Tammitähdet 2017

Onnea Susanna teidän 1-vuotiaalle!

Ens viikonloppuna taitaa olla enemmänkin juhlahumua, meilläkin vietetään synttäreitä sillon. Tulee muutamia vieraita sekä la että su. Ei viititty kaikkia pyytää kerralla, kun on pieni kämppä, ja kun isovanhemmat tulee matkan päästä niin saavat olla sitten rauhassa lapsen kanssa myös.

Meillä meni joulu sitten sairastellessa. 22.pv nousi pojulle kuume, ensin aattelin että olis Mpr-rokotteesta kun oli just viikkoa aiemmin sen saanut. No sitten kun ei muutaman päivän jälkeen alkanut asettua, käytettiin lääkärissä ja korvatulehdushan sinne oli myös iskenyt. Sitten iski flunssa myös muhun ja viimeisenä mieheen. Nyt aletaan pikkuhiljaa olla kaikki kuntoutumassa. Pienimmäinen kovasti vielä yskii kyllä.

Muuten oli mukava joulu, muutamia lahjoja tuli pojulle, pulkka ja taaperokärry on otettu jo ennen joulua käyttöön. Taaperokärryllä kovasti treenailee kävelyä ja tukea vasten seisotaan ja kävellään muutenkin. Ei paljosta puutu, että seisois ilman tukea.

Syömiset ja unet nyt vähän sakkas taudin takia, mut kunhan varmasti on terve niin eiköhän mekin nyt joku unikoulu pidetä. On tuota aamuyön valvoskelua, toissa yönä riekkui 1:40-5, ei kiva.

Huomenna olis 1-v neuvolaa ja keskiviikkona hammashoitajalla käyntiä. Tässähän tämä vuosi taas lähtee rullaamaan.

 

Musicro, ikävä tuo tulehdus... Mutta hyvä että paranemaan päin!

Susanna, meillä pojat ei antaneet minkään koristeen yms tavaran olla paikoillaan kun oppivat kävelemään. Tyttö tosiaan aika hyvin antaa... Ainakin vielä.
Onnea teidän 1v!!!

Myös meillä tänään synttärit siis ja juhlat tosiaan viikonloppuna... Juhlaruuhka

Meidän yksivuotias osaa juosta karkuun, kävellä, tanssia ja pyörähdellä, taputtaa ja vilkuttaa. Syö hienosti lusikalla mutta nokkamukilla on kivempi kastella paikat kuin juoda. Tykkää kaikesta ruuasta, mut ei oikein vihanneksista. Leikkii itsekseen paljon ja juttelee omaa kieltä. Sanoo äiti, aijai ja joo sekä ooh. Tekee aamupissat pottaan, muulloin ei kyllä jouda istumaan. Osoittelee kaikkea mahdollista, ihmettelee suu pyöreänä että ooh. Tietää mm. mikä on pallo, sukka ja lamppu. Öisin levoton, päivisin nukkunut nyt hyvin. Viipottaa aina veljiensä perässä ja nauraa ratketakseen kun leikitään piiloa. Tykkää pukea kaikkea päälle ja päähän, rakastaa katsella äidin meikkipussia. Tissi on edelleen rakas ja äidin syli ykkönen.
Sellainen on meidän neiti nyt, vuoden vanhana

Unikoulua takana vissiin 5päivää ja valitettavasti yöt vaan huononee likka on ruvennut pitämään huutokonsertteja oikein kunnolla. Lisäksi yskii öisin aina herätessä joten käydään keskiviikkona lääkärissä sulkemassa korvatulehdus tmv. Pois. Ilman maitoa nyt kuitenkin mennään öisin....

 

Onnittelut Repa myös teidän 1-vuotiaalle näin jälkeenpäin! Onko unikoulu tuottanut tuloksia?

Meilläkin tuli viikko sitten vuosi mittariin, hurjaa. Kylläpä muuten meni äkkiä, vaikka muistan ekana yönä kotona miettineeni, miten tästä selviää

Viime viikonloppuna olikin juhlahumua. Ensin la kävi isovanhemmat lounaalla ja kahvilla, iltapäivällä tuli lapsen toiset kummit ja yks kaveriperhe. Sunnuntaina tuli pari naapuria ja yks kaveriperhe sillonkin. Muutama joutu perumaan sairastelujen vuoksi. Pojalla oli rankkaa, kun piti niin puolustaa omia leluja ei muuten oo ollu erityisen ’päällekäyvä’ tai muuta, mutta omista leluista oli mustasukkanem. Yritti häätää 3-vuotiastakin pois taaperokärrynsä kimpusta.

Lahjaksi tuli vaatteita, kirjoja ja muutama lelu. Kaikki varsin mieleisiä, osa enemmän lapsen ja osa äidin Vaatteetkin enimmäkseen ihan mun maun mukaisia, ja käyttöön tulee loputkin.

Tällä viikolla käytiin 1-v ja perhekuvassa, äsken tuli koevedokset galleriaan, ihan hyviä kuvia tuli.

 

Musicro, tasan viikko meni huutaessa, sittemmin alkoi rauhoittumaan yöt. Joskus vieläkin on niitä öitä... Yleensä ilta/alkuyö, jolloin on vaikea saada jatkamaan unta. Mutta suurilta osin nukkuu itse yön ihan hyvin. Ilta on edelleen levotonta. Välillä heräilee kokoajan, välillä vähemmän. Aina erilaiset illat. Niin ja mitään tulehdusta ei korvissa ollut tms.

Juhlat meni hyvin, tyttö sai lahjaksi kirjoja, polkuauton, palapelejä ja vaatteita...

Ensimmäinen työpäiväkin oli viime lauantaina. Hyvin pääsin hiippailemaan sängystä pois ilman tytön heräämistä. Nukkuu siis alkuyötä lukuunottamatta vieressä. Muutenkin oli mennyt isän kanssa mainiosti, ei perään kysellyt, vaikka aamu tissi ollut se tärkein yösyönnin loputtua. Olin aamulla lypsänyt maitoa etten räjähdä, mut ei neiti halunnut nokkiksesta sitä.
Tänä lauantaina menen taas työmaalle, saa nähdä meneekö yhtä hyvin.

