Toivottomat Haaveilijat kevättä odottaessa.

Toivottomista voivottomin Annuli täällä taas!
Puhuttiin tossa viikonloppuna vauva-asiasta miehen kanssa. Ei tuo osaa sanoa miksi ei vielä halua vauvaa, mutta ei vaan halua. Tuli siinä sitten itkutkin tirautettua, kun mulla vaan on niin kova tuo halu saada vauva. :'( Ei tuo mies ehkä kuitenkaan täysin ymmärrä mun ajatusmaailmaa ja surua siitä, että toivoa ei edelleenkään ole. Reilu puolitoista vuotta melko kovaa vauvakuumetta kun on takana ja ikääkin tulee koko ajan lisää. Sitä mietttii itsekseen kaikkia kamaluuksia, kuten jos ei tulekkaan raskaaksi tai jos se on kovin vaikeaa. Ammatinkin puolesta kun on nuo realiteetit tässä asiassa hyvin selvillä.

Onneksi kevät lähenee lupaavaa vauhtia ja työrintamallakin on tiedossa hommia näillä näkymin loppuvuodeksi. Pitää vaan yrittää keskittyä positiiviseen ajatteluun (se vaan on välillä niin pirun vaikeaa!!!).

Tulipa pitkä vuodatus. Onneksi on kuitenkin joku paikka ja te ihanat kanssasisaret joille voi tuntojaan purkaa. :heart:

Annuli
 
Koulun penkillä istuminen taas tältä erää ohitse, tänään vapaapäivä ja maanantaina alkaa työharjoittelu. Kaikista 3 näytöstäkin pääsin läpi, vaikka jännitin ihan mahdottomasti ja siitä johtuen toki jotain pieniä virheitä tulikin. Pitäis tänään siivota ja leipoakin, toisaalta ostin eilen tuon uuden Harry Potterin ja sen lukemista aloitin. Voi olla siirtyy siivoukset huomiseen. :whistle:

Alkuperäinen kirjoittaja Annuli:
Ei tuo mies ehkä kuitenkaan täysin ymmärrä mun ajatusmaailmaa ja surua siitä, että toivoa ei edelleenkään ole. Reilu puolitoista vuotta melko kovaa vauvakuumetta kun on takana ja ikääkin tulee koko ajan lisää. Sitä mietttii itsekseen kaikkia kamaluuksia, kuten jos ei tulekkaan raskaaksi tai jos se on kovin vaikeaa. Ammatinkin puolesta kun on nuo realiteetit tässä asiassa hyvin selvillä.
Niin tuttua, niin tuttua. 3,5 vuotta kuumeilua ja miehen käännyttämistä takana täällä. Luulen, etteivät miehet tässä asiassa tule koskaan ihan täysin meitä naisia ymmärtämään. :/ Helppoakos se niille on, kun voivat tulla isäksi vaikka 60-vuotiaina. Pelottaa tosiaan että entä jos käykin niin, ettei sitten tulekaan raskaaksi. Ja jos tutkimuksissa selviääkin että raskautuminen olisi ollut täysin mahdollista, jos vaan olisi nuorempana yrittänyt. Tuossa tilanteessa en tiedä mitä tekisin. Varmaan olisin miehelle hyvin katkera, enkä tiedä miten parisuhteen kävisi tuossa tilanteessa. Kylläpäs meni taas synkäksi tämä pohdiskelu. Toivotaan, ettei kukaan meistä ole ikinä tuossa tilanteeessa.
 
Me käytiin varaamassa meille asunto ja muutto tapahtuu 1.5. joten vähän on aikaa vielä valmistella muuttoa.. Sitten muutetaan naapurikuntaan.. Odotetaan innolla muuttoa.. Loppuu rumba parkkipaikan metsästämisestä.. Nyt myös odotan, että pääsisin testaamaan kun täti ei ole vieläkään saapunut..

G: onko teillä tapana viettää pääsiäistä?

KP
 
kurkkasinpa tännekin puolelle niin tul mieleen kysyä et te toivottomat, ootteko varmoja et kumppani haluaa lapsen sit kummiski joskus?

