Törkein kommentti...

No on sitä kuultu kaikennäköistä, mutta mulle törkein kommentti on tainnu olla tää "asun teiän kanssa vaan sen takia, jotta nään et ipanalla kaikki hyvin", vaikka loppujen lopuksi se olen minä joka koko perheestä huolehtii eikä miehellä ole minkäänlaista oikeutta vähätellä noin minua. Ja on sanonut saman useampaan otteeseen, pistää vaan miettimään että, mitä helkuttia mä täällä vielä teen?

 

meillä törkein kommentti kuuluu aikaan jolloin oli alkoholkilla osuutta aisaan...
Oli ollut huonoja päiviä äidillä (minulla, ilman viinaa) ja sitten tuli sopupäivä..voimat oli jossain muualla jaillalla olis pitäny kaljahuuruisen miehen kimppuun käydä kuin paraskin seksipeto...silloin nuorin oli jotain 3kk...en vaan jaksanu könyt' kainaloon tarpeeks nopeesti... Ukko nous sängystä ja sano mennessään liiankin tuohtuneella äänellä VOI V...U!
Se mitä siitä seuras oli puhumattomuus, seskittömyys ja se että kuurasin ja puunasin kotimme puhtaaks ....Puhumattomuus kesti kuukauden ja halaamiset ja siitä pidemmälle tuli kuvioihin kun alkoholi muutti ovesta ulos...
Nyt on kuulunut paljon hyvää ja tuntuu yhtä rakastuunneelle olemiselle paljon juttelun ja hyvän yhdessäolon myötä, kuin silloin 12 v sitten... :heart:

 

"Sulla on huonot työajat,huono palkka,et osaa hoitaa raha-asioitasi,oot saamaton,keskustelutaidoton..Kesällä jätin laskun vahingossa maksamatta,niin sain kuulla 2 pvän saarnan et mun pitäis mennä hoitoon,oon hullu jne.Äitiysomalla olin todella masentunut,mies kävi töissä ja aloitti iltaopiskelut kun lapsi syntyi.Hän tokaaisi,että jos en jaksa äitiyttä,niin ehkä minun pitää muuttaa jonnekin muualle.Lapsi huusi koliikkia joka ilta,istuin makuuhuoneessa huutavan lapsen kanssa jotta mies sai katsoa urheiluruutua ja hän hoki joka ilta ettei kestä tällaista.Nyt olen hullu,kun en halua vaihtaa paikkakuntaa,jotta saisimme rivitalon...Kaikki tukiverkosto on nyt käden ulottuvilla,joten uudelle paikkakunnalle muutto on mielestäni huono idea.Mäkätystä siitä kun tänään on raskaan työviikonlopun jälkeen minulla vapaapäivä ja vein lapsen hoitoon 6 tunniksi,minulla siis ei olisi ollut oikeutta olla vapaalla.Mies itse oli viikonloppuna juhlimassa ja viikko sitten poikien kanssa 3 päivää reissussa,joten mielestäni saan hyvällä omallatunnolla olla tämän pienen hetken ihan itsekseni.Mies siis ei ole tyytyväinen mihinkään minussa :/ .Tosiasiassa olen aina hoitanut asiani hyvin,tulen toimeen pienelläkin rahalla,hoidan 85%lapsen itsekseni,en juo,tupakoi,käy vieraissa,en nalkuta,huuda tms.mies saa aina mennä kun haluaa.Hän itse pelaa kaikki rahat,on tyytymätön siihen mitä hänellä on,arvostaa vaan materiaa ja luokittelee ihmiset sen mukaan mitä he omistavat ja miten elävät .....(ei jaksa)..

 

Seurustelumme alussa sainkuulla,että oli kommentoinut minua kaverileen:Ooon tavannut hyvän naisen,Ku sais sen 5 kg laihuttamaan niin ois tosi hyvä.

No laihutin,mut kylhän nää kilot on takas tullu.10 v.ollaa yhdes jo oltu.Nyt on niin,et mä harrastan liikuntaa,hän lusmuaa....

 

kerran sanoi että dramatisoin synnytystä liikaa!
Toiseen synnytykseen ei sitte tullutkaan mukaan.