1v kuvaus tulossa maanantaina, sitä ennen pitää löytää hameseen sopivat leggingsit vielä...

Rokotukset laittoi neuvolassa, ja yhdeksi päiväksi nousi kuume melkein viikko sen jälkeen... Käytiin ottamassa myös hepatiitti rokote koska lähdetään kesäkuussa reissuun. Hyvin typy ne kestää, ei oo paljoa itkenyt niitä, ei tunnu edes ymmärtävän mitä tapahtuu.

Omapäinen on neiti, kiukkua, tulta ja tappuraa.. Mutta myös hymyä ja iloa. Ihana olento. Pituutta tällä hetkellä 77,5cm ja 9,45kg. Imetys jatkuu vielä... Mutta pärjää hyvin ilmankin. Pikkuhiljaa yritän alkaa vähentämään. On hyvin riippuvainen siitä onko väsynyt tms. Miten paljon tissillä notkuu. Päikkärit seilaa edelleen yhden ja kahden väliä. Nyt on herännyt sen verran aikasin että on tarvinnut taas kahdet.. Paljon on vaihtelua päivissä.

 

Helou.

Tässä on viikot mennyt jälleen kerran hurjaa vauhtia eteenpäin ja näinä viikkoina säät on vaihdellu hyvin usein.

Sebastian on kasvanut hyvin. Iloinen poitsu. 11kg & 82cm. (Neuvola siis oli vuoden alussa.)
Rokotuksen sai, mutta siitä ei tullut mitään jälkiseuraamuksia.
Oma tahto on kunnolla löytynyt, syödä pitää itse (ja ruoka löytyy yleensä lattialta, ainakin osa siitä.)
Hymyilevä poika joka osaa hurmata kaikki vain läsnäolollaan.
Ihana pieni ihminen.

Mutta näinä viikkoina on tapahtunut myös muutakin yllättävää...
... Nimittäin
#4
10.8.2018
12+0
Suprisee

Me saatiin siis itse tietää vasta ihan muutama päivä ennen uutta vuotta.
Tai testin tein siis aika hetken mielijohteesta. Kaikki oikeastaan lähti siitä, kun mies ohimennen mainitsi, että ihan kuin mun tissit olis kasvanut (hän huomaa aika helposti asian) ja sit rupesin itse vasta pohtimaan, että ennen hyvin mukavat ja sopivat rintsikat ei oo enää nii mukavat ja no, ei siinä muu auttanut kuin mennä ostamaan raskaustestit ja seuraavana aamuna ne sitten tein ja hyvin vahva plussa sieltä tuli.
Varhaisultrassa käytiin ja vauva vastasi viikkoja kaikki muutenkin hyvin.

Me ollaan vauvasta todella iloisia, vaikka hän olikin tällänen yllätys.
Hulluahan tää on, että neljäs tulee näin nopeasti, mutta tiedän, että me pärjätään hyvin kyllä.
Mutta ollaan myös jo puhuttu, että tämän vauvan jälkeen laitatan kierukan.

Mutta tälläinen iloinen yllätys.
Muut ei vielä tiedä, kerrotaan varmaan tossa ens kuun puolella, kun äidillä on syntymäpäivät.
Äidille ja sisaruksille syntymäpäivillä ja appivanhemmille sen jälkeen.
Mitään kivaa keinoa ei olla vielä keksitty kertomiseen mutta ehtiihän tässä miettiä vielä.

Mä en tiedä parempaa kuin tää, vaikka pahoinvointi on ollut läsnä näinä viikkoina.

Meillä tytöt aloitti päiväkodin osa-aikaisesti, ja on siinäkin rumbansa mutta tytöt on viihtynyt todella hyvin siellä.
Tosin tytöille ei olla vielä tulevasta pikkusisaruksesta kerrottu.
Mutta ollaan todella ylpeitä tytöistä. Ensimmäinen päivä oli kyllä hirveä, lähinnä tälle äidille. Tytöt kyllä jäi mielellään sinne ja työntekijät on todella mukavia.

Saatiin esikoisen 5v kuvat ja Sebastianin 1v kuvat ja ne on todella onnistuneita, molemmat niin suloisina niissä.
Otettiin myös koko perheestä kuvat, ja vaikka ainakin omasta mielestä en onnistu kuvissa niin oli nekin ihan onnistuneita.

Susanna & Sebastian 1v (Suprisebeib 12+0)

 

Oho, onnea kovasti Susanna! Teillä onkin sitten hulinaa tulossa vielä enemmän.

Meillä alkaa kanssa löytyä tuota omaa tahtoa enemmän kuin omiksi tarpeiksi, ja viikonloppuna pojun elämään asteli myös aivan hirvittävä annoskateus. Ei kyllä yhtikäs mitään erilaista voi olla lautasella tai hän huutaa ja huutaa, kunnes saa ruokaa käsiinsä.

Oon koittanu totuttaa pojua lehmänmaitoon pikkuhiljaa, jos vaikka joskus sitten loppuis imetyskin, mutta toistaiseksi aika vähäistä on se maitotuotteiden menekki. Pikkuhiljaa eteenpäin.

Meillä on nyt ihmeeksi alkaneet yöt asettua vähän itsestään. Nukahtaa yleensä vähän ennen klo 21, ja monesti tosiaan nukkuu sinne 4:30-5 välille ennen kuin herää. Sit oon käynyt vielä imettämässä ja yleensä unet jatkuu noin klo 7 asti. Välillä on toki huonompia öitä ja reissussa varsinkin unet rikkoontuu, mutta muuten alkaa olla jo aika mukavia öitä.

Päiväunien kanssa on myös tuota seilausta et yhdet ei ihan riitä ja kahdet on liikaa. Jos nukkuis aamulla pidempään, niin vois selvitä niillä yksilläkin.

 

Ooh, Susanna, yllätykset on ihania! Onneksi olkoon!

