Nämä 5 merkkiä kertovat, että olet kasvattanut suvaitsevaisen lapsen
Suvaitsevainen lapsi ei hauku ihmisten ihonväriä, ulkonäköä tai puhetyyliä. Hän uskaltaa puuttua kiusaamiseen eikä nimittele muita. Listasimme piirteet, jotka kertovat, että olet onnistunut kasvattamaan lapsestasi avoimen ja muita kunnioittavan persoonan.
Suvaitsevainen lapsi ei arvostele toisten ulkonäköä tai vartaloa, eikä hän jätä muita leikkien ulkopuolelle näiden ihonvärin tai vaatetuksen vuoksi. Hän tunnistaa syrjinnän ja stereotypiat ja uskaltaa puuttua asiattomaan käytökseen.
Selvitimme, mitä suvaitsevaisuus tarkoittaa ja mitkä merkit kertovat, että olet onnistunut kasvattamaan lapsestasi suvaitsevaisen.
1. Hän ei hauku muiden ulkonäköä
Suvaitsevainen ihminen tietää, että maailma on täynnä erilaisia ihmisiä. Hän opettaa lapsensa kohtaamaan ihmiset persoonina, ei ihonvärinä, kiloina tai pukeutumistyylinä. Länsimaisuus ja valkoihoisuus eivät ole suvaitsevaiselle normeja, joihin verrattuina muut ovat poikkeavia.
Suvaitsevainen lapsi ei kiusaa muita heidän ulkonäkönsä vuoksi. Hän ei puhu halventavasti ihmisten ihonväristä, vaatteista, murteesta tai vartalosta, oli kyse sitten kantasuomalaisista tai muiden kulttuurien edustajista.
On luonnollista, että lapsi kyselee, miksi joku istuu pyörätuolissa tai käyttää huivia, ja aikuisen velvollisuus on vastata näihin kysymyksiin. Lapsen uteliaisuus on kuitenkin eri asia kuin toisen ulkonäköön takertuminen ja siitä kiusaaminen.
Keskustele: Vieras lapsi kommentoi ulkonäköäni äidilleen uimahallissa
2. Hän ei nimittele muita rumasti
Se, miten vanhemmat puhuvat muista, vaikuttaa valtavasti lapseen. Nimittely ei ole harmitonta vitsailua, vaan negatiivista vallankäyttöä. Se on halventavaa ja typistää ihmisen esimerkiksi pelkäksi ihonväriksi tai kehitysvammaksi.
Suvaitsevaisten vanhempien kasvattama lapsi ei nimittele ihmisiä läskeiksi, vammaisiksi tai idiooteiksi. Riitatilanteessa lapsi ei hauku kaveriaan rillipääksi, vaan keskittyy siihen, mikä ystävän toiminnassa ärsyttää.
Rasismia vastaan – 4 keinoa kasvattaa suvaitsevainen lapsi
Kehitysvammaisen lapseni käytöstä kommentoidaan jatkuvasti
3. Hän ei sulje muita leikkien ulkopuolelle
Suvaitsevainen lapsi ei jaa ihmisiä tiukasti meihin ja muihin. Hän on oppinut vanhemmiltaan, että erilaisillakin ihmisillä voi olla hauskaa keskenään, ja heiltä voi oppia uusia asioita.
Mieleltään avoin lapsi ottaa uudet tuttavuudet mukaan leikkeihin. Hän ei syrji erinäköisiä, eri tavalla puhuvia, pukeutuvia tai käyttäytyviä lapsia. Hän ei myöskään syrji ja kiusaa kavereitaan, jos nämä ajattelevat asioista eri tavalla.
Keskustele: Onko leikin ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?
4. Hän ei hyväksy kiusaamista ja väkivaltaa
Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että kaikkea pitäisi sietää. Lapselle on opetettava, mitä huono käytös on, ja ettei sitä tule hyväksyä enemmistöön eikä vähemmistöön kuuluvilta.
Suvaitsevainen lapsi ei lähde ryhmäpaineenkaan alla mukaan nimittelyyn, kiusaamiseen tai väkivaltaan. Hän uskaltaa puolustaa syrjittyä ja kertoo kiusaamisesta aikuisille.
Lapsi tunnistaa syrjinnän myös mediassa ja huomauttaa siitä. Vanhemmat puhuvat hänen kanssaan siitä, miksi esimerkiksi ihonväri on ihmetyksen aihe vanhoissa lastenkirjoissa. Lapsi oppii ymmärtämään stereotypioiden syitä, mutta hän ei omaksu niitä kritiikittömästi.
5. Muiden onni ei ole hänelle uhka
Suvaitsemattomuus kumpuaa usein katkeruudesta ja pelosta. Ihminen kokee, että erilaiset maailmankuvat sortavat häntä, ja muiden hyvä on häneltä pois. Oma elinympäristö mielletään oikeaksi ja hyväksi, kaikki ulkopuolinen epäilyttäväksi ja uhkaavaksi.
Suvaitsevaiset vanhemmat opettavat lapsen kohtaamaan muut positiivisesti. Kotona ei keskitytä siihen, mitä sellaista muilla on, mistä oma perhe jää paitsi. Vanhemmat auttavat lasta näkemään muissa ihmisissä ja koko maailmassa yhdistäviä asioita.
Suvaitsevainen lapsi uskoo, että maailmassa on paikka niin hänelle kuin aivan erilaisille ihmisille. Hän on kiinnostunut muista ja iloitsee heidän onnistumisistaan, koska ei koe, että muiden onni olisi häneltä pois.
Keskustele: Mitä on katkeruus?
Lähteet: The Bump, Mommy Maestra, Our Everyday Life, Suomen YK-liitto, Unesco
Jaa oma kokemuksesi