***TOUKOKUUN TOIVOTUT MAALISKUUSSA***

täälläpäin pelkopolilla ei ultrata eikä tehdä mitään tutkimuksia. ainoastaan puhutaan siitä pelosta ja sitä yritetään lievittää ja suunnitellaan synnytykseen kivunlievitykset yms kuunnellaan toiveita. ja käydään pelkoja läpi.

vaikka itekin kolmatta odotan nii samoja pelkoja kohtukuolemista tai että synnytyksessä menee jokin vikaan pyörii päässä koko ajan.
kai ne kuuluu sit asiaan. yritettävä vaan pitää asia pois mielestä mahdollisimman paljon. ja sit ku synnytys on käynnissä niin ei siinä onneks kerkie noita miettimään tuskissaan
mut iteki sitä liikkeitä kyttää koko ajan ja jos vähänki hiljaista masussa nii järkyttävät ajatukset valtaa päänupin

nemika+jäbä 32+5

 

Täälä taas. Näköjään kerran viikossa kerkiin kirjottelemaan =) Ekanakin poika04:lle :hug:
Tiedän mitä tuo pelko on. Edellisessä raskaudessa pelkäsin vauvani kuolevan mahaan. Ja mulla meni pelko niin pitkälle että mielessäni suunnittelin vauvalle jo hautajaisetkin. Ja kun menin synnyttämään niin olin varma että siinä vaiheessa viimeistään kuolee kun ei aiemmin ole kuollut. No vauva selvisi kuitenkin terveenä synnytyksestä mutta sairastui 2 vkoa vanhana rs-virukseen. Ja tauti alkoi niin rajuna että poika lopetti hengittämisen kun oli rinnalla. Siitähän taasen hätäännyin ihan kovasti. Sain vauvan kuitenkin itse hengittämään ja mentiin ambulanssilla sairaalaan ja vietettiin siellä 9päivää. Ja pelkäsin kokoajan. Kaikki tämä sit laukasi minulla paniikkikohtauksen ja raskauden jälkeisen masennuksen. Toipumiseen menikin sitten vuosi. Nyt tästä raskaudesta ei pelkoja ole esiintynyt. Olen ihan kans samaa mieltä että hormoonit aiheuttavat noita pelkoja. Ja en kyllä kokenut että psykologit olis voineet auttaa. Kun pelkää niin pelkää. Sitä pitää vaan itse oppia luottamaan että asiat sujuu hyvin.
Sit (.) Vauveli ilmeiseti jakselee hyvin. =) Eilen ainakin mellasti koko päivän. Itellä vaan huumori hukassa ja väsyttää ihan kamalasti. Painoa oli täälläkin tullut jo ihan reippaasti ja nyt pääsiäisen jälkeen kun on neuvola niin en taida uskaltaa vaakalle ollenkaan. Kamala kun makea maistuisi niin vietävästi ja kokoajan nälkä!! Jopa yöllä maha huutaa.

Voi teil muilla jo ihanasti valmista vauvaa varten. Minä täällä vielä oottelen äitiyspakkausta ja loppukuusta mennään ostoksille. Olis ihana jo päästä laittaan vauvatavaroita valmiiksi. Mites te muut, oletteko pessyt vauvan vaatteet jollain erikoispesuaineella? Mietin että riittääkö arielin sensitive vai pitäisikö ostaa lv:n tai miniriskin aineita?
Anteeksi taas romaani. Vauhtiin kun pääsee niin eihän sitä osaa lopettaa =)

mintsi + lepakkovauva 29+5

 

Poika ja Toukonuppu Keskustelin tuosta samaisesta pelkoasiasta eilen neuvolassa. Sieltä sanottiin että stressaaminen ja asian ajatteleminen kannattaa ehdottomasti lopettaa... Koska mitä enemmän stressaat, sen enemmän siitä on vauvalle haittaa.. Ja totuus on se että me ei voida kohtalolle mitään. Mä kanssa pelkään että vauvalle käy jotain. Mutta yritän täst edes olla ajattelematta koko asiaa.. Koska oon niin kauan raskaudesta haaveillut, niin hassua olis pilata tää "ihanuus"

rentouttavaa viikonloppua

birdie + ahmatti rv 30+2

 