Musicro, oon kade öistä... Meillä kyllä yö nukutaan yleensä hyvin niin että 4-6välissä herää joksikin aikaa pyörimään ennenkuin asettuu nukkumaan takaisin, joten itse saa ihan hyvin nukuttua. Mut ne illat... Niihin kun sais muutoksen.

 

Musicro, Kiitos.
Joo hulinaa tulee kyllä tässä talossa seuraavat vuodet olemaan. Ja ääntä, mutta onneks noiden kolmen ihanat lapsen kanssa on ääneen ja siihen hulinaankin tottunut.

Repa, Kiitos.
Yllätykset on ihania, varsinkin tälläiset ihanat yllätykset.

Ollaan sisäistetty se, että vauva on tulossa mutta aina sitä ei arjessa muista.
Raskaus ei oo vielä kasvattanut masua erikoisemmin, ei oo liiemmin pahoinvointia vähän on mutta ei hirveästi ja lenkilläkin oon vielä pystynyt normaalisti käymään ja jumpissa käymään. Unohtamatta vauvauintia.
Raskausaivot on kyllä jo tuttu näky täällä.

Puhuttiin edellistä viestiä kirjoittaessa ystävän kanssa puhelimessa ja hän kertoi lapsensa mitat ja olin ne sitten kirjoittanut Sebastian mittojen tilalle.
Mutta korjasin nyt Sebastianin mitat, joten nyt on oikein.

Meillä on tänään np-ultra ja jännittää! Luulis, että tähän olis jo tottunut kun neljäs lapsi kumminkin kyseessä mutta ei, ei ole tottunut.
Heräsin puol neljältä ja oon nyt tunnin kekkuloinu hereillä..

Miehellä on puolikas päivä töissä tänään tuon ultran takia. Halusi mukaan ja en mä kieltäkään halua.
Kympiltä on aika ja sitä ennen viedään lapset hoitoon. Onneksi sisko lupasi sen aikaa katsoa ja onneksi ei udellut, että minkä takia.

Mut pakko mennä nyt vielä yrittämään, että josko se uni vielä löytäis tänne.

Susanna & Sebastian 1v

 

Huh, johan tää aika juoksee..

Mites Susannan raskaus eteneee? Olihan ultrassa kaikki hyvin?

Meillä on tässä taas sairasteltu, miehen talviloma meni ihan niissä merkeissä. Mies kyllä pääsi hiihtämään monta kymmentä kilometriä, minä olin sisätiloissa kipeä lapsi syliin liimautuneena. Kun ei kukaan muu pojalle kelvannut kuin äiti. Onneksi tänään taas on jo normaali vauhti, jospa viikonloppuna päästäis jo jotain tekemäänkin!

Ja tietty nyt yöt on taas aika rikkonaisia tuon sairastelun ja mummolareissujen myötä. Piti alunperin alottaa huomenna pienoinen unikoulu ja jättää se viimeinenkin yöimetys pois, mutta täytyy odottaa että on kunnolla terve. Jospa vaikka viikon päästä onnistuis alottaa!

Muutenpa täällä ei ihmeitä, poju keskittyy kiipeilyn harjotteluun sen sijaan että hiois taitonsa seisoa tuetta tai kävellä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisaa siis ihan näin nelinkontinkin.

Kovasti on myös nykyään intoa syödä itse, taitoa ei niinkään. Aikamoista sotkua on meillä ruokailut tätä nykyä, yritän mahdollisimman paljon antaa tuon lapsen syödä itsekseen, eihän se sitä muuten opi.

Välillä mietin, että tuleeko uusia sanoja. Joskus kuulostaa, että sanois ’heitä’ kun pallon kanssa leikkii.. mutta voipi olla ihan vaan sattumaa.

 

Meillä myös sairasteltu ... Lasten loma meni täysin oksennustaudin kourissa. Neiti pääsi helpoimmalla ei noussut kuume ja oksenteli loppujenlopuksi aika hillitysti Varmaan Imetys antoi vasta-aineita, koska kaikilla muilla tauti oli kamala Ensin yläpäästä ja lopuksi myös alapäästä tavaraa ulos, tämä höystettynä kuumeella heti perään neidille pukkas nuha

Mut eiköhän tämä tästä iloksi muutu.

Varsinainen touhutäti on, innostunut tusseista,pojilta jää niitä aina jonnekin saataville ja sitten on kädet ja vaatteet tussissa. Paperiinkin piirtää välillä
Tykkää auttaa tiskikoneen tyhjäämisessä ja täytössä levittää kippoja ja kuppeja. Pukeutuminen on kivaa, pukee kaikkea päällensä mitä löytää
Sanoja tulee selvästi vaan se anna. Kun pyytää jotain, sanoo tää ja osoittaa..Ei, ei sanoo joskus. Muuten höpöttää omiaan.
Tissi on rakas vieläkin, en tiedä miten edes vähennän. Riippuu ihan päivästä miten siinä roikkuu. Vaatii kovasti jos en anna. Julkisesti en enää imetä pärjää myös isänsä kanssa ilman päivänkin.
Yöt on samaa vanhaa. Alkuyöstä levoton, puolilta öin nukkuu yleensä hyvin seitsemään. Päikkäreitä vieläkin välillä kahdet jos ei nuku ensimmäisiä hyvin. Vaikea välillä pitää hereillä niin pitkään että lyhyemmillä pärjäis iltaan. Onnistuu jos ollaan kylässä yms.

Olis kiva kuulla muidenkin kuulumisia minne kaikki kadonneet

 

Oi, että siitä on hetki aikaa kun viimeksi on kirjoitettu.

Musicro, raskaus sujuu hyvin. Ultrassa oli kaikki hyvin. Tossahan tuo masu kasvaa. Tällä hetkellä menossa aika seesteinen keskiraskaus. Oikeestaan mistään muusta ei raskautta edes huomaa kuin masusta.

Pahoinvointi on jäänyt aikoja sitten pois ja muutenkin tällä hetkellä olo on oireeton.
Mikä on sikäli hyvä, että tällä hetkellä edes selkä ei vaivaa.
On pystynyt touhuilemaan lasten kanssa. Ulkonakin ollaan joka päivä vähintään kerran käyty.
Ja liikkumaankin pystyy vielä aika hyvin ja helposti.