 

"Mistä mä tiedän kenen noi lapset on?"
"Sä et tule koskaan olemaan samalla tasolla mun äidin kanssa! Mun ei ikinä tarvis miettiä kahta kertaa, kumman mä valitsen."
"Noilla läskeillä sä kuvittelet hiukan liikaa itsestäsi!" (Olin raskaana viikolla 36)
"No itepä mun olis pitäny ajoissa tajuta, ettei #&%?$!* saa paremmaksi muuttumaan."
"Sä olet nolla. Mutta mitä muuta voi odottaa punikkien kakaralta?"

Ja miksi siis olen tuon miehen kanssa? Koska se ei ole aina ollut tällainen. esikoisen raskasuaikana jokin muutti hänet, siitä asti olen ollut pahinta p**kaa hänen elämässään. Ja myös, koska mun lapset rakastaa sitä ja koska mä tiedän, että ero tulee aiheuttamaan todella raskaan taistelun. Mies ei ole ikinä ollut yli 3 tuntia keskenään lasten kanssa, vaan menee aina äitinsä hoteisiin, mutta kun joskus löydän itsestäni sen voiman, jonka avulla lähden, niin mies tulee taistelemaan viimeiseen asti lapsista eikä tosiaan ajatele niiden parasta vaan omaansa.

Eli mieluummin mies antaa lapset omalle äidilleen kasvatetavaksi kuin "antaa tällaisen punikin (joita vastaan mulla ei ole mitään, mutta huom! äänestin viimeksikin vaaleissa Niinistöä, mitä mies tosin ei tiedä, koska ei vaivaudu kysymään mistään asioista mun mielipidettä vaan pitää totuutena omia luulojaan) manipuloida lapsiaan".

En tiedä. Äsken sanoin sille itselleen, että vihaan sitä. Ja mä tarkoitin sitä. Ja kai sekin oli aika törkeetä, mutta nykyään myös totta.

#&%?$!* liitto, ei hyvä malli lapsilleni, tiedän sen. Pelottaa vaan niin paljon ero, että miten se raastaa ja repii lapset (mies saattaa nytkin riidan aikana puhua pienille lapsillemme kaikki aikuisten väliset asiat ja sanoa esim. "äidin mielestä teidän isä on ihan #&%?$!*. Sanokaas lapset, että "Isä on #&%?$!*". Jos eroamme, hän tulee kaatamaan kaiken lasten päälle.).

 

Iljettävä mammanpoika sinun miehesi.

Käske painua äitinsä hameenhelman alle ja lujaa!

Teet lapsiasi kohtaan väärin, jos jatkat tuollaisessa liitossa, jossa isä ottaa lapset osallisiksi riitoihin.

Jos et muuten jaksa lähteä, ajattele viattomia lapsiasi! Sosiaalitoimisto auttaa sinua, kun kerrot tilanteesta.

Kysy mieheltäsi, missä vaiheessa perheestä on tullut politiikan esinäyttämö.

Voimia ja rohkeutta elämään. Sinä ja lapset olette onnellisempia ilman kotiterroristia.

Voitte asua esim. asumuserossa ja kokeilla myöhemmin yhteiseloa. Vaikka kertomasi perusteella kuulostaa siltä, ettei miehesi kykene eikä halua kompromisseja.

Tuollaiseen elukkaan ei kannata tuhlata elämäänsä ja lasten mielenterveyttä!!!!!

 

-V..un tyhmä kanttura

-naiivi, omaan napaan tuijottaja

-katselet elämää pienestä putkesta ja putken päässä näet itsesi

-"Minä olen yrittänyt opettaa sinua elämään..."

-"olet samanlainen kuin äitisi", "olet tyypillinen savolainen"

-olisi pitänyt LAITTAA sut töihin heti kuin mahdollista ä.loman jälkeen

-sut olisi pitänyt heittää pihalle jo aikoja sitten (tuosta kommentista en muista että menikö just noin, mutta tarkoitus sama...)

-perhe-elämämme on pahempaa kuin elinkautisvankeus

-xxxx:n pippeli kutisee, onko sitä edes pesty??!? (hän itse ei noihin aikoihin pistänyt tikkuaristiin lasten huoltamiseksi ja pesut oli kyllä tehty kunnolla, pojalla oli ihottumaa... mies ei sitä vaan tienny kun ei koskaan puuttunut lasten hoitoon.)

-sitten liuta minun sukulaisteni haukkumista, mieheni omat sukulaiset ovat esimerkillisiä hänen mielestään.

Törkeyksiä on tullut muitakin mutta en nyt muista kaikkea.

