Te, jotka ette matkustele ulkomaille

Haluaisin nostaa tähän rahapulan ja kielitaidottomuuden ohella sellaisen asian kuin huono itsetunto. Siitähän suomalaisten kohdalla usein puhutaan ja syystä. Tottakai joku koko ikänsä pienissä, takapajuisissa ympyröissä perähikiällä elänyt garderobinsa pääosin henkkamaukan postimyynnistä koostava suomalaismamma, jonka kielitaito rajoittuu korkeintaan tankeroenglantiin, tuntee olonsa nukkavieruksi maailman metropoleissa ja vähänkään tyylikkäämmissä lomakohteissa. Suomalaiset ovat muutenkin tunnettuja tyylitömyydestään ja tönköstä käytöksestään, korkeintaan täällä osaavat pukeutua hyvätuloiset, koulutetut ihmiset pk-seudulta (anteeksi vain, mutta näin se on). Ulkomailla tämä korostuu entisestään...

Niin että miksi ihmeessä maripaita-mamma pöndeltä haluaisi ehdoin tahdoin matkustaa ulkomaille, kun elämä on paljon helpompaa siellä kotisohvalla tv:n ääressä sauvakävelylenkin jälkeen? Siellä omissa pienissä ympyröissä ei ole pelkoa tulla katsotuksi päästä varpaisiin eikä tarvitse tyypilliseen suomalaiseen tapaan miettiä että "mitäköhän tuokin minusta ajattelee.". Miksi mennä ulkomaille väkisin tuntemaan itsensä pystymetsästä repäistyksi juntiksi? Osittain ongelma palautuu tietysti myös rahan puutteeseen. Suomessa on kallista elää ja verotuksen ja kohtalaisen huonojen palkkojen takia keskivertokansalaisilla on todella vähän rahaa käytettävissään. Kyllähän se näkyy esim. juuri siinä, etteivät suomalaiset panosta ulkonäköönsä, minkä vuoksi onkin hyvin helppoa tunnistaa suomalainen tavismatkaaja maailman lentokentillä.

Tiedän että saan tästä varmaan jonkin verran kökköä niskaani, mutta otan riskin. Tämä on rehellinen mielipiteeni ja monivuotisen havainnoinin tulos, enkä varmasti ole yksin ajatusteni kanssa.

Tätä on pakko peesailla, sori!!!

 

Ihme keskustelu taas... Ei mahdu näköjään kaikkien jakeluun, että hei me kaikki ihmiset ei tykätä samoista asioista.

Jotkut vaa on edellee kuin pikkulapset: "jos mä tykkään tästä niin kaikkien muidenkin on PAKKO tykätä".

En lukenut koko keskustelua mikäli joku muu oli jo havainnut saman. Ihme jankkausta.

 

Ei ole rahaa.

 

Siis miksi kaikkia pitäisi kiinnostaa ulkomaille matkustaminen? Tuskin teitäkään kiinnostaa kaikki asiat.

 

Hmm, mitenhän asian sanois lyhyesti ja ytimekkäästi...
Me ei osata säästää rahaa. Ja jos saadaan jotain kokoon, käytetään se mieluummin muuhun kuin reissaamiseen. Eikä se kuitenkaan reissuun riittäis, se meiän kokoonsaama summa.

 

Tällä hetkellä elämä on sen verran tiukkaa että ei tässä matkoja voi suunnitella.
Paitsi laivalle mennään keväällä kun saa alennuksen.
Eikä ole semmoista lomaa tiedossa että voisi miettiä edes mitään äkkilähtöä.

 

en kyllä minäkään ymmärrä miten jotakin ei kiinnosta maailman näkeminen!! minä rakastan matkustamista jo senkin takia että maailmassa on niin paljon upeita historiallisia kohteita, mitkä on vaan nähtävä. mm. rooma ja ateena, aivan upeita kaupunkeja! kuumuus ja turismi ovat vain tekosyitä sille ettei ole halua sivistää itseään yhtään!

 

Ihme keskustelu taas... Ei mahdu näköjään kaikkien jakeluun, että hei me kaikki ihmiset ei tykätä samoista asioista.

Jotkut vaa on edellee kuin pikkulapset: "jos mä tykkään tästä niin kaikkien muidenkin on PAKKO tykätä".

En lukenut koko keskustelua mikäli joku muu oli jo havainnut saman. Ihme jankkausta.

Joo, mä mietin ihan samaa.