Lapset on innoissaan tulevasta sisaruksesta.
Esikoinen muistaa kaikille (jopa kaupassa) mainita, että hänestä tulee isosisko. Keskimmäinen käy sitten taas moikkailemassa masua ja on päiväkodissa kuuluttanut about jokaiselle, että hän saa sisaruksen.
Sebastian ei nyt ihan vielä ymmärrä, että mitä se sisaren saaminen on.

Liikkeet tuntuu ja on itseasiassa jo jokusen viikon tuntunut.
Ihania nuo pienen potkut ja liikkuminen.

Raskaus tuntuu menevän hurjaa vauhtia eteenpäin. Eihän siitä niin hurjan pitkää aikaa ole, kun raskaus selvisi.

Mutta on tää vaan hurjaa.
Siellä se masussa kasvaa rakas pieni yllätysihme.

Me ollaan itseaiassa oltu nyt yllättävän terveinä.
Nyt tarttis varmaan koputtaa puuta, ettei sit ala sairastelu.

Tänään viikkoja on 19+1 ja ralenneultrakin siintää jo 1,5 viikon päässä.

Mutta täällä sitä ollaan, perhe-elämää elellen ja masua kasvatellen.

Susanna & Sebastian (Tirriäinen 19+1)

 

Täällä on raskaudesta puoli väli ylitetty ja tänään viikot 20+5. Ja tänään oltiin myös rakenneultrassa.
Vauvalla kaikki hyvin ja hyöriskeli tyytyväisenä yksiössään.
Ja kyllähän siellä selvisi tämän pienimmän ihmeen sukupuoli ja erittäin varma tyttölupaus saatiin.

Sebastian menee hurjaa vauhtia, ettei äiti tahdo kohta perässä pysyä.
Syödä pitäs saada kaikki itse, ainoa vaan, että se kaikki ruoka ei sinne suuhun löydä, lusikka pysyy kädessä mutta pelleily on paljon kivempaa.. Joskin onneksi on koira.
Muutenkin kehittynyt hurjasti leikeissä.
Hänestä tuntuu tulleen hurjan iso niin pienessä ajassa.
Siskonsa opetti hälle, että äidin masussa on vauva eli bebis ja molempia poitsu on alkanut hokemaan välillä.
Tulee myös Äiti, Isi, mamma, auto/bil ja lukuisia muita sanoja.
Mutta tää mamma on niin poikki, että taitaa nyt vaan suosiolla ryömiä miehen ja masun viereen nukkumaan.

Susanna & Sebastian 1v 2kk (27pvä.)
(Tirriäinen 20+5)

 

Onnea tyttölupauksesta Susanna ja kiva, että kaikki on vauvalla hyvin!
Teillähän tulee tosiaan paljon sanoja!

Meillä tulee ne äiti, isi, lamppu, heitä ja pallo. Joskus kuulostaa että tapailis autoa myöskin.
Täällä on nyt lähdetty ensin seisomaan ja sitten tepastelemaan, nyt kävelee sisätiloissa muutaman metrin kerrallaan. Kiipeily tuntuu vieläkin olevan tosin kiinnostavampaa, mutta päivä päivältä näyttää tuo kävelykin kiinnostavan vähän enempi.Ja leikeissä alkaa kanssa olla täällä edistystä havaittavissa.

Unienkin suhteen päästiin edistymään, saatiin viimenenkin yösyöttö jätettyä pois. Ja nyt meillä tosiaan nukutaan pääsääntöisesti läpi yön noin klo 20:30-6:30, plus miinus puoli tuntia kumpaankin suuntaan. Välillä meinas aamut alkaa jo viideltä, onneks tuli kesäaika Mut eipä viiti turhia aikasista aamuista valittaa, kun nukkuu kuitenkin niin hienosti läpi yön. Minä nyt oon vaan luonteeltani aamu-uninen, mutta onhan tässä alkanut tottua ja oppia menemään ajoissa nukkumaan.

Kivaa pääsiäistä kaikille!

 

Musicro kiitos.
Hän on oppinut yllättävänkin nopeasti paljon sanoja. Ja eniten jopa yllättää nuo Ruotsin sanat, vaikka isihän meillä lapsille välillä Ruotsia puhuukin. Ja hän osaa kohdentaa ainakin vauvan ja auton kohdilleen.

Ja joo, täälläkin kiipeillään hulluna.
Milloin kiivetään sohvalle, tuolille, hamuillaan pöydälle. Jnejne. Aika tarkkana saa kyllä olla. Ja no, tavarat ei oo vieläkään saanu rauhaa, joten niitä säilytetään vieläkin sen verran korkealla, ettei Sebastian pääse niihin käsiks.

Mua nauratti yks päivä Sebastian tapansa mukaan seikkaili pisin taloa (on siis kyllä ihan turvallista) ja mä hänt huudan sit syömään ja poitsu tulee kaks puuta kädessä. Hän oli takkahuonessa (takka ei päällä) ja päätti ottaa puut mukaan. Ja olis kyllä mielellään leikkinyt niillä sen jälkeenkin, mutta ihan jo tikkujen takia en antanut.

Mä en voi sille mitään, että mä en vieläkään usko, että ihan oikeasti ollaan jo näin pitkällä raskaudessa. Tää raskaus on mennyt jotenkin supernopeasti verrattuna edellisiin.
En tiedä sitten johtuneeko siitä, että tää raskaus selvisi vasta niin "myöhään" viikkoja kun oli kumminkin jo se yli kahdeksan. Yleensä kun nuo raskaudet on selvinnyt jo viikolla 4 (vähintään) ja se jälkeen viikot on madellu siihen asti, että on nt-ultra. Nyt on mennyt täysin päinvastoin.
Tän raskauden ihan alussa ei ollut sitä jännitystäkään, kun just ne viikot oli jo menneet. Tai olihan se jännitys, mutta ei sellanen joka, ähh en mä osaa selittää.
Kuitenkin ollaan onnellisia pienestä murusta.