 

ovimatto???
\

"Mistä mä tiedän kenen noi lapset on?"
"Sä et tule koskaan olemaan samalla tasolla mun äidin kanssa! Mun ei ikinä tarvis miettiä kahta kertaa, kumman mä valitsen."
"Noilla läskeillä sä kuvittelet hiukan liikaa itsestäsi!" (Olin raskaana viikolla 36)
"No itepä mun olis pitäny ajoissa tajuta, ettei #&%?$!* saa paremmaksi muuttumaan."
"Sä olet nolla. Mutta mitä muuta voi odottaa punikkien kakaralta?"

Miksi tuhlaat ainoan elämäsi keskenkasvuiseen mammanpoikaan??? Miksi annat lapsiesi nähdä ja kuulla, miten puolisoa tallotaan - ja ottaa oppia? Onko sinulla poikia, tuleeko niistä samanlaisia vaimojaan kohtaan - tulee, jos sinä et laita siihen stoppia! Ole nainen ja lähde kävelemään, tuskin mikään mikä odottaa, voi olla tuota huonompaa!

 

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.

Ois kiva tietää mitä te "siveyden sipulit" itse olette puolisoillenne heittäneet, kun ovat tuollaista sammakoita suustaan päästäneet. Veikkaan ettette aivan viattomia ole itsekään.

 

Jake, kulta pieni! Miten siveys tähän liittyy? Kertoisitko meille kaikille kiinnostuneille?

Ja on kuule paljon miehiä, jotka terrorisoivat perhettään ilman sen kummempaa syytä, kuin oma väsymys, kyllästyminen ja asennevamma.

On toki myös yhteisriitelyä, mutta myös näitä kiukkuisia kusipäitä, jotka odottavat saavansa kaiken eteensä valmiina kuin Manulle illallinen.

Ja voi kamala, jos palvelu ei pelaa!!

Puhumattakaan mammanpojista, jotka ovat jääneet äidin tissiin kiinni.

Mietipä tätä Jake-pieni!!

 

\

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.

Ois kiva tietää mitä te "siveyden sipulit" itse olette puolisoillenne heittäneet, kun ovat tuollaista sammakoita suustaan päästäneet. Veikkaan ettette aivan viattomia ole itsekään.

Aivan! Naurattaa lukea näitä ketjuja, joissa laitetaan esimerkiksi asiayhteydestään irroitettuja lauseita ja ollaan niin kuin ei itsessä olisi ollut mitään vikaa. Sitten jotkut vielä tulevat uhoamaan, että voi &%#%# heitä se sika pihalle, vaikka ei ole mitään käsitystä kyseisen parin elämästä.

Eipä tuollaisia kommentteja kukaan päästä suustaan ilman mitään syytä. Eli varmaan on vikaa teissäkin.

 

\

Ja on kuule paljon miehiä, jotka terrorisoivat perhettään ilman sen kummempaa syytä, kuin oma väsymys, kyllästyminen ja asennevamma.

...ja aivan samanlaisia naisia.

 

Olen se, jonka mies on sanonut mm.

<<<Mistä mä tiedän kenen noi lapset on?"
"Sä et tule koskaan olemaan samalla tasolla mun äidin kanssa! Mun ei ikinä tarvis miettiä kahta kertaa, kumman mä valitsen."
"Noilla läskeillä sä kuvittelet hiukan liikaa itsestäsi!" (Olin raskaana viikolla 36)
"No itepä mun olis pitäny ajoissa tajuta, ettei #&%?$!* saa paremmaksi muuttumaan."
"Sä olet nolla. Mutta mitä muuta voi odottaa punikkien kakaralta?"<<<

Joku ihmetteli, mitä mä olen tehnyt ennen kuin nuo sanat on sanottu, että tuskin olen "siveyden sipuli" itsekään. En ole en. Riidellessäni pysyn silti asiassa, josta riidellään, enkä rupea puhumaan ihan muista asioista. Jos riitelemme vaikka lasten kasvattamisesta, ei siihen kuulu mun mielestä esim. toisen poliittinen näkökanta, isän ammatti tai kumminkaiman mielipide pyöriäislaskennasta.

En myöskään IKINÄ IKINÄ ole sanonut miehelleni sellaisia sanoja, joita kuulen häneltä lähes joka riidan aikana (vaikka joskus olisi mielikin tehnyt, mutta mun mielestä ihmisen pitää pystyä hillitsemään itsensä lähes tilanteessa kuin tilanteessa).

