassa tämän "ihan jees" vaiheen aikana niin kopio se tähän niin mäkin uskon.
 
annin äiti
no hei vieraat ja muut!! Lukekaahan nyt terttulin teksti uudestaan!! ei se nyt ihan normaali päästä ole.. Mut kaikki tyylillään.. mua jotenkin kyllä nolottaa lukea muiden synnytyspeloista :LOL: kun itselläkin sellainen on ollut.. ensimmäinen lapsi on leikattu juuri sen takai, koska en uskaltanut synnyttää.. Mut itseni mielestä oli kyllä aikas rankemmat syyt kuin terttulilla.. Hän on vain päättänyt jo pikku tyttönä, ettei synnytä.. se on niin hirveetä.. vaikka ei edes ollut.. kaikkeen sitä itsensä pistää likoon..
 
nainen 25
Kirjotan tämän siksi, että löytyy niin ihmeen paljon todella suvaitsemattomia todella kylmiä naisia, jotka eivät pysty lainkaan ajattelemaan asioita muuta kuin omalta kannaltaan. joka on heidän mielestä ainut oikea mielipide! Miusta on todella käsittämätöntä, että joku voi sanoa seuraavaa: JÄTÄ LAPSET HANKKIMATTA, JOS ET KERTA PYSTY PELKOSI TAKIA SYNNYTTÄMÄÄN! Jos tätä periaatetta noudatettaisiin niin varmaan olisi monia syitä kieltää lasten hankinta monissa muissakin tapauksissa. Ärsyttää vaan ihan älyttömästi tällaiset kommentit, koska pelkosectiota haluavalla naisella on varmasti muutenkin jo todella paha olo...

Itse en ole nyt raskaana, mutta toivottavsti joku päivä kuitenkin vielä tulen saamaan oman vauvan synnytyspelosta huolimatta...

Minä tulen haluamaan ehdottomasti section pelon takia. Suurin syy section haluamiseen ei minun kohdallani ole se, että pääsisin vähällä, enkä kyllä olekaan päässyt. Toivoisin todellakin ettei minulla olisi pelkoja synnytystä kohtaan, sillä jo nyt kun mietin raskauden yrittämistä alkaa itkettää ja muutamat yöt on tämän asian takia jo nyt valvottu..Välillä asia alkaa painaa ihan kauheasti: sydämenlyöönnit tihentyvät, kädet vapisevat ja tulee tuskanhiki, koska en ole varma uskallanko koskaan yrittää raskautta eli ei tätä kyllä kokonaisuudessan voi sanoa helpolla pääsemiseksi!

Niin se syyni section haluamiseen on pääasissa siinä, että en kestäisi tilannetta jos vauvani kuolisi norm.alatiesynnytykseen, niinkuin ystävälleni kävi. Hänellä puudutteet eivät tehonneet ja kipukynnys oli matala, joten hän menetti tajuntansa ja tilanteessa sitten viivyteltiin ja yritettiin herätellä häntä ja turhien yritysten jälkeen vasta sectioon, mutta vauva oli kärsiny liikaa hapenpuutteesta ja ei selvinnyt. Hänen toinen vauva syntyi suoraan sectiolla ja on terve tyttö!


Olen sitä mieltä jokainen synnyttää niinkuin parhaaksi näkee, koska jokainen nainen kuitenkin on erilainen!
 
vieras myös
Kyllä on hirveä lukea miten sairaita ihmisiä tällä palstalla kommentoi!!! Ei tippaakaan empaatiaa toisia kohtaan. Ilmoittavat, että et lastasi ansaitse.... !!!! Aivan hirveää käytöstä aikuisilta ihmisiltä. Mitähän jos näiden äitien omat tyttäret aikanaan päätyisivät pelkosektioon. Vieläköhän kommentointi olisi samanlaista :whistle:
Mutta kaikille pelkosektioon menijöille ja sen saaneile: myötätuntoa tai ymmärtämystä on turha hakea niiltä, joille ei ole täyttä ymmärrystä suotu. Fiksu äiti ja nainen kyllä ymmärtää toisenlaisiakin ratkaisuja kuin omiaan. :hug:
 