Käytiin lauantaina anoppilassa syömässä pääsiäisateria ja oli kyllä herkullista ruokaa anoppi taas tehnyt.

Eilen mies ja lapset oli isovanhempien kanssa metsäretkellä ja paistoivat makkaraa notskilla.
Mä en ollut mukana ihan sen takia, että tässä ollaan kuitenkin sen verran raskaana ja masulla kokoa, että en oikeesti uskaltanut lähteä metsään samoilemaan.
Joten jäin sitten itsekseni kotiin ja lähdin pienelle lenkille ja sen jälkeen istuskelin masun kanssa sohvalla.
Lapset oli viihtyneet kyllä ja hauskaa oli ollut.
Ja toki meillä oli myös perinteinen munajahti.

Tänään ollaan vaan oltu, valmistauduttu arkeen paluuseen.

Saatiin myös tossa viikonlopun aikana tietää, että tää meijän vauva tulee saamaan ikätoverin serkusta. Mun sisko odottaa vauvaa, ja laskettu aika on muutama kuukaus ennen meijän laskettua aikaa. On ainakin "kohtalon"toveri, kun siskolle ja hänen miehelleen kyseessä myös neljäs lapsi.

Ens lauantaina lapset menee yökyläilemään. Meillä on 10. vuosipäivä ja mun syntymäpäivä sunnuntaina, joten niitä juhlistetaan sitten silloin.
Uskomatonta, että ollaan jo 10 vuotta viihdytty yhdessä. Parempaa miestä ja lasten isää mä en olis voinu kuvitellakaan löytäväni. minun rakas

Susanna & Sebastian 1v 3kk
(Tirriäinen 21+3)

 

Heippa ja hyvää vihdoin alkanutta kevättä!

Onnea Susanna tyttölupauksesta, oot jo pitkällä raskaudessa ja onnea 10v yhteiselon johdosta sulle ja miehellesi

Musicro hienoa että yöt sujuu mallikkaasti nyt!

Meillä on takana mukava pääsiäis reissu ja nyt odotellaan kesäkuun lomaa innolla.
Neiti tykkää selvästi matkustaa ja on niin innoissaan uusista maisemista.

Meillä mennään lujaa ja kiipeillään kaikkialle, lenkkarit pitäisi neidille ostaa ja olen miettinyt paljasjalkakenkiä... Onko kellään kokemusta näistä?

Puhe on edistynyt sillä lailla että matkii sanoja mutta oma - aloitteisesti ei puhu edelleen muuta kuin anna. Ymmärtää kyllä hyvin puhetta. Hassua kun veljensä puhui tässä kohtaa jo kahden sanan lauseita. Niin ne on erilaisia . Ääntä pitää kyllä riittämiin ja on oikea pahantekijä kämppä on mullin mallin kun neiti pääsee vauhtiin
Nukkuminen on vaihtelevaa, paranee kuitenkin kokoajan...
Syö itse haarukalla tai lusikalla jos jugurtti tms, ei anna syöttää enää. Ja ruoka menee jopa suuhun asti useimmiten. Kasvikset ei oikein uppois, mutta sitkeästi tarjoan niitä.

Pikkuhiljaa on ottanut minuunkin pientä etäisyyttä, jää jo ilman itkuja mummun kanssa ja vilkuttaa reippaasti... Niin ne kasvaa...

 

Repa, mun siskon lapsilla on ollut paljasjalkakengät tennareina, olikohan feelmaxit. Kovasti tykkäsivät, kevyet jalassa.

Mä itse käytän myös kesällä paljon paljasjalkakenkiä lenkkareiden sijaan ja työkenkinä on kans sellaset. Sopii ainakin mun jaloille tosi hyvin.

Meillä on kanssa koko kämppä sekasin sekunneissa, kun lapsi vauhtiin pääsee. Päikkäriaikaan on hetken siistiä, kun saa tavarat laitettua paikoilleen, mutta se ei kauaa kestä. Mutta onneksi se tämäkin kenties menee aikanaan ohi.

Meillä kans ruokaillaan aika itsenäisesti. Vähän vielä menee ohi suun, mutta aika hienosti koko ajan lisääntyy tuo osumatarkkuus. Valitettavasti ruuan heittely ym ei oo vähentynyt kuitenkaan. Meillä ollaan aika kaikkiruokaisia kyllä. Aina vähän kausittaista, että joku kasvis tökkii. Tällä hetkellä porkkana ei lisukkeena kiinnosta laisinkaan, ruuan seassa kyllä menee.

Syöttäminen onnistuu vielä joskus, jos on hirveä nälkä ja väsymys painaa, niin sillon antaa syöttää kun on tainnut hoksata, että maha täyttyy hieman nopeammin niin kuitenkin. Lähinnä muskarin jälkeen syötän, kun ollaan kerhotilassa, enkä jaksa sitä suurta sotkua siellä.

 

Heippa jos vielä joku lukee...

Kesä on jo ihan ovella ihanan lämpöisiä päiviä ollut
Neiti rakastaa ulkoilua, käydään sisällä lähinnä syömässä..
Leikkikentällä parasta on keinu, sieltä ei meinaa pois saada. Omassa pihassa viihtyy hiekkalaatikolla, käyttää taitavasti lapiota. Valitettavasti pop on myös tielle juokseminen

Pottailua on harrastettu omaan tahtiin alle 1v asti ja ymmärtää kyllä että pissat ja kakat tehdään sinne. Mutta toistaiseksi ilmoittaa hädän sitten vasta kun tuli jo, etukäteen ei malta usein kovin kauaa potalla istua. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa

Puhetta ei juuri tule vieläkään. Pyydettäessä toistaa joitakin sanoja sinnepäin, kuten vaippa, vettä, lamppu,äiti, voi voi tulee oma aloitteisesti mielenkiintoista miten puhe kehittyy tästä ... Esikoinen tosiaan puhui tässä iässä jo lauseita, keskimmäisellä oli n. 10 sanan repertuaari. Tyttö on taas motoriikalta selkeästi poikia edellä.