En ole pettänyt miestäni. Hoidan koko meidän kodin ja lapset ja arjen, mies kuorii vain kermat päältä ja leikkii puoli tuntia lastensa kanssa per päivä. Toisaalta olen pyytänyt häntä ja tarjonnut avoimin käsin mahdollisuutta ottaa vastuuta lapsistaan niin paljon kuin haluaa, mutta ei halua. Jos jää kaksin lastensa kanssa, painuu heti äitinsä turviin. Äitinsä saa myös kohdella mua lapsenlapsia poikivana lehmänä, jolla ei ole arvoa poikimisen lisäksi. Minä taas olen tähän mennessä asettanut mieheni omien vanhempieni edelle, sillä mun mielestä, jos puoliso on valittu, niin se on valittu, ja lapsuudenkodista pitää pystyä sen jälkeen irtautumaan.

No nyt annoin kuvan, että olen ihan pyhimys. En todellakaan ole. Olen usein kiukkuinen ja väsynyt, ja tiuskin helposti. En tule erityisen hyvin toimeen mieheni äidin kanssa, jos ei nyt ihan avoimia riitojakaan ole. En jaksa tukea miestäni aina hänen raskaassa ja vaativassa työssään. Seksiä en ole pystynyt ajattelemaankaan viimeisimmin ulkonäkööni ja arvooni (arvottomuuteeni) puuttuneen haukkumisen jälkeen eli puutteessakin mies elää. (ai niin, huom: en ole todellakaan mikään kaunotar, mutta en myöskään mikään riihen seinästä reväisty piru vaan ihan normaalikokoinen ja halutessani jopa viehättävä nainen). Että en ole "siveyden sipuli" mutta en myöskään todellakaan ole ansainnut tätä kohtelua. En vaan saa päätettyä, kumpi lapsilleni on pahempaa: kasvaa nähden, miten äiti tallotaan sanallisesti joka toinen viikko vai kasvaa riitaisan eron keskellä? Vaikka mieheni ei ole mikään superisä, eli ei ota käytännön vastuuta lapsistaan, lapset rakastavat häntä ja hänkin varmasti heitä.

 

\

Jake, kulta pieni! Miten siveys tähän liittyy? Kertoisitko meille kaikille kiinnostuneille?

Ja on kuule paljon miehiä, jotka terrorisoivat perhettään ilman sen kummempaa syytä, kuin oma väsymys, kyllästyminen ja asennevamma.

On toki myös yhteisriitelyä, mutta myös näitä kiukkuisia kusipäitä, jotka odottavat saavansa kaiken eteensä valmiina kuin Manulle illallinen.

Ja voi kamala, jos palvelu ei pelaa!!

Puhumattakaan mammanpojista, jotka ovat jääneet äidin tissiin kiinni.

Mietipä tätä Jake-pieni!!

Todella kypsää käytöstä lähteä tolle kultapieni-linjalle. Toisen vähättely keskustelussa on tunnetusti se mikä kaivaa omaa uskottavuutta. Varsinkin kun tullaan niin polleana tänne laukomaan absoluuttisia totuuksia "Vieras"-nickillä. Kun eihän sitä nyt herranjestas omaa nimimerkkiä kehtaa käyttää parisuhdeasioissa, jos vaikka naapurin muija tunnistais...

Nojoo se siitä...

Niin kuin joku toinenkin tuossa mainitsi niin varmasti suurin osa näistäkin kommenteista on täysin repäisty pois asiayhteydestä. Vaikkakin nämä ovat täysin asiattomia letkautuksia kenenkään suusta kuultuna, ei kenenkään pitäisi tarvita kuulla asiattomuuksia kumppaniltaan. Mutta surullinen tosiasia on se että kun tarpeeksi kauan toista vähättelee, nalkuttaa, komentelee tjsp. niin varmasti tulee jossain vaiheessa kellä tahansa raja vastaan ja alkaa se palautteen antaminen. Siinä vaiheessa se naisparka on sitten verisesti loukattu ja muistaa nämä sanat ikuisesti, kuinka se sika kehtaa. Unohtuu vaan helposti se oma osuus asiaan. Tää on nähty..

Ja täältähän sitä saa toisilta siveyden sipuleilta selkään taputtelua...