terttuli
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 13:17 minä vaan kirjoitti:
No kyllä on terttulillakin jäänyt pari nappulaa ottamatta tai on mennyt siniset ja vihreet sekaisin.. Vai että ihan jees?? säälin tätä"ihan jees" lasta!!!
Nimenomaan sana jees oli väkästen sisällä, koska se oli tarkoitettu lainaukseksi :eek: Ja todellakin , jos se nyt yhtään kellekään kuuluu, jätin ehkäisyn vasta sitten, kun olin varma, että lapsi on juuri se mitä haluan.
Mutta voihan nuo kirjoitukset tulkita kukin tyylillään, hirmu vaikea on monitahoista asiaa kirjoittaa niin, että se olisi edes jotenkin ymmärrettävä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 14:33 nainen 25 kirjoitti:
Niin se syyni section haluamiseen on pääasissa siinä, että en kestäisi tilannetta jos vauvani kuolisi norm.alatiesynnytykseen, niinkuin ystävälleni kävi. Hänellä puudutteet eivät tehonneet ja kipukynnys oli matala, joten hän menetti tajuntansa ja tilanteessa sitten viivyteltiin ja yritettiin herätellä häntä ja turhien yritysten jälkeen vasta sectioon, mutta vauva oli kärsiny liikaa hapenpuutteesta ja ei selvinnyt. Hänen toinen vauva syntyi suoraan sectiolla ja on terve tyttö!
Olen sitä mieltä jokainen synnyttää niinkuin parhaaksi näkee, koska jokainen nainen kuitenkin on erilainen!
Minulla aivan sama syy miksi halusin sektion.. siis ei ole sattunut ystävälleni, mutta minulla on matala kipukynnys, ahtautta lantiossa (alarajalla), joustamaton häntäluu, kova pehmytkudosvastus ja jännitän lihaksia tahtomattani (fysioterapiassa useasti sanottu) mutta silti minun piti selittää lääkäreille miksi halusin sektion.. olen varma että pyörtyisin kivusta + vauva ei saisi happea ja kuolisi.
Minulle tehtiin sektio viikolla 40 +3, jännitystä viimeiseen asti, ja puudutus lakkasi tehoamasta kun paikkoja vielä kuivattiin, eli maha oli auki.. sain morfiinia ja jonkin hetken päästä helpotti.. mutta miten olisi käynyt jos olisin ollut synnyttämässä alakautta.. en edes halua ajatella.. ihana 10 pisteen tyttö tuli. :heart:
Lääkäri totesi vain että olisi mahtunut alakautta.. alle 3.5 kg, mutta miten edes pienen saa puskettua tajuttomana maailmaan.. :/
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 22:01 Vierailija kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 14:33 nainen 25 kirjoitti:
Niin se syyni section haluamiseen on pääasissa siinä, että en kestäisi tilannetta jos vauvani kuolisi norm.alatiesynnytykseen, niinkuin ystävälleni kävi. Hänellä puudutteet eivät tehonneet ja kipukynnys oli matala, joten hän menetti tajuntansa ja tilanteessa sitten viivyteltiin ja yritettiin herätellä häntä ja turhien yritysten jälkeen vasta sectioon, mutta vauva oli kärsiny liikaa hapenpuutteesta ja ei selvinnyt. Hänen toinen vauva syntyi suoraan sectiolla ja on terve tyttö!
Olen sitä mieltä jokainen synnyttää niinkuin parhaaksi näkee, koska jokainen nainen kuitenkin on erilainen!
Minulla aivan sama syy miksi halusin sektion.. siis ei ole sattunut ystävälleni, mutta minulla on matala kipukynnys, ahtautta lantiossa (alarajalla), joustamaton häntäluu, kova pehmytkudosvastus ja jännitän lihaksia tahtomattani (fysioterapiassa useasti sanottu) mutta silti minun piti selittää lääkäreille miksi halusin sektion.. olen varma että pyörtyisin kivusta + vauva ei saisi happea ja kuolisi.
Minulle tehtiin sektio viikolla 40 +3, jännitystä viimeiseen asti, ja puudutus lakkasi tehoamasta kun paikkoja vielä kuivattiin, eli maha oli auki.. sain morfiinia ja jonkin hetken päästä helpotti.. mutta miten olisi käynyt jos olisin ollut synnyttämässä alakautta.. en edes halua ajatella.. ihana 10 pisteen tyttö tuli. :heart:
Lääkäri totesi vain että olisi mahtunut alakautta.. alle 3.5 kg, mutta miten edes pienen saa puskettua tajuttomana maailmaan.. :/
Ääh...mistäs sen sitten tiedät, kun et viitsi edes kokeilla. Esim. epiduraalipuudutusta voidaan synnytyksen aikana lisätä. Et välttämättä olisi edes pyörtynyt...On kumma, kun se kokematta jäänyt synnytyskin oli noin valmiiksi käsikirjoitettu...
 

