~toukokuun toivotut 2008 syyskuussa 2010 ~

tyttö nukkui sit viime yön jatkettavas ja yllättävän hienosti jäi siihen unilleen, pari kertaa vein takasin omaan sänkyynsä kun oli kammennut isoveljensä viereen nukkumaan peiton alle mut eihän siitä nukkumista mitään tule jos samas sängys nukkusivat joten käsky kävi omaan sänkyyn, kerran oli laittanut valot päälle ja kinus sukkia jalkaan ja ne kun sai niin jäi kiltisti unilleen. toivottavasti menee jatkossakin unillemeno näin helposti ja tuo veljen viereen kömpiminenkin loppuu tänään kun isoveli saa sellaisen puoliparvisängyn niin ei pääse viereen joten jospa sekin rauhoittais tuota sängystä poistumista =)

 

Heips=)

Kävin lukemassa kuulumisianne. sarbbasulle suunnattomasti voimia, tosi kamala tilanne.
Meillä E sai solisluuhun murtuman.. leikkipuistossa on vaarallista-- no ei mitään sen pahempaa onneks. kasi kannossa kolme viikkoa. Mitäs muuta vaippaa ei oo enää käytössä, yes. Öisin kyllä viedään neitiä pissalle.. muuten tulee vahinko ja tuleehan niitä muutenkin välillä. Hoidossa kakkas just pöksyyn vaikka kotona ei oo sitä tehnyt ikuisuuteen, mut eipä se mitään. vaatekoko on 104cm.

Mut nyt mun täytyy taas mennä..ootte ajatuksissa vaikken täällä niin usein käykään. =)

 

kurpitsa : Meillä on lasten huoneessa kerrossänky. Komeasti pikkumies sinnekin ison veljen viereen kiipeää . Meillä tosin ollaankin tollaista rämäpää tyyppiä.

Toissa päivänä, kun laitoin ruokaa menivät pojat kaksin tuohon pihalle. Hetken kuluttua tulivat juoksujalkaa takaisin, kun alkoi "sataa". Siis oikeasti ei satanut vettä vaan koivun siemeniä, mutta samanlainen ropina ja rapina kuului.

 

Pikaisesti...Onko teillä kenelläkään muulla käytössä taikayöpaitoja? Meidän Neean yöpaidat on jotenkin maagisia. Mä vannon et laitan sen illalla oikein päin päälle, saumat alaspäin. Mut joka aamu kun neiti herää yöpaita on nurinperin ja väärinpäin....

 

Halleluja, Eeva on nukkunut 3 yötä+päikkärit omassa sängyssä! Ekaa kertaa koskaan. Ja iltaisin ihan pyytää omaan sänkyyn. :O Ei se niin iso tyttö ole, että yksin nukahtaisi vaan joudun olemaan vieressä, mutta kuitenkin. Enpä olis uskonut että tätä päivää näen kun se haluaa nukkua yksin! Pitää kai hommata nyt se jatkettava. En ole vielä viitsinyt, kun pinnasänkykin on ollut täysin käyttämätön. Ajattelin, että jos se kuorsuttaa vieressä seuraavat 10 vuotta niin mitä sitä jatkettavaa turhaan..
Tosin sit Italiassa Eevalla ei ole minkäänlaista omaa sänkyä ja pääsee/joutuu taas viereen, ellen sit laita sitä ihan omaan huoneeseen nukkumaan. Tuskin, siellä toinen makuuhuone on yläkerrassa ja toinen alakerrassa enkä halua että neiti hiippailee öisin rappusissa tai että itse joudun niitä juoksemaan.

Lapsenvahti on muuten löytynyt. Joskus aikaa sitten kyselin täälläkin onko kenelläkään "vierasta" lapsenvahtia. Eeva oli eilen ekaa kertaa lapsenvahdin kanssa leikkikentällä kun itse olin MLL:n kokouksessa ja hienosti oli mennyt. Kumpikaan ei saanut pahoja traumoja joten voidaan ottaa uusiksi. Tosi helpottunut olo kun senkin sai järjestymään, pääsen jumppaan muutaman kerran viikossa eikä aina tarvii kysyä mummua ja pappaa hoitamaan.

Mulla oli ihan asiaakin, mutta unohdin jo. Tää on niin just tätä.

 

Marmotta,kiva että löyty lapsenlikka=)

Merika E:n kädelle paranemista! Ja onnea vaipattomuudesta!