Toivottavasti eivät neuvoloissa ole teitä peloitelleet vauvojen kokoilla, minulla painoarvio on nyt 2400g, mikä on täysin normaalien rajoissa.
Joku jutteli sokereista, kannattaa muistaa että vaikka hedelmät muuten on ihan jees, niin silti ne ovat paljon nautittuina liiallisia sokerinlähteitä. Henkilön, jonka pitää tarkkailla sokereita, saisi syödä esim.puolikkaan banaanin vain kerrallaan, ei kokonaista. Yhdessä banaanissa on hiilihydraatteja varsin paljon, ja kun kokonaissuositus on max.220g/vrk, niin eipä siihen loppujen lopuksi paljoa voi syödä ihan mitä vain. Appelsiineja yms. muita hedelmiä max. 1kpl kerrallaan, ananasrenkaita korkeintaan 2kpl jne..
Ja muuten ihan vain tiedoksi kaikille, ei vain sokereiden tarkkailijoille; tuo suositusarvo on kuulemma kaikille sama, riippumatta siitä onko sokereiden kanssa ongelmia vai ei. Se kun kuulemma monilla tuppaa unohtumaan noin niinku normaalissaki elämässä, että vaikka niitä kaloreita kuin tarkkailisi, niin hiilarit ei saisi ylittää tuota arvoa.
Itse olen tehnyt tutkimus- ja kokemuspohjaista työtä tällä saralla jo yli 7v, niin pikkuhiljaa alkaa olla takoutunut takaraivoon, mikä on oikeasti hyvästä ja mikä ei.
Ja vielä loppukaneettina sokerimittaajille; juureksissa on omat rajoitukset myös, mutta kasviksia saa syödä aika lailla vapaasti laatuun ja määrään katsomatta.

 

Gha kiitos tietoiskusta! minulle erikoislaakari sanoi vain etta hiilihydraatteja pitaa syoda riittavasti, ettei laukaise profyriaa paalle (siis raskaus ei hiilihydraattejen puute), joten olen varsin hiilihydraattipitoisella dieetilla. Hedskuja, viljatuotteita etc...

Taalla kauhee leipomis himo ja muutenkin makeaan. Onneksi sokeriarvo oli normaali.

Hyvat viikonloput!

LC

 

Mukavaa pe iltaa kaikille!

Täältä remontin keskeltä kirjoittelen, huh! No, ei onneks mitään maata-kaatavan mullistavaa, ihan vain pientä saunaa väkerretään - tosin kyllähän tuota tuossakin tuntuu isännän hermoja kysyttävän...

Poika/ Cheesecake & muut pelokkaat: itse mietin samoja juttuja paljonkin muutama viikko sitten. Puhuin asiasta neuvolassa ja th vastasi mielestäni hyvin. Hän sanoi, että on ollut 25-v ammatissaan ja tuona aikana on kuollut vain kolme vauvaa. Ja kaikkiin noihin kuolemiin on ollut aina hyvä syy ts. riski on ollut tavallaan tiedossa jo etukäteen. Lopuksi hän totesi, että jos välttämättä haluat murehtia niin murehdi mielummin sitä mahdollisuutta, että kukkaruukku putoaa päähäsi ja kuolette siihen molemmat tai että jäät auton alle. Eli ainahan kaikkea voi sattua, mutta todennäköisyys on hyvin pieni eli parempi olla ajattelematta koko asiaa. Päätin tuolloin yrittää uskoa "neuvolatätiä" ja itse asiassa se auttoikin. Mitä enemmän jonkin asian suhteen höyryää, sen suuremmaksi se mielessä paisuu. Eli hyvät naiset: nyt vaan pakolla ajatukset kuriin!!! =)