Itse en ole sitä mieltä, että nainen joka ei uskalla alateitse synnyttää ei lastansa ansaitse. Varsin radikaalia kommentointia tuollainen. Kuitenkin se, mikä kummastuttaa terttulin (vai olitko kerttuli) kirjoituksessa, on tuo häpeily edes synnytyksestä _puhumiseen_ liittyen. Tuohan viittaisi selvästi siihen, että kirjoittajalla on jotain ongelmia omaan naiseuteensa liittyen. Kyllä repeämät ja paikkojen venymiset kuuluvat synnytystapahtumaan, ja synnyttäminen kuuluu naiseuteen. Ei kukaan varmasti kivusta tai kehon venymisestä hihku, mutta se että tuo tuntuisi jotenkin nololta, on minusta varsin poikkeavaa... Eli tällaisessa tapauksessa voisi kuvitella, että jonkinlainen terapia olisi henkilölle tarpeen ihan äitiyttäkin ajatellen. Kyllähän sitä automaattisesti siirtää omia estojaan ja "kieroutumiaan" lapsiinsakin. Ei ne vaikutukset siihen synnytystapahtumaan rajoitu. Enkä sano tätä pahalla.

Mutta jos joku kokee, ettei yksinkertaisesti PYSTY alateitse synnyttämään, niin varmasti tällä pelollansa ennustuksensa aika hyvin saa toteutumaan: paniikissa kiljuu ja hyperventiloi, kramppaa lantionpohjalihaksensa paketiksi eikä uskalla ponnistaa jne. Silloin tietysti sektiota kannattaa harkita. Paras kuitenkin luonnon suunnittelemalla tavalla eli alateitse.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 23:17 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 22:01 Vierailija kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 14:33 nainen 25 kirjoitti:
Niin se syyni section haluamiseen on pääasissa siinä, että en kestäisi tilannetta jos vauvani kuolisi norm.alatiesynnytykseen, niinkuin ystävälleni kävi. Hänellä puudutteet eivät tehonneet ja kipukynnys oli matala, joten hän menetti tajuntansa ja tilanteessa sitten viivyteltiin ja yritettiin herätellä häntä ja turhien yritysten jälkeen vasta sectioon, mutta vauva oli kärsiny liikaa hapenpuutteesta ja ei selvinnyt. Hänen toinen vauva syntyi suoraan sectiolla ja on terve tyttö!
Olen sitä mieltä jokainen synnyttää niinkuin parhaaksi näkee, koska jokainen nainen kuitenkin on erilainen!
Minulla aivan sama syy miksi halusin sektion.. siis ei ole sattunut ystävälleni, mutta minulla on matala kipukynnys, ahtautta lantiossa (alarajalla), joustamaton häntäluu, kova pehmytkudosvastus ja jännitän lihaksia tahtomattani (fysioterapiassa useasti sanottu) mutta silti minun piti selittää lääkäreille miksi halusin sektion.. olen varma että pyörtyisin kivusta + vauva ei saisi happea ja kuolisi.
Minulle tehtiin sektio viikolla 40 +3, jännitystä viimeiseen asti, ja puudutus lakkasi tehoamasta kun paikkoja vielä kuivattiin, eli maha oli auki.. sain morfiinia ja jonkin hetken päästä helpotti.. mutta miten olisi käynyt jos olisin ollut synnyttämässä alakautta.. en edes halua ajatella.. ihana 10 pisteen tyttö tuli. :heart:
Lääkäri totesi vain että olisi mahtunut alakautta.. alle 3.5 kg, mutta miten edes pienen saa puskettua tajuttomana maailmaan.. :/
Ääh...mistäs sen sitten tiedät, kun et viitsi edes kokeilla. Esim. epiduraalipuudutusta voidaan synnytyksen aikana lisätä. Et välttämättä olisi edes pyörtynyt...On kumma, kun se kokematta jäänyt synnytyskin oli noin valmiiksi käsikirjoitettu...
Höh.. Mistä sä voi etukäteen tietää, että olisit pyörtynyt!! Et mistään.. Kun olisit ottanut kaikki puudutukset mitä saa, niin et olisi pakosti tuntenut mitään kipuja!!! Minulla kans muka synnytys pelko.. kävin pelkopolilla ja päätin synnyttää.. Minä en kyllä pälännyt kipuja vaan oli ihan toinen syy, mutta sain epiduraalin joka auttoi koko ponnistus vaiheenkin yli.. Tuntui vain, et olisi kakannut jne.. En tuntenut viimeiseen 4 tuntiin mitään kipua.. synnytys oli paljon helpompaa mitä kuvittelin.. ja jos olisit tajuttomaksi mennyt, niin oltais tehty hätäsektio tietenkin!! Hölmö!!
 