Mä olen ollut viimeksi ulkomailla, siis kauempana ulkomailla, vissiin kaksi vuotta sitten...?? No joo, jokatapauksessa oltiin siis häämatkalla jenkeissä, mexicossa, jamaicalla ja missä vielä?? En muista. Ja ihan voin valehtelematta sanoa, että mä en kauheasti nauttinut olostani. Epäilin sitä jo etukäteen, että kuinkahan mahtaa käydä, ja kävi ihan niinkuin epäilinkin: en tunne oloani kotoisaksi, vieraat maat ja paikat on vähän pelottaviakin mun mielestä (en uskaltanut irroittautua miehestä sekunniksikaan, siis kuljin jatkuvasti sen käsipuolessa )... En vaan kertakaikkiaan osaa rentoutua niin. Mies nautti, ja miehen takia voisin lähteä uudelleenkin (meidän piti nyt tammikuussa lähteä jonnekin, mutta tämä maha-asukas päätti tulla maailmaan nyt tammikuussa joten pysytään kotisuomessa ) mutta mä en vaan saa irti siitä matkustelusta juuri mitään. Vaikka yritän tosi kovasti. Mä olen ilmeisesti jollain tavalla nyt vähintään sivistymätön moukka, mutta sitten olen, ei voi mitään.

 

en kyllä minäkään ymmärrä miten jotakin ei kiinnosta maailman näkeminen!! minä rakastan matkustamista jo senkin takia että maailmassa on niin paljon upeita historiallisia kohteita, mitkä on vaan nähtävä. mm. rooma ja ateena, aivan upeita kaupunkeja! kuumuus ja turismi ovat vain tekosyitä sille ettei ole halua sivistää itseään yhtään!

VUHUU!

MINÄ rakasta matkustamista niin sen takia kaikkien on pakko rakastaa matkustamista!!!

Minä vihaan kotimaankin kaupunkeja. Täytyykö mun nyt olla käsittämättä ihmisiä, jotka asuu kaupungissa?

Avarra katsettasi.

 

Ymmärrän perhesyitä ja sitä ettei ole rahaa matkustaa, mutta täytyy tunnustaa etten ymmärrä sitä ettei kiinnosta?! Eikö teitä kiinnosta muut kuin kotiympyrät ja karrikoiden sanottuna "kulkea koko ikä sitä tuvan ja navetan väliä"?

 

Ihme harhaluulo täällä monella että "ulkomaat" olisi jokin homogeenin blokki jossa on vain hiekkarantoja ja +35 astetta lämmintä... Tajuatteko ollenkaan miten pieni kärpäsen paskan kokoinen maa Suomi on globaalissa mittakaavassa? Minusta on hyvin surullista, että täällä elää näemmä noinkin paljon ihmisiä, joita "ulkomaat" eivät vain "kiinnosta". Paljon huolestuttavampaa kuin rahanpuute!

Tätä on pakko peesata. Ei siinä mitään jos käy katsomassa millaista muualla on ja toteaa "kyllä Suomi vaan on maailman paras maa, täällä on hyvä asua" mutta se, että ihmiset jotka eivät ole koskaan käyneet missään naama peruslukemilla väittää tuota, niin... no... hävettää heidän puolesta :ashamed:

Niinpä. Ja säälittää niiden lasten puolesta, jotka kasvatetaan pienestä pitäen siihen mentaliteettiin että ulkomailla matkustelu on "turhaa" jne. Kertoo todella paljon vanhempien sivistystasosta ja koulutuksesta. Valitettavasti.

Hmmm...Minnuu on kyllä pienenä viety paikasta toiseen ja kyllä mie siitä tykkäsin. Omia lapsia en ehkä aijo viedä niin paljoa. Kyllä sekin voi olla sivistynyttä, että opettaa lapset ajettelemaan että joka paikkaan ei tarvi päästä ja saastuttaa matkustelun takia luontoa lennoilla ym. matkusteluun liittyvillä. Ajattelen myös, että läheltäkin löytyy paljon nähtävää. Kyllä sivistys lähtee siitä että tuntee oman kulttuurin ja oman maan luontoa. Matkustelu sinänsä ei ole musta turhaa, mutta kyllä siinä on paljon haittapuoliakin. Miusta on hienoa se, että ihminen voi löytää läheltä pieniä asioita, joista voi nauttia ja saada iloa.