Jenni,ei meil vaan oo tollasia paitoja:O

Meil nukuttiin kans viimeyö omassa sängyssä illasta aamuun,yleensä kömpii viereen 4-5 maissa. Pissalla ei juuri öisin käy,mut on silti ollu kuivana yöt...päivisin ei oikeestaan vahinkoja enää käy ja ajoissa pyytää vessaan. Vielä ei ite riisu housuja.
Arkajalka on kyllä...leikkikentällekkin kun tulee muita lapsia,kökkii mun jalkojen suojassa,eikä uskalla mennä esim.liukumäkeen jos sielä on joku toinen. Tokenee kyl sitte ajan kanssa.
Kerhoissa oli tälläkin viikolla tiukasti sylissä,pikkasen uskals välillä katella muiden menoa
Mut kotona vauhtia kyllä piisaa

 

marmotta: hienoa että saitte järjestettyä lapsenvahdin. meil olis parin lapsenvahdin haastattelu tulos lähi päivinä perheohjaajan järjestämiä ja jos näistä jompi kumpi on mieluinen niin saadaan tarvittaessa 1-3xkuukaudes viikonloppuisin tai viikolla iltaisin lapsille vahtija ja päästään miehen kans välillä viettämään kahdenkeskisiä hetkiä mitkä tähän asti on ollut kiven takana tyyliin kerran vuodes ja alkuvuodesta saadaan sit ilmaista hoitoapua neuvolan puolesta..

jossu: heh, no taitaa kyllä olla ajan kysymys milloin löydän aamulla molemmat lapset sieltä parvelta sillä tytöllä on kova hinku koittaa päästä sinne parvelle kun ovat leikkimäs huoneessaan ja onhan tuo päässyt kipuamaan jo melkein perille asti, pelottaa vaan et tippuu sieltä jos sinne pääsee mut kiellot tahtoo mennä ohi korvien..

 

no niinhän siinä kävi että tyttö kiipes tänään illalla kuin vanha tekijä parvelle ja hihkui innoissaan

 

Heipä hei! :wave:

Meillä ollaan nyt sitten kokonaan ilman vaippaa. Ainut ongelma on, että esim. kylässä tai kerhossa ei millään menis pissille. Se kun ei potasta ole ikinä välittänyt vaan käy pöntöllä ja pöntölle ei halua ilman sitä omaa reunusta. Oltiin maanantaina ekaa kertaa kerhossa ilman ja neiti oli pissimättä aamusta ehkä 7.30 lähtien. Haettiin samalla reissulla isoveikka koulusta yhdeltä ja oli pakko sitten kotimatkalla pysähtyä linja-auto pysäkille pissille. Ei myöskään suostu koittamaan illalla tulisko pissi vaan menee sitten pissille kun on ihan pakko. Ajattelin että kuinka sitten yöllä on märkä, mutta ei ole vielä yhtään vahinkoa tullut. Ihme.

Puhe alkaa kuulostaa enemmän ja enemmän veljensä puheelta. Kasperi alkoi neljä vuotiaana käydä puheterapiassa, kun puuttui paljon kirjaimia ja puheessa oli muutenkin hassuja virheitä. Puhe oli epäselvää. Peppi tunkee myös h-kirjainta moneen paikkaan ja monet sanat on epäselviä. Kyllähän tuo tuosta voi selventyä, mutta itse uskon että siellä ollaan jossain vaiheessa.

Jenni, kyllä meillä pysyy yöpaidat oikeinpäin =)

 

Merika, kuinkas siellä on onnistunut oleminen kipeän käden kanssa?

 

Summer,onnea vaipattomuudesta! Meillä pojan saa kivasti illan viimeselle pissille kun laittaa korokkeen pöntönviereen ja saa pissata seisaaltaan ei tietty onnaa tytöllä,harmi... Aluks meillä oli tota ongelmaa kanssa ettei olis halunnu käydä potalla tai pöntöllä vieraissa paikoissa,mut nyt se on näköjään cool kun on erilaisia pottia ja etenkin ne pikkupöntöt mitä on huoltiksilla,ne on parhaita

 

kurpitsa, mistä sellaisia lapsenvahteja saa? Kuulostaa hienolta, mutta ei takuulla tässä kylässä onnistuis.. Toivottavasti teillekin löytyy joku luotettava hoitotäti tai -setä ja pääsette viettämään sitä omaa aikaa useammin!

summer, meinasin käydä ostamassa Eevallekin sen pöntön pienentäjän, mutta sitten tuli just mieleen että useimmissa paikoissa on kuitenkin potta. Että jos Eeva oppii käymään pöntöllä eikä enää muuhun suostu, niin kuskaanko kainalossa kerhoonkin sitä pienentäjää.. Tai ehkä se sit suostuis sille pienelle pöntölle, en tiedä. Ja hyvinhän Peppi puhuu moneen muuhun 2-vuotiaaseen verrattuna..