Lomareissu lähestyy, typyn ensimmäinen lento. Käytiin passikuvassa ja hyvin meni. Ja hepatiitti rokotesarja aloitettu. Odotan innolla että pääsee ruuanlaitosta viikoksi

 

Jokos Repan porukka on ollut reissussa?

Kesä kyllä tuli ihan kertaheitolla! Ihanaa, en kyllä valita ollenkaan. Meillä kanssa menee päivät etupäässä ulkoillen, välillä vähän käydään sisällä auringolta piilossa.

Meillä on kanssa hiekkalaatikko in, samoin tielle meno. Parasta on kyllä vaan työnnellä pihalla mopoja tai nukenrattaita, tai mitä käsiinsä sattuukaan saamaan.

Pottailun suhteen meillä on vähän nyt homma jäissä, ei oikein halua istua potalle laisinkaan. Lähinnä näyttää enemmän kiinnostavan serkkutytön pottailu.. No, mut eipä tässä kiire ole.

Meillä on kanssa muutamia sanoja käytössä, jotain yrittää toistaa myös. Etupäässä kyllä vaan ihan jokeltelua ja erilaisia äänteitä, mutta niitä tuleekin sitten melkein koko ajan.. Papattaa itsekseen kuin papupata.

Me käytiin kanssa viikon reissussa.. enemmän loman tarpeessa loman jäljiltä, kuin oli sitä ennen. Ei ollut ihan kaikkein paras reissu. Mutta plussaa oli kyllä olla viikko kokkaamatta..

 

Helou.

Mä oon käyny lueskelemassa täällä.
Mutta nyt on ilmat suosinu niin ollaan oltu aika paljon ulkona.

Olo on aika paksu ja tukala.
Viikkoja nyt 30+2 ja kymmenisen viikkoa laskettuun aikaan ja viimeistään 12 viikon päästä beibi on maailmassa.
Ja kaikki on hankittu, toinen pinnasänky oli pakko hankkia, koska tuleva isoveli Sebastian on vielä sen verran pieni ettei uskalla siirtää vielä pois pinnasängystä.
Ja no, ei sitä voi kieltääkään, että vaatteita on tullut ostettua kans.

Ja lapset saivat uuden serkkutytön viikko sitten, kun sisko synnytti.
Meidän flikan synnyttyä on meidän suvussa jo yhteensä 10 lasta.
Hui!

Sebastian menee hurjaa vauhtia ja puhetta tulee paljon.
Kiipeilee ja saa kyllä olla silmä erittäin tarkkana. Hän on vähän sellanen hulivili ja sen verran rasavilli, ettei kieltoja usko, joten kiipeilee sinne minne ei sais, vaikka olisi miten tarkkana.

Meidän keskimmäinen neiti täytti eilen 4v ja itse synttäreitä vietetään ens viikonloppuna.
Nyt oli yo-juhlia ja yks sisko oli reissussa avomiehensä kanssa, joten nähtiin järkevämmäksi pitää ens viikon lauantaina. Mutta sai neiti meiltä jo lahjan kyllä.
Uskomatonta, että ensi vuonna meidän esikoinen menee jo esikouluun.. mihen meijän vauva on mennyt. Hänestäkin tullut jo niin iso flikka.

Ja joo, hyvä aika olla kirjoittamassa täällä, mutta ei uni tullut ja vauvakin innostui potkureeneilemään, joten ajattelin nyt sit nousta ylös ja kirjoittaa tänne, kun valveilla olen.
Hiljaista on, vaikka eilen koulut loppui.

Ja no, mitäs meidän pottailusta sanois.
Me ollaan nyt kuitenkin sitä treenailtu ja se on vähän fifty-fifty se onnistuminen. Pissa löytää pottaa useammin. Mutta muutaman kerran mä tai isi ollaan saatu siivota sitä kakkaa muualta kuin potasta. Jotenkin Sebastian osaa lähteä siitä sadasosasekunniksi kun kääntää pään.
Mutta siis vaipalla kyllä pääsääntöisesti mennään.
Pottaillaan sitten paremmin, kun pysyn poitsun perässä paremmin.

Ja hiekkalaatikko on in täälläkin. Tää mamma ei vaan tykkää siitä, että sen jälkeen lapset on ihan hiekkaisia. Kunpa keksittäis sellasta hiekkaa, joka ei jää lapsen päähän niin hyvin kiinni..

Kesä tuli kyllä joo kertaheitolla. Toivottavasti lämpöä riittää tällekin kuulle, kun kesälomat alkoi.
Miehellä alkoi kesäloma. Ja tänään meillä olis tarkoitus lähteä muutamaksi päiväksi mökille ja sit lähdetäänkin siskon luo reissuun vielä kun voidaan.

Mieliteot on mulla kyllä hyvät.
Niitä on, mutta kerrankin ne on suhteellisen terveellisiä. Viinirypäleet ja jääpalat. Okei, himot on myös Kismettiin ja jäätelöön mutta ne sallittakoot.

Musicro ikävää, että reissu ei ollut niin onnistunut.
Mutta tosiaan, eipä tarvinnut kokata. Plussa sekin.

Repa joko siellä on reissussa oltu?

Susanna & Sebastian
(Tirriäinen 30+2)

 

Moikka! Lähdetään lauantaina Helsinkiin, lento su kello 5 pintaan.... Alkaa jo jännittää ostettiin tytsylle sellainen talutusreppu, muuten ei uskaltais laskea esim. Lentokentällä sylistä ollenkaan..
Tällä Ei ole minkäänlaista rotia menemisissä, viilettää vaan reikä päässä

Musicro, harmi ettei reissu mennyt nappiin, aina ei mee... Ens kerralla sitten

Susanna, kohta pukkaa vauva ulos, jännittävää... Teil on akkavalta suvussa

Meillä tuli vielä lentsukin tässä taas, itsellä hajuaisti taas pois pelistä vaikka nenä jo muuten auki eikä juuri vuoda. Tää on ollu yhtä sairastelua alli nukku pari yötä huonosti nyt taas ok.