terttuli
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.02.2007 klo 10:22 Vieras kirjoitti:
Itse en ole sitä mieltä, että nainen joka ei uskalla alateitse synnyttää ei lastansa ansaitse. Varsin radikaalia kommentointia tuollainen. Kuitenkin se, mikä kummastuttaa terttulin (vai olitko kerttuli) kirjoituksessa, on tuo häpeily edes synnytyksestä _puhumiseen_ liittyen. Tuohan viittaisi selvästi siihen, että kirjoittajalla on jotain ongelmia omaan naiseuteensa liittyen. Kyllä repeämät ja paikkojen venymiset kuuluvat synnytystapahtumaan, ja synnyttäminen kuuluu naiseuteen. Ei kukaan varmasti kivusta tai kehon venymisestä hihku, mutta se että tuo tuntuisi jotenkin nololta, on minusta varsin poikkeavaa... Eli tällaisessa tapauksessa voisi kuvitella, että jonkinlainen terapia olisi henkilölle tarpeen ihan äitiyttäkin ajatellen. Kyllähän sitä automaattisesti siirtää omia estojaan ja "kieroutumiaan" lapsiinsakin. Ei ne vaikutukset siihen synnytystapahtumaan rajoitu. Enkä sano tätä pahalla.

Mutta jos joku kokee, ettei yksinkertaisesti PYSTY alateitse synnyttämään, niin varmasti tällä pelollansa ennustuksensa aika hyvin saa toteutumaan: paniikissa kiljuu ja hyperventiloi, kramppaa lantionpohjalihaksensa paketiksi eikä uskalla ponnistaa jne. Silloin tietysti sektiota kannattaa harkita. Paras kuitenkin luonnon suunnittelemalla tavalla eli alateitse.
En vetäny hernettä nenään, mutta minulla ei ole mitään ongelmia naiseuteen liittyen, kiitos vain =) Ellei äidittömyyttä siksi lasketa...

Sen kyllä tunnustan, että olen synnytysajattelussa varmaan monia muita "normaaleja" naisia itsekkäämpi; eli minun mielestäni nykynaisen ei enää KUULU pakosti synnyttää alakautta, revetä tai venyä (ei nyt sit taas tarvii muiden hihkua että nuo olisivat ainoat pelkosektioni syyt!). Miksi ihmeessä sen kuuluisi olla normaalia elämää jos sen voi jotenkin välttääkin. Mutta siinähän taas päästään siihen asiaan, että eihän meidän pelkoisten kuuluisi hankkia lapsia ollenkaan.... :whistle: (vaikkei lainaamani hlö näin väittänytkään)

Monen tuntuu olevan vaikea hyväksyä juuri synnytyspelkoa, mutta olisi kiva tietää, ajattelevatko nuo hlöt samoin kaikista muistakin pelkoisista!?

Jos on esim. sairaalloisen lentopelkoinen ihminen, eihän sitäkään puoliväkisin Finnairin koneeseen työnnetä?!
Jos tällä ihmisellä olisi yksi matka edessään ja se pelko ei poistu puhumalla, niin miksi hän ei voisi kiertää sinne määränpäähänsä maitse, mikäli se on mahdollista, vaikka tulisikin maksamaan enemmän, veisi kauemman aikaa ja olisi vähän enemmän riskejä??
Kuten lainaamani hlökin sanoi, ei kovin turvallinen alatiesynnytyskään ole, jos synnyttäjä on kauhusta jäykkänä, panikoi jne.
Voisihan sitä tietysti 9kk ajaksi "unohtaa" sen synnytyksen ja olla niin kuin ei oliskaan ja sitten "kokeilla" h-hetkellä, onko se pelko vielä jäljellä..... No, itse en ainakaan lähtenyt urheilemaan, vaan halusin mielenrauhan itselleni edes loppuraskauteen ja lapselle mahdollisuuden syntyä terveenä.
En todellakaan väitä, etteikö onnistunut alatiesynnytys olisi lapsen parasta, mutta näissä keskusteluissa liikaa korostetaan ja suorastaan liioitellaan täysiaikaisella vauvalle suunnitellusta sektiosta tulevia komplikaatioita. Nämä ovat erittäin harvinaisia (muistaakseni aiheesta aloitettuun ketjuunkaan ei tullut yhtään asiallista(=oikeaa) vastausta.)
 