Jenni, meillä on hihattomilla yöpaidoilla kans oma elämä. Muutamana aamuna mietin, että kuinka väsy sitä oon ollut illalla Eevaa pukiessa kun paidat on päällä ihan miten sattuu. Mutta neitihän treenaa pukemista öisin. Sillä alkaa aina 3-4 aikaan jumalaton pyörinä ja hyörinä, puhuu unissaan ja myllää. Siinä samalla se kiskoo paitaa pois ja päälle ja jos se jää siihen "pois" vaiheeseen, niin laittaa sen sit päälle aamulla kun heräilee ekoja kertoja. Pitkähihaista pyjamaa ei ilmeisesti saa pois, koska ne on aamuisin lähes normaalisti. Joskus on saanut vaan pelkän pään ulos niin, että se pään aukko roikkuu niskassa ja hihat on paikoillaan. Ilmoittaa sit aamuisin, että hänellä on bolero.

 

marmotta: neuvolan kautta saa tuon perheohjaajan jonka palvelut on maksuttomia, sen kanssa voi sit sopia millaista apua perhe tarvitsee tai millaista apua yleensäkin on saatavilla ja haetaan perheelle sopivia ratkaisuja ja toimintatapoja. tääl mis itse asumme niin tuo mll:n toiminta loppui alkuvuodesta joten sitä ei ollut saatavilla mutta tuo perheohjaaja joka on työskennellyt mll:n toiminnassa oli yhteydessä muutamiin ent. työntekijöihin ja sitä kautta etsi meille hoitoapua ( jonka itse maksamme ) ja ens vuonna tosiaan saamme sit myös neuvolan kautta ilmaista hoitoapua ja ollaan tuolloin listan kärjessä apua tarvitsijoissa. mullahan on se tilanne että tytön syntymän jälkeen mulla oli synnytyksen jälkeinen masennus jota ei tuolloin hoidettu pois ja sit tytön ollessa vuoden pyysin saada apua sitä saamatta jouduttiin sit tähän tilanteeseen että huhtikuussa tuli sit seinä lopullisesti vastaan ja todettiin keskivaikea masennus ja siitä asti olen ollut töistä saikulla. äitiysneuvolassa täti huomasi huonon olotilani ja laittoi rattaat pyörimään avun tarpeen merkeissä ja pääsin sit aikuispsykiatrian poliklinikalle terapiaan ja nyt sitten tarjotaan apua joka paikasta. parempi toki myöhään kuin ei milloinkaan mut tätä apua oltais tarvittu jo aikoja sitten ettei oma olo olisi päässyt näin pahaksi. mutta aion kyllä hyödyntää kaiken avun mitä tarjotaan. nyt toivon ettei synnytyksen jälkeinen masennus tulisi uuden vauvan synnyttyä ja välttyisin niiltä kamalilta ajatuksilta mitä tytön syntymän jälkeen oli ja voisin nauttia äitiydestä koko sydämestä..

jenni: meil pysyy kyl kans yöpaidat pääl, meil tyttö ei kyllä päiväs aikaan saa muutenkaan paitoja pois..

