Traumaterapeutti listaa 5 haitallista tapaa, jotka vanhempien olisi syytä lopettaa
Asiantuntijan mielestä on virhe, jos vanhempi laiminlyö omia tarpeitaan jatkuvasti. Se nimittäin heijastuu koko perheen hyvinvointiin.
Monesti mielenterveyden ongelmien alkupiste paikantuu lapsuuteen. Sen tietävät terapeutit, joiden vastaanotoilla pureudutaan asiakkaiden käyttäytymismallien juurisyihin.
On sanomattakin selvää, että väkivalta ja kaltoinkohtelu heikentävät lapsen hyvinvointia. Traumoja ja ajattelun vinoumia voi kuitenkin syntyä myös vähäpätöisemmiltä tuntuvista asioista. Toistuessaan arkiset mutta haitalliset tavat voivat nakertaa lapsen mielenterveyttä ja heijastua myöhempään elämään.
Yhdysvaltalaismedia PureWow kysyi traumaterapeutti Janet Bayramyanilta, mitä asioita hän kehottaisi vanhempia välttämään lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Alkuperäisen, englannin kielellä julkaistun jutun pääsee lukemaan täältä.
1. Liiallisen vastuun antaminen lapselle
Yksi vanhempien tärkeimmistä kasvatustehtävistä on opettaa lasta ottamaan vastuuta. Bayramyan kuitenkin painottaa, että on tärkeää antaa lasten olla lapsia. Pienet hartiat eivät jaksa kantaa aikuisten murheita.
Liiallisen paineen ja vastuun kasaaminen lapselle johtaa Bayramyanin mukaan siihen, että lapsi alkaa laiminlyödä omia tarpeitaan ja tunteitaan. Lelujen siivoaminen leikkien päätteeksi on sopiva annos vastuuta pienelle lapselle, kun taas vaativamman vastuunkannon aika on myöhemmin.
2. Lapsen tunteiden vähättely
Kun lapsi alkaa parkua vastoinkäymisestä, joka ei vanhemmasta tunnu kovin kummoiselta, houkutus mitätöidä lapsen tunne voi olla suuri. Älä nyt viitsi, ei se ole niin vakavaa!
Bayramyan toteaa PureWow’lle, että lasten tunteiden vähättely on erittäin vahingollista. Jouduttuaan vähätellyksi lapsi alkaa etsiä oikeutusta tunteilleen muualta. Tunteiden väheksyminen johtaa usein siihen, että lapsi alkaa epäillä niiden paikkansapitävyyttä.
Seuraukset ovat moninaisia: lapsen itseluottamus rapistuu, tunnesäätely vaikeutuu ja hän saattaa myöhemmin päätyä vaarallisiin tilanteisiin tai vahingollisten ihmisten vaikutuspiiriin etsiessään ymmärrystä.
Lue myös: Saako lapsi hepulin pienimmästäkin vastoinkäymisestä? Toimi näin, kun draama alkaa seuraavan kerran
3. Uskoutuminen lapselle
Vanhemman ei tulisi uskoutua lapselleen henkilökohtaisista ongelmistaan. Jos niin tapahtuu, on se Bayramyanin mukaan merkki siitä, ettei vanhempi ole luonut lapsensa ja itsensä välille terveitä emotionaalisia rajoja.
Jos lapselle avautuu aikuisten ongelmista, lapsi saattaa kuuntelijan roolissa oppia liiaksi miellyttämään muita. Bayramyan lisäksi varoittaa, että vanhemman uskotuksi joutuminen voi näkyä myöhemmin aikuiselämässä rajojen asettamisen vaikeutena ja hankaluuksina muodostaa normaaleja ihmissuhteita.
4. Omien tarpeiden ohittaminen
Lapsiperheessä on normaalia, että aikuinen joutuu aika ajoin laittamaan toisten tarpeet omiensa edelle. Siitä huolimatta vanhemman ei tulisi toistuvasti sivuuttaa omia tarpeitaan, Bayramyan alleviivaa. Kun vanhempi voi hyvin, hän pystyy pitämään paremmin huolta perheestään.
Vanhemman siis kannattaisi huolehtia itsestään ja pyrkiä palautumaan arjen rasituksista. Bayramyanin mukaan sen seurauksena huokuva ”levollinen energia” välittyy myös lapsille ja vaikuttaa heihin myönteisesti.
5. Aikuisten väliset keskustelut lasten kuullen
Bayramyan kuvailee lasten olevan kuin pesusieniä, jotka imevät itseensä kuulemansa. Sen takia olisi tärkeää, etteivät lapset joutuisi todistamaan aikuisten välisiä keskusteluja, joiden ymmärtämiseen heillä ei ole valmiuksia.
Kun pieni lapsi ei ymmärrä käsiteltävää asiaa tai sen kontekstia, syntyy helposti väärinkäsityksiä, hämmennystä ja pelkoa. Pahimmillaan lapsi voi päätyä ajattelemaan, että aikuisten käsittelemä ongelma on hänen syytään.
Esimerkiksi lastenhoidosta kiisteleminen lapsen kuullen voi antaa lapselle käsityksen, että kotona oleminen ja ajan viettäminen lapsen kanssa on vanhemman mielestä ikävää – tai ainakin huonompi vaihtoehto harrastuksiin menemisen sijaan.
Lähde: PureWow
Jaa oma kokemuksesi