Älkäämme kuitenkaan sortuko yleistämiseen. Kukaan muu kuin sinä itse ei kuitenkaan pysty arvioimaan tilannetta kokonaisuutena, jos kumppanisi todella vain pyrki sinua vähättelemään, sortamaan tai muuten alistamaan kommenteillaan niin se on sinun tehtävä päätös. Jatkaako entiseen malliin, katkeroitua, alkaa vihata puolisoa, vai tehdä päätös asian korjaamiseksi. Vaihtoehtoja siihen suuntaan on.

Ja ei muuta kuin lisää vettä myllyyn. Synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.

 

Jake, sinun asennevammasi naisia kohtaan paljastuu tuosta antamastasi haukkumanimestä. Eihän suakaan sanota esim. irstapukiksi täällä.

Ja todellakin on niitä miehiä, jotka alkaa haastaa riitaa jo töistä tulleessaan ja jotka nimittelevät naisia esim. joutuessaan kantamaan edes osavastuun perheestään.

Niin Jake-kultapieni, Siveydensipulilta vain terveisiä. Toivottavasti oma paha olosi ei aiheuta sinun elämässäsi vastaavia reaktioita.

Ja on kuule paljon naisia, jotka vaikenee perheessä lasten hyvinvoinnin vuoksi ja ottaa p.askaa vastaan itselleen mieheltä.

 

\

Jake, sinun asennevammasi naisia kohtaan paljastuu tuosta antamastasi haukkumanimestä. Eihän suakaan sanota esim. irstapukiksi täällä.

Ja todellakin on niitä miehiä, jotka alkaa haastaa riitaa jo töistä tulleessaan ja jotka nimittelevät naisia esim. joutuessaan kantamaan edes osavastuun perheestään.

Niin Jake-kultapieni, Siveydensipulilta vain terveisiä. Toivottavasti oma paha olosi ei aiheuta sinun elämässäsi vastaavia reaktioita.

Ja on kuule paljon naisia, jotka vaikenee perheessä lasten hyvinvoinnin vuoksi ja ottaa p.askaa vastaan itselleen mieheltä.

:hug: helpottaako yhtään? Miehelles terkkuj

T. Asennevammainen irstapukki

 

Ei helpota, pahaolo sen kun lisääntyy.
Ei vaiskaan, ystävän perhedraamaa olen seuraillu ja joutunut toteaan, että on uskomattomia jästipäämiehiä olemassa.

 

\

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.

Ois kiva tietää mitä te "siveyden sipulit" itse olette puolisoillenne heittäneet, kun ovat tuollaista sammakoita suustaan päästäneet. Veikkaan ettette aivan viattomia ole itsekään.

...joo, mietiskelin juuri että lasteni isä ei ole IKIPÄIVÄNÄ sanonut mulle mitään vastaavaa mitä em. miehet. MINÄ päinvastoin olen sanonut ja pahasti...esim. epäillyt toisista naisista jne. :ashamed:

 

\

Jake, kulta pieni! Miten siveys tähän liittyy? Kertoisitko meille kaikille kiinnostuneille?

Ja on kuule paljon miehiä, jotka terrorisoivat perhettään ilman sen kummempaa syytä, kuin oma väsymys, kyllästyminen ja asennevamma.

On toki myös yhteisriitelyä, mutta myös näitä kiukkuisia kusipäitä, jotka odottavat saavansa kaiken eteensä valmiina kuin Manulle illallinen.

Jos mies (tai) nainen käyttäytyy kuvailemallasi tavalla, niin kyllä sille käytökselle syy on. Mutta ei se syy musta ole vaimo...kyllä se ihmisestä itsestään lähtee. Kun pariskunnan tilanne on pitkään jatkunut riitaisana niin tietysti kynnys kohdella toista epäkunnioittavasti madaltuu...ja sit se tilanne alkaa ruokkia itse itseään ja lopulta ollaan noidankehässä.
Tilanne tarttee vaan saada pysäytettyä. Meillä keino oli ero. Asuttuamme erossa jo joitakin kuukausia on yhteys löytynyt uudestaan. ..

 

meillä elämää varjostaa yks miehen ongelma johon taas jälleen kerran yritin saada ratkaisua, mies vastas "jos kerrankin mainitset xxxx asiasta, niin mä hakkaan sut niin et muotoilen sun naamas uusiks". en usko et toteuttaa, mut mistä sen tietää. harkitsen vakavasti eroa.