 

Ymmärrän perhesyitä ja sitä ettei ole rahaa matkustaa, mutta täytyy tunnustaa etten ymmärrä sitä ettei kiinnosta?! Eikö teitä kiinnosta muut kuin kotiympyrät ja karrikoiden sanottuna "kulkea koko ikä sitä tuvan ja navetan väliä"?

Mä tykkään tietää asioista, ja elää ajantasalla nettiä, lehtiä ja kirjoja hyväksikäyttäen. Mutta en välttämättä halua kokea ja nähdä kaikkea oikeasti...

Voi olla, että olen sitten äärimmäisen omituinen. :ashamed:

 

Ymmärrän perhesyitä ja sitä ettei ole rahaa matkustaa, mutta täytyy tunnustaa etten ymmärrä sitä ettei kiinnosta?! Eikö teitä kiinnosta muut kuin kotiympyrät ja karrikoiden sanottuna "kulkea koko ikä sitä tuvan ja navetan väliä"?

Mä tykkään tietää asioista, ja elää ajantasalla nettiä, lehtiä ja kirjoja hyväksikäyttäen. Mutta en välttämättä halua kokea ja nähdä kaikkea oikeasti...

Voi olla, että olen sitten äärimmäisen omituinen. :ashamed:

Ilmeisesti kaikki, jotka ajattelee eri tavoin on Siitähän se koulukiusauskin lähtee. LAPSET kun ei ymmärrä, että kaikki ei voi olla samanlaisia. Ikävää se on vaan aikuisten kohdalla, jotka vielä pitävät itseään sivistyneempinä kuin muut...

 

Mulla kiinnostais ihan hulluna matkustella vaikka minne, mutta ryökäleen omatunto ei anna periksi lentämiselle
Ei sillä että sitä rahaakaan ihan liikaa ois...

 

Juu, sitä mieltä olen minäkin että vähän isompina lapset saavat irti enemmän matkailusta. Tarkoitan lähinnä sitä, että huolestuttavaa on sellainen ASENNE ettei vanhempia kiinnosta millaista Suomen rajojen ulkopuolella on. Tunnetustihan ne asenteet siirtyvät myös lapsiin...

No huomasin sitten tämän toisen tekstisi ja joo kyllä ymmärrän mitä ajat takaa. Ei tarkoituksesi ilmeisesti ollut yleistää, että lapsia kasvatetaan väärin jos niitä ei viedä ulkomaille.

 

Haluaisin nostaa tähän rahapulan ja kielitaidottomuuden ohella sellaisen asian kuin huono itsetunto. Siitähän suomalaisten kohdalla usein puhutaan ja syystä. Tottakai joku koko ikänsä pienissä, takapajuisissa ympyröissä perähikiällä elänyt garderobinsa pääosin henkkamaukan postimyynnistä koostava suomalaismamma, jonka kielitaito rajoittuu korkeintaan tankeroenglantiin, tuntee olonsa nukkavieruksi maailman metropoleissa ja vähänkään tyylikkäämmissä lomakohteissa. Suomalaiset ovat muutenkin tunnettuja tyylitömyydestään ja tönköstä käytöksestään, korkeintaan täällä osaavat pukeutua hyvätuloiset, koulutetut ihmiset pk-seudulta (anteeksi vain, mutta näin se on). Ulkomailla tämä korostuu entisestään...

Niin että miksi ihmeessä maripaita-mamma pöndeltä haluaisi ehdoin tahdoin matkustaa ulkomaille, kun elämä on paljon helpompaa siellä kotisohvalla tv:n ääressä sauvakävelylenkin jälkeen? Siellä omissa pienissä ympyröissä ei ole pelkoa tulla katsotuksi päästä varpaisiin eikä tarvitse tyypilliseen suomalaiseen tapaan miettiä että "mitäköhän tuokin minusta ajattelee.". Miksi mennä ulkomaille väkisin tuntemaan itsensä pystymetsästä repäistyksi juntiksi? Osittain ongelma palautuu tietysti myös rahan puutteeseen. Suomessa on kallista elää ja verotuksen ja kohtalaisen huonojen palkkojen takia keskivertokansalaisilla on todella vähän rahaa käytettävissään. Kyllähän se näkyy esim. juuri siinä, etteivät suomalaiset panosta ulkonäköönsä, minkä vuoksi onkin hyvin helppoa tunnistaa suomalainen tavismatkaaja maailman lentokentillä.

Tiedän että saan tästä varmaan jonkin verran kökköä niskaani, mutta otan riskin. Tämä on rehellinen mielipiteeni ja monivuotisen havainnoinin tulos, enkä varmasti ole yksin ajatusteni kanssa.