Perätilasta: Kävin muuten tänään neuvolassa: perätila ja hyvin selvä sellainen. Sain kontrolliajan 2vk:n päähän ja jos tytsy ei ole kääntynyt niin sitten menemme Kättärille synnytystapa tutkimukseen, jossa vauvaa yritetään hellästi kääntää. Epäröin tuota kääntämistä ja th sanoi etttä se tehdään hyvin varovasti ja jos näyttää siltä ettei vauva käänny helposti, niin asia jätetään sikseen ja siis sektio on sitten hyvin todennäköinen. Hän kehotti jo suuntaamaan ajatuksia muutenkin tuon sektion mahdollisuuteen. Itseä hirvittää, mutta hän selitti sektioon liittyviä faktoja hyvin asiallisesti, mikä kyllä rauhoitti mieltä paljon. Eli siis kohtalo päättäköön: kunhan se vauva sieltä terveenä ulos saadaan :heart:. Sf oli muuten 31, joka tuntuu itsestä aika paljolta: kuulemma tuo perätila vaikuttaa siihenkin eli ei huolta. Kaikki arvot muutenkin kohdillaan.

No niin ja nyt tämä romaani saa taas luvan katketa Ai niin: ystävä synnytti tänään pojan - tuli ihan kade olo: haluaisin jo niin kovin oman tytsyn syliin - ja eroon tästä mahasta!!!

Kuullaan! t. eeti+papsukka 32 :heart:

 

Heips!

Peloista: Mulla tuppaa kanssa joskus pääsemään ajatuksiin mahdollisuus vauvan kuolemasta. Tiedän että aikasemmalla keskenmenolla on osuutta asiaan :ashamed: Mutta oon ihan harjoitellut tuon asian sulkemista pois mielestä,koska eihän se mitään auta panikoida...Mutta ainahan pää ei tottele. Kannattaa puhua asiasta,sekin voi jo auttaa.

Neuvolakuulumisia täälläkin...

Paineet 118/81
Hemppa 122
Paino sen +500g viikko,mitä se on ollut lähes alusta asti...
Pissa puhdas,alapään huuhtelu alkeellisin keinoin+ huulten erottelu toimi
Sf 29
Syke 150
Liikkeet ++
Turvotus +-

Jotta näin...vauva raivotarjonnassa,sen oon itsekin todennut kun ei tunnu alhaalla liikettä ja vauvelin pylly on tossa yläällä käsin tunnusteltavissa (hokasin sen tässä yksi päivä) =) Toivottavasti pysyy sielä...
Seuraava neuvola jo kahden viikon päästä..

Mulla tulee kohta paniikki noiden ompelusteni kanssa...argh :kieh: Mahottomasti ois tehtävää,ja aika alkaa käymään vähiin... Vaatteita pitäis käydä pikapuoliin pesemään,et ois edes ne =)

Repa ja kutvonen rv 31+3

 

Aikainen huomen kaikille! :flower: Täällä kukkii yksi möhömaha koneella, kun uni ei tule ei sitten millään ja olo on muutenkin jotenkin virkeä =) Olin jo pari tuntia hereillä yöllä ja kun heräsin äsken niin en edes viitsinyt jäädä makoilemaan sänkyyn - turhaan saan tokkuraisen olon ja päänsäryn, jos yritän väkisin nukkua!