talvivaatteet: talvihaalari, kengät ja fleecepuku on hankittu, puuttuu enää kintait ja pipoi mut ne ehtii sit hankkia myöhemmin

kurpitsa kera masuasukin rv31+4 ja lapsien 5v ja 2v

 

kurpitsa, yritin laittaa sulle yv:n, mutta en jostain syystä saa sitä lähtemään. Tää uusi palsta.. :headwall: Selvitän sit tässä asiani, muut hypätköön tämän yli jos/kun ei kiinnosta. Oon siis meidän paikallisen MLL:n sihteeri ja oon just tässä kirjoittamassa vetoomusta kaupunginhallitukselle sen puolesta, että saataisiin meidän kaupunkiin kotipalveluita. Täällä ei ilmaista hoitoapua saa vaikka mikä olisi. Toki sitä itse saa ostettua, mutta ei siihen on läheskään kaikilla varaa varsinkin jos sattuu olemaan vaikka yhden vanhemman perhe jossa eletään tukien varassa. Oon kasaillut erilaisia esimerkkejä siitä, miksi hoitoapua tarvittaisiin paitsi äkillisten hätätapausten vuoksi, myös ennaltaehkäisemään ongelmia ja estämään sitä ettei tulisi se seinä vastaan. Saanko käyttää suakin yhtenä esimerkkinä? En tietenkään nimellä enkä aio selittää yksityiskohtia, muuta kun että jos on tuollainen tilanne eikä tosissaan saa mistään apua..
Mulla on jotenkin aikaisemmin mennyt osittain ohi toi sun tilanne. :ashamed: Kyllähän mulla meni pitkään että jaksoin kaivella vaan omaa napaani ja Eevan (plus muiden tän pinon lasten&äitien) eka vuosi on mulle ihan musta aukko, mutta oon mä tän vuoden puolella sen verran skarpannut että luulin olevani jokseenkin kartalla.. Sanattomaksi vetää. Iso :hug: Äläkä hyvä nainen etukäteen mieti mahdollisia masennuksia, nauti raskaudesta. Kyllä sä pärjäät ja hienosti menee uuden vauvan kanssa, ihan varmasti.

 

Kurpitsa On sullakin ollut raskasta, mut on tosi kiva lukea että olet viimein saannut apua arkeen ja jaksamiseen. Nää asiat sattuneesta syystä nyt on niin "lähellä sydäntä" jos niin vois sanoa. Kenellekään äidille kun ei voi tuota masennus h*lvettiä toivoa, kyllä se kaappaa helposti elämästä sellaisen vaiheen joka olisi ollut kivempi nähdä ns. tervein silmin. Ihan arjen apuhan tossa on se joka auttais jo paljon ehkäisemään niin kuin Marmottakin puheli. Tuo avun saanti vaan on monessa kunnassa todella TODELLA vaikeaa. Meille apua tarjottiin myös, mut mä koin sen jotenkin "haastavaksi". Kun itse oli ihan loppu, olis sitä apua tarvinnut tyyliin Nyt. Mutta kun saatavuus oli "vasta kuukauden päästä". Aina kun apua tarjoavaan keskukseen otti yhteyttä vastaus oli että : sun täytyy nyt tietää milloin sitä apua tarvitset ja sitten katsotaan ehtiikö kukaan. Vaikeasti masentuneelle toi vastaus on lähinnä latistava...

Hieno asia Marmotta että olet tollaisen aiheen ottanut työnalle. Kuinkahan monta ls-tapausta jäis käsittelemättä jos perheiden hyvinvointiin satsattaisiin, ihan jo yleisellä tasolla? Nuo ongelmat kun monasti kieputtuu samaan, on rahahuolia ja muita huolia ja sitten äiti väsyy pienen ihmisen kanssa...siinä tarttis kipeästi apua ettei ongelmat pääse kasvamaan ja tulehtumaan. JA kun kuitenkin jo pieni apu arjessa auttaisi äitiä jaksamaan paremmin. Mutta näinhän se on et meillä tupataan hoitamaan seurauksia kalliilla rahalla, sen sijaan että oikeasti tartuttas kunnon satsaukselle syiden ehkäisemiseen. Mun tilannehan oli kuitenkin todella hyvä. Sain apua ennen kaikkea mieheltäni (kiitos hänen ymmärtäväisen työnantajan joka mahdollisti extralomailun, niin et mies pääs vaikka kesken päivän töistä kotiin mua auttaan). Mut kaikilla tää ei ole mitenkään mahdollista. Uh...tää aihe saa mun veren aina jotenkin kiehumaan, nyt kun pahin on takana alkaa nähdä selvemmin miten vaikea tuo masennus on, varsinkin pienten lasten äidille.