Tuli vaa mieleen siks et kun mul yks tuttu (en kyl enää oo yhteyksis), mies kylläkin, ni hää oli yhe naisen kans seurustel ja näin ja se nainen sano et hän haluaa niit lapsia sit vähä myöhemmin.. mies käytti 9vuotta sen naisen kanssa (ja miehellä siis suht kova vauvakuumekin välil) ja sit loppuje lopuks nainen ilmotti et hän ei haluakaan lasta et hän haluu luoda uraansa pidemmälle.. niin tää mies oli sit kolmissakymmenissä jo ja sit ne eros ku se mies kummiski haluu lapsen joskus..

ni sit mietin sitä et siinähä menee aika monta vuotta ns. hukkaan ku on iha väärän kumppanin kans sit loppupeleistä.. Ja siis toivon et näin ei ois kenenkään kohdalla mut aattelin herätellä keskustelua et ootteks jutellu kumppanienne kans asiasta sillai vakavasti?
 
Täällä on sairastettu flunssaa ihan kunnolla, jo 5 päivää. Huomenna pitäs kyetä töihin menemään. Onneks kerkee kuitenkin toipua, niin jaksaa pääsiäistä viettää. Meillä siis vietetään pääsiäistä melko perinteisesti perhepiirissä.

Miracle: kyllä olemme keskustelleet miehen kanssa lapsista ja on kyllä ilmoittanut haluvansa lapsia. Enpä tiedä olisinko ollut valmis naimisiin, jos olisi ehdottomasti ilmoittanut olevansa lasten hankkimista vastaan. Tosin tällä hetkellä ei lohduta paljon tieto, että lapsia haluaa. Kun se on sit joskus tulevaisuudessa. :'( Masentaahan se tuoreen aviovaimon mieltä, kun tuo mies ei yhtään ole innostunut perheen perustamisesta tällä hetkellä. Odottaminen tuntuu niin epäreilulle. Ja sit kun saa vielä kokoajan lukea muiden pääsystä yritysvaiheeseen ja odotuspuolelle. Tähän pinoon on vähän sellainen viha-rakkaussuhde.

Kaikesta huolimatta munarikasta pääsiäistä kaikille toivottomille!

Annuli
 
Annuli: nii.. silläki tutulla oli se nainen et sano et haluaa lapsia mut sit joskus myöhemmin ja sit ku se "myöhemmin" tulikin ni eipä sit halunnutkaan loppupelistä.. mut totisesti toivon et teil ei ois niin ja et mies pian haluaisi koettaa ihan kunnolla ja yrittää!! Tsemppiä!! :hug: :hug:[color]
 
Tää on on niin mun kohtalotovereiden pino, et oli pakko siirtyä taustalta mukaan!
Minä kohta 26v. isäntä 29v. yhteis eloa takana kohta 5v ja kovaa vauvakuumetta mulla takana 2v. On tullu vuosien mittaan itkettyä, vaivuttua epätoivoon, juteltua ja perusteltua. Isännällä aina vaan kuva et elämä on ohi kun lapsia tulee. Kunnes viime torstaina soitti mulle aamusta töihin et haluunko mä niit lapsia sit koska? Mähän leijuin loppu työpäivän ja vaan ootin et pääsen kotiin jutteleen lisää. Mikä pettymys mua oottikaan, kun ei herraa huvittanukkaan jutella asiasta yhtään ja asenne oli sama kuin ennenkin. Koitin useemman päivän ottaa asian puheeksi mut en saanut vastakaikua keskustelulle, itkin taas ja vaivuin epätoivoon!
Parempaa onnea teille muille!!
 
Viikonloppu meni siivillä kun uppouduin Harry Potterin kiehtovaan maailmaan. Vaan saipa sen viikkosiivouksenkin tehtyä, vaikka lipsahtikin sunnuntaille asti. :D Työharjoittelu alkanut ihan kohtalaisesti. Kai se alkaa sujumaan kun tulee paikka paremmin tutuksi.

miracle, kyllä on puhuttu miehen kanssa lapsista jo suhteen alkuvaiheessa. En usko että mitään kunnollista suhdetta olisi edes syntynyt jos toinen olisi ollut sitä mieltä, ettei koskaan halua lapsia. Tuo mies siis kertoi jo silloin alussa että haluaa lapsia sitten joskus. Nyt vain odotellaan että koska se joskus on. Miehen mielestä kun ei meidän talous ole tarpeeksi hyvällä mallilla, kun ei mulla ole töitä. Tällä hetkelläkin olenkin kurssilla tarkoituksena vaihtaa alalle, jolla työllistymismahdollisuudet paremmat. Toivon mukaan kun kurssi kesällä loppuu, olisi mulla töitä tiedossa pidemmäks aikaa ja päästäis vihdoin ja viimein aloittamaan yritystä. Ikääkin kun alkaa olla jo sen verran, ettei asiaa voi enää niin mahdottomasti lykätä.