Peloista olette puhuneet... Vakava asia, jota itsekin pelkäsin (pelkäsin siis, että alan pelkäämään kaikkea hullua ja epätodennäköistä mitä vauvalle mukamas voisi sattua), mutta kaikki onkin mennyt aivan päinvastoin! Olen ollut koko raskauden jotenkin todella rauhallinen ja seesteinen mikä on täysin uutta minulle super-stressaajalle ja panikoijalle :ashamed: Eilen juuri kävin työpaikalla "läksiäisissäni (juu-u, sairasloma loppui eilen ja nyt ollaan sitten virallisesti "lomalaisia" ) ja kun kyselivät olotilasta niin oli todella helppo sanoa olevansa onnellisempi kuin koskaan. Ja jotenkin muutun sitä rauhallisemmaksi mitä lähemmäksi synnytys tulee Luotan vakaasti siihen, että NKL:lla osaavat ja antavat kaikkensa, että meidän prinsessamme syntyyy turvallisesti - ja loppuhan on korkeamman käsissä! Kaikki mihin en itse tällä hetkellä pysty vaikuttamaan, on turhaa niitä murehtia. Ja niinkuin eeti jo tuossa aiemmin totesikin niin minulta häipyy ainakin kaikki vähäisetkin negatiiviset ajatukset päästä siinä vaiheessa, kun muistutan, että murehtiminen ja stressi ovat vauvalle pahaksi!

Koittakaa siis kaikki työntää turhat pelot taka-alalle ja puhua ne "auki" esim. neuvolassa. Erityisesti pojalle voimia: sinulla muistaakseni on ollut alusta asti voimakkaita pelkoja esim. raskauden jatkumisen ja vauvan hyvinvoinnin suhteen? Usko pois, että kaikki menee teillä hyvin - meillä kaikilla toukokuisilla menee! =)

(.) Täällä alkoi tosiaan loma eli tämä mamma ei ole enää saikkulainen Ja kun vielä miehelläkin on 12 päivää lomaa niin en malta pysyä pöksyissäni! Mitään ihmeempää emme sitten kuitenkaan uskaltaneet lomaohjelmaksi suunnitella (lue: matkoja edes Tukholmaan), mutta kaikennäköistä pikkukivaa on ajatuksissa: tänään lähdetään Helsinkiin brunssille ja ostoksille, tiistaina alkaa synnytsvalmennus, jota molemmat kovasti odotamme, keskiviikkona ajamme Ideaparkin kautta Tampereelle mini-kylpylälomalle, jota kurvaamme Turkuun kavereiden mökille. Jossain välissä pitäisi ehtiä moikkaamaan molempien vanhempia, sillä lähtevät kaikki ulkomaille koko huhtikuuksi (eläkeläisillä on näemmä aikaa ja rahaa ). Viikon päästä tiistaina pitää sitten palata viimeistään kotiin, kun on ensin neuvola ja sitten vielä s-valmennus perään. Eli kiirettä pitelee

Nirppu-myyrä möyrii melkeinpä ulos tuolta massusta eli alkaa tehdä todellakin kipeää nuo neidin muljaukset :/ Maanantaina menemme lääkärille, jossa käsittääkseni ultrataankin eli painoarviota odotellessa... Veikkaanpa nimittäin ettei kyseessä ole ihan hentoisin neito Selvästi pimu majailee nyt poikittain länsi-luode - suunnassa eli olisiko hieman painunut pää alaspäin viime viikkoisesta itä-länsi - asennosta Hiljaa hyvää tulee, kunhan vain nyt istuttaa sen pienen päänsä tuonne alas :heart:

Mutta mutta; nyt puuron keittoon! Oikein leppoisaa viikonloppua kaikille toivovat,

Carmen ja Nirppu 32+6 (jaiks; huomenna alkaa jo 34. viikko )

 

Kysymys vielä:

mistä saisi kohtuuhintaan muovitetua froteeta pinnasängyn patjan suojaksi? Äippäpaukkauksessa sitä tuli pieni pala, joka passaa hyvin siihen "pahvisänkyyn", mutta kun katsoin esim. Etolassa ko. matskusta tehtyä lakanaa (60*120cm) niin hintaa sillä oli 39,90 Se on saman verran kuin mitä koko patja maksoi sänkyyn! Aloin vain miettimään, että jospa sitä saisi jostain halvemmallakin, koska tuntuu todella tyhmältä maksaa 240mk palasesta ohkaista, muovitettua froteeta :/

 

Carmen:Muovitettua froteeta saa tavallisista kangaskaupoista, eikä maksa kovinkaan paljon. Saat itse leikattua siitä sitten haluamasi kokoisen palan. =)