Ensimmäinen yökylä on jo päätetty,heinäkuun lopussa. En oo aiemmin halunnut antaa kun toi nukkuminen on ollut vähän niin ja näin Mut nyt on jo parempi sen suhteen lähdetään ystäväpariskunnan kanssa paikallisille festareille musaa kuuntelemaan. Pojat menee siis yökylään myös.

Mutta reilun viikon päästä lomaraportti sitten

 

Ai kauhia, johan siitä on taas vierähtänyt tovi kun tänne on tullut kirjoitettua. No korjataas se virhe nyt.

Sebastian kasvaa hurjaa vauhtia ja hyvin. Toissa päivänä oli 1,5-vuotis neuvola ja mitat olivat 87,5cm 12.8kg.
Poitsu tykkää siis niiiin paljon kiipeillä ja tehdä kaikkea kiellettyä, ja perään täyty katsoa haukan silmällä. Ja melkein aina täytyis olla myös vieressä katsomassa tekemisiä, koska tällä hetkellä mä en pysy perässä. Onneks mies pysyy ja onkin ottanut päävastuun Sebastianin perässä juoksemisesta.
Ja ei saa unohtaa sitä, että tavarat lentelee jos on vähänkään Sebastianin korkeudella. Sen takia ollaankin nyt tehty niin, että laitettu tavaroita joita ei saa heittää suosiolla ylemmäs ja sitten hänen omia leluja alas, niitä kun voi heitellä.
Ja tärkeimpiä tavaroita ollaan viety suosiolla pois näkyvistä kokonaan, lähinnä meidän makkariin.
Hän syö itse jo hyvin, yllättävää kyllä mutta tuo pojan viikari ei tällä hetkellä pahemmin ruualla pelleile. Hän syö todella nätisti itse.
Ja muutenkin uusia raitoja on.

Repa Joo, meidän suvussa on pienoinen akkavalta.
Ja tosiaan laskettu aika on lähestynyt sitten viime kirjoituksen.
Mites reissu meni?

Tosiaan raskaus sujuu hyvin, masu kasvaa ja siinä samalla vauva. Ja masulla on kyllä reippaasti jo kokoa. Ja ei tällä masulla hirveämmin seisoskella montaa tuntia putkeen. Saati kävellä pitkiä matkoja. Selkään se ottaa, niinkuin aina.
Nyt viikot 34+6, uskomatonta ajatella, että ens kuussa vauvan pitäis syntyä. Viitisen viikkoa laskettuun aikaan ja seitsemisen viikkoa, että vauva on viimeistään sylissä. Hui!
Ja vaikka kyseessä neljäs, niin silti pikkuisen jännittää kyllä synnytys.
Varsinkin kun edelliset synnytykset on olleet sen verran nopeita, että jännä nähdä ehtiikö synnärille vai päättääkö tämä neiti ottaa kaiken irti äidistään ja synnytys kestää monta päivää.

Mies pitää itseasiassa nyt ensin pois vähän Sebastianista jääneitä isyyslomia. Sitten jää vasta kesälomalle. Jonka jälkeen tosin jää jälleen isyyslomalle. Se nyt on yhtä lomailua tällä hetkellä.

Ja Sebastian osaa sanoa ruotsiksi (lapsen kielellä) "bebu älskar" eli siis Sebu älskar. Ja osoittaa kohdetta, eli mammaa, isiä, siskoja, masua tai eläimiä. Tosin usein myös sanoo perään Mamma och Pappa tai miumau. Meijän pieni kuopus vielä hetken. Kasvaa niin hurjaa vauhtia, ettei perässä tahdo pysyä.

Ja joo, hereillä tähän aikaan.
Koko muu perhe nukkuu, mutta minä ja koiruli istutaan tässä sohvalla.
Vauva päätti alkaa rumbailemaan ja en saa muutenkaan unta, kun en löydä hyvää asentoa ja kuuma. Hengailen nyt hetken tässä ja katsotaan sitten uudestaan.

Susanna & Sebastian 1v 6kk
(Tirriäinen 34+6)

 

Teillä on susanna pitkä 1,5-vuotias! Meillä on neuvola vasta ens kuun alussa, mut arvelisin et meidän poju on ehkä jotain 82cm.. ja painoa varmaan vähän reilu 10kg..
ja tosiaan, ei ole kauaa, kun teillä onkin jo taas vauva sylissä!

Mun pitäis kuukauden päästä mennä töihin vähäks aikaa, mies pitää sillon isyysvapaita ja mä menen sitten vähän taas ’tutustumaan työelämään’ Tammikuussa sitten pysyvä töihin paluu, tosin en aio tehdä täyttä työaikaa vaan noin nelipäivästä viikkoa.

Meillä kanssa tykätään kiipeillä ihan kaikkialle, saa aika tarkasti kattoa perään. Pihalla pitää aina välillä pyrkiä karkuun, jos vaikka joskus pääsis tielle asti.. No tässä pysyy vanhemmat hoikkina kun perässä juoksee. Nyt viime viikkoina on alkanut hauska lelujen riviin ja jonoon järjestely, niin se leikki kehittyy.

Syömiset menee meillä kans aika kivasti. Nyt on päällä täys puurolakko, yhdessä vaiheessa meinas vähän oma hermo kiristyä, kun ei mennyt puuro eikä oikein mikään maitotuote.. nyt on onneks löytynyt jokunen kelpaava rahka ja jugurtti niin saa sitä kalsiumia sisään. Maitoa meillä ei juoda oikeastaan pisaraakaan, harvoin maistaa ja heti työntää lasin pois sanoen ei.