Mites KP jokos testasit tai onko menkkoja kuulunut? Meillä ei mitenkään ihmeellisesti pääsiäistä vietetä. Varmaan suklaamunia syödään muutamat ja siinäpä se sitten melkein onkin. Mun äitin pitäis tulla kylään nyt pääsiäisen aikaan, mutta eipä se muuta sitä pääsiäisen viettoa millään lailla. Saatan ostaa pääsiäiskukkakimpun pöydälle.

TESS-82, tervetuloa mukaan joukkoon. :) Vaikka tää onkin sellainen pino, johon ei toivoisi kenenkään kuuluvan.
 
Huh. Meillä tuleekin tässä uusi tilanne suhteeseen johon on totuteltava. Sain töitä toisesta kaupungista ja joudun ottamaan sieltä toisen asunnon tai matkustamaan joka päivä 2-3h suuntaansa :( . Nyt aluksi sopimus on kylläkin vain 4kk, mutta kun haaveissa olisi lopputyö samaan paikkaan. Harmillista kun joutuu tasapainoilemaan haaveen perhestä ja miehestä sekä haaveen mielenkiintoisesta työstä välillä.
 
Iltaa!
Miracle: Kyllä mä luotan tohon mun mieheen, kun se on selvästi ilmottanut lapsia haluavansa. Kyllä tämä avioliitto on solmittu luottamuksen vallitessa. Tällä hetkellä ei vaan toiveet perheenperustusajankohdasta kohtaa.

Mutta koska haluan niitä lapsia juuri tuon oman armaan mieheni kanssa ja yhteisymmärryksessä vielä, niin ei auta kuin toivoa pikaista mielen muutosta.

Annuli
 
Heippa!

Mahtaakohan kukaan muistaa vielä, yksi alkuperäisistä perustaja-Toivottomista vaan taas tuli kurkkimaan.. (ex tiki ja panthera tigris )

Jopas on KP:llä nyt jännät paikat, mie pidän peukut ja isovarpaatkin pystyssä siulle nyt!! Jännittää! Toivotaan että pääset sinäkin tuonne odotuspuolelle jo mukaan, oliskos se sitten marraskuisten pinoon vai meneekö joulukuisten puolelle? Peukut!

Mulla alkaa jo maha haitata menoa, mutta siinähän sen mukana kestänee vielä. Profiilissa viikon tai kaksi vanha kupu.. :D Puoliväli siis jo ylitetty, ja kyllä alkaa odottavan aika olla jo pitkä.

Edelleen lähetän sitkeänitsepäisiä vauvakuumepöpöjä niille ukkosillenne!! :hug:

Räpis+papunen rv23+2
 
Räpätäti, minä ainakin muistan sinut. :) Lähetäs tänne oikein extra-annos niitä pöpöjä. Tuntuu tuo mun mies olevan se kaikkein jääräpäisin.

Pinkkikupla, kuulostaa kyllä aika hankalalta. Itse varmaan tuossa tilanteessa ottaisin sen toisen asunnon. Voi olla että muuten käy pidemmän päälle raskaaks. Ainakin jos tuota sopimusta vielä jatketaan pitempään.

Mites KP? Onko menkat alkanu?
 
KP: tai sit sulla nousee raskaushormooni hitaasti..mun kaverilla meni monta aikaa ennenkun positiivista näytti...ja töissä yksi tyttö haasto et hällä raskaustesti näytti plussaa vasta kun oli ollut raskaana usemman kuukauden...ultrassa selvisi mahakivun syy sit :D

Hyvää pääsiäista kaikille
 

Yhteistyössä