 

Kiitokset palleatyrä vinkistä - täytyypä käydä heti tänään Eurokankaassa katsomassa! =)

 

Heippa!
Ostin itse muovitettua froteeta jyskistä. Oli muistaakseni 100cm leveetä ja otin metrin palasen niin maksoin 4e =) Eli aikasta paljon halvempaa kuin etolassa. Cittarissa meil ollut 11e tuntumassa tuo metrin palanen.Ja huuto.netissä katselin uutta muovitettua froteeta erivärisenä uutena niin olikohan se 6e pintaan. Kokoa en kyl muista. Eli kannattaa varmaan katsella vähän muualtakin.

 

hei ja tietääkö joku mistä saisi halvalla kuvioitua flanellia? Olisi ihana ommella siitä vauvansänkyyn ns. tyynyliinoja. Meil päin ei kangasliikkeet sitä näytä myyvän.

 

Carmen se muovitettu frotee maksaa noin 5-15? metri laadusta riippuen ja kangaskaupasta riippuen.

Peloista niistä kannattaa puhua joko neuvolassa tai sitten jollekin kaverille ( mieluiten sellaiselle joka ymmärtää ) Jos päästää pelot valloilleen, niin siinä turhaan stressaa ja aiheuttaa itselle mielipahaa. Ja tarkoitus ei ole kenenkään pelkoja väheksyä vaan kannustaa puhumaan. Se oikeasti auttaa.

tmvk ja toukka 33+1

 

vk.loppu terveiset täältäkin!
Omaan oloon ei ihmeempiä, vauveli muljauttelee itteensä välillä eri asentoon, mutta siittä en ikinä tiiä mitenkä siellä on.
peloista juu mäkin oon nyt hiljan alkanut pelkäämään mutta vain tuota synnytystä, pelkään et en jaksa ponnistaa sitä ulos,tai et kietoutuu napanuoraan jotenkin, ja sit viä et itte repeen kunnolla, eli tuo väliliha repee :x
Taidan puhua neuvola tädille kun aika on ensi torstaina, ja sit pääseekin pääsiäisen viettoon!
Onneksi ensiviikolla vain 4 työpäivää, mulla äippälomaan viä 4 viikkoa :|
Tyllerö 30+3

 

Ihanaa sain nukuttua! Pari yötä mennyt ihan täysin unettomana, kun nuo levottomat jalat vaivaa ihan älyttömästi! Eilenkin illalla otin jalkakylpyä, hieroskelin, pidin polviin asti sukkia ja tyytyväisenä menin makoilemaan. Tunnin pyörin tuskissani ja totesin, että ylös on noustava. Kävin pihalla hangessa kävelemässä ja taas sänkyyn. Eipä auttanut ei. Itkua jo tuhersin kun aloin olla niin poikki, että olin jo valmis menemään sairaalaan ja pakottamaan käynnistämään synnytyksen tai amputoimaan jalat polvesta poikki...Onneksi viimeinen keino eli särkylääkettä ja kylmägeeliä auttoi ja sain nukuttua monen monta tuntia =)
Mulla tahtoo levottomat jalat vaivana muutoinkin kun raskaana, mutta nyt niistä on ollut huomattavasti enemmän vaivaa. Päivisinkin, kun istun pidemmän aikaa paikalla alkaa pakotus Tämä on todella inhottava vaiva, joka ainakin mulla alkaa mennä niin pitkälle, että en tiiä mitä tekis. Ja kun se levottomuus katoaa toisena päivänä toisella keinollla ja toisena toisella. Rauta- ja magnesiumkuurin aloitin just, jospa se edes vähän auttaisi. Liikunta taas vastaavasti pahentaa, en tiedä miksi. Tiesi aina ennen raskauttakin, että jos oiken kovasti treenas, niin seuraava yö oli hankala. Voi että ärsyttää...Se itsestä...
Musta on jotenni jännä, että miten kaikki pelkää tuota napanuoraan kuristumista, koska ainakin mä olen ymmärtänyt että melko monella vauvalla se napanuora saattaa ollakin kaulan ympäri. Ainakin äkkiseltään tulee mieleen mun omat lapset ja veljeni. Ja jos galluppia tekee,niin varmaan aika monen tutulla on näin ollut ja kaikki on kuitenkin sujunut hyvin Mulla ei onneksi mitään fysikaalisia pelkoja ole; enemmänkin mietin, että miten arki lähtee sujumaan, kun tuttavia, sukulaisia tms tukiverkkoa ei ole mailla eikä halmeilla. Eli että jäänkö ihan yksin neljän seinän sisään...
Se alkoi muuten 33. viikkokin. Aika menee kauhean nopeasti. Ainakin vielä B) Katotaan viiden viikon päästä; sitten aika matelee...
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille! Muistakaa laittaa raipuohot, jos ne ei vielä ole itämässä. Johonkihan suklaamunat pitää saada laitettua

