Täytyypi sanoa, että kannatan lämpimästi tuota gynellä poikkeamista. Itselläni yritys alkanut maaliskuussa, ja kun eka kierto jo veny yli kp 50, varasin ajan gynelle. Ultrassa selvisi etten ollut ovuloinut ollenkaan, jolloin sain lääkkeeksi keltarauhashormonia. Samoin kävi seuraavassa kierrossa, jolloin määräyksenä oli käydä ultrassa jo kp12-13. Tuon kierron tädin alkamiseksi sain taas keltarauhashormonia, ja sitten nuo paljon puhutut clomifenit oviksen käynnistämiseen.. Ekat clomit on syöty, ja ultrassa kp15 näky kehittyvä munasolu, jonka lääkärin mukaan piti ovuloida ke/to.
Keskiviikkona tunsin TODELLA voimakasta viiltelyä alavatsassa ko.puolella, ja kiitän vain onneani että tuona aamuna tuli peittojen alla kyhnättyä... Nyt odottelen malttamattomana mitä viikko 34/35 tuo tullessaan, toivottavasti jtn muuta kuin tädin.
Mutta pointtini on siis, että kun heti menin selvittämään vikaa, se löydettiin (pco) ja sain lääkkeet, joiden avulla optimisesti ajattelen että ainakin mahdollisuuteni ovat paremmat!!
Maksoihan se kyllä ihan kiitettävästi (yksityisellä käyn vallan), 60 e eka kerta ja 45 e kaks seuraavaa ultraa, mutta ainahan tuo raha olis voinu mennä jonnekin typerämpäänkin... esmes kenkiin tai vaatteisiin... =) (vaik kengät ei kyllä IKINÄ ole huono ostos...)
Eli kannattaa se mahdollinen vika selvittää, jotta voi ainakin minun mielestäni hiukan parantaa mahiksiaan... Vaikka diagnoosia seuraava kierto meni masennuksissa ja itsesyytöksissä, se eka edes kehittyvässä vaiheessa oleva munasolu paransi heti oloa, kun tietää että on edes mahdollisuus raskautua...