 

Mun mieheni ei ole IKINÄ sanonut mulle mitään törkeätä.. :heart:

 

Humalassa mökillä olisi halunnut #&%?$!*, minua ei huvittanut umpikännisen miehen kanssa. Mies alkoi haukkua pihtaavaksi lehmäksi ja tokaisi: En ole tyytyväinen sinuun sängyssä muutenkaan. Meni yläkertaan ja sammui sinne.

Harrastimme siihen aikaan seksiä 2-4 kertaa viikossa, joten tosi pihtaamista. Mieheni mielestä hän saa harvoin, jos hän ei saa joka päivä. Vonkaa ja vonkaa ja on todella rasittava. Mutta eniten loukkasi tuo taitokommentti. En todellakaan makaa paikoillani kuin lahna ja laitan aika paljon rahaa nätteihin alusvaatteisiin ollakseni nätti. Silti yleensä mies makaa ja minä teen työt. Minua kieltäytyy nuolemasta, vaikka hygieniastani pidän todella hyvän huolen enkä maistu pahalta ainakaan edellisten miesteni mielestä.

Aamulla otin lapset ja taksin, ajoin kirkonkylälle ja ekalla bussilla kotio. Mies oli herännyt joskus klo 13 ja tuli perässä. Mies on pyytänyt monta kertaa anteeksi, mutta en ole voinut täysin antaa. En ole pariin kuukauteen pystynyt olemaan mieheni kanssa, seksiä on ollut yhden kerran. En pysty rentoutumaan, olen ihan lukossa, mies iski liian syvälle vyön alle ja mietin mitä kaikkea minä olen tehnyt miehelle ja mies ei ole antanut takaisin minulle. Ero pyörii mielessä. En haluaisi sitä pelkän surkean seksin takia , lapset rakastavat isäänsä.

 

Älä nyt hyvä ihminen tuollaisen känniriidan vuoksi eroa.
Käy asiaa kohti ja puhu miehesi kanssa asiat selviksi. Hänellä on voinut tulla sammakoita suustaan, mutta ei elämä ja avioliitto sellaiseen vielä lopu.

Miten teillä näin yleensä ottaen menee. Miettikää yhteisvoimin ennenkaikkea sitä!

 

\

Humalassa mökillä olisi halunnut #&%?$!*, minua ei huvittanut umpikännisen miehen kanssa. Mies alkoi haukkua pihtaavaksi lehmäksi ja tokaisi: En ole tyytyväinen sinuun sängyssä muutenkaan. Meni yläkertaan ja sammui sinne.

Harrastimme siihen aikaan seksiä 2-4 kertaa viikossa, joten tosi pihtaamista. Mieheni mielestä hän saa harvoin, jos hän ei saa joka päivä. Vonkaa ja vonkaa ja on todella rasittava. Mutta eniten loukkasi tuo taitokommentti. En todellakaan makaa paikoillani kuin lahna ja laitan aika paljon rahaa nätteihin alusvaatteisiin ollakseni nätti. Silti yleensä mies makaa ja minä teen työt. Minua kieltäytyy nuolemasta, vaikka hygieniastani pidän todella hyvän huolen enkä maistu pahalta ainakaan edellisten miesteni mielestä.

Aamulla otin lapset ja taksin, ajoin kirkonkylälle ja ekalla bussilla kotio. Mies oli herännyt joskus klo 13 ja tuli perässä. Mies on pyytänyt monta kertaa anteeksi, mutta en ole voinut täysin antaa. En ole pariin kuukauteen pystynyt olemaan mieheni kanssa, seksiä on ollut yhden kerran. En pysty rentoutumaan, olen ihan lukossa, mies iski liian syvälle vyön alle ja mietin mitä kaikkea minä olen tehnyt miehelle ja mies ei ole antanut takaisin minulle. Ero pyörii mielessä. En haluaisi sitä pelkän surkean seksin takia , lapset rakastavat isäänsä.

Yhtään pahaa oloasi vähättelemättä täytyy sanoa, ettei ongelma näin sivullisen silmin vaikuta mitenkään niin ylitsepääsemättömältä, että siitä pitäisi eroa miettiä. Törkeästi sanottu ukoltasi, mutta menisikö humalan piikkiin, jos oli yksittäinen kerta?

Ja jos seksin kanssa on muuten mies hieman tyytymätön, niin otapa asia puheeksi. Mies pitää sinua selkeästi itsestäänselvyytenä, mutta toivottavasti oppi tuosta jotakin. Oletteko ajatelleet parisuhdeterapeuttia?

tsemppiä teille.