 

Mulla on niin voimaton olo, olen vaan syönyt koko aamupäivän. Nyt puskee huono omatunto kohta päälle. sain sentään kauppaan ajettua.

Miten voikin olla näin vetämätön.

katrinainen ja kirppunen, joka puski aamulla kovasti pyllyään ulos masusta 31+4

 

Levottomat jalatMeillä mies ja esikoispoika on koko elämänsä ajan kärsineet levottomista jaloista ja ihan varsinaisesta särystäkin vs.kasvukivut. Itsellä levottomuutta on tässä raskaudessa, ei aiemmissa. Tehokas lääke kaikille on ollut magneesium. Kaksi tablettia aamuin illoin on rauhoittanut jalat tyystin, mutta unohdappa ottaa edes yhtenä päivänä, niin rangaistus on armoton .

Mä en osaa asettua aloilleen. Tänäänkin olen ommellut vaikka mitä, ja miehen patistin tekemään hyllylevyjä ja -runkoja, kohta tulee verstaalta, ja sitten aletaan kokoamaan. Kokoajan pitää olla jotain tekemässä, ei vain jaksa istua ja olla. Menee hyvää ja tehokasta aikaa hukkaan
Kaikki vauvakamat vaunuja ja rattaita myöten olen pessyt ainakin kertaalleen, useimmat kahdesti, ja silittänyt vaatteet kaappiin.
Mulla on nähtävästi ihan liikaa luppo-aikaa vaikka kaikenlaista isompien lasten kanssa teenkin ja touhuan :ashamed: tulis se vauva, niin johan alkaisi riittää tekemistä

 

Lauantaita kaikille! Halusin ottaa kantaa nuihin pelkoihin ja voin omasta puolesta sanoa, että miulla ainakin hajoaa pää! Miulle annettiin ohjeeksi alkaa laskea nuita vauvan liikkeitä tuon parvoriskin takia, kun ei voida olla varmoja siitä, että kuka on sairastannu sen ensin. Mie saan oikiasti pelätä koko loppuraskauden ajan, että sairastuuko vauva siihen vai ei. Ja jos tulee liikkeisiin muutoksia, pitää lähtiä tarkastuttaan tilanne. arvatkaapa miltä tuntuu, kun tulee sellainen hiljaisempi päivä vauvalle.. Onneksi kuitenkin pikkuinen on kova liikkumaan ja liikkuu aamusta iltaan, se lievittää huolta ja pelkoa hieman. Vaikka kuinka sanotaan, että harvoin vauva sairastuu, niin aina jollekkin osuu tuo harvoin, se on se tosiasia. Mie en ole jaksannu asiasta kirjoitella aiemmin, kun sitä koittaa kuitenkin nauttia tästä olosta, vaikka se kipujen ja supistusten takia vaikiaa onkin. En mie tarkoita siis, että te muut pelkäisitte suotta tai teiän pelkonne olisi turhaa, koskaan kun ei voi tietää mitä tapahtuu, mutta kun miullakin nuita pelkoja oli, niin nyt ne vaan muuttu liian todellisiksi. Mie oikiasti pelkään, että mie en saa pientä nyyttiä syliin, että jotakin pahaa tapahtuu.. ja kun mie laitan pienelle jotakin valmiiksi, niin tulee olo, että turhaan.. Uudet vasta-aine tulokset tulee ensviikolla, mutta eipä niistäkään paljoa hyötyä ole, jos mie olen sen ensiksi sairastannu.. :ashamed:

weiss ja pikkuinen 31+4 :heart:

 

levottomista jaloista täälläki kärsitty ankarasti.
apteekista hain myös magnesiumia siihen. siellä apteekkari sanoi et kuukausi suurinpiirtein vie ennen ku paras apu on saavutettu. ja on siitä kyllä apua ollut. nyt saa jo nukuttua suht hyvin. tosin täällä sanottiin apteekissa että maksimissaan se yksi tabletti päivässä saapi ottaa ettei vuorokausi annos ylity. mut sillä yhdelläki saanu kyl asettumaan kunhan sitä ei unohda ottaa. ja kesti kyl useamman viikon ennen ku kunnolla auttoi.

tänään ollu nii kauhea väsymys päivä..onneks pääsee kohta saunaan ja nukkumaan.

nemika+jäbä 32+6

 

taas tämä nainen ajatteli täältä tulla kysymään kokeneiden ja tietävien ihmisten luota, luin että jossain sanotaan että kun L-A aika alkaa olemaan lähettyvillä, voi maistella (mikä muuten lasketaan silloin maisteluksi? ) alkoholia, jotta se "käynnistäisi" synnytystä?? mitä mieltä ootte tästä? kun kuitenkin alkoholin käyttö on kielletty raskaana olevilta.

 

Tänään tuli autoa ajaessani ihme kohtaus.
Ensin kauhea hengenahdistus. Tuntui, että keuhkot olivat aivan kasassa, enkä saanut happea. Sitten silmissä musteni hetkeksi. Pelästyin todella ja ajattelin, että nyt pitää ajaa tien sivuun. Tämä kesti onneksi vain pienen hetken. Sen jälkeen tuli hirveä hikikohtaus ja käsiä pisteli. Painoikohan vauva vain palleaan, vai mitä lie. Onko muilla ollut tälläisiä oireita?
Rv 32

 

Annaliina; Minuu nauratti tuo "amputoida jalat polvesta poikki" kommentti.. No, eipä taas juur nyt naurata, täällä sitä kukutaan, kun jalat elää ihan omaa elämäänsä. Taas oon kokeillu kaikki maalliset keinot, mutta eipä auta kun hetkeksi ja taas on noustava. Annoin periksi.. |O

 

Hei :flower: Täällä kukitaan taas aamutuimaan - ja sainpas miehenkin hereille kolisteluillani Koneellinen kirjavia vauvanvaatteita pyörii pesussa ja eilen pestyt ja silitetyt lakanat odottavat sitä froteeta pesusta. ELi juu, kiitokset kaikille vinkeistä sen muovitetun froteen tiimoilta: ostin Eurokankaasta luonnovalkoista froteeta 2kpl 60*120cm ja hintaa paketille tuli 7?. Aikamoinen "ale" verrattuna siihen Etolan tavaraan - liekö ollut jotain kultalangoista ommeltua heillä myynnissä

Nyt vielä puuttuu vaahtomuovipehmusteet pinniksestä ja "ä-pakkaussängystä" eli ne ovat seuraava projekti. Huomenna ajattelin ajella ne ostamaan matkalla NKL:lle.

weiss Voimia sinulle :hug: Koita pysyä positiivisena, vaikka tiedän kuinka paljon sinua täytyy pelottaa ja ahdistaa tilanteesi.

