Yksi ehkäisymuoto on jäänyt Suomessa muiden varjoon – näin ehkäisyruiske toimii
Tuotteen saa Suomessa käyttöön vain erityisluvalla.
Ehkäisyruiske on lihakseen ruiskutettava keltarauhashormonia sisältävä ehkäisymenetelmä, jonka teho perustuu ovulaation eli munasolun kypsymisen estoon. Suomessa siihen ei kuitenkaan juuri törmää. Kaksplus selvitti, miksi ei.
Synnytysten ja naistentautien lääkäri Teija Lehmonen Pihlajalinnasta kertoo, että sivuvaikutukset ovat suurin syy, joiden takia ehkäisyruisketta ei yleensä suositella. Myös kysynnän vähäisyys on vaikuttanut siihen, että ehkäisyruiske on Suomessa jäänyt taka-alalle muihin ehkäisytuotteisiin verrattuna.
– Vuotohäiriöt ovat ehkäisyruiskeen merkittävin sivuvaikutus. Kuukautiset jäävät osalta ruiskeen käyttäjistä kokonaan pois, mutta välivuotoja ja pitkittynyttä tiputteluvuotoa esiintyy, eikä niitä voi ennakoida. Etukäteen ei myöskään voi ennustaa, ovatko välivuodot niukkoja vai runsaita, Lehmonen toteaa.
Ylimääräistä vuotoa saattaa ehkäisyruiskeen käyttäjillä esiintyä pahimmassa tapauksessa jopa kolme viikkoa. Vuotohäiriölle tyypillistä on lyhytkestoiset taukopäivät, kunnes jossain kohtaa välivuoto taas jatkuu.
Lisäksi ehkäisyruiske voi aiheuttaa sivuoireina esimerkiksi aknea, painon nousua, päänsärkyä, mielialamuutoksia, rintojen aristelua ja vatsakipuja. Ruiskeen korkean progesteronitason vaikutuksesta estrogeenitasot laskevat. Tämä lisää osteoporoosiriskiä. Siksi ruiskeen käyttöä suositellaan maksimissaan kahdeksi vuodeksi.
Lue myös: Kuparikierukka on tehokas ehkäisymenetelmä – Tästä syystä sitä suositellaan harvoin
Suurimmalle osalle käyttäjistä tulee Lehmosen mukaan sivuvaikutuksia. Jos sivuvaikutuksia ilmenee, ne voivat jatkua ruiskeen vaikuttaman kolmen kuukauden ajan.
– Ruiskeen teho kestää kolme kuukautta. On hyvä huomioida, ettei hedelmällisyys palaudu heti, kun ruiskeen vaikutus loppuu. Voi mennä kymmenenkin kuukautta ennen kuin raskaaksi tulo on taas mahdollista, Lehmonen kertoo.
Joillekin ehkäisyruiske sopii
Ehkäisyruiske on erityislupavalmiste. Suomessa sen voi siis saada vain erityisluvalla, jonka myöntää Fimea eli lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Erityislupakäytäntö on rajattu sellaisiin poikkeustapauksiin, joissa mikään muu hoito ei tule kysymykseen tai anna toivottua tulosta.
– Ehkäisyruiske sopii sellaisille ihmisille, jotka eivät jonkin sairauden takia voi käyttää yhdistelmäehkäisyä tai joille mikään muu aiemmin käytetty ehkäisyvalmiste ei ole sopinut, Lehmonen kertoo.
Potilaat, joilla on ollut veritulppa ja siihen altistava geenimutaatio tai sellaiset potilaat, jotka sairastavat verenpainetautia eivät voi käyttää yhdistelmäehkäisyä lisääntyneen veritulppariskin takia. Myös diabeetikot ja yli 35-vuotiaat tupakoivat naiset ovat niitä, joille ehkäisyruiske voisi olla sopiva vaihtoehto.
Lehmosen mukaan esimerkiksi vaikeaa hoitoresistenttiä endometrioosia sairastavat potilaat voisivat hyötyä myös hoidosta, mutta tämä vaatii huolellista hoidon seurantaa osteoporoosiriskin takia.
– Yksi ehkäisyruiskeen potilasryhmä on myös sellaiset kehitysvammaiset henkilöt, jotka eivät pysty itsenäisesti hoitamaan ehkäisyasioita, mutta ovat seksuaalisesti aktiivisia. Heille pitkäaikainen ja luotettava ehkäisyvaihtoehto voisi olla ehkäisyruiske, Lehmonen kertoo.
Ehkäisyruisketta ei voi laittaa itse, sillä se pistetään injektiona syvälle lihakseen. Sen takia ruiskeen voi antaa vain koulutuksen saanut hoitohenkilö. Ehkäisyruiskeen annostelu tapahtuu ehkäisyneuvolassa, terveyskeskuksessa tai esimerkiksi yksityisillä lääkäriasemilla.
Teho perustuu keltarauhashormoniin
Ehkäisyruiske sisältää vahvan annoksen keltarauhashormonia. Keltarauhashormoni estää ovulaation eli munasolun kypsymisen. Sen ehkäisyteho on yhtä hyvä kuin ehkäisykapselin tai hormonikierukan.
– En suosittele ehkäisyruisketta ensisijaisena vaihtoehtona potilailleni, sillä siinä on niin paljon sivuvaikutuksia. Mutta yksittäiset marginaaliset erikoistapaukset voivat siitä hyötyä, Lehmonen toteaa.
Jos mietit, sopisiko ehkäisyruiske sinulle, kannattaa ottaa asia puheeksi oman gynekologin kanssa ja yhdessä hänen kanssaan pohtia, olisiko se sopiva juuri sinulle.
– Sanoisin, että ehkäisyruiske on mahdollinen vaihtoehto niille potilaille, joille mikään muu ehkäisykeino ei sovi.
Artikkelia muokattu 16.5.2024: Korjattu jutun alkuperäistä väittämää ehkäisyruiskeen yleisyydestä muualla Euroopassa. WHO:n tilaston mukaan Ruotsissa ehkäisyruisketta käytti 1,6 prosenttia, Espanjassa 0,2 prosenttia ja Suomessa 0 prosenttia ehkäisyn käyttäjistä vuonna 2021.
Jaa oma kokemuksesi