 

mä en ole kertonut tilastani täällä tän vuoden puolella ja diagnoosin jälkeen..töis kerkesin oleen 8kk:tta ennen diagnosointia, olin siis aivan loppu, nyt tilanne on huomattavasti parempi kuin aikoihin ja synkät ajatukset on jäänyt taka alalle. viikottainen terapia on auttanut ja lepo. meiltähän puuttuu vallan tukiverkosto tääl mis asustellaan, lapset on arkipäivisin pph:lla ja jatkavat vauvan synnyttyäkin hoidossa 15pvänä/kk:ssa, arki on edelleen oma haasteensa iltaisin ja viikonloppuisin mut parempaan päin ollaan menossa. toki marmotta voit ottaa mut esimerkiksi jos tästä on jotenkin apua. tuo mll:n toiminta olisi hyvä saada takaisin. ja kuten neuvolatäti sanoi viimeksi että kun äiti tarvitsisi apua jaksamiseen ja arjen pyörittämiseen ei sitä ole saatavilla tai on kiven takana sen saaminen ja mielestäni olisi hyvin tärkeää että juuri äiti voi perheessä hyvin koska sen pohjalta muukin perhe voi hyvin.

 

Kurpitsa Ihana kun kerroit tarinasi :hug: Jotenkin, vaikka tiedänkin etten ole ainoa, monesti tuntui että tässä maailmassa ei kukaan voi tajuta kuinka paha ihmisen olo voi olla - ja just silloin kun kaiken järjen mukaan elämän pitäs olla mallillaan ja parhaimmillaan. Tuo sairaus on niin riistävä, riipova ja jotain jota ei sanoin ees voi kuvata. Kamala sanoa näin, mut on ihana (sana joka nyt ei tähän kyl oikein istu, mut parempaa en keksi) lukea muiden kohtalotovereiden tarinoita masennuksesta. Että ei siis oikeasti ole ainoa... Tällei se on konkreettisempaa. Mä kun olen ihan perusinsinööri ja mulla tarvii olla jotain "käteen tuntuvaa" et hyväksyn tälläiset asiat. Ja niin totta puhut, se äiti (tahi äiti ja isä) on lähtökohta perheen hyvinvoinnille ja lasten hyvinvoinnille. Monasti tuntuu et tuomitaan "huonoksi äidiksi" jos asettaa oman hyvinvoinnin, siis toki jossain rajoissa, ensisijaiseksi. Mutta siitähän se kaikki kuitenkin lähtee.

 

Repa,Majj ja muut jotka olette kokeneet keskenmenon nyt tarvitsen apua mäessa....miten pitkään teillä on testi näyttänyt positiivista??? Tilannet tämä et mulle ilmaantu joku aika sitten raskausoireita olion vähän yllättynyt :O et mitäs tää on mut ajattelin sen liittyvätn keskenmenoon no sitten tein r-testin joka näytti positiivista, mulla on km: jälkeen ollut yhden kerran vuotoa hieman tavallista niukemmin mutta tämäkin voip olla normaalia...Huomiseksi sain ajan että ultrataan uudelleen jos alkio onkin munasarjoissa tms vaikkei ultraaja sitä olisi viimeksi huomannut koska kävin niin nopeasti keskenmenon jälkeen tarkastuksessa...KOKEMUKSIA kaipailisin??

 

Kurpitsa,ihanaa että olo on sulla nyt parempi ja toivon että säästyisit siltä synnytyksen jälkeisesestä masennuksesta:hug:Itse en ole vaikeasta masennuksesta kärsinyt mutta ennen pojan syntymää mulla oli loppuvuodesta usein masennuskausia ja pojan vauva-aikakin oli niin vaikea et tod,näkösesti jos en olis saanut apuja mun äidiltä siinä mittakaavassa kun sain,en olis säästynyt siltä silloinkaan. Kaikki voima sulle arkeen ja jaksamiseen.

Poika,Kyl se testi voi aika kauan positiivista näyttää... en ite testannut kummankaan km:n jälkeen,mut hcg arvo veressä 3viikkoa ekan km:n jälkeen 115 ja toisen (tuulimuna)77 elikkä olis näyttänyt positiivista vielä 3 viikkoa tapahtuneesta ja ervoista päättellen jonkin aikaa eteenpäin. Kauankos siitä keskenmenosta nyt olis? Kyllä se on hyvä tutkia etenkin jos oireilee...