majj Ai alkoholi käynnistäisi synnytyksen?? Enpä itse lähtisi kokeilemaan nuita viinaksia lainkaan raskauden aikana, mutta esim. oma äitini määrättiin "konjakkikuurille" minua odottaessaan Sai määräyksen juoda 4cl konjakkia joka päivä, että veri vahvistuisi ja kiertäisi tehokkaammin. Luin muuten NKL:n ylilääkärin haastiksen KaksPlussasta ja siinä hän totesi, että todennänköisimpänä selityksenä pidetään teoriaa, että synnytyksen käynnistää vauvan hormonaalinen signaali, johon äidin keho/kohtu reagoi ja että siihen ei kaiketi pystyisi omilla toimillaan vaikuttamaan. Seksiä tosin kehoitti kokeilemaan käynnistyskeinona - spermassa kun on jotain prog*******- hormonia eli samaa, jolla synntys sitten käynnistetään lääkkeellisestikin!

[/b](.) Meillä alkoi 34. viikko B) Mihin tämä aika oikein menee, kun vasta oltiin plussattu???? Ja nyt sitten odotellaan synnytystä reilun kuukauden päästä! Mutta kyllä se on ihanaakin - saada oma pieni nyytti syliin :heart: Huoh, kun vain jaksaisi odottaa ja kaikki menisi hienosti!

Mutta ettei taas menisi romaanin kirjoittamiseksi niin lähdenpä puuron keittoon! Mukavaa lepopäivää kaikille toivottavat,

Carmen ja Nirppu-neiti rv 33+0

 

nemikavarmaan noissa magneesium-tableteissa on eroja, joku on 5mg ja joku toinen 20mg jne. Meidän purkin kyljessä jo lukee kaksi aamuin ja illoin, mutta sen satsin syö vain mies, pojalle yksi iltaisin, ja minä otan kaksi illalla, joskus yhden aamullakin.

(.) eilen iski TAAS hirveä tekemisen vimma! Milloinkahan se loppuu?! Varmaan sitten viimeistään kun vauva syntyy. Ja nuo tekemisvimmat on siitä "ärsyttäviä", että jos en keksi tekemistä tai mies kieltää toteuttamasta (kiipeilyä tms vaarallista) niin turhaudun totaalisesti ja tulen hyvin ärtyneeksi, vaikka kuinka yrittäisin olla neutraali.
Poikien yläkerta sai uuden sisustuksen; pari viikkoa sitten ostin uusia mattoja 5kpl lattioille ja samaan syssyyn ompelin mieheni tekemään tilanjakajahyllyyn dino-aiheisesta kankaasta "takaseinät", kummankin pojan hyllynpuoliskoon omansa. No, eilen iltapäivällä muistin yks kaks että kangasta on vielä (ostin 12m) ja ompelin kummankin puolelle seinävaatteet kokoa 2x3m, melkoinen homma oli saada kuviot passaamaan. Lisäksi väreihin sopivia isoja lattiatyynyjä ja uudet päiväpeitot. Kun sain kaikki valmiiksi, oli jo sen verran myöhä, että laittaminen menee tälle päivälle.
Mitähän sitä sitten keksisi? Tytön huoneen keiju-kangasta ei ole enää jäljellä, joten sitä en ainakaan pysty tekemään , jospa sitä jotain muuta keksisi.
Meillä ei varmaan ole koskaan ollut näin siistiä. Meillä on kivilattia (ei siis laattaa vaan kiveä) ja senkin olen konttaamalla kuurannut nyt kauttaaltaan, lisäksi luutunut seinät ja imuroinut katot sieltä mistä olen yltänyt (huonekorkeus paikkapaikoin yli 6m). Eilen pesin sitten vielä koko kodinhoitohuoneen kattoa myöten (??), vaikka joululle olin sen viimeksi tehnyt kunnolla, joten eipä siellä paljoa pestävää ollut, kun viikottain kuitenkin sielläkin siivotaan. Sama homma wcllä.

Eikö muilla ole tällaista "tautia"???! Toisaalta hirveän rassaavaa kun "pitää" kokoajan olla tekemässä jotain, eikä millään osaa vain olla ja levätä.