 

Minusta on ihan hyväkin ettei ne pahimmat juntit (luokanope kuviaili hyvin) edes käy missään näyttäytymässä, niin ei tarvitse hävetä heidän puolestaan.

 

Mä en matkustele siksi, koska en uskalla mennä lentokoneeseen. Enkä mä edes kaipaakkaan ulkomaille, ehkä siks kun en ole koskaan käynyt, en osaa ajatella mistä jään paitsi.

 

Meillä olisi varaa mutta ei olla käyty edes Virossa ikinä, saati lennetty. Tämä on kotoa opittu, minun eikä miehen vanhemmat käy ikinä missään eivätkä ole edes lentäneet.

Tämä on ihan hyvä juttu koska (lento)matkustaminen saastuttaa paljon. Lisäksi kun ei ole ikinä käynyt missään, ei osaa kaivata mitään.
Ja sit jos joskus haluaa lähteä niin se oikeasti tuntuu joltakin toisin kuin niillä jotka on vauvasta asti käyneet kerran vuodessa jossakin!

 

Haluaisin nostaa tähän rahapulan ja kielitaidottomuuden ohella sellaisen asian kuin huono itsetunto. Siitähän suomalaisten kohdalla usein puhutaan ja syystä. Tottakai joku koko ikänsä pienissä, takapajuisissa ympyröissä perähikiällä elänyt garderobinsa pääosin henkkamaukan postimyynnistä koostava suomalaismamma, jonka kielitaito rajoittuu korkeintaan tankeroenglantiin, tuntee olonsa nukkavieruksi maailman metropoleissa ja vähänkään tyylikkäämmissä lomakohteissa. Suomalaiset ovat muutenkin tunnettuja tyylitömyydestään ja tönköstä käytöksestään, korkeintaan täällä osaavat pukeutua hyvätuloiset, koulutetut ihmiset pk-seudulta (anteeksi vain, mutta näin se on). Ulkomailla tämä korostuu entisestään...

Niin että miksi ihmeessä maripaita-mamma pöndeltä haluaisi ehdoin tahdoin matkustaa ulkomaille, kun elämä on paljon helpompaa siellä kotisohvalla tv:n ääressä sauvakävelylenkin jälkeen? Siellä omissa pienissä ympyröissä ei ole pelkoa tulla katsotuksi päästä varpaisiin eikä tarvitse tyypilliseen suomalaiseen tapaan miettiä että "mitäköhän tuokin minusta ajattelee.". Miksi mennä ulkomaille väkisin tuntemaan itsensä pystymetsästä repäistyksi juntiksi? Osittain ongelma palautuu tietysti myös rahan puutteeseen. Suomessa on kallista elää ja verotuksen ja kohtalaisen huonojen palkkojen takia keskivertokansalaisilla on todella vähän rahaa käytettävissään. Kyllähän se näkyy esim. juuri siinä, etteivät suomalaiset panosta ulkonäköönsä, minkä vuoksi onkin hyvin helppoa tunnistaa suomalainen tavismatkaaja maailman lentokentillä.

Tiedän että saan tästä varmaan jonkin verran kökköä niskaani, mutta otan riskin. Tämä on rehellinen mielipiteeni ja monivuotisen havainnoinin tulos, enkä varmasti ole yksin ajatusteni kanssa.

Todella ikävässä sävyssä tämä kansankynttilä meistä suomalaisista puhuu. Mietin sitä, että miksi suomalainen ei saisi erottua kansainvälisillä kentillä suomalaiseksi? Pitäisikö naamioitua joksikin muuksi, kuin on? Erottuvathan sieltä italialaiset, amerikkalaiset, japanilaiset, venäläiset ja saksalaisetkin, ranskalaisista puhumattakaan. Onko olemassa joku tunnistamaton tyylikäs yleisulkomaalainen, jollaiseksi pitäisi sonnustautua mentyään kotimaan rajan ulkopuolelle?

 

Haluaisin nostaa tähän rahapulan ja kielitaidottomuuden ohella sellaisen asian kuin huono itsetunto. Siitähän suomalaisten kohdalla usein puhutaan ja syystä. Tottakai joku koko ikänsä pienissä, takapajuisissa ympyröissä perähikiällä elänyt garderobinsa pääosin henkkamaukan postimyynnistä koostava suomalaismamma, jonka kielitaito rajoittuu korkeintaan tankeroenglantiin, tuntee olonsa nukkavieruksi maailman metropoleissa ja vähänkään tyylikkäämmissä lomakohteissa. Suomalaiset ovat muutenkin tunnettuja tyylitömyydestään ja tönköstä käytöksestään, korkeintaan täällä osaavat pukeutua hyvätuloiset, koulutetut ihmiset pk-seudulta (anteeksi vain, mutta näin se on). Ulkomailla tämä korostuu entisestään...