 

kurpitsa: voimia sinne kovasti :hug: tiedän tunteen tarkalleen mitä kirjoitit.

jenni ihana kuulla että olet voitonpuolella masennuksen kanssa =)

meillä ens viikolla sit korvien takia mennään nukutukseen ja tarkistellaan putkien tilannetta.
esikoinen meidän "murkku" pyörtyi taas koulussa ja sai meille lisää murhetta. tällä kertaa siihen oli sit päänsärkyä seassa. joten pieni pelko on että olis aivoperäistä. mutta sitä selvitellään vielä. tää oliski ollut liian helppoa jos ei mitään olisi ilmaantunut. verenpaine tosi alhainen pojalla ku vein sen hoitajalle suoraan. mut toi päänsärky sinne sekaan ei ole nyt normaalia sitten. mut odotellaan nyt et päästään sairaalaan kontrolliin ja katsotaan mitä mieltä ne on sitten. eli tätä samaa huolta ja murhetta meidän perheeseen.

 

Repa n. 7 viikoa siitä nyt tulee aikaa, tänään menen ultraan päivällä selvittämään et onko siellä jotain jossain väärässä paikassa tai onko sinne sitten jäänyt jotain ns.ylimäärästä...Kiitti vastauksesta.

Kurpitsa: Hienoa että olette apua saanut, niin moni tosiaan välttyisi pahalta masennukselta jos asiaan puututtaisiin ennenkuin asiat menee pahaan jamaan. ( mulla on lähipiirissä pari pahaa masennustapausta ollut, toinen heistä tämän takia jo siirtynyt täältä ikuisuuteen.) joten tämä on lähellä minunkin sydäntä. Monesti olen sitä miettinyt kun säästämisestä puhutaan niin eiköhän ne säästöt parhaiten saataisi aikaan ennaltaehkäisevällä työllä.

Jenni: :heart: myös sinne....

Meillä taitaa talvivaatteet mennä koossa 92 koko talve, kasvunvaraa löytyy vaikkakin poika on yli 90cm mut hän on siro (jos pojasta nyt voi moista sanaa käyttää)

 

Nemika,:hug:

Poika,7 viikkoo on kyl jo aika pitkä aika...etenkin jos on selkee plussa: / Toisaalta jos siellä jotain ripettä on niin luulis että vuotelis... hmmm,tuu heti kertoon mitä sanoivat.
Meidän poitsu on kans niin siro et 92 taitaa meilläkin mennä tavivaatteissa vaikka pituutta onkin suurinpiirtein ton 92-93.

 

Repa: Ultrassa lötyi sikiöpussi joka vastasi viikkoja 5+2, muuta ei näkynyt. lääkäri määräsi viellä odottamaan 2 viikkoa ja uusi ultra:'( tänään tehtiin verikoe et mitä se näyttää...eli tuulimuna luultavasti kyseessä

 

summerihan hyvin neiti on pärjännyt.. lauantaina pääsee eroon siitä kantositeestä=)

poika voi itku. Onkohan sun sittenkin viel tarkoitus saada se vauva vaikka tämä tuulimuna oliskin. Mietin vaan kun tuut raskaaksi. eikö se kuitenkin olis sulle vaarallista.. muistankohan nyt oikein? tsemppiä joka tapauksessa ja halaus sinne. mun veljen vaimol kävi kesällä noin.. ikävää kun ei ollut ketään kotona -tahtoisin niin tädiksi.

masennushalaus teille kaikille, jotka siitä kärsitte. Miten siitä voikin niin moni kärsiä:|kamala sairaus iskee niin nuoriin kuin vanhoihin. Voimia teille kaikille. Itsellä ei oo koskaan ollut mitään sellaista, mutta vierestä oon seurannut.. paraneminen vei paljon aikaa. Halaus !

kurpitsa sulla alkaa käydä viikot vähiin=)


mut eipä muuta kun oikein ihanaa syksyä kaikille. Mä täällä katson elämä lapselle konserttia ja kyyneleet valuu välillä pitkin poskia.. voi pieniä potilaita.

 

elämä lapselle konsertti oli ihana..mutta repi haavoja auki niin pahasti..katselin rakennusta ja sitä kivetystä millä istuin monia tunteja itkien kun pelkäsin.
ihanalla asialla olivat vaikka tuntuu hullulta että pitäisi olla hyvinvointi valtio ja varaa myös kustantaa hoitovälineet.
mukana olin myös tätä kautta ja kummien toimintaa tukien ja olen myös ns. tukikummi.
kortensa haluaa kantaa kekoon kun sitä elämää joutui näkemään.