hölmömpi
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.02.2007 klo 13:06 äiti kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 23:17 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 22:01 Vierailija kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 14:33 nainen 25 kirjoitti:
Niin se syyni section haluamiseen on pääasissa siinä, että en kestäisi tilannetta jos vauvani kuolisi norm.alatiesynnytykseen, niinkuin ystävälleni kävi. Hänellä puudutteet eivät tehonneet ja kipukynnys oli matala, joten hän menetti tajuntansa ja tilanteessa sitten viivyteltiin ja yritettiin herätellä häntä ja turhien yritysten jälkeen vasta sectioon, mutta vauva oli kärsiny liikaa hapenpuutteesta ja ei selvinnyt. Hänen toinen vauva syntyi suoraan sectiolla ja on terve tyttö!
Olen sitä mieltä jokainen synnyttää niinkuin parhaaksi näkee, koska jokainen nainen kuitenkin on erilainen!
Minulla aivan sama syy miksi halusin sektion.. siis ei ole sattunut ystävälleni, mutta minulla on matala kipukynnys, ahtautta lantiossa (alarajalla), joustamaton häntäluu, kova pehmytkudosvastus ja jännitän lihaksia tahtomattani (fysioterapiassa useasti sanottu) mutta silti minun piti selittää lääkäreille miksi halusin sektion.. olen varma että pyörtyisin kivusta + vauva ei saisi happea ja kuolisi.
Minulle tehtiin sektio viikolla 40 +3, jännitystä viimeiseen asti, ja puudutus lakkasi tehoamasta kun paikkoja vielä kuivattiin, eli maha oli auki.. sain morfiinia ja jonkin hetken päästä helpotti.. mutta miten olisi käynyt jos olisin ollut synnyttämässä alakautta.. en edes halua ajatella.. ihana 10 pisteen tyttö tuli. :heart:
Lääkäri totesi vain että olisi mahtunut alakautta.. alle 3.5 kg, mutta miten edes pienen saa puskettua tajuttomana maailmaan.. :/
Ääh...mistäs sen sitten tiedät, kun et viitsi edes kokeilla. Esim. epiduraalipuudutusta voidaan synnytyksen aikana lisätä. Et välttämättä olisi edes pyörtynyt...On kumma, kun se kokematta jäänyt synnytyskin oli noin valmiiksi käsikirjoitettu...
Höh.. Mistä sä voi etukäteen tietää, että olisit pyörtynyt!! Et mistään.. Kun olisit ottanut kaikki puudutukset mitä saa, niin et olisi pakosti tuntenut mitään kipuja!!! Minulla kans muka synnytys pelko.. kävin pelkopolilla ja päätin synnyttää.. Minä en kyllä pälännyt kipuja vaan oli ihan toinen syy, mutta sain epiduraalin joka auttoi koko ponnistus vaiheenkin yli.. Tuntui vain, et olisi kakannut jne.. En tuntenut viimeiseen 4 tuntiin mitään kipua.. synnytys oli paljon helpompaa mitä kuvittelin.. ja jos olisit tajuttomaksi mennyt, niin oltais tehty hätäsektio tietenkin!! Hölmö!!
Varsinainen järjenvalo ja äiti isolla ÄÄLLÄ tämäkin....
 
Hätäsektionhan voi aina tehdä mutta se ei tarkota sitä, että lapsen voi enää välttämättä pelastaa vammautuiselta. Mulle oloi käydä näin. Lääkäri totesi että nyt on niin kiire, ettei pystytä hätäsektiota tekemään. Imukuppi päähän ja 2 kätilöä työnsi vatsan päältä. Peräsuoleen asti repesin. P.aska homma mutta lapsi on tod. näk. terve.
Eli ei se hätäsektio ole tae siitä, että saadaan lapsi terveenä ulos jos oikein tiukka paikka tulee :/
 
kahden äiti
Suunniteltu sektio on lapselle turvallinen tapa syntyä. Miksi tätä asiaa pitää aina olla vääristelemässä?

Ei äiti tee lastaan kohtaan väärin jos haluaa lapsensa sektiolla. Eikä taatusti myöskään jos synnyttää tämän alateitse! Kumpikin äiti varmasti haluaa lapselleen parasta ja kuuntelee myös itseään tehden päätöksen synnytystavasta itseään kuunnellen.

Miksi minussa ei herätä mitään vihaa nämä sektiot? Minulle on sama, synnyttääkö joku lapsensa kuten minä (jonka synnytykset ovat sattuneet sujumaan erittäin hyvin) vai haluaako joku leikkauksen pelkästään siksi ettei halua alapäänsä repeytyvän? Mitä sillä on väliä? Eihän se kerro ihmisestä kuin yksittäisen asian, ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, osaako toimia äitinä.