Niin että miksi ihmeessä maripaita-mamma pöndeltä haluaisi ehdoin tahdoin matkustaa ulkomaille, kun elämä on paljon helpompaa siellä kotisohvalla tv:n ääressä sauvakävelylenkin jälkeen? Siellä omissa pienissä ympyröissä ei ole pelkoa tulla katsotuksi päästä varpaisiin eikä tarvitse tyypilliseen suomalaiseen tapaan miettiä että "mitäköhän tuokin minusta ajattelee.". Miksi mennä ulkomaille väkisin tuntemaan itsensä pystymetsästä repäistyksi juntiksi? Osittain ongelma palautuu tietysti myös rahan puutteeseen. Suomessa on kallista elää ja verotuksen ja kohtalaisen huonojen palkkojen takia keskivertokansalaisilla on todella vähän rahaa käytettävissään. Kyllähän se näkyy esim. juuri siinä, etteivät suomalaiset panosta ulkonäköönsä, minkä vuoksi onkin hyvin helppoa tunnistaa suomalainen tavismatkaaja maailman lentokentillä.

Tiedän että saan tästä varmaan jonkin verran kökköä niskaani, mutta otan riskin. Tämä on rehellinen mielipiteeni ja monivuotisen havainnoinin tulos, enkä varmasti ole yksin ajatusteni kanssa.

Valitettavasti jouduin peesailemaan tätä kirjoitusta...

 

Mä olen nuorena reissannu kovasti, eli kyllä se ikäänkuin verissä on. Voisin kyllä lähteä vaikka heti jonnekin, jos joku maksais matkan ja antais käyttörahaa, ja tulis mielellään vielä mukaankin lastenhoitoavuksi. Meidän tyttöjen kanssa olisi loma kaikkea muuta kuin rentoutumista, sellaisen ulkomaanmatkan jälkeen pitäis päästä yksin tai kaksin lomalle!

 

Lapset on niin pieniä, että mulla ei ole mitään intoa lähteä minnekään kauemmas niitten kanssa tai ilman niitä.
Ja toki se on rahastakin kiinni, kun mies on opiskelija (toki saataisiin säästettyä matkaraha, kun mies käy myös töissä, mutta sille rahalle on muutakin käyttöä). Kunhan tuo 1v kuopus tuosta muutamalla vuodella kasvaa (siis että jaksaa istua lentsikassa tunteja), niin kyllä me sitten mennään miehen kotimaahan käymään.

 

Me reissataan tosi paljon kotimaassa. Täälläkin on paljon koettavaa ja nähtävää. En tykkää rannalla makoilusta ja lapsi ei jaksa vielä vaellella pitkiä matkoja. Kun lapset isompia niin sitten mennään ulkomaillekin käymään ja sellaiseen paikkaan jossa ei vaan maata rannalla. Olen enempi luontoihminen ja tykkään kulkea metsissä ja muualla rauhallisissa paikoissa. Nahkan poltto Thaimaan rannoilla ei houkuta, vaikka rahaa tuohonkin reissuun olisi.

 

Kyllä kuules ulkomaillavoi tehdä niin paljon muutakin kuin maata rannalla. Ennemmän maailmalta löytää kivaa tekemistä kuin Suomesta. Tässä esimerkkejä mitä itse olemme tehneet ulkomailla:

- Lasketelleet sekä kesäaikaan vaeltaneet kansallispuistoissa Alpeilla, Kanadassa ja USA:ssa ja Uudessa Seelannissa ja Australiassa
- Harrastaneet melontaa, riippuliitoa, ratsastusta ja purjehdusta (tähän on aivan upeat mahdollisuudet esim. em. paikoissa)
- Pelanneet golfia
- Olemme myös harrastaneet paljon sukellusta ja snorklausta er puolilla maailmaa
- Käyneet ihan vain kaupunkilomilla harrastamassa kulttuuria ja shoppailua (mahdollisuudet näihin ihan eri planeetalta kuin Suomessa)

Että tuossa nyt vain esimerkkejä siitä että muutakin voi ulkomailla tehdä kuin maata rannalla.