 

Heippa! Odottelin että päästään neuvolaan ja saadaan mitat, ennenkuin kirjoittelen matkaraporttia

Mutta matka meni oikein hyvin allun osalta ainakin lento meni hienosti, meillä oli varattuna eturivin paikat niin että ei tarvinu vahtia potkiiko ipanat edessä istuvan selkää vai ei. Likka nukkui laskeutumisen ajan ,myös kotiin tullessa, joten se mun mielestä pahin kohta meni siltä osin hyvin.
Meillä oli vuokra- auto lentokentältä ja sillä huristeltiin hotellille. Hotelli oli lapsiystävällinen, kaikessa otettu ipanat huomioon. All inclusive oli loistava valinta tuli edullisemmaksi ja ruoka oli hyvää Nähtävyyksiä katseltiin autolla ja tyttö viihtyi altaassa ja leikkikentällä Päikkäreitä nukkui välillä kahdetkin. Liekö lämpö ja aktiviteetit kun väsytti.
Pieni mutka reissuun tuli kun keskimmäisellä pojalla todettiin korvatulehdus ja lääkäri pisti lentokielto on. Oli ihan kuumeinen tulehdus ja aika kipeä kunnes lääkkeet saatiin. Lähdettiin sitten kolmistaan, minä, tyttö ja vanhin poika Suomeen ja mies seurasi keskimmäisen kanssa perässä parin päivän päästä Heillä oli oma seikkailunsa mut kaikenkaikkiaan oli hyvä matka. Tallinnaan mennään vielä kuun lopussa pariksi yöksi, pääsee tyttö laivaankin

Neiti tykkää matkustaa ja nauttii kaikesta äksönistä kova kiipeilijä myös, eikä yhtään pelota korkeat paikat tms. Äitiä hirvittää vieressä...
Oppinut nyt nukkumaan hyvin ja kokonaisia öitä on jo useampi. Juo lasista, syö haarukalla itse, käy potalla ja koittaa pukea. Sanoja tulee muutama mutta enimmäkseen se on sitä omaa epäselvää höpinää.
Mitat oli 83cm ja 9,5ja risat kg, hyvin hoikka siis, mutta liikkuu paljon ja toisaalta syö hyvin niin ei huolta.
Täällä siis kaikki hyvin !

 

Niin ja syömisistä vielä sen verran että meillä ei puuroa enää syöty aikoihin, leipää ennemmin. Joskus kun veljet syö manna tai kaurapuuroa, saattaa upota. Maitoa ei myöskään juoda kuin Kaakaossa mitä on saanut maistaa kun veljet on juonut. Tosin eipä sitäkään kyl paljoa huoli... Jugurtti menee vaihtelevasti mutta parasta on juusto ja raejuustoa, niitä söisi vaikka kuinka.

 

36+4 ja niin tukala olo, että tää mamma ei jaksa tehdä yhtään mitään.
Luojan kiitos, että mies on kotona, nimittäin tää ois muuten kyllä yhtä tuskaa.
Masu on iso ja oikeesti nää +30°asteen lämpötilat ei ole herkkua tässä vaiheessa raskautta.
Vielä olis reilu 3 viikkoa (toisaalta enää) laskettuun aikaan ja reilu 5 viikkoa niin vauva on viimeistään sylissä.
Mä aion ottaa tästä viimeisen raskauden lopusta kyllä kaikki irti.

Lapset on kyllä erittäin energisiä lämmöstä huolimatta. On vaan pohdittava heidän vaatetusta tälläisillä ilmoilla ja aurinkorasvaa laitettava reilusti.
Ja yllättävää kyllä nukkuvat päikkäritkin, joskin normaalia lyhyemmät mutta kuitenkin.

Appivanhemmat on tässä viikon aikana nähneet meitä varmaan jo liikaakin. Mutta tässä tilassa on ihanaa mennä lillumaan heidän uima-altaaseen.
Ollaan tosin rannallakin käyty, mutta näillä keleillä porukkaa riittää ja tykkään enemmän siitä, kun saa vaan lillua. Ja mielestäni lapsillekin turvallisempaa, kun ei ole kuin se yksi alue, eikä koko rantaa mikä on mahdollisesti todella pitkä.

Mutta pitikin sattua tälläinen hellekesä/helleheinäkuu juuri sinä ainoana kertana kun olen viimeisilläni raskaana kesällä.

Mutta Sebastian nauttii.
Hänen mielestään on kiva lähteä äidiltä karkuun juoksemaan juuri kun äiti on esimerkiksi rasvaamassa häntä.
Ja koska äiti ei pysy perässä enää, niin tulee isi apuun.
Ja tää rumba kestää muutaman kierroksen.

Ja mä oikeesti vähän järkytyin kun tajusin muutama päivä sitten katsoessani esikoisen pyörällä polkemista, että hän menee ihan oikeasti ens vuonna jo eskariin! Mihin ihmeeseen nää vuodet on oikeen mennyt.
(Onneks lapset kasvaa, mutta äiti ja isä ei vanhene mihinkään )
Ihan oikeesti tuntuu, että vastahan oli talvinen tammikuun alku vuonna -13. Ja kohta tuo neiti täyttää jo 6v!

Ystävän kanssa (joka asuu ihan naapurissa) sovittu lastenvahti keikasta, kun meille tulee synnärille lähtö.

Musicro Hän on tollanen hujoppi. Tuntuu kasvavan silmissä. Vaatteissakin on pakko mennä kokoon 90-92, joku yksittäinen ei-kokoaan-täysin-vastaava 86 vaate menee päälle.
Ei oo kauaa enää ei.

Meilläkin on puurolakko muuten päällänsä. Ei suostu sitten millään syömään ainakaan kaurapuuroa. Riisipuuro menee, mutta sekin on kyllä kaupan tuotetta.

Repa ihana kuulla, että matka meni kutakuinkin hyvin, vaikka korvatulehdus lapsella todettiinkin.

Me otetaan pieni riski ja lähdetään ensi viikolla pienelle reissulle.
Laivalla yli ja Ruotsiin, siellä hotelliin ja Kolmårdenin eläinpuistoon visiteeraamaan ja varmaan vähän shoppailua.
Kaksi yötä siellä ja laivalla takas.
Viikkoja lähtiessä 37+5 Ja takaisin tullessa 38+1.

Ja hetken päästä kun lapset päikkäreiltä herää, niin lähdetään jälleen häiritsemään ihania appivanhempia ja mennään lillumaan ja pulikoimaan altaaseen.

Susanna & Sebastian 1v 6kk
(Tirriäinen 36+4)