Kateushan se yleensä saa eniten huutelemaan.

Minä olen tehnyt joskus lastensuojelussa työtä ja saanut vähän perspektiiviä siihen mitä oikeasti on huono äitiys. Ei se synnytystapa ole lainkaan oleellista lapsen hyvän kehityksen kannalta.
 
tosiasia
Naisella on se reikä siellä alapäässä juuri tätä synnytystä varten...miksei siis sitä käytetä, jos siihen on mahdollisuus vaan vauva pitää ns. ilman pätevää syytä repiä vatsapeitteiden läpi?
 
TOSIASIA
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.02.2007 klo 14:47 tosiasia tämäkin kirjoitti:
Siksi kun ei enää eletä kivikaudella ja lääketiede mahdollistaa muutkin vaihtoehdot. B)
Miksei kaikkia synnyttäjiä sitten leikattaisi automaattisesti suunnitellusti jos se kerran olisi järkevämpi tapa synnyttää? Kun lääketiede tämän kerran mahdollistaisi?
Eiköhän nykyajan lääketiede ole juuri sen verran kehittynyttä, että sen parissa TIEDETÄÄN alatiesynnytyksen olevan ns. parempi vaihtoehto lapselle ja äidille.
Jos joku haluaa toteuttaa omaa lääketiedettään ja väittää kiven kovaa suunitellun sektion olevan turvallisempi ja parempi tapa, saa hän mielestäni itsensä ja lapsensa siihen uhrata. Mutta pliis, älkää kannustako muita tietämättömiäkin siihen!
 
Tärkeintä
On tärkeää tiedostaa että alatiesynnytys on lapselle lähes aina turvallinen tapa syntyä. Samoin suunniteltu sektio.

Kiva olisi jos emme yrittäisi pakottaa muita juuri siihen mikä omalla kohdalla on paras ratkaisu emmekä haukkuisi toisenlaisen ratkaisun tehneitä.

Tärkeintä on huolehtia siitä jälkikasvustaan sitten syntymän jälkeen (ja toki ennenkin) eikä syntymätavalla ole niin väliä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.02.2007 klo 16:48 TOSIASIA kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.02.2007 klo 14:47 tosiasia tämäkin kirjoitti:
Siksi kun ei enää eletä kivikaudella ja lääketiede mahdollistaa muutkin vaihtoehdot. B)
Miksei kaikkia synnyttäjiä sitten leikattaisi automaattisesti suunnitellusti jos se kerran olisi järkevämpi tapa synnyttää? Kun lääketiede tämän kerran mahdollistaisi?
Kröhöm, mitä tossa ylempänä lukee? Mahdollistaa muutkin vaihtoehdot. Ei tosta saa mitenkään väännettyä sitä toista äärilaitaa, että kaikki sektioon vaan. Kysehän oli nimenomaan vaihtoedoista.

Siinä olen samaa mieltä, että kyllä täällä välillä ollaan liiankin myötämielisiä sektioon. Porukalla vaaditaan ja kannustetaan ja muut on alatiefanaatikkoja. Mun mielestä sektio on hyvä, myös pelon vuoksi, mutta siinäkin "rajansa kaikella".
 
synnytyspelkoinen
Olen lueskellut näitä juttuja ja tuntuu kyllä kauhealta miten ilkeitä ja julmia naiset voivat toisilleen olla :( Tuntuu että sanonta "nainen on naiselle susi" pitää kyllä paikkansa kun näitä lukee. Ei sitten yhtään kyllä irtoa toisille ymmärrystä ja myötätuntoa missään tilanteessa vaan haukutaan ja irvaillaan jos pelkää synnytystä ja jopa sanotaan toiselle että et ansaitse lapsiasi! :eek: Onko näille "täydellisille" naisille tullut mieleen että kaikkiin pelkoihin on yleensä joku syy, ja synnytyspelkoon voi joillakin olla erittäin vakavia syitä joista kaikki ei välttämättä halua kauheasti kertoilla.

Itse olen 27v nainen ja olemme mieheni kanssa jo pitkään haaveilleet lapsesta, mutta asiaa on vain vuosikaudet lykätty juuri sen takia koska minulla on erittäin voimakas synnytyspelko, josta olen kärsinyt siitä lähtien kun yleensä edes ymmärsin että vauvan saadakseen naisen pitää synnyttää. Minulla tämä synnytyspelko johtuu varmastikin siitä, että olen joutunut alle kouluikäisenä pikkutyttönä seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Minulla on ongelmia myös seksin, gynekologin tutkimusten ym suhteen tämän hyväksikäyttötaustani takia. Kävin 3 vuotta terapiassa jossa keskusteltiin paljon myös tästä synnytyspelosta mutta eipä se mihinkään kadonnut ja lopetin terapian pari vuotta sitten.

Minusta tuntuu kauhealta lukea näitä kommentteja että "jos et uskalla synnyttää niin jätä lapset tekemättä" ja että ei ansaitse lapsia jos ei synnytä. Minulle on tosin lääkäri sanonut jo muutama vuosi sitten että hänen mielestään minulle pitäisi tehdä sektio (jos nyt ikinä uskallan edes yrittää raskaaksi tuloa) koska minulla on niin rankka tausta ettei synnyttäminen luultavasti edes onnistuisi. Mutta tämä yleinen mielipide tuntuu tosi kammottavalta että syyllistetäänkö minua sitten loppuelämäni jos saan lapsen sektiolla, olenko sitten kaikkien mielestä huono äiti joka ei ansaitse lastaan? :ashamed: Minä todella haluaisin perustaa perheen mieheni kanssa, mutta pelkään sitäkin, että jos sitten raskausaikana törmään hoitohenkilökuntaan joka ei ymmärrä synnytyspelkoani vaan suhtautuu siihen niinkuin nyt täälläkin palstalla moni eli vähättelee ja syyllistää.

Joku täällä kysyi, että mitä siinä synnytyksessä sitten oikein pelätään. Minä voin omasta puolestani kertoa, että toki pelkään sitä kipuakin, kestän kyllä muuta kipua ihan hyvin esim. päänsärkyä, hammassärkyä yms mutta sillä alueella johon minua on lapsena satutettu en kestä kipua. Jo kuukautiskivutkin ahdistavat ja tuovat mieleen inhottavia muistoja hyväksikäytöstä. Mutta vielä enemmän kuin kipua pelkään sitä, että minun pitäisi olla haarat levällään vieraiden ihmisten edessä ja minua "sorkittaisiin" alapäästä kuten synnytyksessä joudutaan varmasti tekemään. Kuten tuossa edellä kerroin, tavalliset gynetutkimuksetkin ovat minulle erittäin vaikeita, niitä on pystytty tekemään vain nukutuksessa koska en niihin tajuissani ollessa millään pysty.

Tiedän ettei sellainen nainen pysty ymmärtämään näitä asioita jolle itselleen ei ole tapahtunut lapsena sellaista mitä minulle tapahtui. Jos saa kasvaa lapsuutensa rauhassa ilman seksuaalista väkivaltaa niin silloin ei varmaan tule mieleenkään, että jollain toisella voisi olla näin vaikeaa näiden asioiden kanssa. Tämä nyt oli vain minun tarinani, en väitä että kaikki synnytyspelkoiset olisivat lapsena hyväksikäytettyjä mutta epäilen kyllä että monet hyväksikäytetyt tai raiskatut ovat synnytyspelkoisia. Niin että kannattaa vähän miettiä ennen kuin leimaa synnytyspelkoisen mukavuuden haluiseksi ja huonoksi äidiksi. Usein taustalla voi olla jotain ikävää, kukaan ei pelkää ilman syytä!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.02.2007 klo 13:06 äiti kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 23:17 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 22:01 Vierailija kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.02.2007 klo 14:33 nainen 25 kirjoitti:
Niin se syyni section haluamiseen on pääasissa siinä, että en kestäisi tilannetta jos vauvani kuolisi norm.alatiesynnytykseen, niinkuin ystävälleni kävi. Hänellä puudutteet eivät tehonneet ja kipukynnys oli matala, joten hän menetti tajuntansa ja tilanteessa sitten viivyteltiin ja yritettiin herätellä häntä ja turhien yritysten jälkeen vasta sectioon, mutta vauva oli kärsiny liikaa hapenpuutteesta ja ei selvinnyt. Hänen toinen vauva syntyi suoraan sectiolla ja on terve tyttö!
Olen sitä mieltä jokainen synnyttää niinkuin parhaaksi näkee, koska jokainen nainen kuitenkin on erilainen!
Minulla aivan sama syy miksi halusin sektion.. siis ei ole sattunut ystävälleni, mutta minulla on matala kipukynnys, ahtautta lantiossa (alarajalla), joustamaton häntäluu, kova pehmytkudosvastus ja jännitän lihaksia tahtomattani (fysioterapiassa useasti sanottu) mutta silti minun piti selittää lääkäreille miksi halusin sektion.. olen varma että pyörtyisin kivusta + vauva ei saisi happea ja kuolisi.
Minulle tehtiin sektio viikolla 40 +3, jännitystä viimeiseen asti, ja puudutus lakkasi tehoamasta kun paikkoja vielä kuivattiin, eli maha oli auki.. sain morfiinia ja jonkin hetken päästä helpotti.. mutta miten olisi käynyt jos olisin ollut synnyttämässä alakautta.. en edes halua ajatella.. ihana 10 pisteen tyttö tuli. :heart:
Lääkäri totesi vain että olisi mahtunut alakautta.. alle 3.5 kg, mutta miten edes pienen saa puskettua tajuttomana maailmaan.. :/
Ääh...mistäs sen sitten tiedät, kun et viitsi edes kokeilla. Esim. epiduraalipuudutusta voidaan synnytyksen aikana lisätä. Et välttämättä olisi edes pyörtynyt...On kumma, kun se kokematta jäänyt synnytyskin oli noin valmiiksi käsikirjoitettu...
Höh.. Mistä sä voi etukäteen tietää, että olisit pyörtynyt!! Et mistään.. Kun olisit ottanut kaikki puudutukset mitä saa, niin et olisi pakosti tuntenut mitään kipuja!!! Minulla kans muka synnytys pelko.. kävin pelkopolilla ja päätin synnyttää.. Minä en kyllä pälännyt kipuja vaan oli ihan toinen syy, mutta sain epiduraalin joka auttoi koko ponnistus vaiheenkin yli.. Tuntui vain, et olisi kakannut jne.. En tuntenut viimeiseen 4 tuntiin mitään kipua.. synnytys oli paljon helpompaa mitä kuvittelin.. ja jos olisit tajuttomaksi mennyt, niin oltais tehty hätäsektio tietenkin!! Hölmö!!
Suoraan sanoen säälittää näiden kahden tytön lapset jotka täällä kirjoittaa.. todellakin tytön, ei tuollaisia kommentteja kukaan kypsä ihminen kirjoita. Sama kuin vieras joka kirjoitti ettei ansaitse lapsia jollei alateitse synnytä.. nooh, tälläisille on ihan turha vastata mitään saatikka puolustella päätöksiään. Harmi vain lasten puolesta, tulevat varmaan näkemään aika musta-valkoisen maailman..

Se näissä pelkosektiokeskusteluissa on aina ongelmana että tänne tulee asiattomat kommentoimaan.. :(
 
toteamus
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.02.2007 klo 21:54 vieras kirjoitti:
Voi itku mikä kauhee ketju tästä tuli...en tätä tarkottanu ollenkaa kun kysyin että miksi haluaa joku sektion :( Sillä mä vaan sitä kysyin kun itselläni on kauhee sektiopelko ja olen pakotettu siihen...
Eikä varmaan asiallisesta kysymyksestä kukaan ole itseensä ottanutkaan, MUTTA kun näihin ketjuihin tuppaavat sitten väen vängällä nuo ah, niin täydelliset alatie-äidit :saint:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.02.2007 klo 13:28 kahden äiti kirjoitti:
Suunniteltu sektio on lapselle turvallinen tapa syntyä. Miksi tätä asiaa pitää aina olla vääristelemässä?

Ei äiti tee lastaan kohtaan väärin jos haluaa lapsensa sektiolla. Eikä taatusti myöskään jos synnyttää tämän alateitse! Kumpikin äiti varmasti haluaa lapselleen parasta ja kuuntelee myös itseään tehden päätöksen synnytystavasta itseään kuunnellen.

Miksi minussa ei herätä mitään vihaa nämä sektiot? Minulle on sama, synnyttääkö joku lapsensa kuten minä (jonka synnytykset ovat sattuneet sujumaan erittäin hyvin) vai haluaako joku leikkauksen pelkästään siksi ettei halua alapäänsä repeytyvän? Mitä sillä on väliä? Eihän se kerro ihmisestä kuin yksittäisen asian, ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, osaako toimia äitinä.

Kateushan se yleensä saa eniten huutelemaan.

Minä olen tehnyt joskus lastensuojelussa työtä ja saanut vähän perspektiiviä siihen mitä oikeasti on huono äitiys. Ei se synnytystapa ole lainkaan oleellista lapsen hyvän kehityksen kannalta.
Et voisi enempää oikeassa olla!!!! Varmaan fiksuin kirjoitus koko ketjussa!!!
 

Yhteistyössä